Olemme eläneet uusperheen elämää jo monta vuotta, mutta nyt olemme tulleet "tien päähän" -tämä ei vaan suju... Olimme jo päättäneet erota kunnes hoksasimme ajatella sellaista vaihtoehtoa, että "vaan" seurustelisimme ja molemmat asuisivat omien lastensa kanssa omassa asunnossaan.
Miltä kuulostaa? Onnistuisikohan homma kun yhdessä meillä on aina ollut hyvä olla...
Miltä kuulostaa? Onnistuisikohan homma kun yhdessä meillä on aina ollut hyvä olla...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minä olen useasti ihmetellyt sitä että miksi pitää muuttaa yhteen asumaan vaikka ihan hyvin voisi "vain" seurustella. Ja varsinkin siinä tilanteessa kun molemmilla on omat lapset niin erikseen asuminen on minun mielestä erittäin hyvä vaihtoehto. Sitten kun lapset muuttavat omilleen niin voi harkita miten jatkossa etenee. Minä olen seurustellut yli 2 vuotta mutta vieläkään en halua muuttaa yhteiseen asuntoon vaikka miehellä ei lapsia olekaan. Vietämme paljon aikaa yhdessä mutta kuitenkin kummallakin on myös oma elämä. Eli ei yhtään huono vaihtoehto jos teillä kahdella on yhdessä hyvä olla.
Minä olen myös joskus tuota miettinyt, mutta meillä oli erikseen asuessamme niin vähän yhteistä aikaa, että tuskin siihen voisimme palata. Asumme siis yhdessä miehen lasten kanssa (osa asuu meillä vakituisesti, osa pääosin miehen exän luona).
Jos saatte kokonaisuuden toimimaan ja yhteistä aikaa järjestettyä (esim. lapset aina samana viikonlopuuna toisen vanhemman luona), ei ehkä niinkään huono idea.
Meillä ei juuri kahdenkeskistä aikaa koska lapset eivät tapaa etävanhempaa kovin monta kertaa vuodessa. Vietämme paljon aikaa niin että mies on täällä meidän kanssamme ja välillä omalla asunnollaan ja minä vietän silloin aikaa täysin lasten kanssa. Minä en kaipaa jatkuvaa yhdessäoloa vaan nautin siitä että välin saan olla itsekseni lasten kanssa. Ja mies taas nauttii siitä että saa olla ihan itsekseen ilman mitää hälinää.