Helsingin musiikkitalokin on näköjään tyypillinen suomalainen mielikuvitukseton kuutio. Ei yllätä.
Olin vierailulla melko köyhän maan Georgian pääkaupungissa Tbilisissä ja jopa sielläkin oli uskaliaampaa, sekä mielikuvituksellisempaa arkkitehtuuria, kuin Suomessa. Googleen "tbilisi new bridge".
Miten arkkitehtuurikin on näin jälkeen jäänyttä Suomessa, miksi kaikki julkiset suuretkin hankkeet on noin mielikuvituksettomia ja mitäänsanomattomia, kuin musiikkitalo?
Olin vierailulla melko köyhän maan Georgian pääkaupungissa Tbilisissä ja jopa sielläkin oli uskaliaampaa, sekä mielikuvituksellisempaa arkkitehtuuria, kuin Suomessa. Googleen "tbilisi new bridge".
Miten arkkitehtuurikin on näin jälkeen jäänyttä Suomessa, miksi kaikki julkiset suuretkin hankkeet on noin mielikuvituksettomia ja mitäänsanomattomia, kuin musiikkitalo?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomessa pidetään Alvar Aaltoa puolijumalana, mistä periytyy minimalistinen ja itseään kopioiva arkkitehtuuri.
Alvar Aallon talot ovat tylsiä, rumia, epäkäytännöllisiä ja ympäristöönsä soveltumattomia. Lisäksi ne ovat rakennusteknisesti ongelmallisia ja jopa täysin epäonnistuneita, näistä minulla on tutkittua kokemusta.
Niiden purkaminen voitaisiin aloittaa Kauppatorin vieressä olevasta järkyttävän rumasta Enso-Gutzeitin sokeripalakuutiosta, joka häiritsee silmää mistä suunnasta tahansa katsottuna. Kun saataisiin pää auki, voitaisiin purkaa kaikki muutkin hänen epäonnistuneet työnsä.
Paremmin onnistuneet työt, kuten Finlandia-talo voitaisiin säilyttää.
Mielikuvituksellisen arkkitehtuurin tavoittelu ei aina tarkoita laadukasta jälkeä. Me ei Suomessa olla ehkä wow-arkkitehtuurihenkisiä, mutta ihan järkeviä kuitenkin. Musiikkitalon muoto ja tilaratkaisut ovat ihan perusteltuja eikä sille paikalle olisi sopinut mikään supernäyttävä Gehry-linnaa.