Kun käyt sienessä miten jatkokäsittelet ne. Suolaatko, marinoitko vai pakastat?
Ja mitkä sienet käy mihinkin.
Ja mitkä sienet käy mihinkin.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Vedet pois paistinpannulla ja pakkaseen. Säilön talveksi vain laatua, kantarelleja, suppilovahveroita, torvisieniä ja herkkutatteja. Muista teen ruokaa tuoreeltaan.
Eli paistat kyseiset sienet pannulla ja sitten pakastat. Etkö rouskuja sitten kerää ja laita suolaan .
Ei niitä paisteta, vaan annetaan kiuhuttua omassa nesteessään. Ei rasvaa.
Neste pois, kuin kirjoittaja kirjoitti.
Termini oli ehkä väärin, mutta ohjeissa sanotaan että ne laitetaan pienissä annoksissa paistinpannulle ja paistetaan omassa liemessään kunnes ovat kypsiä tai jotain ja sitten pakastetaan.
Kai sen voi tehdä kattilassakin.
Kaipa sama, missä astiassa. Mutta ei rasvaa. Itse kuivaan osan tateista. Viipaleina.
Rasvaahan ei kannata käyttää koska se härskiintyy nopeasti pakkasessa.
En ole enää vuosiin jaksanut noita rouskuja ryöpätä ja suolata. Oikeastaan ainoa sieni jonka jaksan ryöpätä ennen käyttöä on korvasieni, pakkokin koska ilman tappaisi, mutta sitä ei koskaan saa niin paljon että säilöttäväksi riittäisi.
Mä en tajua sitä korvasienten hehkutusta. Kerran löysin ihan kivan saaliin ja tein ohjeitten mukaan, eli keitin, niin ihan oli mauttomia.
noh mulla on sama, joskus olen pakastanut suppilovahveroita sellaisenaan, mutta niistä tulee tosi vetisiä.
Elikkä metsästä pannulle, ja sitten talvella herkkusieniä kaupasta.
Kaupan herkkusienet on pahoja, tai sopii ne pitsaan, mutta ei muuhun.
Ai niistä kotimaisista tulee pakstaessa vetisiä. En ole kokeillut.
Joo suppilovahverot suoraan pakastettuna tekee niistä vetisiä.
Herkkusienistä tulee mielästäni ihan ok sienisalaattia, ja kastiketta, vielä kun malttaa ostaa pienen säilykepurkin pirkka kanttarellejä, jos itsellä ei satu olemaan, niin nam nam.
Korvasienenet, suppilovahverot ja mustat torvisienet kuivaan. Rouskuista teen suolasieniä. Tatit, haperot, kuusen herkkusienet, orakkaat ja kehnäsienet syön keräämisen jälkeen valmistamistani ruoista. Joskus yritin pakastaa, mutta jäi syömättä. Niin ja mustesienetkin on hyviä, suoraan pannulle ja sipulia sekaan...
Onko sulla sitten sellainen kuivuri jossa niitä sieniä kuivaat. Kerran kokeilin uunissa miedolla lämmöllä kuivata suppilovahveroita, mutta ei se onnistunut. Olisi varmaan pitänyt olla kiertoilmauuni.
Yleensä paistan voissa ja jäähtyneet pakastan pusseissa. Tänään tein poikkeuksen ja tein sienipiirakan kanttarelleista. Tuli tosi hyvää. Maustoin rakuunalla ja yrttisuolalla muun lisäksi.
Joillakin on kuivurit ja kuivaavat ne. Käyhän ne vaikka jauhelihapihveihin taikinaan sekoitettuna, jos haluaa tai paistettuina lisukkeeksi sipulin kanssa.
Joskus oli tapana suolata. Silloin ei ollut näitä pakastimia. Tietysti nykyäänkin voisi suolata ja muistaa sitten liottaa ylimääräinen suola pois.
Netistä löytää hyviä reseptejä, joita voi muunnella.
Iiikkkk, mutta eihän ne suosittele paistamista voissa, kun se voi härskiintyy aikaa myöten vaikka olisikin pakastettuna.
Mä teen suolasienistä salaattia tai just lisään vaikka jauhelihan joukkoon kun teen pyöryköitä. Niin ja toki liotan ne ensin.
Suppikset ja tatit haihdutan pienen rasvamäärän kanssa ja sitten pakastan. Rouskut liotan ja kiehautan, sen jälkeen karkean suolan kanssa painon alle ja kylmään.
Teet samoin kuin minä rouskuille. :)
Siis eikö kukaan marinoi sieniä? Olisin mielelläni halunut kokemuksia siitä ja vaikka ohjeita.
Tarkoitatko etikkaliemessä säilöttyjä sieniä. Ei ole tullut koeiltua, vaikka usein ole meinannut, en ole edes maistanut
Juuri niitä tarkoitan, kun en ole minäkään koskaan maistanut et onko hyviä.
Nitalle.
Itse teen niin että esim.rouskut kiehautan,huuhtelen ja keitän marinointiliemen(valmiina saa kaupasta) ja sitten kuumat sienet kuumennettuihin purkkeihin,marinointiliemi päälle,kansi kiinni tiukasti,purkki vielä jäähtymisen ajaksi nurinpäin pöydälle,kansi alaspäin siis.
Jäähtymisen jälkeen kylmään,eli jääkaappiin tms.
Sitten voit syödä sellaisenaan,lisukkeena monen ruoan kans.
Ja voihan laittaa ilman marinointiakin kuumana purkkeihin,ei tarvii tunkea suolaakaan,vaarallista muutenkin liikaa syötynä.Säilyy ja maku hyvä,kun purkki on ilmatiivis.
Kandee kokeilla,ensikesänä sitten...
Itse poimin suppiksia vielä alkuviikosta,ja löytyi vielä hyvin,vaikkakin tarkkasilmäinen sai olla,kun on noita keltaisia lehtiä niin paljon.
Poimin sieniä, jotka voi kiehauttaa omassa nesteessään eli tatteja, haperoita, vahveroita, torvisieniä, orakkaita, lampaankääpiä. En haihduta vettä pois, koska olen havainnut, että sienet säilyvät pakastettuina paljon pidempään nesteessä. Ennen vanhaan suolasin rouskuja ja tein etikkasieniä, mutta en pidä etikan mausta. Ruoaksi valmisaessani haihdutan nesteen pois, lisään voita ja paistan sienet. Ne käytän pitsaan, muhennokseen tai tarjoilen paistettuna.
Ei rasvaa pakkaseen! Ohjeita ja muuta tietoa! http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset aromit/sienet/sailonta/
Suppikset ja kanttarellit kuivaan joko kuivurilla tai saunan lauteilla riippuu saaliin määrästä. Tatit käytän heti. Rouskut ryöppään ja huuhtelen, laitan pakasterasian 2 senttiä vaille täyteen ja sitten lisään kylmää vettä sen minkä rakosiin mahtuu ja pakastan, suolaa laitan vasta tarpeen mukaan kun valmistan syötäväksi. Korvasienet keitän ja pakastan. Suppiksista teen myös hilloketta jouluksi.
Tuli mielee :
Sieni on herkullinen ruoka hyvin laitettuna, kuitenkin murheissani mietin
Teija Sopasen kohtaloa, hän oli hyvä ruuan laittaja, sienet oli suurtaherkkua hänelle, Teija harrasti paljon sienestystä, siksipä mietinkin, sieni on myös kasvi joka imee myrkkyjä maasta ja ilmasta, joskus on ollu, voi olla vieläkin suositus syödä sieniä vain silloin tällöin, en tarkalleen suosituksen määrää muista.
Teija sopanen kuoli syöpään, joten surullisena ajattelin tätä vaihtoehtoa, söikö Teija liikaa sieniä, tietenki voin olla pahasti väärässä, mutta kuitenki,,,,, itse en koskaan ole ollu sienten ystävä, hyvin hyvin harvoin syön sieniä, usein kerään ruuastani ne lautasen reunalle, toivottavsati kukaan ei kuitenkaa menetä ruokahaluaan juttuni vuoksi, sienet tulis kerätä kaukaa erämaasta, johon ei vaikuta teollisuus eikä muutkaan saasteet, ydin laskeumaa on vaikea vältää, sernobhyl vaikutti yli 20 vuotta sitten suomenkin maaperässä, en tiedä kuinka se vielä säteilee, tietääksen jonkin verran edelleen, sieni imee hyvin säteilyn itseensä, myös maantien läheisyydestä autojen aiheuttamat saasteet. Suren suuresti Teijaa. Teija oli sympaattinen harvinaisen miellyttävä TV toimittaja.
Joopa joo, aika paksua tekstiä latelet, taas yksi julkkiksen kuolemalla herkuttelija :(
Kerrotko, mitä kiksejä saa, kun moista kirjoittaa, vaikka julkkiksestakin. Itse en tuota ymmärrä.
Minua jotenkin rupesi tekstisi etomaan.
Kyllä minäkin joskus ajattelen syönkö liikaa sieniä. Onhan tuota säteilyä vielä jäljellä varsinkin tietyillä alueilla. Luultavasti suurin osa meistä syö sieniä niin vähän, ettei terveysriskiä ole. Eli pitäisi syödä monipuolisesti kuten yksinkertainen neuvo on jo kauan ollut.
Julkisuuden henkilöitä näyttää tämän lafkan kirjoittajien mielestä saavan riepotella kuinka lystää. Ei näytä olevan väliä, vaikka olisi pari päivää sitten kuolleesta henkilöstä kyse. Kuolinsyyt ja siihen johtaneet taudinaiheuttajatkin nämä expertit tietävät ja vielä kehtaavat moista roskaa kirjoitella.
Ostan sienet torilta. ei jalat kestä enää itse mennä metsään.
Kanttarellikastike. Sienet paistetaan voissa kunnes neste on haihtunut, mukaan sipulisilppu, lihaliemikuutio ja kermaa. Haudetetaan hetki ja nautitaan perunoiden ja salaatin kera.
Juomaksi sopii kevyt valkkari.
Kokeilepa erilaista järjestystä eli kuumenna kunnes neste on haihtunut. Lisää sitten voi. Pitäisi haihtua nopeammin, koska voi rasva muodostaa veden kanssa emulsion ja nestettä sitoutuu.
Sienet, pienet. mutta missäs oot. En ole pitkään aikaan havainnoinut sinua.
Elähdytä palstaamme!
Olet kuin ikkunoiden avaaja, tuulahdukset, vilvoittavat tulevat kanssasi.
Pitänee hiljentyä. Täällä on kuin huopatossutehtaassa.
Hysssssssssss!
.
Missä lienet?
Ikävä on mausteisia kommenttejasi.
Soisin olla itsekin kaltaisesi, joka osaa ja uskaltaa.
.
Tässähän minä. Olen ollut muilla palstoilla ja sit hajos edellinen läppärini ja yritän totutella tähän uuteen. Salasanat ja kaikki on hukassa..plääh..:)
Kiitos kuitenkin kun olet kaivannut. Sitä ei moni täällä uskalla ääneen sanoa joten olet se rohkea sinäkin. :D
Viime aurinkoiset päivät ovat houkutelleet metsään,
saaliina 3 sangollista suppilovahveroita.
Metsä vihreine sammalineen on tosi ihana, vaikka kumpparit on välillä repaleina.
Olen puhdistanut neulaset sienistä ja tehosekoittajalla murskannut sienet hienoksi omaan nesteeseensä ja pakastanut pikku pakkauksissa ton murskan.
Ainesta moneen keittoon, kastikkeeseen ja piirakkaan.
Ja lahjaksikin voi antaa.
Vaimo, vaimo. Pane sieniin puolet petäjäistä!
Em. sanat laittoivat työkaverit takavuosina suuhuni joulukronikassa, kuvaamaan suhtautrumistani keräilytalouteen ja elinkustannuksiin.
Keväällä alkanut häslinki on täysin estänyt sienestyksen ja marjastuksen.
Normaalisti kuivaan tatit, ukonhatut, mustat torvisienet, koivunkantosienet ja osan kanttiksistakin.
Valtaosa kanttiksista löytää tiensä paistinpannun kautta pakasteeseen.
Pikkukanttiksista teen pikkelsiä.
Suppilovahverot suolaliemeen.
Rouskut perinteisesti änkyräsuolaan.
Tämä vuosi on täydellinen poikkeus miesmuistiin, tai ainakin 41:een vuoteen.
Serkkuni kantoi juuri 2 pahvilaatikollista suppiksia sisään,eilen poimittuja n 50 km Hesasta.
Tässähän sitä taas haudutellaan,paistinpannussa nesteet ja sitten pakkaseen.
Huomenna sieni-jauhelihakastiketta kotipellon perunoitten kera,naapureille vein myös ja sisareni hakee osan,et jakoon menee.
Niitä on nyt,itselläkin tässä lähellä vielä,lehtien peitossa piilossa vaan,vaikea nähdä.
Viikonloppuna ystäväni opetti löytämään suppilovahveroita metsästä, en ole koskaan ennen kerännyt niitä:) Kuivasin osan uunissa 50 asteen lämmössä ja osasta keitin pannulla nesteet pois ja sitten pakastin, ohjeetkin sain mukaan.
Nyt varmaan löydän sieneä jos joskus pääsen metsään.
Mulla on sienitauko, kun noita suppilovahveroita on joka paikassa. Onneksi ei ole pikkukuusikossa, jota raivaan. Kuusta on niin tiheässä,ettei muuta mahdu. Viikko sitten löysin ihan hyviä vaaleaorakkaita, joista viikolla tein sienimunakasta. Pitänee käydä katsomassa ovatko loput kosteikkovahverot tallella, hirvet kuulemma syövät niitä. Lienee noita jälkimmäisiäkin vielä, vaikka viikonloppuna metsästysporukka ampui kolme. En tällä kertaa saa lihaa, kun on peijaiset tulossa.
Olisiko parivuotta, kun minulekkin valistettiin, että suppilovahvero on syötävä sieni. Valitettavasti en oikein ole vielä tottunut makuun, koska sienestykseni on ollut lähinnä keitettävien sienten satoa, siis haaparouskua.
Kuivaus ei ole onnistunut sähköuunissa, mutta sähkösaunassa kylläkin siinä perus lämmöllä, samoin kuin omena viipaleet. Ei tietenkään samaan aikaan, sillä sienistä jää aivan kammottava haju.
Erittäin hyvä kuivatus paikka on jääkaapin päällä, jos sellainen on vapaana. Nykyisin ne on kätketty johonkin?
Itse kuivailen näin syksyisin edullisia juureksia pienissä erissä, jotka talvella maksaa maltaita. Nytkin on jo monta purkillista lanttua, palsternakkaa, piparjuurta, purjorenkaita ym., jopa porkkanaa, vaikka se onkin edullista aina.
Oli se vain "ennenvanhaan" lapsuudessani, kun kaikki tatit potkittiin, siis ei huolittu keräilykoppaan ja nyt ne onkin suurinta herkkua, samoin kuin lampaankääpä ja orakkaat.
Samal taval ku Hannele64v tein määki,mut kuivasin ne saunan lauteil.Miniä toi just 10i suppilovahveroi.Viikko sit 3l.
Kuivatui siänii lykkään joka paikkaan,no,emmää kermakakkussee sentäs.Mut makaroonilaatikkoki sai oivan lisämaun siänist,samate jauhelihakastike.Sopii tosi hyvi.Lihamurekkeen täytin oikkee siänimuhennoksel.NAM ! Papusoppaan emmää ol niit paiskannu,mut kaikkii muihi keittoihin kyl.Hyvin passaa !