Mikä saa vanhemmat tuomitsemaan muita?

Minua painaa eräs asia, nimittäin koppavuus joissakin lapsiperheiden vanhemmissa. Yleisesti ottaen suomalaiset ovat omiin oloihinsa vetäytyvää kansaa, tarkoitan tällä sitä, että ihmiset pitävät suhteellisen vähän yhteyttä esimerkiksi sukulaisiinsa kun vertaa muun eurooppan väen perhesuhteisiin. Viittaan yhteyden pidolla siihen, etteivät he näe toisiaan kasvotusten kovinkaan paljon, vaikka saattaisivat joulukortin lähettääkin. Palatakseni asiaan: Olen kuullut sanottavan, että sinkut ovat herkemmin kylmempiä muita kohtaan kuin perheelliset, mitä en oikein ymmärrä, sillä olen kokenut useasti, että lapsiperheiden vanhemmat ylenkatsovat muita tai kokevat itsensä oikeutetuiksi arvostelemaan muita ihmisiä, näiden tapoja kasvattaa lapsiaan tms. Itse olen yksinhuoltajaäidin kasvatti ja edelleen ihmeissäni siitä, kuinka silloisen ystäväni isä haukkui äitiäni mm. imbesilliksi mennen tullen, koska tämä oli yksinhuoltaja. Olen vartuttuani huomannut, että esim. ikäiseni, perheelliset, saattavat nostaa itsensä korkeampaan asemaan kuin oikeasti ovatkaan. Mistä tämä mahtaa johtua? Olen alkanut pelätä lapsiperheiden vanhempia, koska koen heidät hyökkääviksi. Jos joku huomaa tätä lukiessaan toimineensa jotakuinkin tämän tapaisesti perheen ulkopuolisia kohtaan, niin pyydän, katsokaa vieraat ihmiset mahdollisina ystävinä, älkääkä vihamiehinä. He tuskin tahtovat vahingoittaa teitä ja lapsianne, jos ovat teille ystävällisiä. Toki poikkeuksia löytyy, etenkin nykyaikana, mutta siitä huolimatta. Toivottavasti näkökulmani avaa uutta keskustelua.