Soveltuvuustesti työpaikkaa haettaessa?

Eikös probleema ole siinä että työnantajat nyt kumminkin käyttävät näitä turhia kalliita testejä. Jos nyt tällaisen työnantajaan leipiin yleensä viitsii lähteä, mitä on hyvä ensin miettiä, pitää kumminkin etukäteen tutkia millaisia vastauksia testissä kannattaa tarjoilla. Ainakin maksimoi mahdollisuutensa.

Sen lisäksi että hakijalla on työtehtävään vaadittava koulutus, työkokemus ja osaaminen, myös hakijan SOVELTUVUUS työtehtäviin sekä tulevaan työympäristöön halutaan selvittää. Mitä pahaa siinä muka on?

Vaikka työnhakija olisi millainen guru ja kirjanoppinut alallaan, se ei välttämättä tarkoita sitä, että hän automaattisesti soveltuisi esimerkiksi tiimityöhön ja pystyy hoitamaan työtehtävänsä moitteetta ja tinkimättä tiukoista aikatauluista, kiireestä, vastuusta ja työpaineista huolimatta.

Kaikki eivät myöskään perusluonteensa ja asenteensa vuoksi sovellu työtehtäviin, joissa ollaan asiakkaiden kanssa tekemisissä, puhumattakaan esimies- ja johtotehtävistä.

Soveltuvuustestit ovat tätä päivää ja ne on vain hyväksyttävä. Kyllä firmalla on oikeus erotella jyvät akanoista, määritellä omat valintakriteerinsä ja palkata hakijoista se joka heidän mielestään soveltuu tehtävään parhaiten.

Psykologiset testit tehdään toivottomien tapausten poiskarsimiseksi, huippupisteillä ei niinkään ole merkitystä. Ei kannata pingottaa, testi on yleensä vain yksi osatekijä työnantajan tehdessä päätöstään.

kaksi kertaa MPS:n testeissä kirjoitti:

Psykologiset testit tehdään toivottomien tapausten poiskarsimiseksi, huippupisteillä ei niinkään ole merkitystä. Ei kannata pingottaa, testi on yleensä vain yksi osatekijä työnantajan tehdessä päätöstään.

Oletko sä muka psykologi ?

CEO kirjoitti:

Sen lisäksi että hakijalla on työtehtävään vaadittava koulutus, työkokemus ja osaaminen, myös hakijan SOVELTUVUUS työtehtäviin sekä tulevaan työympäristöön halutaan selvittää. Mitä pahaa siinä muka on?

Vaikka työnhakija olisi millainen guru ja kirjanoppinut alallaan, se ei välttämättä tarkoita sitä, että hän automaattisesti soveltuisi esimerkiksi tiimityöhön ja pystyy hoitamaan työtehtävänsä moitteetta ja tinkimättä tiukoista aikatauluista, kiireestä, vastuusta ja työpaineista huolimatta.

Kaikki eivät myöskään perusluonteensa ja asenteensa vuoksi sovellu työtehtäviin, joissa ollaan asiakkaiden kanssa tekemisissä, puhumattakaan esimies- ja johtotehtävistä.

Soveltuvuustestit ovat tätä päivää ja ne on vain hyväksyttävä. Kyllä firmalla on oikeus erotella jyvät akanoista, määritellä omat valintakriteerinsä ja palkata hakijoista se joka heidän mielestään soveltuu tehtävään parhaiten.

TIIMI; TIIMI, tinkiä tinkiä, puhumattakaan, tämä teksti on merkuri urvallin työntekijän.

Olen ollut soveltuvuustesteissä noin 6 kertaa (ammattikorkeakoulun ja eri työpaikkojen).

Monessa tapauksessa testitulokset ovat olleet täysin erilaisia (toisessa testissä sain huippupisteet matemaattisesta lahjakkuudesta ja toisessa taas matemaattinen lahjakkuus oli pohjamudassa. Toisessa testissä olin yhteistyökykyinen ja esiintymistaitoinen, vaikka olin kieltäytynyt 10 minuutin esiintymisestä!).

Lisäksi olen jo lukioaikana menettänyt luottamuksen Rorschachin eli ns. musteläikkätesteihin, joita tehdään joka ikisessä soveltuvuustestissä.
Monet tieteelliset tutkimukset ovat todistaneet läikkätestit epäluotettavaksi.

Itse huvittelen keksimällä mitä mielenkiintoisimpia selityksiä läikkätestissä, koska tiedän arvioimisperusteet vastauksille.
(Näitä perusteitä löytyy myös netistä: http://www.deltabravo.net/custody/rorschach.htm )

En ole kertaakaan kuitenkaan menettänyt työpaikkaa huvitteluni takia, ja jos menetänkin tulevaisuudessa, ehkä työpaikka ei edes ole sopiva, jos he tuomitsevat hakijan typerän projektiivisen testin perusteella.

Kyllähän tietenkin soveltuvuustestiin kuuluu myös muutakin kuin projektiiviset testit, mutta mielestäni näiden muiden testien perusteella ei voi vetää luotettavaa arviota ihmisestä ja hänen kyvyistään. Juuri sen takia olen varmaan saanut niin ristiriitaiset arviot eri testeissä.


Lehdissä on myös viime aikoina ollut paljon artikkeleita soveltuvuustestaajien epäpätevyydestä, joten jokaisen työpaikan kuitenkin pitäisi suhtautua varauksella soveltuvuustestin tuloksiin.

Minä kirjoitti:

Olen ollut soveltuvuustesteissä noin 6 kertaa (ammattikorkeakoulun ja eri työpaikkojen).

Monessa tapauksessa testitulokset ovat olleet täysin erilaisia (toisessa testissä sain huippupisteet matemaattisesta lahjakkuudesta ja toisessa taas matemaattinen lahjakkuus oli pohjamudassa. Toisessa testissä olin yhteistyökykyinen ja esiintymistaitoinen, vaikka olin kieltäytynyt 10 minuutin esiintymisestä!).

Lisäksi olen jo lukioaikana menettänyt luottamuksen Rorschachin eli ns. musteläikkätesteihin, joita tehdään joka ikisessä soveltuvuustestissä.
Monet tieteelliset tutkimukset ovat todistaneet läikkätestit epäluotettavaksi.

Itse huvittelen keksimällä mitä mielenkiintoisimpia selityksiä läikkätestissä, koska tiedän arvioimisperusteet vastauksille.
(Näitä perusteitä löytyy myös netistä: http://www.deltabravo.net/custody/rorschach.htm )

En ole kertaakaan kuitenkaan menettänyt työpaikkaa huvitteluni takia, ja jos menetänkin tulevaisuudessa, ehkä työpaikka ei edes ole sopiva, jos he tuomitsevat hakijan typerän projektiivisen testin perusteella.

Kyllähän tietenkin soveltuvuustestiin kuuluu myös muutakin kuin projektiiviset testit, mutta mielestäni näiden muiden testien perusteella ei voi vetää luotettavaa arviota ihmisestä ja hänen kyvyistään. Juuri sen takia olen varmaan saanut niin ristiriitaiset arviot eri testeissä.


Lehdissä on myös viime aikoina ollut paljon artikkeleita soveltuvuustestaajien epäpätevyydestä, joten jokaisen työpaikan kuitenkin pitäisi suhtautua varauksella soveltuvuustestin tuloksiin.

Testeihin kuluu kallista omaa aikaa, menkööt muut ,mä en.

Mitään maalaisjärkeä käytä, "maalaisjärki" on yliopiston keksimä sana tyhmille kuten 4-silmille, eli tyhmille ihmisille jotka ovat pilanneet silmänsä jotta pitää pitää rillejä...