Huoltoa

Nykyään on kiire. Miten tähän on tultu? Korjausten onnistumisprosentti on hutiloidenkin niin suuri, että uusintakorjauksiin mennyt taloudellinen menestys pystytään kompensoimaan korjaamon volyymilla. Suoraan sanoen uituttaa kun ei oikeastaan anneta edes mahdollisuutta tehdä huolellista työtä. Kovapalkkainen asentaja on kirous, vaikka tekisikin hyvää jälkeä. Asentajaa ei lasketa nykyään edes tuottavan työn tekijäksi, vaan pidetään välttämättömänä mutta pahana välikätenä osamyyntiketjussa, joka on tuottava bisnes. Tämän varaosa- ja tarvikemyynnin tuottavuuden olen kuullut useammaltakin autoalalla työskentelevältä talouspuolen henkilöltä. Erään kokeneen asentajakollegani irtisanoessa itsensä, hänelle sanottiin että "sun palkallas me saadaan melkeen kaksi nuorempaa tilalle". Minua suuresti ihmetyttää, että kun tuntiveloitukset ovat mitä ovat, ja vaikka työntekijä kuulemma maksaa työnantajalle kaksi kertaa palkkansa, niin eikö se nyt päivän työllä oman haalarinpesunsa ja ne kaksi kahvikupillista maksa? Luojan kiitos ala ei ole vielä niin tiukalla, etteikö olisi varaa palkata markkinoinnin assistentteja, jälkimarkkinointipäälliköitä ja konsultteja suunnittelemaan työajanvalvontajärjestelmiä.
Anteeksi sekava ja tarpeeton avautumiseni. Vaihdan työpaikkaa tällä alalla vielä kerran, sitten vaihdan alaa ja menen vaikka Mäkkäriin.