Tänään oli kiva päivä. Löysin eräästä itäsuomalaisesta antikasta kirjan (netin kautta), jota ystäväni on etsinyt. Kuinka ollakaan, divari oli juuri samalla paikkakunnalla, jossa hän asuu. Säästyipä postikulut, kun hän voi itse käydä hakemassa.
Huomenna menen kirjamessuille.
Huomenna menen kirjamessuille.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Minullakin oli kiva päivä, kävin kampaajalla ja soittelin ystäville.
Tiedätkö, mulle kävi vuosi pari sitten ihan samalla tavalla.
Löysin oman paikkakunnan antikvariaatista juuri sen kirjan jota ystäväni oli etsinyt. Koko Suomen ainoan myynnissä olevan teoksen.
Eikö ole ihmeellinen sattuma, ettei vaan olis ollut sama divari ja sen mukava omistaja. Ei kai nyt sentään.
Anceli
Olisikin omituinen sattuma, jos olisi sama. Mukava antikanpitäjä. Hän puhui jotain savonmurretta ja minä paimioks. Huomattiin, että meillä on yhteinen tuttava. Turkulainen antikanpitäjä, kuinkas muuten.
Nyt on aika nuutunut olo, kun luin pitkälle aamuyöhön Karin Fossumin dekkaria Piru valoa kantaa. Aika raju kirja ihmismielen pimeistä puolista.
Mukava on tämäkin mies, mutta ei missään tapauksessa puhu savonmurretta, vaan karjalaks haastelee.
Menen maanantaina käymään hänen luonaan ja kysyn soitteliks hänelle joku outoo murretta puhuva.
Minuu odottaa siel kuulemma joku kirja. :)
Menehän nyt sinne messuille koluamaan, mutta älä osta enempää kuin jaksat kantaa.
Olen lukenut tuon Fossumin kirjan.
Tulipa taas tältä vuodelta kirjamessut käytyä. En viitsi edes laskea paljonko meni rahaa, mutta kirjoja ostin kymmenen.
Älä laskekaan, tulee vaan paha mieli.
Kerro sitten mitä kirjoja ostit.
Yhdeksän niitä vaan olikin.
Kari Enqvist: Olemisen porteilla
Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa
Jo Nesbo: Torakat
Mark Twain: Irtolehtiä Aatamin päiväkirjasta
Mark Twain: Eevan päiväkirja
Henry Roth: Vaikkapa unta
Michael Connelly: Oikeuden palvelija
Donald E. Westlake: Huonopi juttu
Jan Guillou: Tyttäresi tähden.
Että aika sekalaista tuli hankittua.
Mielenkiintoisia kirjoja löysit, kunhan ehtisit lukemaan.
Minua odottaa sitten se "Vilpittömästi teidän", joku on sitä kehunut lempikirjakseen. Saas nähdä onko hyvä.
Anceli
Löysinpä hyvinkin. Nyt olen taas ihan nuutunut, kun luin tuon nerokkaan oikeussalirikosjutun, eli Connellyn kirjan. Milläs tässä nyt sitten unta saa, kun pahuudet vilistää silmissä.
En oikeastaan tiedä miksi olen aika ajoin viehättynyt dekkareista, tai ylipäätään jännityskirjoista. Ehkä se on niin, että on hyvä peilata itseään sitä pahuutta vasten, joka monista kirjoista huokuu.
En osaa kuvitella, että voisin tehdä kenellekään pahaa, en voisi tappaa, paitsi puolustaakseni itseäni tai läheisiäni, tai vaikka tuntemattomia uhattuja avuttomia ihmisiä tappajia vastaan.
Kirjat joita luen (jännärit, dekkarit) ovat fiktiota, mutta myös mitä suurimmassa määrin faktaa. Nyt juuri ulvoi ambulanssin sireenit tuolla ulkona ja tuli taas mieleen, että onko kyseessä sairauskohtaus, vai taponyritys. Kohta varmaan ulisevat poliisiauton sireenit.
Olet siis valvonut noin pitkään kirjaa lukien, kyllä sua nyt väsyttää.
Musikaali varmasti piristää, toivottavasti saksofonistilla on kaikki hyvin.
Luen aika paljon myös dekkareita, mutta ne pahimmat ja iljettävimmät olen jättänyt pois.
Enemmän tykkään esim. Seppo Jokisen tyylistä, hänen kirjoissaan on enemmän ns. normaalia jännitystä, ei mitään silpomisia, kidutuksia sun muita hirveyksiä.
Vanhaa pelottaa. :(
Sinä nyt et tee pahaa kenellekään, kyllä sua sen verran tunnen.
Anceli
Nyt minulla on ongelma, joka ei ole suuri, mutta harmittavainen kuitenkin.
Käytän Exploreria, mutta jostain syystä sillä ei pääse kommentoimaan Turun Sanomien artikkeleihin. Ajattelin aikani, että mistäs tosta, ei se ole edes hyvä lehti, mutta sitten lopulta soitin sinne ja kysyin asiasta ja joku miekkonen vastasi, että Explorerin kanssa on ollut vaikeuksia mutta kyllä he yrittävät korjata asian.
No, yritin nyt sitten firefoxilla ja kyllä sillä pääsee kirjoittamaan, mutta teksti on niin pientä pränttiä, ettei tämmöinen puolsokkia näe eikä siellä ole zoomia, kuten explorerissa, vaikka kovasti kehuvat mainossivullaan, että helppokäyttöinen myös näkövammaisille, jollaiseksi itseni lasken, koska laseja joudun käyttämään. Aloitussivu on englanniks, muut sivut suomeks.
Ei tämä nyt ketjuni aiheeseen muuten liity paitsi siltä osin, että kun lukee, on se sitten kirja tai uutissivu, niin olisi se nyt kiva nähdä mitä lukee!
Joka päivä jottai harmei.
The man tarvitsee apua, no, kaiva korttipakka esiin ja ala pelata pasianssia, ei mene kuin hetki, kun joku on sun selkäs takana neuvomassa. :)
Sitten voit kysäistä tuosta ongelmasta.
Ota koneesi asetuksista suurennuslasi käyttöön, se auttaa aika paljon, minullakin on sellainen.
Ja jos tässä joku on näkövammainen, niin se olen minä.
Eikö zeizei osaisi auttaa.
Ei päivää ettei vahinkoa, kunhan tietäisit mitä täälläkin on jo tapahtunut.
Minä lähden nyt pitkälle yhdistetylle luonto- ja kävelyretkelle, yritä pärjätä kuomaseni.
Anceli
Kun en mä löydä firefoxista samanlaista zoomia etusivulta kuin explorerissa on. Kun vanhana jotain opettelee, niin ei mitään jää päähän, eikä osaa ajatella kuten tietsikkainssit.
Jos joskus voitan lotossa, niin palkkaan lähiopettajaksi erään oululaisen opettajan, joka joskus aikoinaan yritti minutkin saada tajuamaan tästä jotain. Pääsinkin kaikista kokeista ekayrittämällä läpi, mutta sittenhän ne unohtuu ja kun tulee uusia päivityksiä ohjelmiin ja kone kivasti tilttaa ja sitten pitää hankkia uusi kone ja siihen uusi ohjelma ja kaikki näyttää ihan omituiselta.
Kirjat on siitä kivoja, että ne alkavat eka sivulta, niissä kirjoitetaan suomeksi (niissä joita minä luen) ja sitten ne tarinat loppuvat viimeisellä sivulla. Helppoa ja yksinkertaista.
Olen tosin joutunut lukemaan myös lakitekstiä ja yrittänyt ymmärtää mitä erinäisissä virallisissa lomakkeissa sanotaan, mutta se on toinen tarina.
Anceli
Kaveri peruuttikin lähtemisensä kun sairastui, enkä viitsi yksin mennä. Sinne musikaaliin siis.
Laitetaan sitten vähän korviketta.
http://www.youtube.com/watch?v=pT4dMrX_6vY&NR=1
Voi harmi, lähtisin sun kanssasi, mutta en taida ehtiä ajoissa sinne.
Ei maha mittää.
http://www.youtube.com/watch?v=zAC7jFRtDto&feature=related
Anceli
Olen aina pitänyt tosi paljon Junnun musiikista. Poislukien ne isojen poikien laulut (joista ei kuulemma itsekään pitänyt). Niissä on sellainen mollivire, vaikka sanoituksissa olisikin huumoria.
http://www.youtube.com/watch?v=tE62TeO7qP8
Minäkin pidän Junnun musiikista, mutta en isoista pojista. ;(
Meillä on paljon yhteistä, tässä vielä Sellaista elämä on, sitten menen taas pihahommiin.
http://www.youtube.com/watch?v=sjOzQRvqA_I&feature=related
Soitan sulle huomenna, kunhan olen hakenut sen kirjan. :)
Tää netti on vienyt aikaa kirjoilta mut aina sentään jotain ehtii silmäilemään.
Mulla kun on läheinen sukulainen antikvaarin pitäjä niin sieltä kautta erullista lukemista.
Samma här. Tämä netti syö järjellistä ajankäyttöä, mitä kirjojen lukeminen on.
Ilkeilyä ja sanasotaa on täälläkin, kun puolestaan kirjat suovat auvoista mielenmaailmaa ja mielikuvia, hienoja, joita mikään elokuva ei kykene toistamaan.
.
Saman olen huomannut, netti vie liikaa aikaa, mutta olen ajatellut parantaa tapani. Etenkin nyt, kun tuntuu, että tarjolla on taas tätä eripuraa ja pudotuspelejä. Muutamat kivat kirjoittajat edelleen pitelevät täällä ja onhan täällä antoisaakin välillä.
Minun ylin kiinnostukseni kirjoissakin on ihmismieli, (ihmissielu?), sen liikkeet, harhautumisetkin. Ostin kirpparilta Piers Paul Readin kirjan "Elossa", joka kertoo 1972 Andeilla sattuneesta lento-onnettomuudesta ja eloon jääneiden selviytymisestä. Sehän oli iso sensaatio aikanaan ja siitä nostettiin tietenkin esille kannibalismi. Ei se huono kirja ollut, Etelä-Amerikkaiseen kultuuriin vihkiytymättömälle vähän liikaa rönsyjä ehkä.
Toinen työn alla oleva kirja on Stefan Einhornin Salattu Jumala. Einhorn on aiemmin kirjoittanut Aidosti kiltti ja Ihmisen tehtävä. Kaikki ovat mielestäni helppolukuisia, avarasti pohdiskelevia, vaikka niissä ei nyt mitään varsinaisesti "uutta" ole esitetty.
Muistan, kun telkkarista katsoin silmät sikkarallaan ko. elokuvan.
Mietin tosiaan, josko itsekin olisin kannibaali, elossa pysymisen pakosta.
Kirjan tunnelmia, tuntemuksia, ei mikään elokuva pysty välittämään.
Olen joskus ennenkin täällä kirjoittanut, kuinka hieno oli Joni Skiftesvikin kertomus sumuun joutuneista kalastajista. He, kuvitelleensa, viime hetkiensä olevan käsillä, veisasivat virsiä veneessään. Rannalla olijat kuvittelivat merellä olevan aaveita.
Kertomus, kirjallisesti, oli aivan huikea.
Kun sen kuulin kuunnelmana, se oli täysi pläjäys. Ei tuntunut yhtään samalta, aavistamattoman upealta, kuin luettuna.
.
Kiitos vinkistä lejanna, Skiftesvik on minulle outo kirjailija. Joskus olen ajatellut tutustua, mutta nytpä sitten sain syyn...
Parhaita "lähellä kuolemaa" kuvauksia olen löytänyt Hermann Hesseltä. Hänen novellissaan Klein ja Weber tiivistyy elämän ja kuoleman mysteeri upealla tavalla kun hän kuvaa itsemurhaa tekevää Kleinia: "yhtä hyvin kuin hän pudottautui veteen (hukuttautui) ja kuolemaan hän olisi voinut pudottautua elämään..."
Mahtava, ainakin minun ymmärrystäni avartava novelli - kokoelmassa
"Katoava kesä".
maduixa,
Arosusi oli tosiaan kovaa kamaa. Muut Hessen kirjat ovat paljon lempeämpiä. Muut olen lukenut paitsi pääteosta, Lasihelmipeliä. Mulla oli Hesse-kausi joskus kolme-, nelikymppisenä. En osaa sanoa, tykkäisinkinkö vielä.
Kirjat merkitsevät minullekin paljon, ilman niitä olisin kyllä ollut aika orpona maailmassa. Niistä on saanut vastakaikua silloin kun se muualla on ollut vähäistä.
John Irvingin kirjat ovat ratkiriemukkaan surullisiakin.
Juuri luin toiseen kertaan Kaikki isäni hotellit. Siinä oli pakko huvittua Surusta, vaikka se pahaa aiheuttikin. Garpin maailma on elokuvana näkynyt telkkarista jo useita kertoja. Senkin tapahtumankulut ovat melkoisen mielikuvituksellisia.
Kirjat ovat ihania, niihin voi uppoutua, melkein suruttaa, kun yhden saa luettua. Kun ei ole enää luettavaa. Mutta, onhan aina lukemattomia kirjoja.
Demeterille, Skiftesvikin novelleja lukien on minulta ainakin päässyt hörönauru, jos toinenkin. Majakkasaaren lehmänkin kohtalo oli erikoinen.
Toki myös toinen puoli elämästä löytyy Skiftesvikin tuotannossa.
.
Paimiossa on yksi antikanpitäjä, jolta olen joitain kirjoja ostanut. Nyt häntä ei kirjamessuilla näkynyt.
Se noissa messuissa on aina vähän harmittavaista, että kun kirjavinkkilistan kanssa sinne menee, niin melkein aina käy niin, että sanovat, ettei ole täällä mukana, mutta liikkeestä löytyy. Eli ottavat sinne mukaan varmaan sellaista kirjallisuutta, jonka ajattelevat menevän kaupaksi ja harvinaisemmat jäävät sitten liikkeeseen.
Yritin turhaan hakea Marquesin kirjaa Kukapa everstille kirjoittaisi, mutta eipä sitä ollut. Hänen bestsellerinsä Sadan vuoden yksinäisyys oli monellakin myynnissä.
Miks tämä tänne tipahti? Yritin koti-kiusatulle vastata.
Se menee niin alas, kun on tullut jo useita vastauksia tuohon väliin. Sekavaa eikö totta.
Ehkä tuo nimimerkin kirjoittaminen ennen viestiä selventää asiaa.
Ulkona on muuten tosi kaunis ilma, ihana syyssää.
Tänään olin ulkona koko päivän, aurinko lämmitti korpea, tosin tuuli oli navakkaa. Siivosimme poikieni kanssa mökin pihapiirin ja puuhastelun päätteeksi lämmitimme rantasaunan ja pieksimme työn kipeyttämiä jäseniämme koivuvastalla.
En ole vielä jaksanut perehtyä uuteen lukunautintoon sillä ohjelmaa riittää aina marraskuun alkuviikolle asti, ehkä sitten. Hollanissa luin Arto Paasilinna Neitosten karkuretki. Katsotaan mitä seuraavaksi.
Palasin juuri teatterin päivänäytöksestä; Molieren Luulosairas .......
Karin Fossumilta luen parhaillaan Erilainen rakkaus -teosta. Ensimmäinen hänen kirjoistaan.
Muut kirjat ovat englanninkielisiä ja liittyvät harrasteeseeni, .....
Kunhan tässä saan asiat hoidettua, avattu luomuviini ja oikein hyvä salaatti odottavat, lisänä uunissa paistettuja lohkottuja perunoita ja muita kasviksia.
Päivän kruunaisi hyvä seura, )((??!!), jospas lotto tärppäisi.
En muista olenko Fossumilta tuota kirjaa lukenut. Ensimmäinen taisi olla Älä katso taaksesi.
Nyt olisi hieno ilma ulkoilla, mutta ei jaksa lähteä kolmen tunnin messukävelyn jälkeen enää minnekään. Joten pikku napanterit ja kohta kirjojen ääreen. Kari Enqvistin Olemisen porteilla vaikuttaisi hyvältä vaihtoehdolta juuri nyt, ellen sitten jatka dekkareiden parissa.
Karin Fossum on hyvä dekkarien kirjoittaja. Joskus tosin loppuvat melkein kuin kesken. Tai siltä minusta tuntuu. Lienenkö minä vain tuota mieltä asiasta?
Nyt on menossa Håkan Nesserin kirja "Tapaus G".
Odotan Kirjamessuja tänne Helsinkiin. Ja loppupuolella kuutahan nuo taas ovatkin. Kiva siellä on kierrellä ja tutkailla kaikkea, vaikka ei sitten niin mitään ostaisikaan.
eukko.
Fossumin kirjat kaivelevat mustan mielen syövereitä. Aika ahdistavia, mutta intensiivisiä.
Tuosta viimeisimmästä jäi minullekin sellainen tunne, että se jäi jollain tapaa kesken. Jäi kysymyksiä ilmaan.
Anceli on viisas:
"Minua odottaa sitten se "Vilpittömästi teidän", joku on sitä kehunut lempikirjakseen. Saas nähdä onko hyvä"
Lopettakaa muu vouhotus ja diivailu :)
H.
Jos vaan pystyt, niin jätä kettuilu minun älykkyydestäni, kiitos.
Jostain syystä olet saanut miinuksenkin, ehkä joku on kuvitellut sinun olevan tosissasi.
"Anceli"
Pyynnöstä haluan kaikkien unohtavan viittaukseni Ancelin älykkyyteen.
Alunperin oli tarkoitukseni sanoa että Ancelin (Angelin ?) kylän kirjastonhoitaja on aikasti älykäs.
Hän on valinnut hyviä kirjoja kirjastoonsa.
Tässä nyt vähän kiusoittelen Angelin tyttöjä.:)
H.
Höpö höpö sun kanssas, kyllähän kaikki tietää että olen tavattoman...... :)
Ja kuulepas kun minä saan sen kirjan ihan ihka omakseni, ystäväni on sen jo maksanutkin antikvariaatin omistajalle.
Sellaisia ystäviä mulla on ja heitä on monta.
Ja toistan toisaalla kirjoittamani, minä kyllä ymmärsin, mutta jotkut muut eivät, ei maha mittää.
"Anceli"
Mustikkasuuni?
Monenko palstalaisen nimmarit siinä kirjassa jo on? :)
Luuletko että on tulikirjaimiakin?
Tai senlaisia, vähän kun kaupan essuun pyyhkäistyjä?
Puss
H.
Saas nähdä kenen nimmareita siinä kirjassa on, vähänks minuu jännittää.... ja onko tulikirjaimii.
Voin ilmoittaa sinulle jos niin kovasti kiinnostaa. :)
Löysin kirjastosta Shane Maloneyn dekkarin Paljon pyydetty, joka on ihan hulvaton tarina Australian poliittisista kuvioista. Ensimmäisen Maloneyn kirjan Hyvä yritys, luin vuosia sitten ja siinä oli päähenkilönä sama heppu, Murray Whelan.
Suosittelen niille, jotka pitävät kreisistä huumorista ja hyvästä sanailusta.
Lainasin tänään kirjastosta Jonas Jonassonin kirjan "Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi", sitä on kehuttu aika yleisesti.
"Kun elämä menee jatkoajalle, on helppo ottaa pieniä vapauksia", ehkä niitä voi ottaa jo hiukan ennen satavuotispäivääkin.
Sinä ja sun hulvattomat tarinas, kuten se jonka toissa kesänä luin ja lähetin sinulle. Katopa kun kirjan nimi katosi ihan noin vain muistista.
No juu. Tämän arvion mukaan kirja kannattaa ostaa tai lainata. Nauraminen kannattaa aina.
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Ruotsin uusi Peppi on satavuotias Allan/HS20110531SI1KU02tq2
Vai katosi sen toisen kirjan nimi mielestäsi. Se oli Piemburgin pelottomat. Kertoo Zulumaan uneliaan pääkaupungin Piemburgin tapahtumista, jossa seikkailevat poliisikomentaja van Herden, luutnantti Verkramp ja konstaapeli Els. Sekä zulukokki Viispenninen, joka tosin ei montaa sivua ehdi seikkailla, koska iäkäs neiti Hazelstone ampuu hänet norsupyssyllä.