Asiantuntijat syyttävät: Epäluotettavia tutkimuksia!
Tiistai 26.4.2011 klo 01.19
Kansalliset hoitosuositukset perustuvat tutkijoiden mukaan arveluttaviin tutkimustuloksiin.
Dosentti Teppo Järvinen Tampereen yliopistosta haluaa muuttaa tutkimustavat, joihin muun muassa Käypä hoito -suositukset perustuvat.
FAKTA
Tästä on kyse: Käypä hoito
- Käypä hoito -suosituksia laaditaan kansanterveydellisesti merkittävistä ongelmista tai sairauksista, joissa hoitokäytännöt vaihtelevat eri puolilla Suomea.
- Suositusten avulla saadaan myös levitettyä uutta diagnosoinnissa ja hoidossa saatua tietoa.
Lähde: THL
LISÄÄ TIETOA
Suositukset remonttiin
- Kokeellisen ortopedian dosentti Teppo Järvinen Tampereen yliopistosta pitää lääketutkimuksia todellisuudesta erkaantuneina. Hänen mielestään ne ohjaavat lääkehoitoa eettisesti arveluttavaan suuntaan ja kuormittavat kansantaloutta.
- Hän pitää kestämättömänä sitä, että kansallisia hoitokäytäntöjä ohjaavat ja linjaavat Käypä hoito -suositukset perustuvat tutkimuksiin, joita Järvisen tutkimusryhmä pitää epävarmoja tuloksia tuottavina ja manipuloituina.
- Järvisen mielestä luotettavaa tietoa vaikuttavuudesta ja lopulta kustannusvaikuttavuudesta voidaan saada vain todellisista hoitotilanteista.
- Myös lääkäri Antti Heikkilä on kritisoinut Käypä hoito-suosituksia, joita hän pitää mystisenä suomalaisena käytäntönä. Blogissaan Heikkilä toteaa, että "selaapa suosituksia sydäntautien, psykiatrian, kivunhoidon tai diabeteksen hoidon kannalta, taustalla häärivät professorit, joilla on vahvat kytkennät alan teollisuuteen".
OTA KANTAA
Luotatko kansallisiin hoitosuosituksiin?
O
Kyllä Ei
9% 91%
Ääniä 2977
KESKUSTELE
Luotatko kansallisiin hoitosuosituksiin?
Tamperelaiset lääketieteen tutkijat sanovat, että kansalliset hoitosuositukset perustuvat tieteellisesti heiveröiseen ja epävarmaan tutkimustietoon lääkkeiden tehosta, vaikuttavuudesta ja varsinkin väitetystä kustannusvaikuttavuudesta.
Lääketutkimusten taustoja selvittäneet tutkijat toteavat, että koska kliiniset lääketutkimukset on toteutettu valikoidulla potilasryhmällä ja vakioiduissa olosuhteissa, ne eivät anna oikeaa kuvaa lääkehoidon vaikuttavuudesta normaalissa hoitotilanteessa.
Tuloksia väkisin
Tutkimusryhmää johtava kokeellisen ortopedian dosentti Teppo Järvinen Tampereen yliopistosta sanoo, että merkittävien ennalta ehkäisevien lääkkeiden kuten statiinien, verenpainelääkkeiden ja bisfosfonaattien väitetään olevan kustannusvaikuttavia. Hänen mukaansa ei ole kuitenkaan olemassa pätevää tutkimustietoa niiden vaikuttavuudesta arkisessa kliinisessä käytössä.
- Kuinka siis voidaan puhua kustannustehokkuudesta, jos teho itsessäänkin on jo enemmän kuin epävarmaa? hän lataa.
Järvisen työryhmän tutkimus julkaistiin hiljattain tuoreimmassa British Medical Journalissa. Kirjoituksessaan tutkijat toteavat, että hoitoa ohjaavissa kliinisissä lääkekokeissa esiin saatu teho on puristettu esiin väkisin. Hoitotyön arjessa se ei toteudu lähimainkaan tutkimusten osoittamalla tavalla.
- Suuri osa ennalta ehkäisevän lääkehoidon suosituksista perustuu vaikuttavuusväitteisiin, joiden takaa ei ole itse asiassa löydettävissä lainkaan luotettavia tieteellisiä tutkimuksia. Tarkoitushakuisesti rakennetussa asetelmassa havaittujen tehovaikutusten ei pitäisi missään tapauksessa linjata yhteiskunnassa toteutettavaa lääkehoitoa kansallisina hoitosuosituksina, Järvinen toteaa.
Apua harvoille
Tutkijat kyseenalaistavat erityisesti kansantautien ehkäisyyn käytettyjen lääkkeiden kustannusvaikuttavuuden. He mainitsevat muun muassa sydänlääkkeenä käytetyn statiinin sekä luukadon ehkäisyyn käytetyn bisfosfonaatin.
Suomessa tapahtui vuonna 2003 lonkkamurtuma 7 411 ihmiselle. Tutkijat osoittavat, että niistä vain 343 olisi voitu estää antamalla bisfosfonaattilääkitys kaikille yli 50-vuotiaille suomalaiselle. Heitä on lähes pari miljoonaa.
- Satunnaistetuista kokeista saatujen tulosten perusteella on tuotettu valtakunnallinen hoitoa ohjaava Käypä hoito -suositus, jonka mukaan yleisimmin käytetyt luulääkkeet eli bisfosfonaatit olisivat tehokas ja jopa kustannusvaikuttavin tapa torjua iäkkäiden lonkkamurtumia. Tieto on kaukana todellisuudesta, sanoo Järvinen.
TUULA MALIN
Tiistai 26.4.2011 klo 01.19
Kansalliset hoitosuositukset perustuvat tutkijoiden mukaan arveluttaviin tutkimustuloksiin.
Dosentti Teppo Järvinen Tampereen yliopistosta haluaa muuttaa tutkimustavat, joihin muun muassa Käypä hoito -suositukset perustuvat.
FAKTA
Tästä on kyse: Käypä hoito
- Käypä hoito -suosituksia laaditaan kansanterveydellisesti merkittävistä ongelmista tai sairauksista, joissa hoitokäytännöt vaihtelevat eri puolilla Suomea.
- Suositusten avulla saadaan myös levitettyä uutta diagnosoinnissa ja hoidossa saatua tietoa.
Lähde: THL
LISÄÄ TIETOA
Suositukset remonttiin
- Kokeellisen ortopedian dosentti Teppo Järvinen Tampereen yliopistosta pitää lääketutkimuksia todellisuudesta erkaantuneina. Hänen mielestään ne ohjaavat lääkehoitoa eettisesti arveluttavaan suuntaan ja kuormittavat kansantaloutta.
- Hän pitää kestämättömänä sitä, että kansallisia hoitokäytäntöjä ohjaavat ja linjaavat Käypä hoito -suositukset perustuvat tutkimuksiin, joita Järvisen tutkimusryhmä pitää epävarmoja tuloksia tuottavina ja manipuloituina.
- Järvisen mielestä luotettavaa tietoa vaikuttavuudesta ja lopulta kustannusvaikuttavuudesta voidaan saada vain todellisista hoitotilanteista.
- Myös lääkäri Antti Heikkilä on kritisoinut Käypä hoito-suosituksia, joita hän pitää mystisenä suomalaisena käytäntönä. Blogissaan Heikkilä toteaa, että "selaapa suosituksia sydäntautien, psykiatrian, kivunhoidon tai diabeteksen hoidon kannalta, taustalla häärivät professorit, joilla on vahvat kytkennät alan teollisuuteen".
OTA KANTAA
Luotatko kansallisiin hoitosuosituksiin?
O
Kyllä Ei
9% 91%
Ääniä 2977
KESKUSTELE
Luotatko kansallisiin hoitosuosituksiin?
Tamperelaiset lääketieteen tutkijat sanovat, että kansalliset hoitosuositukset perustuvat tieteellisesti heiveröiseen ja epävarmaan tutkimustietoon lääkkeiden tehosta, vaikuttavuudesta ja varsinkin väitetystä kustannusvaikuttavuudesta.
Lääketutkimusten taustoja selvittäneet tutkijat toteavat, että koska kliiniset lääketutkimukset on toteutettu valikoidulla potilasryhmällä ja vakioiduissa olosuhteissa, ne eivät anna oikeaa kuvaa lääkehoidon vaikuttavuudesta normaalissa hoitotilanteessa.
Tuloksia väkisin
Tutkimusryhmää johtava kokeellisen ortopedian dosentti Teppo Järvinen Tampereen yliopistosta sanoo, että merkittävien ennalta ehkäisevien lääkkeiden kuten statiinien, verenpainelääkkeiden ja bisfosfonaattien väitetään olevan kustannusvaikuttavia. Hänen mukaansa ei ole kuitenkaan olemassa pätevää tutkimustietoa niiden vaikuttavuudesta arkisessa kliinisessä käytössä.
- Kuinka siis voidaan puhua kustannustehokkuudesta, jos teho itsessäänkin on jo enemmän kuin epävarmaa? hän lataa.
Järvisen työryhmän tutkimus julkaistiin hiljattain tuoreimmassa British Medical Journalissa. Kirjoituksessaan tutkijat toteavat, että hoitoa ohjaavissa kliinisissä lääkekokeissa esiin saatu teho on puristettu esiin väkisin. Hoitotyön arjessa se ei toteudu lähimainkaan tutkimusten osoittamalla tavalla.
- Suuri osa ennalta ehkäisevän lääkehoidon suosituksista perustuu vaikuttavuusväitteisiin, joiden takaa ei ole itse asiassa löydettävissä lainkaan luotettavia tieteellisiä tutkimuksia. Tarkoitushakuisesti rakennetussa asetelmassa havaittujen tehovaikutusten ei pitäisi missään tapauksessa linjata yhteiskunnassa toteutettavaa lääkehoitoa kansallisina hoitosuosituksina, Järvinen toteaa.
Apua harvoille
Tutkijat kyseenalaistavat erityisesti kansantautien ehkäisyyn käytettyjen lääkkeiden kustannusvaikuttavuuden. He mainitsevat muun muassa sydänlääkkeenä käytetyn statiinin sekä luukadon ehkäisyyn käytetyn bisfosfonaatin.
Suomessa tapahtui vuonna 2003 lonkkamurtuma 7 411 ihmiselle. Tutkijat osoittavat, että niistä vain 343 olisi voitu estää antamalla bisfosfonaattilääkitys kaikille yli 50-vuotiaille suomalaiselle. Heitä on lähes pari miljoonaa.
- Satunnaistetuista kokeista saatujen tulosten perusteella on tuotettu valtakunnallinen hoitoa ohjaava Käypä hoito -suositus, jonka mukaan yleisimmin käytetyt luulääkkeet eli bisfosfonaatit olisivat tehokas ja jopa kustannusvaikuttavin tapa torjua iäkkäiden lonkkamurtumia. Tieto on kaukana todellisuudesta, sanoo Järvinen.
TUULA MALIN
Vastaukset 4
Vanhimmat
Näin kerrotan terveydenhoidon tapahtumista.
http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.naturalnews.com/030384_Louis_Pasteur_disease.html&ei=ENWFTpKyLsXB8QOx8owt&sa=X&oi=translate&ct=result&resnum=3&ved=0CCkQ7gEwAjgK&prev=/search?q=bechamp&start=10&hl=fi&client=firefox-a&hs=Xwz&sa=N&rls=org.mozilla:fi:official&biw=1440&bih=702&prmd=ivns
Ortopedit eivät ole lääketutkimuksen asiantuntioita. Ortopedia on kirurgiaa.
Kuinkas nämä ainaiset lääketutkimukset ja niiden asiantuntijat aina vain "kummittelevat" näillä sivuilla?
Sivuilla kun pitäisi olla ja näkyä jo otsikonkin mukaan, potilaiden HOITOJEN osaajat ja asiantuntijat!
Vähähiilihydraattisen dieetin suosio selvitetään.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/vaihtoehtoiset_ruokavaliot_yleistyvat_-_vahahiilihydraattisen_dieetin_suosio_selvitetaan_2267258.html