Aina yhdistetään vanhuus ja viisaus. Missä se meissä oikein näkyy?
Minä ainakin tunnen tulevani, jos en jo vbalmiiksi ole, tyhmemmäksi.
On tunnustettava, että en tämän nykyajan kotkotusten kanssa tule hullua hurskaammaksi.
En ymmärrä näiden nykyajan vehkeitten päälle mitään.
Nämä erilaiset sähköiset Ibodit, Älypuhelimet ja niiden pirhanan monimutkaiset ohjelmat.
Katsoin oman ns. toimistopuhelimeni ominaisuuksia.
Niitä on siinä satoja eri versioita.
Ohjekirjasesta lukisessani ohjeita, en todenteolla ymmärrä lukemaani.
Eivät ohjekirjasen avulla toimien, minulla pelitä. ainakaan minulla pelitä.
Kansakoulun aapisen lukeminen, kannesta kanteenja Bibliakin sen päälle tvattuna, ei sitä sivistystä ole minulle siunannut.
Tosin, en niistä moniakaan ohjelmia tarvitse elämäni sekoittamaan.
Olis vaan kiva huomata että itsekin osaa vielä jotakin.
Kattia kanssa-osaamatta on.
Pitänee taaskin pyytää pojnpoika 10 vuotias tulkitsemaan ja kädenstä pitäen jaopettamaan pappaa.
Onko muita samassa tietämättömyyden suossa mtarpojia, vaan olenko aonoa julkityhkä.
Minä ainakin tunnen tulevani, jos en jo vbalmiiksi ole, tyhmemmäksi.
On tunnustettava, että en tämän nykyajan kotkotusten kanssa tule hullua hurskaammaksi.
En ymmärrä näiden nykyajan vehkeitten päälle mitään.
Nämä erilaiset sähköiset Ibodit, Älypuhelimet ja niiden pirhanan monimutkaiset ohjelmat.
Katsoin oman ns. toimistopuhelimeni ominaisuuksia.
Niitä on siinä satoja eri versioita.
Ohjekirjasesta lukisessani ohjeita, en todenteolla ymmärrä lukemaani.
Eivät ohjekirjasen avulla toimien, minulla pelitä. ainakaan minulla pelitä.
Kansakoulun aapisen lukeminen, kannesta kanteenja Bibliakin sen päälle tvattuna, ei sitä sivistystä ole minulle siunannut.
Tosin, en niistä moniakaan ohjelmia tarvitse elämäni sekoittamaan.
Olis vaan kiva huomata että itsekin osaa vielä jotakin.
Kattia kanssa-osaamatta on.
Pitänee taaskin pyytää pojnpoika 10 vuotias tulkitsemaan ja kädenstä pitäen jaopettamaan pappaa.
Onko muita samassa tietämättömyyden suossa mtarpojia, vaan olenko aonoa julkityhkä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ihmetyksen meri on rannaton täs iässä.
Itte vaihdoin ammattia 3v takaperin ja olin aivan ulkona kun ens kerran menin pannuhuoneeseen.
Kyllä oli vehkeet muuttuneet,mutta pikkuhiljaa alkoi homma sujumaan.
Itellä on suurin haaste kun opettelin kannettavan käytön ihan itte , yritys ja erehrys on kova sana.
Kaiken uuren oppimista autaa jos on palava halu oppia.
Jokanen paussi kattelen kun nuoriso rapsuttaa ja sivelee kännyköitään , ouron näköstä puuhaa.
No jaaaa, minusta tuo 'viisaus' tarkoittaa kyllä jotakin muuta kuin eri vempainten käyttöohjeiden tuntemista. Tarkoittaa kai enemmän itsensä ja ympäristönsä tuntemista niin että siinä selviää mahdollisimman vähin kolhuin. Esimerkkinä vaikka tuo että vempainten ominaisuuksien tutkimisen ja opettamisen voi delegoida sille joka sen parhaiten osaa, vaikka just 10-vuotiaalle lapsenlapselle...
Voi veikkonen, ei olla viisaampia mut kokeneempia... eli liki jotkut neuvot voisivat olla paikallaan, mut kuka kuuntelee onkin eriasia?
Elämän kokemusta, koulusta ja pitkällistä työsarkaa meillä toki on, mutta ei todellakaan viisautta!
Vanhat jäärät ei anna periksi, mitään uudempaa ei saa olla tj.
Kaikki yli 60v.. pitäisi osoittaa ajattelunsa kelpaamisesta...:))))
Meidät vanhat jäärät saneerataan ulos kehityksestä ja ilmeisesti syystäkin.
Joku ounasteli tuolla aikaisemmin, että miksi hankimme kaikkea uutta? Milläs sitä oppii ainakaan koneita käyttämään? Minulla on ikivanha tietsikka, kuten puhelinkin. Tietsikka oppaana on 5-v poika heillä kotona, koska konekkin on niin erilainen. On todella sitä hivelyä!
Eilen törmäsin harvinaisen paljon byrokratian rattaisiin. Aikaisemmin kirjoitin varastetusta autostani ja vihdoinkin se on korjattu, mutta rek.kilvet piti uusia. Ensin sanottiin, että entisiä on mahdoton saada, sitten ne olisikin saanut, mutta odotus oli pariviikkoa. Otin uudet.
Oman hankaluutensa toi viellä omistajan ulkomailla asuminen, siis valtakirjan saaminen nopeasti. Onneksi edes se toimi netin kautta ja vihdoin sain osoitteenkin muutettua itselleni. Sitä olin yrittänyt puhelimitse ja netin kautta, mutta ei, ei, ei! Ja, kas´kummaa, nyt se toimi ilman valtakirjaakin!
Aina on ärsyttänyt (minä kiukkuinen vanhus) nuo maininnat ktso. www ???? ja nykyisin jopa uutisissa on vain otsikot joten "voitte lukea lisää aiheesta www???. Mutta yritäppäs ottaa yhteyttä johonkin firmaan, niin johan on tuskientakana tieto, kuinka heille pääsee. Kallis maksullinen puh.nro on kyllä ensimäisenä esillä, jossa onkin sitten nauha; "asiakaspalvelussamme on ruuhkaa....."
Non niin. Huomenta vain kaikille. Saimpas purettua jo enimmät kiukkuni, joten päivästä tulee kai rauhallinen-
No jaa, tuskin koskaan mailma on ympärillä muuttunut lyhyessä ajassa niin nopeasti kuin juuri nyt ja varsinkin tekniikan osalta. Eihän sen oppimisessa kysymys ole viisaudesta tai edes älykkyydestä vaan yksinkertaisesti siitä,että uuden oppiminen käy nuorilta tai nuoremmilta nopeammin. Meiltä vanhoilta se käy hitaammin. Kun me tänä päivänä odotamme järjen vastaisesti,että kaikki tapahtuu hyvin nopeasti, opetteluun ei hitaammille jää riittävää aikaa - muka. Tämä on pelkkä harha. Aikaa on, jos sitä itselleen malttaa antaa eikä kilpaile nuorempien kanssa.
Äly ei minnekään katoa, jos on terve ja jos sitä ennestään on ollut. Viisaus ei ole kytköksissä ikään, jollei viisautta osaa käyttää.
Olen uuno kaikissa teknisissä vempeleissä,mutta opettelen sitkeästi ja tavaan käyttöohjeita. Enemmin tai myöhemmin osaa niitä vehkeitä käyttää, mitkä ovat tarpeen. Kaikki eivät ole enkä rasita talouttani enempää kuin itseäni turhilla kamoilla. Se on mielestäni viisautta. Mulla ei ole tarvetta esiintyä ylen näppäränä, kun en sellainen ole ollut muutenkaan. Annan nuorempien hymyilllä "vanhalle mummalle", joka ei ymmärrä tekniikan päälle mitään. Perässä tulevat aikanaan. Oikeasti ymmärrän monesti enemmän kuin nuo nuoremmat. Kaikkea ei tarvitse kertoa ääneen. Sekin on mielestäni viisautta.
Jotta ei putoaisi liian nopeasti kelkasta, aivoistaan pitää huolehtia jo tässä iässä ja hyvin, jota pystyy tekemään valintoja - mikä on minulle tarpeen ja mikä ei. Se on tärkeää ja se on myös viisautta.
Kyllä täytyy sanoo, et munat on kanaa viisaampia. Ainakin näissä tietokone hommissa. Mutta kyllä monesti tunnen jopa ylittäneeni itseni. Enpä olisi 6 vuotta takaperin uskonut täällä kirjoittelevani. Konetta ei silloin vielä ollut, eikä hajuakaan paljon tällaisen toiminnasta.
Yllättävästi sitä näinkin vanha oppii, eli ei ole vielä dementian pelkoo, ehkä...
Aina ei se vanha viisaus edes auta tämän uuden tegnoloian kanssa.
Työpaikkaani tuli tietokone (v-76?), jonka keskusyksikkö vaati kokonaisen huoneen ja tietojen kopionti vei melkein tunnin joka ilta.
Aluksi vain Johtajat päättivät osallistua koneen hallinnan kursseille, kunnes heitä valistettiin ,että käyttäjät niitä tarvitsevat, joten oli yksi tuleva "pääkäyttäjä".
Paljon on virrannut tietoa siinä välillä, kunnes netin käyttö yleistyi ja onneksi olin itse etuoikeutettu saamaan tätä uusinta tietoa, jopa osallisena projektiin, jossa ikäihmisten netti käyttäytymista tutkittiin, siis heidän kykyään saada mahdollisimman helposti tajuttava versio netistä.
Uskomaton oli myös se tiedonmäärä viimeisessä työpaikassani, jossa oli viimeisenpäälle vinkaimet kaikkeen mahdolliseen, joita en itse joutunut oppimaan, mutta kirjaston levyjä kopioitiin, valokuvia scannailtiin ja muokattiin yms.
Hyvä vain, että on tietoa minullakin, kuinka vähän loppujenlopuksi tiedän ja osaan. Nuoruuden työpaikka kun tuli itselleni niin tutuksi, että mitään uutta sieltä ei ilmennyt ja se entinenkin oli juuri "miekka ja kilpi" ajalta, jolloin kirjanpitäjätkin tekivät seisoen työnsä. me saimme sentään istua, mutta esimieheni kauhistus oli, kun älysimme vaatia pyörillä olevia tuoleja? Niillähän niskanne taitatte!!
"lue lisää www?"
Lempeästi hymyilen tälle vuodatukselle, pidättelen nauruani.
H.
Viisaus on eri asia kuin älykkyys tai oppimiskyky. Joskus harmittaa kun katsoo peiliin ja kuitenkin sitä tuntee olevansa ajatuksiltaan ihan virkeä.
Olen minä sen verran viisastunut, etten enää touhota kuten nuorena, mutta luen kyllä mielelläni kaikenlaista esimerkiksi tieteen uusista saavutuksista.
Mitään tähän lahoon päähän ei tosin taida enää upota, mutta haittaako se?
Oliko se Groucho Marx, joka sanoi jossain, että nelivuotias lapsikin tämän tajuaa. Hakekaa tänne joku nelivuotias.
"Tase pappa"
Tässäpä sinulle pieni kevyt ja huumoripitoinen tarina.
Tarina alkaa Auringonvälkkeisiltä Airiston rantakiviltä.
Merisuolavetisen Silakka-Perunakeiton jälkeen lähtivät puolisot harrastukseensa,
SIpuli röyhtäytti kumpiakin.
Talaan seinustalla olivat kalaverkot mytyssä.
Merilevä oli jo vähän "kesääntynyt" Auringonpaahteessa, kuten K.Päätalon Särjet.
Kalastaja iski vaimolleen silmää.
Vaimo punastui.
Sierettyneet sormet alkoivat silpiä silmiä kuten maalainen Hernepellolla.
Auringon kauniissa laskussa oli kilometrinen leväkeräin siivottu.
Tullessaan tupaan virkkoi mies että sormeni ovat vielä notkeat, otetaanko erä?
Naisensa selkä oli kyllä jo jäykistynyt, mutta hän rakasti miestään ja myöntyi.
Rantakahvilassa tenavat pelasivat NHL-peliään.
Aamulla meni mies viemään kahvilaan pehmenneitä Silakoitaan turistien iloksi ja totesi että telkkarista ei tullut enää Kauniita ja Rohkeita. Yhtä jumalaton meteli kuitenkin.
Ridge sormeili jossain muualla.
H.
Aloittajalle
Vanhusten viisaus on epäilemättä ollut (ja on) korvaamattoman tärkeää ja hyvin arvostettua maatalousyhteiskunnissa ja esim. keräily- ja metsästyskulttuureissakin.
Tuskinpa tietokoneen tai älypuhelimen käyttö sen kummempaa viisautta muuten vaatii kuin vaikkapa villalangan valmistaminen.
Tänä päivänäkin tietysti voidaan ihan perustellusti puhua vanhuudesta ja viisaudesta, vaikka emme sitä vanhusten viisautta enää tarvitsisikaan.
Vanhuus ja viisaus sanonta kuulostaa hyväntahtoiselta, ja siksi pidän siitä. Täälläkin usein vanhuksista puhuttaessa löydetään aika paljon epämiellyttäviä asioita.
Ajattele sitten entisajan hampaattomia vanhuksia. Hygienia oli mitä oli, kaikilla. Huonoin varmastikin voimattomalla vanhuksella. Tuskin kaikki niin viisaitakaan olivat, mutta minusta sanonnalla tavallaan löydetään hyvää sanottavaa ja kunnioitettavaa heistäkin.
hienosti esitit asian ja juuri noin se on.
Villalangan saa moneen mutkaan, kuvioon ja muotoon kun vaan harjoittelee. Opittua taitoa käyttäessä tulee aina lisää uutta melkein huomaamatta ajan kanssa. Kerran opittu taito palautuu hiljaa ajan kanssa jos taito on ollut tauolla muutamia vuosia.