Olen 48-vuotias nainen ja koen alkoholinkäyttöni ongelmaksi, jota en hallitse. Juon joka viikonloppu pullon tai pari viiniä kotona. En pysty olemaan ilman, vaikka yritän. Tiedän jo, miten viininhimo iskee: tulee todella LEVOTON olo ja on pakko lähteä Alkoon, jos kotona ei ole juotavaa. Juomista seuraa aina kauhea morkkis, sillä juon liikaa kerralla ja seuraava päivä menee krapulassa. Pienellä paikkakunnalla en voi mennä AA:han, koska toimin julkisessa ammatissa ja sana leviäisi kuitenkin.
Yksi syy juomiseeni on aikuisseuran puute, sillä lasten lennettyä pesästä vietän viikonloput yksin. Tähän ei auta neuvo "hanki ystäviä", koska jouduin työni vuoksi vuosi sitten muuttamaan kauas kotiseudultani eikä niitä ystäviä ole yrityksistäni huolimatta uudelta asuinpaikkakunnalta löytynyt.
Olen monta kertaa tehnyt päätöksen lopettaa, mutta aina retkahdan. Toivon teiltä entisiltä käyttäjiltä vinkkejä siihen, miten estää retkahtaminen. Kun kiireinen työviikko on takana ja on todella levoton olo, johon pitkä lenkkikään ei auta, niin mikä auttaa ?
Yksi syy juomiseeni on aikuisseuran puute, sillä lasten lennettyä pesästä vietän viikonloput yksin. Tähän ei auta neuvo "hanki ystäviä", koska jouduin työni vuoksi vuosi sitten muuttamaan kauas kotiseudultani eikä niitä ystäviä ole yrityksistäni huolimatta uudelta asuinpaikkakunnalta löytynyt.
Olen monta kertaa tehnyt päätöksen lopettaa, mutta aina retkahdan. Toivon teiltä entisiltä käyttäjiltä vinkkejä siihen, miten estää retkahtaminen. Kun kiireinen työviikko on takana ja on todella levoton olo, johon pitkä lenkkikään ei auta, niin mikä auttaa ?
Vastaukset 13
Vanhimmat
"Koen alkoholinkäyttöni ongelmaksi, jota en hallitse." kertoo jo sen oleellisen:
Jos haluat myöntää itsellesi, että et yksinkertaisesti pysty hallittuun päihtymiseen vaikka haluaisit, voit lopettaa pään seinäänhakkaamisen ja ruveta opettelemaan toisenlaista elämäntapaa. Se nykyinen elämäntapasihan ei pidä sinua selvänä, minkä olet kai jo huomannut.
Se että juot ei juohdu mistään muusta kuin siitä, että sairastat alkoholismia. Valitettavasti tauti on kuolemaan johava ja pahenee kokoajan.
Suosittelen lämpimästi AA:ta vaikka toisella paikakunnalla tai lääkkeettömään hoitoon hakeutumista.
Älä viitsi kirjoitella tänne humalassa. Näkyy liian hyvin mokailusi, joka rivillä pari virhettä.
Otas vajaapäinen juopporetku taas viinaa, tai käy pilleripurkilla, niin rauhotut vähäksi aikaa.
Ja käy lääkärillä tutkituttamassa viinalla lahonnut pääsi, vaikka diagnoosi onkin selvä:
http://piv.pivpiv.dk/
Olen pahoillani kirjoitusvirheistäni. Kuten jokainen juova alkoholisti tarttuu pieniin täysin aiheesta riippumattomiin pikku seikkoihin joka tässä tapauksessa tarkoittaa että viestini sisältöä ei voinut ilmeisesti ymmärtää antaa oikeutuksen juoda. Joten ole sait tämän päivän syyn kun maailma on niin perseestä eikä ne osaa edeskirjoittaa yritä tässä sitten olla selvänä.
Tilanteesi on hankala. Alkoholi on napannut tiukan otteen enkä usko, että omin avuin saat sitä irrotetuksi.
AA on kuitenkin rajaton järjestö; ei sinun ole pakko mennä kotipaikkakuntasi AA:han, vaan vaikkapa jonkun lähikaupungin piiriin, jossa sinua ei tunneta.
Kun minulla oli aikanaan vaikeaa, otin yhteyttä erääseen ystävääni, joka oli raitistunut vaikeasta alkoholiongelmasta ja sovin hänen kanssaan tapaamisesta rauhallisessa paikassa. Kysyin häneltä, miten hän oli selviytynyt ongelmastaan. Sain arvokkaita neuvoja.
Kirjallisuutta:
Raimo O. Kojo:"Eroon viinasta"
AA-Nimettömät alkoholistit ("Iso kirja")
Otas vajaapäinen juopporetku taas viinaa, tai käy pilleripurkilla, niin rauhotut vähäksi aikaa.
Ja käy lääkärillä tutkituttamassa viinalla lahonnut pääsi, vaikka diagnoosi onkin selvä:
http://piv.pivpiv.dk/
Onkohan se paskajuttu, jos ympäristö tietäisi, että olet raitistunut?
Jos on, älä yritäkään lopettaa, vaan sopeudu siihen, että juot välillä liikaa. Hyväksy itsesi juoppona ja vanhenevana naisena, jolla tulevaisuus on mitä on.
Otas vajaapäinen juopporetku taas viinaa, tai käy pilleripurkilla, niin rauhotut vähäksi aikaa.
Ja käy lääkärillä tutkituttamassa viinalla lahonnut pääsi, vaikka diagnoosi onkin selvä:
http://piv.pivpiv.dk/
Hyvä Mme 48
Entisenä alkoholin käyttäjänä voin kertoa, että työpäivän jälkeiset ja muutkin alkoholin juomiset jäivät historiaan, kun uskaltauduin AA-ryhmään. Oli suuri helpotus, kun tapasin pari tuttua, jotka kumpikaan tosin eivät tienneet ongelmastani.
Myöhemmin olen tavannut lisää työelämästä tuttuja, mutta myös julkisuuden henkilöitä. Nämä kaikkien tuntemat julkkikset ovat kiitollisia raittiudestaan, jonka toveriseuran tuki ja AA:n ohjelma ovat heille mahdollistaneet.
Yksinäisyyteesi uskon tuovan helpotusta, kun palavereista voit löytää samaa kokeneita naisia ja miehiä. Heistä voit saada sydänystäviä ja ainakin raittiuttasi tukemaan valmiita sisaria ja veljiä.
Katso googlesta aluksi naisten ryhmiä. Kannattaa käydä palaveirissa kaukanakin, jos oman kylän ryhmä pelottaa.
Otas vajaapäinen juopporetku taas viinaa, tai käy pilleripurkilla, niin rauhotut vähäksi aikaa.
Ja käy lääkärillä tutkituttamassa viinalla lahonnut pääsi, vaikka diagnoosi onkin selvä:
http://piv.pivpiv.dk/
Ongelma taitaa olla siinä, että sinulla on nyt liian paljon aikaa "itselle" viikonloppuisin. Ja aikahan kuluu tunnetusti juomalla niin että humahtaa.
Vaikea tilanne. Jos lenkkeily ei auta, voisit sen lisäksi yrittää vaikka lukea. Hyvän kirjan äärellä ei malta edes siemailla. Jotain muutakin harrastusta pitäisi yrittää keksiä. Käsitöitä? Kokkailua? (Kokkaillessa tosin voi tehdä myös mieli viiniä..) Tai hommaa joku lemmikki, koira tai kissa. Käy leffassa/teatterissa.
Äh, en minä tiedä. Yritin tässä vain keksiä jotain muutakin kun tuon iänikuisen AA-kerhon, etenkin kuin minusta yksi pullo viiniä viikossa ei ole vielä kovin paljon, etenkin jos juominen jää siihen.
Toisaalta jos yksi päivä viikonloppuna menee aina krapulassa, ei sekään ole mielekästä.
Onnea matkaan! Toivottavasti saat jostain ratkaisun ongelmaasi.
Mulla oli myös tapana juoda viiniä joka viikonloppu (pe ja la). Rupes ärsyttämään se, kun joutui viikonloppuaamuisin miettimään onko ajokunnossa tai sitten oli ihan kunnon krapula. Lauantai-iltana viimeistään 18-19 maissa piti taas ottaa jo vähän viiniä, kun istuskelin lukemassa lehtiä tms. Sitten päätin kokeilla olla yhden viikonlopun ottamatta. Huom, kotona OLI varmuuden vuoksi viiniä, jos olis menny liian vaikeeks. No mä join limua ja menin aikaisin sänkyyn lukemaan enkä jäänyt roikkumaan keittiön pöydän tai telkkarin ääreen. Tällä menetelmällä (viikonloppu kerrallaan) jatkoinkin sitten monta kuukautta. Kun oli ekan viikonlopun selvinnyt ilman tuota tapajuomista, niin se olikin ihan helppoa. Nyt juon enää juhlatilaisuuksissa, mutta vieläkin meinaa välillä viikonloppuisin olla pakottava tarve ottaa vähän viiniä (just siihen tiettyyn kellonaikaan). En oo viitsinyt ottaa, koska uskon että se tapa jää heti päälle jos sen taas opettelen.