Miesten puolella nainen kysyy, onko olemassa vielä vanhan ajan arvoja kunnioittavia miehiä? Kysyisin nyt täältä, onko olemassa vielä naisia, jotka arvostavat perinteisiä sukupuolirooleja ja sitä, että mies on mies ja nainen nainen.
Ihannenaiseni on kotirouva, joka hoitaa päivällä kotona lapsia ja huushollia. Töistä tullessa minulle on kotona lämmin ruoka odottamassa. Nainen hoitaa yksin sisätyöt ja siivouksen. Mies vastaa puolestaan työssä käynnistä, taloteknisistä jutuista, auton korjaamisesta ym. Nainen leipoo ja kutoo itse matot pirttiin, omaa muutenkin hyvät kädentaidot eikä ole peukalo keskellä kämmentä kuten useimmat nykynaisista. Naisille tärkeintä on perhe, koti ja lastenhoito. Nainen ei käy juhlimassa tai harrasta muutakaan joutenpäiväisiä juttuja. Nainen pitää myös itsensä kunnossa ja uskaltaa olla emäntä talossa.
Tuntuu, että tällaisia naisia on nykyään mahdoton löytää. Kaikki naiset ovat jotain bilehileitä, joiden elämässä tärkeimpiä asioita ovat ulkonäkö, ura ja juhliminen.
Vanhan ajan nainen, onko heitä enää?
265
2942
Vastaukset
- vanhan ajan mies
Nainen on myös hyvä synnyttäjä, huolenpitävä ja äidillinen nainen. Hän asettaa perheen tarpeet edelle kaikessa ja kasvattaa lapset kelvollisiksi yhteiskunnan jäseniksi herran nuhteessa.
Tällainen on aito ja vahva nainen!- yyhoostako puhut?
siis tarkoitat yksinhuoltajaa, kuulostaa siltä? Missäs se isän vaikutus siitä kasvatuspuolesta olis? Millanen mies on aidolla ja vahvalla naisella? Tossu? EI miestä laisinkaan? Entäs mistä se aito nainen saa tukea tolle hommalleen?
- Anonyymi
Kuulosti ihan ookoolta, kunnes tuli tuo "Hertan nuhteessa" -kohta. Ei kiitos.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuulosti ihan ookoolta, kunnes tuli tuo "Hertan nuhteessa" -kohta. Ei kiitos.
Siis herran, ei Hertan!!
- 16+12
Mjoo... ehkä tuollaiseen saattaisi taipua, mutta eihän tuota ilmaiseksi tekisi. Elintason on säilyttävä, eli jos mies kompensoi menetetyn liki 70 000 euron vuosipalkan, niin ehkä sitten.
Muutoin tuo kuvaus on kyllä ilmaisen kotiorjan elämää. "Ei harrasta joutavanpäiväisiä" taitanee tarkoittaa, että naisen pitäisi olla rahattomana ja kaivaa vaatteet kirpputorilta sekä leikata hiukset itse peilin edessä tms.- ostettavissa
itse asiassa olen juuri tuollainen nainen. ollu kotiäitinä 10vuotta,en käy missään, mies tuo ruuat ja vaatteet hankitaan kirpparilta. leikkaan myös hiukseni itse peilin edessä. kudon itse matot,teen ruuat,siivoan,hoidan lapset,pesen pyykit. että löytyyhän meitä!
tosin se huono puoli asiassa on se että olo on kuin yh-äidillä.mies menee ja tulee miten lystää,ei ole perheen kans,seksi on lähes loppunut,myös masennus on astunut kuvaan ja sen seurauksena paniikkihäiriö.
aloittajalle vinkiksi että parempi ku ettit itselles sellasen naisen jolla on omaakin elämää!
- lissu ja luuttu
On niitä vielä, mutta tuskin netistä löytää, koska kaikki nuo sun mainitsemat
naiselle kuuluvat pikku askareet vie niin paljon aikaa, että sellaiset naiset
ei ehdi yksinkertaisesti istua koneen äärellä. Jostain marttaliiton leivonta- ja maittavaa kotiruokaa halvalla- kursseilta sellaisia voi löytää, samoin kesäisin matonpesupaikoilta (vanhanajan naiset pesee itse mattonsa, eikä vie niitä pesulaan) tai vuokraviljelypalstoilta, koska vanhanajan naiset viljelee itse
porkkanansa, persiljansa ja tillinsä, eikä osta niitä valmiina kaupoista. Mehustamot, missä voi itse mehustaa omenat ym., ovat varmaan paikkoja, missä niitä sinun kaipaamiasi naisia liikkuu, koska vanhanajan nainen ei juo kaupan mehuja, vaan tekee ne itse. Taloyhtiöiden mattojen tamppaus ja tuuletustelineidenkin luona kannattaa päivystää, sillä vanhanajan naiset tamppaa itse mattonsa rottinkipiiskalla pölyistä pois, ne kun haluaa siivota itse kotinsa, eikä turvaudu ostettavaan kotisiivoojaan. jne jne. Onnea metsästykseen! - pintamuotia
onhan tuo tulossa muotiin. silti ei se palkanmenetys vaan se ettei ole sosiaalisia suhteita kuten työssäkäyvillä. kääk! lisäksi nykynaiset tulee tatskoilla. muista se. ei näytä ihan sille mille amerikkalaisissa leffoissa.
- Naine82-
Ohhoh, vieläkö tällaisia kääpiä löytyy. Tuskinpa se niinä "vanhoina hyvinä aikoinakaan" on ollut naisten oma valinta olla kotiorjana, vaan tähän oli pakko alistua koska naiset olivat taloudellisesti riippuvaisia miehistä. Nykyään kun naisellakin on luojan kiitos valta päättää oman elämänsä suunnasta niin miksi kukaan haluaisi vapaaehtoisesti olla kahlittu kotiin? Kysynpähän vaan...
- pintamuotia
erittäin hyvä. olen ihmetellyt samaa sillä olen havainnut joidenkin nuorten naisten haaveilevan kotirouvana olosta. Mistä tämä muoti kumpuaa???
- werswr
pintamuotia kirjoitti:
erittäin hyvä. olen ihmetellyt samaa sillä olen havainnut joidenkin nuorten naisten haaveilevan kotirouvana olosta. Mistä tämä muoti kumpuaa???
Se muoti kumpuaa siitä, että nykyajan nuoria kasvatetaan Miljonääriäidit-kulttuuriin. Halutaan sitä leveää kotirouvan elämää, mutta ei todellakaan ap:n kuvaamaa kotiorjan roolia. Elämässä halutaan päästä helpolla. Mikäs sen helpompaa kuin lekotella, kun palvelusväki hoitaa ikävät työt.
- Rakastettuna...-
Minä taas en ymmärrä määritelmää kotiorja, varsinkaan kun moni nainen haluaa olla kotiäitinä, jos se vain olisi mahdollista. Kahlehdittu kotiin? Höpö höpö...kotiäidin rooli on paljon kiitollisempi kuin uraäidin, joka on usein töissä vain taloudellisista syistä.
Naisella ei yhä edellleenkään ole mahdollisuutta päättää, jos olisi, SUomessa olisi paljon enemmän kotiäitejä. Työ on vain työtä ja sinut voidaan korvata milloin vain. Kotiäitiys on aivan jotakin muuta ja merkitsee elämässä paljon, paljon enemmän kuin itsenäinen ja itsepäinen sinkkuelämä. - Työn orjat
Rakastettuna...- kirjoitti:
Minä taas en ymmärrä määritelmää kotiorja, varsinkaan kun moni nainen haluaa olla kotiäitinä, jos se vain olisi mahdollista. Kahlehdittu kotiin? Höpö höpö...kotiäidin rooli on paljon kiitollisempi kuin uraäidin, joka on usein töissä vain taloudellisista syistä.
Naisella ei yhä edellleenkään ole mahdollisuutta päättää, jos olisi, SUomessa olisi paljon enemmän kotiäitejä. Työ on vain työtä ja sinut voidaan korvata milloin vain. Kotiäitiys on aivan jotakin muuta ja merkitsee elämässä paljon, paljon enemmän kuin itsenäinen ja itsepäinen sinkkuelämä.Töistä saa (omaa) rahaa ja eläkettä kertyy. Mitäpä sitten, jos äijä jää työttömäksi, ottaa eron tai kuolee köyhänä ennen aikojaan? Ongelmia tuottaa myös se, että jos on pitkään pois työelämästä vain lapsia hoitamassa, saattaa jäädä työelämän kelkasta täysin. Monet alat kehittyvät nopeasti. Jos sitten lasten kasvettua yrittää päästä takaisin palkkatyöhön, ei ole hajuakaan siitä, miten omaa ammattia hoidetaan. Ja onhan naisella mahdollisuus päättää: jättäytyy pois töistä ja käskee aviosiipan elatusvelvollisuuden nojalla elättämään.
Kaikkein parasta olisi, jos voisi vaikka vaihtaa kokopäivätyönsä osa-aikatyöksi lasten ollessa pieniä. Siten voisi pari päivää viikossa käydä töissä ja pari päivää olla kotona. - nainen28
Siksi kai, että rakastavat lapsiaan, luulisin
- Olisipa kätevää!
No jestas! Tässä on taas mies, joka haluaa rusinat pullasta.
Kyllä mullekin tuollainen järjestely kävisi, mutta toisinpäin. Minä käyn töissä ja mies on kotona hoitamassa kaikki yllä mainitut jutut. Vähänkö sitä pääsisi elämässä helpolla! Ajaisin auton huoltoon tarvittaessa ja kilauttaisin timpurin korjaamaan taloa, jos jokin paikka repsottaisi tai tarvitsisi ennakoivaa huoltoa.
Sitten vain loppuajan röhnöttäisin sohvalla odotellen, kun mies kiikuttaa nenän eteen viinilasia ja kokkailee gourmet-ateriaa. Viikonloppuisin voisi pikkupuhteeksi ajella kesäaikaan nurmikon ja talvella tehdä lumityöt (lumitykillä tai jos piha olisi suuri, ajettavalla koneella).
Sit ehkä - siis ehkä - antaisin miehelle joskus yllätyksenä satkun rahaa, että voisi käydä kavereiden kanssa parilla. Kunhan tulee kotiin ajoissa laittamaan lapset nukkumaan ja tekemään iltapalat.- Olisipa kätevää!
Mitä? Miinuksia? Miksi? Tämähän on vain sukupuoliroolit kääntävä kuvaus siitä, mitä ap haluaa naiseltaan. Tasa-arvon aikana tämän pitäisi toimia toisinkin päin, eikös vain? :P
- .........
Eiköhän sinulle halukkaita elättejä löydy, kunhan ensin hankit vaaditun elintason.
- Olisipa kätevää!
......... kirjoitti:
Eiköhän sinulle halukkaita elättejä löydy, kunhan ensin hankit vaaditun elintason.
Kiitokset, minulla on jo, mutta todellisuudessa en halua miestä, joka tuollaiseen ryhtyisi. Minusta se olisi hyväksikäyttöä. Siis miehen, ei itseni. Aivan, kuten mielestäni naisen käyttäminen kotona vastaavalla tavalla on hyväksikäyttämistä, ei rakkautta.
- ............
Olisipa kätevää! kirjoitti:
Kiitokset, minulla on jo, mutta todellisuudessa en halua miestä, joka tuollaiseen ryhtyisi. Minusta se olisi hyväksikäyttöä. Siis miehen, ei itseni. Aivan, kuten mielestäni naisen käyttäminen kotona vastaavalla tavalla on hyväksikäyttämistä, ei rakkautta.
Mutta mikä sinä olet sanomaan muille ihmisille, kuinka heidän kuuluu elää elämäänsä?
- fbgefb
Todellakin kelpaisi minulle tuollainen mainitsemasi elämä! (Olen siis mies) Missä päin asut? Tuletko vaimokseni? :D
- fpbfse
Olisipa kätevää! kirjoitti:
Kiitokset, minulla on jo, mutta todellisuudessa en halua miestä, joka tuollaiseen ryhtyisi. Minusta se olisi hyväksikäyttöä. Siis miehen, ei itseni. Aivan, kuten mielestäni naisen käyttäminen kotona vastaavalla tavalla on hyväksikäyttämistä, ei rakkautta.
Ei se ole hyväksikäyttöä. Kyllä minä paljon mielummin olisin kotona, hoitaisin lapsia ja tekisin pikkutöitä, kuin kävisin jokapäivä työssä jota inhoan.
Olen siis mies.
Sinä et voi päättää mistä kukin nauttii.
Rakkautta on antaa puolison valita itse miten haluaa elää. Valitattavasti harva nainen huolisi miestä, joka ei käy töissä.
Moni mies kyllä huolii naisen joka tykkää olla kotiäiti.
Mitä se mahtaa kertoa tästä maailmasta ja tasa-arvosta ylipäänsä.
- elina*
Hmm, no minusta nuo ei ole mahottomia toiveita, oli provo tai ei. :) Mikäpäs siinä olisi ollessa emäntänä jos vaan elintaso olisi tosiaan kohtuullinen, että ei tarvitsis ihan köyhäillä. Eli hyvä työ pitäs sitte miehellä olla jos meinais leivän tuoda pöytään!
Mutta kyllä niitä näppäriä nuoria naisiakin on, tykkää käsitöistä, tekee ja hoitaa mielellään lapset, rakastaa kodinhoitoa ja kokkailua. Minä olen sellainen ja sitä paitsi sievä, pitkä ja hoikka, eli en nyt ulkoisesti perusemäntä kai. Mutta vaadin kyllä kunnollista isäntää jahka tästä pariudun!- 3+5
Niin, tuon alkuperäisen vaatimuksista on vain luettavissa rivien välistä, että mies on äärimmäisen pihi (odotus, että nainen tekee to-del-la paljon itse, alkaen matoista), eikä naisella saisi olla mitään muuta elämää kuin koti. Aika pieneksi menisivät elämän piirit, jos rahaa ei ole mihinkään ja aina pitäisi olla kotona.
- Uuden ajan sellainen
Luojalle kiitos alkavat vihdoinkin kuolla sukupuuttoon nämäkin piikojat, passaajat, miehen puolesta tekijät ja eläjät, joilta jää oma elämä elämättä miestä hyysätessä.
Luojalle kiitos, että luvan kysely- ja pyytelyajat omille asioille, menemisille ja tekemisille ovat kaukana takana, historiaa, jäännettä, jota niiden kuuluukin olla.- 10+3
ÄLä yleistä kyllä näitäkin löytyy ainakin passaajia olen tässä jokusen nähnyt ja pudistellut päätäni..Mulla ei pää riittäisi parisuhteeseen/perhe-elämään joka pyörisi pelkästään miehen ympärillä eikä muuta elämää olisi..HYIJ!
- täältä pesee.
Kuules alkuperäinen. Minä oon paukuttanu mattoja muutaman, ja sekin homma luonnistuu. Mutta sen verran niitä vanhan ajan emäntiä ja sitä mattohommaakin nähneenä tarvii olla isännällä talossa sitten niin paljon lääniä, että ne puut sinne pistetään pystyyn, koska jos siihen loimet vedetään, niitä ei ihan het siivotakaan pois. Samoin, että saadaan loimet, pitää olla loimipuu, joka vaatii vähän enemmän tilaa kuin sen sun osakkees eteisen nurkat. Jotta herra on hyvä ja pistää sen vanhanajanpirtin pystyyn, mihin mahtuu sitten kans tekeen ne hommat, mitkä on tilattu. Tulee myös hakemaan ne kunnon puut mun kanssa sieltä puolen Suomen takaa, ja osallistuu valittamatta siihen pystytykseen joka ikisen nippelin kans, net kun on isännän hommia! Ja kun se loimihommakaan ei ole ihan yhden ihmisen tekosia, niin herra on hyvä ja saa auttaa ja aikaahan hänellä on sitten neljän jälkeen. Ja minä muuten osaan komentaa, ja sitähän hänen isännyytensä myös tahtoo.
Ei oo yks eikä kakskaan maalaistaloa, missä mattohommiin ensin tarvii käsipareja ennenkun pääsee paukutushommiin.
Sit kun siinä on niisitty niitä loimilankoja yötä myöten viikko pari, ja paukuteltu mattoja yks puol vuotta siihen isoon tupaan niin että päässä jyskää, koska net saa olla vähintäin sen kymmenen metriä ja koska jos ne puut laitetaan, niin joka mattoa ei oteta erikseen niistä irti vaan tehdää useempi kerralla ja irrotellaan lopuks. Ja että saadaan aidot maalaismatot, ni ensin toiset puol vuotta revitään räsyjä kuteiks. Siinä menee ehkä isännän lempipaita, oli se sit uus tai vanha, mut jos tarvii siihen tiettyyn raidan sävyyn niin menköön, paitoja saa aina uusia. Se puol vuotta ollaan siel pirtissä ilman mattoja, koska kaupasta niitä ei haeta. Ehei, niissä ei ole sitä oikeaa tunnelmaa.
Kyllä tässä mattohommiin voidaan ruveta vaikka heti. Ei sitten valiteta siellä, kun saa mitä tilaa.- kjuhkjb
Hih juu, oon kerran loimia laittanut mutta ei oikein muistu mieleen työvaiheet. Sen muistan että siellä alla piti könytä jossain vaiheessa. Ehkä isäntä haluaisi sinne? :-)
- Cloetta...
Luulisin, ettn aitoa vanhanajan naista ei enää ole, nykyaikaisia versioita kylläkin. Uskoisin, että moni nainen haluaisi jäädä kotiäidiksi perhettä perustettaessa mutta se on taloudellisesti monelle mahdotonta.
Kotiäitiys on ihanaa . Voin sen kokemuksesta sanoa. Olen nykyään uranainen mutta mikään ei vedä vertoja kotona vietetyille vuosille, jolloin sain olla pienten lasten kanssa kotona ja elää rauhallista ja merkityksellistä arkea; koskaan en ole kokenut olevani niin tärkeä ja niin rakastettu.
Tein ruuat ja hoidin kodin ja se oli mukavaa, en todellakaan tuntenut olevani kahlehdittu kotiin; kotonahan on mukava olla! En tosin tehnyt mattoja tai muutakaan käsitöitä kun en niitä osaa ja oli tärkeämpääkin tekemistä. Kävin illanistujaisissa ja harrastin mutta koti ja perhe oli aina ykkönen.
Mieheni on vanhanajan mies monessakin suhteessa mutta ymmärtää myös nykyajan menoja ja meininkiä. Uskoisin, että moni nainen olisi onnellinen ns, vanhan ajan herrasmiehen kanssa, sellaisen joka osaa olla mies ja joka huolehtii naisestaan ja perheestään. En tiedä kuinka tyytyväisiä ovat elämäänsä ne naiset, jotka eivät sanojensa mukaan tarvitse miestä ja ovat käytännössä kaikissa asioissa itseriittoisia ja itsestään varmoja. - bemenebe
Vuoletko itse iltapuhteiksi tarve-esineitä? Veistätkö hirret ja nikkaroita asialliset ja tyylikkään huonekalut pirttiin?
Joo, sen vanhanajan maatalon emännän ja nykybilehileen väliin mahtuu yhtä monta variaatiota kuin on naisiakin. - juuriharja
Ilmeisestin minullakin on vielä toivoa sillä kävin pesemässä matot ihan itse! Jos siitä saa pisteitä niin helppa on:D.
Ei ei! Olet käsittänyt aivan väärin. Siis miehet käy miestenvessoissa ja naiset naisten.
Mutta pitää muistaa, että unisex on sekä taludellinen että yhteiskunnallinen arvokyhäelmä, jossa joku muu kuin minä siivoaa vessan ennen minua ja minun jälkeen.- A luokkaa
Kyllä niitä vanhan ajan naisia vielä löytyy, eikä tarvitse olla edes vanha: ) Minulla on sellainen, vieläpä tosi nätti ja kivan luonteinen. Tykkää tehdä kotitöitä ja on muutenkin perhekeskeinen tapaus. Siivoaa, laittaa ruokaa, huolehtii puutarhan, käy kaupassa, vaihtaa verhot ainakin kolme kertaa vuodessa, hankkii lapsille(ja kaikille) vaateet jne. Vaimoni on superahkera tapaus ja tekee tuon kaiken vielä ihan omasta tahdostaan, hyvillä mielin. Autan toki mielelläni, jos vain voin / töiltäni ehdin, mutta pääsääntöisesti se menee niin, että apuni ei hänelle kelpaa. Imuroinnissa saan auttaa, jos ehdin, mutta muuta en sitten tee kodin hoidon suhteen. Tietty leikkaan ruohon päältä ajettavalla, mutta vaimo on kyllä kysynyt, että opettaisin hänet käyttämään konetta. Enpä ole opettanut, kun tekisi sitten senkin, eikä minulle jäisi enää sitäkään : ) Korjaushommat teen tietenkin, ellen sitten pyydä ulkopuolista apua ja olen vaimollenikin monesti sanonut, että hankitaan kodin hoitaja, mutta se ei hänelle käy, ei sitten millään ja asia siltä osin loppuun käsitelty. Vaimoni ei mene yksin yleensä mihinkään ja vaikka eilenkin yritin yllyttää häntä, että olisi mennyt syömään ulos, niin ei lähtenyt. Minua oli kutsuttu erääseen tilaisuuteen, jossa kokki teki ruuat ja olisin päästänyt vaimoni sinne itseni tilalle, mutta ei mennyt. Itse olen käynyt ulkomailla ja joka paikassa yksin(mies porukalla), mutta vaimoni ei ole mennyt kertaakaan yksin. Nyt hän on sanonut, että haluaisi käydä ulkomailla ja olen tietenkin antanut luvan, mutta sanoi tässä hiljakkoin, ettei malta jättää meitä tänne, että mennään mieluummin yhdessä. Yhdessä on käyty toki ennenkin. Naiseni pitää itsensä kunnossa, tai oikeastaan siinä ei ole mitään pitämistä hänen kohdallaan, kun hän nyt vain on kunnossa ja uskaltaa muuten olla myös emäntä talossa. Tykkään kun laittaa välillä meidät kaikki ojennukseen : ) No, taas on tullut ylpeiltyä omalla vaimolla, mutta kun en malttanut, kun oli niin hyvä aloitus. (varmaan tulee taas paljon plussia:)))
- hieno vaimo sulla
Kuulostaa mahtavalta. Tuollainen ahkera ja kuuliainen emäntä on vailla vertaansa!
- rouvanamu.47
Ihana nainen sinulla. :)
Minulla on yksi tuttavanainen maalta, joka kuulostaa hyvin samantapaiselle.
Olen häntä joskus houkutellut mukaan konserttiin kun on yhteinen suosikki ollut konsertoimassa, mutta ei hän "malta" lähteä.
Arvostan häntä suuresti, enkä lakkaa hämmästelemästä sen kaiken tohinan keskellä (monta lasta) että hänkin tosiaan jaksaa vaihtaa (tietysti itse ompelemansa) verhot monta kertaa vuodessa. Itse vaivaudun vain vannoutuneena jouluihmisenä vaihtamaan jouluverhot.
Olemme tunteneet toisemme n. 15 vuotta, käyn kerran-pari vuodessa hänen luonaan kun asiaa siihen suuntaan tulee, hän ei ole käynyt koskaan luonani kun ei kaipaa maalta kaupunkiin ja välimatkaa on paljon.
Minä olen ylpeä hänestä, aivan mahtavaa että sinä olet ylpeä vaimostasi, kommenttisi oli hienoa luettavaa :) - A luokkaa
rouvanamu.47 kirjoitti:
Ihana nainen sinulla. :)
Minulla on yksi tuttavanainen maalta, joka kuulostaa hyvin samantapaiselle.
Olen häntä joskus houkutellut mukaan konserttiin kun on yhteinen suosikki ollut konsertoimassa, mutta ei hän "malta" lähteä.
Arvostan häntä suuresti, enkä lakkaa hämmästelemästä sen kaiken tohinan keskellä (monta lasta) että hänkin tosiaan jaksaa vaihtaa (tietysti itse ompelemansa) verhot monta kertaa vuodessa. Itse vaivaudun vain vannoutuneena jouluihmisenä vaihtamaan jouluverhot.
Olemme tunteneet toisemme n. 15 vuotta, käyn kerran-pari vuodessa hänen luonaan kun asiaa siihen suuntaan tulee, hän ei ole käynyt koskaan luonani kun ei kaipaa maalta kaupunkiin ja välimatkaa on paljon.
Minä olen ylpeä hänestä, aivan mahtavaa että sinä olet ylpeä vaimostasi, kommenttisi oli hienoa luettavaa :)No joo.. on tosiaan ihana. Minua on onnistanut tässä suhteessa, mutta sen verran otan tuosta kunniaa itselleni, että etsin lähtökohdittain konservatiivista naista ja nimenomaan naista, en mitään tyttöä ja lisäksi etsin vaimoa, en tyttöystävää. No joidenkin mielestä näillä käsitteillä ei ole mitään eroa tosiinsa nähden, mutta minun mielestä on. Vaikka vaimoni nuorena otinkin, niin jotenkin hän oli niin erilainen kuin muut. En osaa muuten asiaa ilmaista, kun sanomalla, että hän oli nainen, siinä missä muut olivat tyttöjä. Minuun teki tuo vaikutuksen ja en ole kyllä katunut valintaani koskaan, varsinkaan, kun on nähnyt hieman erilasiakin liittoja ystävien ja tuttavien kohdalla. Olen yrittänyt palkita vaimoni kaikin mahdollisin keinoin ja antaa hänelle sen arvon, joka tällaisille naisille kuuluu. Mä oikeesti fanitan mun vaimoa.
- kjuhkjb
rouvanamu.47 kirjoitti:
Ihana nainen sinulla. :)
Minulla on yksi tuttavanainen maalta, joka kuulostaa hyvin samantapaiselle.
Olen häntä joskus houkutellut mukaan konserttiin kun on yhteinen suosikki ollut konsertoimassa, mutta ei hän "malta" lähteä.
Arvostan häntä suuresti, enkä lakkaa hämmästelemästä sen kaiken tohinan keskellä (monta lasta) että hänkin tosiaan jaksaa vaihtaa (tietysti itse ompelemansa) verhot monta kertaa vuodessa. Itse vaivaudun vain vannoutuneena jouluihmisenä vaihtamaan jouluverhot.
Olemme tunteneet toisemme n. 15 vuotta, käyn kerran-pari vuodessa hänen luonaan kun asiaa siihen suuntaan tulee, hän ei ole käynyt koskaan luonani kun ei kaipaa maalta kaupunkiin ja välimatkaa on paljon.
Minä olen ylpeä hänestä, aivan mahtavaa että sinä olet ylpeä vaimostasi, kommenttisi oli hienoa luettavaa :)Olet hyvä ystävä, namu. Kaikki eivät jaksaisi pitemmän päälle ystävää jota ei taida kiinnostaa sinun elämäsi juurikaan, mutta sinä jopa ihailet.
Mitä muihin esitettyihin asioihin tulee, en oikein ymmärrä minkä takia verhot pitäisi vaihtaa monta kertaa vuodessa... Toivon mukaan ei kylään eksy niitä sovinisteja joiden elämän ainoa ilo on ihmetellä naisihmisten joutavia askareita. Kai sitten huonekalujenkin paikkaa vaihdetaan monta kertaa vuodessa, ja ostetaan uusia sisustustyynyjä? Itse otan kyllä verhot alas ja pesen pari-kolme kertaa vuodessa, tai sitten imuroin, mutta mitä helvattua, ommella uusia verhoja joka toinen kuukausi ja vaihdella niitä? Jopa tämän palstan juttujen joukossa erikoisimpia kriteerejä joita olen kuullut....
Mattojen pesu ja siivoaminen itse ja jopa ne marjastushommelithan ovat ihan normitoimintaa. Siitäkö nyt sitten kunniamerkkejä jaellaan, oikeasti? - rouvanamu.47
kjuhkjb kirjoitti:
Olet hyvä ystävä, namu. Kaikki eivät jaksaisi pitemmän päälle ystävää jota ei taida kiinnostaa sinun elämäsi juurikaan, mutta sinä jopa ihailet.
Mitä muihin esitettyihin asioihin tulee, en oikein ymmärrä minkä takia verhot pitäisi vaihtaa monta kertaa vuodessa... Toivon mukaan ei kylään eksy niitä sovinisteja joiden elämän ainoa ilo on ihmetellä naisihmisten joutavia askareita. Kai sitten huonekalujenkin paikkaa vaihdetaan monta kertaa vuodessa, ja ostetaan uusia sisustustyynyjä? Itse otan kyllä verhot alas ja pesen pari-kolme kertaa vuodessa, tai sitten imuroin, mutta mitä helvattua, ommella uusia verhoja joka toinen kuukausi ja vaihdella niitä? Jopa tämän palstan juttujen joukossa erikoisimpia kriteerejä joita olen kuullut....
Mattojen pesu ja siivoaminen itse ja jopa ne marjastushommelithan ovat ihan normitoimintaa. Siitäkö nyt sitten kunniamerkkejä jaellaan, oikeasti?En minä tiedä tekeekö se minusta hyvää ystävää, mutta minulla on upeita ystäviä ja ihailen heitä kaikkia ja kun tapaamme, olen ehdottomasti ennemmin kiinnostunut kuulemaan heidän elämästään kuin kertoilemaan omastani.
Minä taas en ymmärrä miksi auto pitää vaihtaa vuoden-parin välein, vaan vaihtakoon kuka haluaa, en myöskään marjasta tai pese mattoja eli minulle eivät ole normitoimintaa ja minusta on hienoa että toiselle ne ovat sitä.
- kjuhkjb
Oikein mukavaa, sitten sulta katkee päästä verisuoni ja kuolet taikka vammaudut, loppuu tulot, ja vaimoihmisen oikea työkokemus on jostain viime vuosituhannelta ja koulutus vielä sitäkin vanhempi. Tarttisko joku hyviä räsymattoja, vähintään parin tonnin edestä per kuukausi niitä pitäis saada nyt myytyä hei?
- Vakuutusmies.
Terve! Oletko kuullut henkivakuutuksesta?
Henki-, työkyvyttömyys- ja tapaturmavakuutuksella turvaat rakkaidesi ja läheistesi toimeentulon siinäkin tapauksessa, että Sinulle itsellesi tapahtuu jotain. Asianmukaisella vakuutuksella saat itsellesi mielenrauhan ja voit keskittyä siihen, missä itse olet taitava ja minkä koet tärkeäksi. Me huolehdimme Sinun ja perheesi taloudellisesta turvallisuudesta, olemmehan vakuutusalan ammattilaisia.
Otahan yhteyttä, niin sorvataan paketti, joka vastaa juuri Sinun ja läheistesi tarpeita!
Terveisin,
Vakuutusmies - kjuhkjb
Vakuutusmies. kirjoitti:
Terve! Oletko kuullut henkivakuutuksesta?
Henki-, työkyvyttömyys- ja tapaturmavakuutuksella turvaat rakkaidesi ja läheistesi toimeentulon siinäkin tapauksessa, että Sinulle itsellesi tapahtuu jotain. Asianmukaisella vakuutuksella saat itsellesi mielenrauhan ja voit keskittyä siihen, missä itse olet taitava ja minkä koet tärkeäksi. Me huolehdimme Sinun ja perheesi taloudellisesta turvallisuudesta, olemmehan vakuutusalan ammattilaisia.
Otahan yhteyttä, niin sorvataan paketti, joka vastaa juuri Sinun ja läheistesi tarpeita!
Terveisin,
VakuutusmiesHahhah, niin varmasti. Olettekin enempi hyväntekeväisyysjärjestö, maksujahan ei missään tapauksessa suunnitella siten että valtaosa asiakkaista jää kuitenkin häviölle...
Tuskinpa me mitään sorvataan vai mitä, olen nimittäin sairastanut syövän. - Vakuutusmies.
kjuhkjb kirjoitti:
Hahhah, niin varmasti. Olettekin enempi hyväntekeväisyysjärjestö, maksujahan ei missään tapauksessa suunnitella siten että valtaosa asiakkaista jää kuitenkin häviölle...
Tuskinpa me mitään sorvataan vai mitä, olen nimittäin sairastanut syövän.Terve! Onko lähikauppiaasi hyväntekijä, vai asettaako hän hinnat siten, että jää liiketoiminnassaan voitolle ja valtaosa asiakkaista häviölle? Miksi siis et maksaisi turvasta samoin kuin maksat ruoastasi?
Terveisin,
Vakuutusmies - kjuhkjb
Vakuutusmies. kirjoitti:
Terve! Onko lähikauppiaasi hyväntekijä, vai asettaako hän hinnat siten, että jää liiketoiminnassaan voitolle ja valtaosa asiakkaista häviölle? Miksi siis et maksaisi turvasta samoin kuin maksat ruoastasi?
Terveisin,
VakuutusmiesNo enköhän selvinne paremmin säästämällä itse, ja ne varat saa vielä varmuudella käyttöönsäkin. Jos on olemassa pienikin vaara että joutuisitte joskus jotain takasinpäin maksamaan niin hintanne pompsahtaa kattoon. Ei taida edes tietyille koirille saada vakuutusta tiettyihin terveysongelmiin yhtään millään rahalla. Hiivattiako sellaisella vakuutuksella tekee joka takaa vaikka silmäongelmat jos yhdelläkään rodun edustajalla ei ikinä ole mitään ongelmaa silmissä ollut, mutta niitä ongelmia ei, joita jopa saattaisi tullakin.... Vai ottaisinko pankin lainaturvan työttömyyden varalle, ainiin nehän myöntävät niitä vain sellaisille joiden työpaikka on käytännössä lähes ikuinen, tai sitten hinta on taas jotain älytöntä. Joo ymmärrän kyllä että jollain teidänkin on elettävä ja firman pysyttävä pystyssä mutta jätän kyllä nämä tarjoukset väliin.
- Vakuutusmies.
kjuhkjb kirjoitti:
No enköhän selvinne paremmin säästämällä itse, ja ne varat saa vielä varmuudella käyttöönsäkin. Jos on olemassa pienikin vaara että joutuisitte joskus jotain takasinpäin maksamaan niin hintanne pompsahtaa kattoon. Ei taida edes tietyille koirille saada vakuutusta tiettyihin terveysongelmiin yhtään millään rahalla. Hiivattiako sellaisella vakuutuksella tekee joka takaa vaikka silmäongelmat jos yhdelläkään rodun edustajalla ei ikinä ole mitään ongelmaa silmissä ollut, mutta niitä ongelmia ei, joita jopa saattaisi tullakin.... Vai ottaisinko pankin lainaturvan työttömyyden varalle, ainiin nehän myöntävät niitä vain sellaisille joiden työpaikka on käytännössä lähes ikuinen, tai sitten hinta on taas jotain älytöntä. Joo ymmärrän kyllä että jollain teidänkin on elettävä ja firman pysyttävä pystyssä mutta jätän kyllä nämä tarjoukset väliin.
Asia selvä! Toivotaan että vaimosi/miehesi saa matot kaupaksi, jos käy köpelösti.
Terveisin,
Vakuutusmies - kjuhkjb
Vakuutusmies. kirjoitti:
Asia selvä! Toivotaan että vaimosi/miehesi saa matot kaupaksi, jos käy köpelösti.
Terveisin,
VakuutusmiesNo eipä tarvitse myydä mattoja kun kumpainenkin pyrkii olemaan töissä ja pitämään ammattitaidon ajantasalla parhaansa mukaan. Ei ole yhden kortin varassa elämä.
- Vakuutusmies.
kjuhkjb kirjoitti:
No eipä tarvitse myydä mattoja kun kumpainenkin pyrkii olemaan töissä ja pitämään ammattitaidon ajantasalla parhaansa mukaan. Ei ole yhden kortin varassa elämä.
Moro vielä! Onko sinulla siis useampia puolisoita, vai mitä tarkoitat? Me vakuutusalan ammattilaiset olemme sitä mieltä, että riskejä on hyvä hajauttaa. Ei ole järkevää laittaa kaikkea yhden avioliiton varaan. Esimerkiksi minä olen ottanut sijoitusvakuutukset, joissa edunsaajina ovat tyttöystäväni. Hehän jäisivät muuten ilman vaimon viedessä koko potin.
Oletteko huolehtineet työttömyysturvastanne?
Terveisin,
Vakuutusmies - iiiiiiiiiiiiina
Vakuutusmies. kirjoitti:
Moro vielä! Onko sinulla siis useampia puolisoita, vai mitä tarkoitat? Me vakuutusalan ammattilaiset olemme sitä mieltä, että riskejä on hyvä hajauttaa. Ei ole järkevää laittaa kaikkea yhden avioliiton varaan. Esimerkiksi minä olen ottanut sijoitusvakuutukset, joissa edunsaajina ovat tyttöystäväni. Hehän jäisivät muuten ilman vaimon viedessä koko potin.
Oletteko huolehtineet työttömyysturvastanne?
Terveisin,
Vakuutusmiesillan naurut jälleen, kiitos
- Heps heps heps!
Se on kumma, että nämä "vanhanaikaiset" naiset leimataan joksikin kotiorjaksi ja alistetuiksi. Se ei todellakaan pidä paikkaansa! Mitä minä nyt olen vanhemman sukupolven (mummut ja papat) touhuja katsellut niin yleensä nainen on talossa se joka määrää kaapin paikan! Nainen siis huolehtii kodista ja perheestä, mutta on perheessä se jolla määräysvalta. Kyllä monet miehet on menneet hiljaiseksi, kun kunnon emäntä sanoo mielipiteensä! Se, että mies päättäisi kaikesta tällaisessa "vanhanajan" asetelmassa ei todellakaan pidä paikkaansa. Minusta juurikin tällainen nainen on VAHVA ja varmasti monen miehen unelma! Ei sellainen laiska känkkäränkkä, joka ei uskalla sanoa juuta eikä jaata ole kenenkään mieleen.
- fffffffff
Kyllä se lähes poikkeuksetta oli mies, joka teki merkitykselliset päätökset. Mies päätti, mitä viljaa kylvetään, mies päätti hankitaan toinen lehmä, mies päätti kaadetaanko metsää, mies päätti laajentaa pirttiä, mies päätti laitetaanko lapsi kouluun jne. Kun näitä asioita ajattelee, ymmärtää taloudenpidosta huolehtivan naisen päätösten merkityksettömyyden.
- niin sitä luulis
fffffffff kirjoitti:
Kyllä se lähes poikkeuksetta oli mies, joka teki merkitykselliset päätökset. Mies päätti, mitä viljaa kylvetään, mies päätti hankitaan toinen lehmä, mies päätti kaadetaanko metsää, mies päätti laajentaa pirttiä, mies päätti laitetaanko lapsi kouluun jne. Kun näitä asioita ajattelee, ymmärtää taloudenpidosta huolehtivan naisen päätösten merkityksettömyyden.
Jaajaa. voit kyllä kuvitella, kuinka uusavuton mies on tuolla mentaliteetilla, jos nainen ei ole ollut pyörittämässä sitä huushollia. Mies ei ole kyennyt mihinkään ja koko talo on ollut parissa päivässä kaaoksessa lapsia ja elämiä myöten, puhumattakaan siitä, että ruokaa ei tule, pyykit eivät peseydy itsestään.
- Näkemysero
niin sitä luulis kirjoitti:
Jaajaa. voit kyllä kuvitella, kuinka uusavuton mies on tuolla mentaliteetilla, jos nainen ei ole ollut pyörittämässä sitä huushollia. Mies ei ole kyennyt mihinkään ja koko talo on ollut parissa päivässä kaaoksessa lapsia ja elämiä myöten, puhumattakaan siitä, että ruokaa ei tule, pyykit eivät peseydy itsestään.
"Merkitykselliset"! Snaijaatko? Mieäs ei ymmärrä, mitä ne kaikista tärkeimmät ja merkityksellisimmät asiat arkipäivän kulkua ajatellen ovat. Eikä sitä, että jos arki ei kulje, niin mikään muukaan ei.
- niin sitä luulis
Näkemysero kirjoitti:
"Merkitykselliset"! Snaijaatko? Mieäs ei ymmärrä, mitä ne kaikista tärkeimmät ja merkityksellisimmät asiat arkipäivän kulkua ajatellen ovat. Eikä sitä, että jos arki ei kulje, niin mikään muukaan ei.
Ja mieti jos nainen on sanonut, että ei kiitos. Että päätä särkee. Ei ole tarvittu muutakaan enää, niin oli miehen elämä täysin pois raiteiltaan. Näin se vaan meni ennenkin
- ei se itse niitä teh
Itse asiassa kunnon vanhan ajan emännällä oli sitä arvovaltaa, niin että kylän akat oli hiljaa, kun emäntä suunsa aukaisi. Oli sillä kyllä pari kotiapulaista piika tai renkikin siinä sivussa apukäsinä ja komennettavana. Mut emäntä ei myöskään itse tehnyt kaikkea, delegointi oli kunniassa jo ennenvanhaan.
Emäntä oli oikeastaan arvonimi, ja joka mökissä ei emäntää ollutkaan. - Hyi feministit!
Siis Marttaliitossa aktiivinen, kodinhoidosta huolehtiva nainen on paras mahdollinen kotiäiti ja lasteni äiti. Kyllä minä huolehdin niistä raha-asioista, enkä kaipaa kotiini mitään itsekästä nirppanokkafeministiä!
- maggan s
Olisihan se ihanaa jos lapset saisivat olla äidinkanssa ainakin ensinmmäiset kolme vuotta, ja herätä aamulla omasta sängystään taysin levänneenä. Mutta kun yhteiskunta on siinä mallissa että moni ei voi jäädä kotiin vaikka haluaisikin. Kyllähän se on vaikeaa kuskailla oikein pieniä lapsia päiväkotiin , ei kivaa lapselle ei liioin aikuisella. Ajatella että pieni yksivuotias on pakotettu olemaan erossa äidistään kokonaisen pitkän päivän, ja aika on lapsille pitemmän tuntuinrn kuin mitä aikuisille.
Itse alle kaksivuotiaana päiväkodissa ja tädit siellä sitten ottivat huostaansa.
Mtta ei ollut äidillä mahdollisuutta jäädä kotiin- Nainen82-
Nyt tulee kyllä epäilemättä kasakaupalla miinuksia, mutta pakko avautua. Mielestäni ne naiset jotka jäävät vapaaehtoisesti kotiin ovat naisia, joilla ei kapasiteetti muutenkaan riitä muuhun kun synnyttämiseen ja imuroimiseen... Kyllä älykäs ihminen haluaa myös käyttää älyään.
- ewt33
Nainen82- kirjoitti:
Nyt tulee kyllä epäilemättä kasakaupalla miinuksia, mutta pakko avautua. Mielestäni ne naiset jotka jäävät vapaaehtoisesti kotiin ovat naisia, joilla ei kapasiteetti muutenkaan riitä muuhun kun synnyttämiseen ja imuroimiseen... Kyllä älykäs ihminen haluaa myös käyttää älyään.
Ainakin maggan s kuuluu tuohon kategoriaan. Kirjoitustyyli ja -virheet paljastavat nopeasti yksinkertaisen ihmisen.
Parempi vain pysyä kotosalla, mutta vielä parempi olisi olla lisääntymättä. Suomessa on ihan tarpeeksi tyhmiä ihmisiä. Sanotaan, että lahjakuus periytyy. Niin periytyy lahjattomuuskin... - Äitittää
ewt33 kirjoitti:
Ainakin maggan s kuuluu tuohon kategoriaan. Kirjoitustyyli ja -virheet paljastavat nopeasti yksinkertaisen ihmisen.
Parempi vain pysyä kotosalla, mutta vielä parempi olisi olla lisääntymättä. Suomessa on ihan tarpeeksi tyhmiä ihmisiä. Sanotaan, että lahjakuus periytyy. Niin periytyy lahjattomuuskin...Mitä on "lahjakkuus" ? 90 %:sti työtä jonkun asian eteen, puolesta ja vuoksi. Joka ainoa ihminen on syntyessään jollakin tavalla lahjakas, mutta jos kukaan ei huomaa sitä ja ala tekemään sen hyväksi jotain, työstämään ja jalostamaan sitä ominaisuutta, niin se taito ei kehity eikä kasva.
Lahjakkaat ovat ahkeria ja viitseliäitä ihmisiä, lahjattomat saamattomia laiskureita. Kaikki lahjat piilevät geeniperimässä ja ihmisten tavat, tottumukset, näkemykset ja kokemukset elämästä viitoittavat tietä niiden löytymiseen ja hyödyntämiseen - tai sitten eivät. Tyhmiä ei siis ole, vain väärin asennoituneita ja väärästä näkövinkkelistä muolimaa katsovia.
Mutta "maggan s" -kommentti on hyvää asiaa: pienten lasten kuuluu saada olla rauhassa kotona ja kasvaa oman vanhemman hoidossa ensimmäiset vuotensa, kuten viisaitten tutkimuksetkin osoittavat. Äiti ehtii käyttää kaikki lahjansa hyvin vielä sittenkin, kun lapset ovat isompia ja pärjäävät osan päivästä vaikka itsenäisesti. Älykäs äiti on kotona pikkuistensa ekat vuodet ja tutustuu heihin ja ottaa selville, millä lailla lahjakkaita yksilöitä jälkikasvussa on, jotta hän tietää, mihin panostetaan lapsen ohjauksessa. - niinpä niin
Äitittää kirjoitti:
Mitä on "lahjakkuus" ? 90 %:sti työtä jonkun asian eteen, puolesta ja vuoksi. Joka ainoa ihminen on syntyessään jollakin tavalla lahjakas, mutta jos kukaan ei huomaa sitä ja ala tekemään sen hyväksi jotain, työstämään ja jalostamaan sitä ominaisuutta, niin se taito ei kehity eikä kasva.
Lahjakkaat ovat ahkeria ja viitseliäitä ihmisiä, lahjattomat saamattomia laiskureita. Kaikki lahjat piilevät geeniperimässä ja ihmisten tavat, tottumukset, näkemykset ja kokemukset elämästä viitoittavat tietä niiden löytymiseen ja hyödyntämiseen - tai sitten eivät. Tyhmiä ei siis ole, vain väärin asennoituneita ja väärästä näkövinkkelistä muolimaa katsovia.
Mutta "maggan s" -kommentti on hyvää asiaa: pienten lasten kuuluu saada olla rauhassa kotona ja kasvaa oman vanhemman hoidossa ensimmäiset vuotensa, kuten viisaitten tutkimuksetkin osoittavat. Äiti ehtii käyttää kaikki lahjansa hyvin vielä sittenkin, kun lapset ovat isompia ja pärjäävät osan päivästä vaikka itsenäisesti. Älykäs äiti on kotona pikkuistensa ekat vuodet ja tutustuu heihin ja ottaa selville, millä lailla lahjakkaita yksilöitä jälkikasvussa on, jotta hän tietää, mihin panostetaan lapsen ohjauksessa."Lahjakkaat ovat ahkeria ja viitseliäitä ihmisiä"
Bullshit. Ainakin minusta on tullut todella laiska ihminen juuri lahjakkuuksieni vuoksi. Mitään ei ole koskaan tarvinnut vaivautua varsinaisesti opettelemaan mitään ollakseni reilusti keskivertoa parempi.
"pienten lasten kuuluu saada olla rauhassa kotona ja kasvaa oman vanhemman hoidossa ensimmäiset vuotensa, kuten viisaitten tutkimuksetkin osoittavat."
Lähde? Itselleni on tullut vastaan nimenomaan päinvastaisia tutkimustuloksia, kuten
Hesari 13.4
Ruotsalaistutkimuksen mukaan (aloitettu 70-l) alle 1v päiväkotihoitoon laitetut lapset menestyvät 70% elämässään hyvin tai erittäin hyvin. Seuranta tehty 25v asti. Vain 15% menestyi huonosti. Kouluikäiseksi asti kotona olleiden menestymisprosentti oli vain 38%.
Päiväkodin sosiaalisesta ja virikkeellisestä elämästä saa siis paremmat eväät elämälle kuin kotiin suljettuna ensimmäiset vuodet.
"Älykäs äiti on kotona pikkuistensa ekat vuodet..."
Aika typerähän tuollainen äiti olisi, jos tarvitsee lastensa tuntemiseksi viettää yhdessä 24/7/365 * vuosia oppiakseen tuntemaan lapsensa. Älykäs äiti pystyy samaan, vaikka lapsi kävisikin kahdeksan tuntia päivässä päiväkodissa. Tyhmät äidit taas... Lapselle olisi parempi olla siellä päiväkodissa. - Laiskuus luonnevika
niinpä niin kirjoitti:
"Lahjakkaat ovat ahkeria ja viitseliäitä ihmisiä"
Bullshit. Ainakin minusta on tullut todella laiska ihminen juuri lahjakkuuksieni vuoksi. Mitään ei ole koskaan tarvinnut vaivautua varsinaisesti opettelemaan mitään ollakseni reilusti keskivertoa parempi.
"pienten lasten kuuluu saada olla rauhassa kotona ja kasvaa oman vanhemman hoidossa ensimmäiset vuotensa, kuten viisaitten tutkimuksetkin osoittavat."
Lähde? Itselleni on tullut vastaan nimenomaan päinvastaisia tutkimustuloksia, kuten
Hesari 13.4
Ruotsalaistutkimuksen mukaan (aloitettu 70-l) alle 1v päiväkotihoitoon laitetut lapset menestyvät 70% elämässään hyvin tai erittäin hyvin. Seuranta tehty 25v asti. Vain 15% menestyi huonosti. Kouluikäiseksi asti kotona olleiden menestymisprosentti oli vain 38%.
Päiväkodin sosiaalisesta ja virikkeellisestä elämästä saa siis paremmat eväät elämälle kuin kotiin suljettuna ensimmäiset vuodet.
"Älykäs äiti on kotona pikkuistensa ekat vuodet..."
Aika typerähän tuollainen äiti olisi, jos tarvitsee lastensa tuntemiseksi viettää yhdessä 24/7/365 * vuosia oppiakseen tuntemaan lapsensa. Älykäs äiti pystyy samaan, vaikka lapsi kävisikin kahdeksan tuntia päivässä päiväkodissa. Tyhmät äidit taas... Lapselle olisi parempi olla siellä päiväkodissa."Kotiin suljettuna." ? Toivottavasti sulla ei ole lapsia etkä ikinä sellaisia saa.
Riippuu nimittäin vanhemmasta ja sen järjen juoksusta ja tajunan tasosta, riippuu päiväkodista tai muusta päivähoidosta, riippuu ilmapiiristä ja siitä, millaiset henkisen tason edellytykset SINÄ omaat, tuleeko lapsesta lahjakas vaiko ei, annatko SINÄ vanhempana aikaasi ja varauksetonta tukea, apua, turvaa, virikkeitä ...
Miksi tekstistäsi ei huomaa, että olet lahjakas ? - ............
niinpä niin kirjoitti:
"Lahjakkaat ovat ahkeria ja viitseliäitä ihmisiä"
Bullshit. Ainakin minusta on tullut todella laiska ihminen juuri lahjakkuuksieni vuoksi. Mitään ei ole koskaan tarvinnut vaivautua varsinaisesti opettelemaan mitään ollakseni reilusti keskivertoa parempi.
"pienten lasten kuuluu saada olla rauhassa kotona ja kasvaa oman vanhemman hoidossa ensimmäiset vuotensa, kuten viisaitten tutkimuksetkin osoittavat."
Lähde? Itselleni on tullut vastaan nimenomaan päinvastaisia tutkimustuloksia, kuten
Hesari 13.4
Ruotsalaistutkimuksen mukaan (aloitettu 70-l) alle 1v päiväkotihoitoon laitetut lapset menestyvät 70% elämässään hyvin tai erittäin hyvin. Seuranta tehty 25v asti. Vain 15% menestyi huonosti. Kouluikäiseksi asti kotona olleiden menestymisprosentti oli vain 38%.
Päiväkodin sosiaalisesta ja virikkeellisestä elämästä saa siis paremmat eväät elämälle kuin kotiin suljettuna ensimmäiset vuodet.
"Älykäs äiti on kotona pikkuistensa ekat vuodet..."
Aika typerähän tuollainen äiti olisi, jos tarvitsee lastensa tuntemiseksi viettää yhdessä 24/7/365 * vuosia oppiakseen tuntemaan lapsensa. Älykäs äiti pystyy samaan, vaikka lapsi kävisikin kahdeksan tuntia päivässä päiväkodissa. Tyhmät äidit taas... Lapselle olisi parempi olla siellä päiväkodissa.Totta munassa päivähoidossa olleet ylemmän keskiluokan ja keskiluokan lapset menestyvät paremmin kuin kotona kasvatetut työväen- ja alaluokan lapset! Keskiluokkaiset vanhemmat pystyvät tarjoamaan lapsilleen valtavan paljon parempaa tukea koulunkäynnissä ja paremman suojaverkoston kuin esimerkiksi työväenluokkaiset vanhemmat.
Keskiluokkaiset vanhemmat pystyvät siihen siitä huolimatta, että käyvät töissä. Tutkimuksista ei kuitenkan voida tehdä mitään johtopäätöksiä päiväkodin hyödyllisyydestä, sillä avainsanat ovat nimenomaan "siitä huolimatta, että käyvät töissä". - Jättikö juna ?
............ kirjoitti:
Totta munassa päivähoidossa olleet ylemmän keskiluokan ja keskiluokan lapset menestyvät paremmin kuin kotona kasvatetut työväen- ja alaluokan lapset! Keskiluokkaiset vanhemmat pystyvät tarjoamaan lapsilleen valtavan paljon parempaa tukea koulunkäynnissä ja paremman suojaverkoston kuin esimerkiksi työväenluokkaiset vanhemmat.
Keskiluokkaiset vanhemmat pystyvät siihen siitä huolimatta, että käyvät töissä. Tutkimuksista ei kuitenkan voida tehdä mitään johtopäätöksiä päiväkodin hyödyllisyydestä, sillä avainsanat ovat nimenomaan "siitä huolimatta, että käyvät töissä".Missä kohtaa historiaa elät, pimeällä keskiajallako ? Tätä nykyä ei ole enää luokkajakoja ja tavallinen duunari pystyy antamaan lapsilleen tukea ihan yhtä paljon kuin virkamiehet, pomot, narrit ja pellet.
Ehtona on vain ja ainoastaan, että korvien välissä asuu muutakin kuin liian isoksi paisunut pipi ego, joka estää näkemästä lasta ja lapsen tarpeita, lahjoja, tai ylipäätään yhtään mitään, mikä ei suoranaisesti vaikuta omaan napaan. - 19v opiskelija ;)
Äitittää kirjoitti:
Mitä on "lahjakkuus" ? 90 %:sti työtä jonkun asian eteen, puolesta ja vuoksi. Joka ainoa ihminen on syntyessään jollakin tavalla lahjakas, mutta jos kukaan ei huomaa sitä ja ala tekemään sen hyväksi jotain, työstämään ja jalostamaan sitä ominaisuutta, niin se taito ei kehity eikä kasva.
Lahjakkaat ovat ahkeria ja viitseliäitä ihmisiä, lahjattomat saamattomia laiskureita. Kaikki lahjat piilevät geeniperimässä ja ihmisten tavat, tottumukset, näkemykset ja kokemukset elämästä viitoittavat tietä niiden löytymiseen ja hyödyntämiseen - tai sitten eivät. Tyhmiä ei siis ole, vain väärin asennoituneita ja väärästä näkövinkkelistä muolimaa katsovia.
Mutta "maggan s" -kommentti on hyvää asiaa: pienten lasten kuuluu saada olla rauhassa kotona ja kasvaa oman vanhemman hoidossa ensimmäiset vuotensa, kuten viisaitten tutkimuksetkin osoittavat. Äiti ehtii käyttää kaikki lahjansa hyvin vielä sittenkin, kun lapset ovat isompia ja pärjäävät osan päivästä vaikka itsenäisesti. Älykäs äiti on kotona pikkuistensa ekat vuodet ja tutustuu heihin ja ottaa selville, millä lailla lahjakkaita yksilöitä jälkikasvussa on, jotta hän tietää, mihin panostetaan lapsen ohjauksessa.Täytyypä todeta että omakohtaisella kokemuksella että lapsi kasvaa sosiaalisemmaksi mitä nuoremmasta on päiväkodissa(tms..)
Itselläni on tällä hetkellä 3,5 vuotias poika joka on ollut n. vuoden vanhasta päivähoidossa, koska jatkoin opiskeluja äitiysloman jälkeen. Silloin tuntui pahalta viedä niin pientä hoitoon mutta nyt kun mietin ja pikkuisen vertaan muutamaan kotona kasvatettuun niin lapseni on paljon sosiaalisempi ja eikä pahemmin ujostele uusissa paikoissa kuten nämä kotona olleet.
- Maailman tärkein työ
Ei kotiäiti välttämättä ole vähemmän älykäs kuin laisesi, hänen arvonsa vain ovat toisenlaiset ja hän käyttää älyään niiden toteuttamiseen. En kyseenalaistaisi kotiin jäävän naisen aivotoimintaa, jos valinta on hänen omansa. - Jos pidät itseäsi älykkönä, miksi se ei tule esille kommentistasi?
- Nainen82-
Se tulee esille ihan reaalimaailmassa siten että teen haastavaa työtä josta nautin. Niin siis mihin kotiäiti tarkalleen ottaen käyttää sitä väitettyä älyä? Pyykkien erotteluun, imuroimiseen, ruuanlaittoon? Ei avaudu. Jos itse joutuisin istumaan päivät läpeensä kotona lasten kanssa niin kyllä siinä hulluksi tulisi. Minusta olisi todella surullista ajatella ettei minulla olisi muuta annettavaa maailmalle kuin lapsille lässyttäminen ja ruuanlaitto.
- A luokkaa
Nainen82- kirjoitti:
Se tulee esille ihan reaalimaailmassa siten että teen haastavaa työtä josta nautin. Niin siis mihin kotiäiti tarkalleen ottaen käyttää sitä väitettyä älyä? Pyykkien erotteluun, imuroimiseen, ruuanlaittoon? Ei avaudu. Jos itse joutuisin istumaan päivät läpeensä kotona lasten kanssa niin kyllä siinä hulluksi tulisi. Minusta olisi todella surullista ajatella ettei minulla olisi muuta annettavaa maailmalle kuin lapsille lässyttäminen ja ruuanlaitto.
Muuta annettavaa kuin lapsille… ? Onko se jotenkin vähäpätöistä, jos antaa lapsille ja vieläpä omille lapsilleen? Mikä on sen tärkeämpää kuin omien lasten hyvin vointi? Jos voin jotain tehdä heidän eteensä teen sen mielelläni ja tunnen monia naisia, jotka ovat valinneet kotiäidin roolin lasten ja perheen edun vuoksi. Kaikille se ei ole taloudellisesti mahdollista ja kaikki eivät halua jäädä kotiin, enkä halua ketään moittia siitä. En kuitenkaan ymmärrä halveksuvaa ja ylimielistä asennetta, niitä naisia kohtaan, joille kotiin jääminen on mahdollista ja jotka omasta halustaan ovat siihen suostuneet. Tämän kaltainen priorisointi elämässä on arvokasta ja se on sijoitus, joka kantaa / kannattaa. Oma vaimoni on ollut kotona lasten kanssa siitä lähtien, kun ensimmäinen kolmesta lapsestamme syntyi. Meille se oli taloudellisesti mahdollista ja hän teki sen omasta halustaan. Hän on akateemisesti koulutettu ja valmistui koulustaan loistavilla papereilla, eikä hänellä tuottaisi mitään ongelmaa jatkaa opiskelua, erikoistumalla tms. Hän on kuitenkin katsonut parhaaksi hoitaa lapset kotona ja tehdä kotityöt, koska se on meille taloudellisesti mahdollista. En ole nähnyt, että hänellä olisi tästä asiasta vähäisintäkään alemmuuskompleksia ja siksi mietinkin, että sinun kaltaisilla pyrkyreillä mahtaa olla vain heikko itsetunto. Välillä oikein naurattaa, kun katsoo ihmisiä, joiden koko ego rakentuu siihen, että he saavat luoda uraa. He kuvittelevat, että juuri heidän osaamistaan ja työtään tämä maailma tarvitsee. Heidän on saatava jättää jokin näkyvä sormenjälki tähän maailmaan ja se sitten tehdään, vaikka lasten ja perheen ehdoilla. Itse kuitenkin nostan hattua niille äideille, jotka tekevät näkymätöntä, epäitsekästä työtä perheen parissa ja kasvattavat itsetunnoltaan terveitä ja ehjiä lapsia tähän yhteiskuntaan. Siitä se todellinen sormenjälki jää ja tällainen epäitsekkyys on todellisen kunnian / kunnioituksen arvoista.
- Ymmärrys uupuu
Nainen82- kirjoitti:
Se tulee esille ihan reaalimaailmassa siten että teen haastavaa työtä josta nautin. Niin siis mihin kotiäiti tarkalleen ottaen käyttää sitä väitettyä älyä? Pyykkien erotteluun, imuroimiseen, ruuanlaittoon? Ei avaudu. Jos itse joutuisin istumaan päivät läpeensä kotona lasten kanssa niin kyllä siinä hulluksi tulisi. Minusta olisi todella surullista ajatella ettei minulla olisi muuta annettavaa maailmalle kuin lapsille lässyttäminen ja ruuanlaitto.
Tämä kommentti kertoo ÄO niin hyvin, että muuta ei enää tarvitse sanoa. Kaikilla kotiäideillä on runsain määrin ja mitoin sitä, mitä sulla ei tule koskaan olemaan. Älä vaan h-ssä tee ikinä lapsia, niitä on jo tarpeeksi kärsimässä laisistasi.
- Nainen82-
A luokkaa kirjoitti:
Muuta annettavaa kuin lapsille… ? Onko se jotenkin vähäpätöistä, jos antaa lapsille ja vieläpä omille lapsilleen? Mikä on sen tärkeämpää kuin omien lasten hyvin vointi? Jos voin jotain tehdä heidän eteensä teen sen mielelläni ja tunnen monia naisia, jotka ovat valinneet kotiäidin roolin lasten ja perheen edun vuoksi. Kaikille se ei ole taloudellisesti mahdollista ja kaikki eivät halua jäädä kotiin, enkä halua ketään moittia siitä. En kuitenkaan ymmärrä halveksuvaa ja ylimielistä asennetta, niitä naisia kohtaan, joille kotiin jääminen on mahdollista ja jotka omasta halustaan ovat siihen suostuneet. Tämän kaltainen priorisointi elämässä on arvokasta ja se on sijoitus, joka kantaa / kannattaa. Oma vaimoni on ollut kotona lasten kanssa siitä lähtien, kun ensimmäinen kolmesta lapsestamme syntyi. Meille se oli taloudellisesti mahdollista ja hän teki sen omasta halustaan. Hän on akateemisesti koulutettu ja valmistui koulustaan loistavilla papereilla, eikä hänellä tuottaisi mitään ongelmaa jatkaa opiskelua, erikoistumalla tms. Hän on kuitenkin katsonut parhaaksi hoitaa lapset kotona ja tehdä kotityöt, koska se on meille taloudellisesti mahdollista. En ole nähnyt, että hänellä olisi tästä asiasta vähäisintäkään alemmuuskompleksia ja siksi mietinkin, että sinun kaltaisilla pyrkyreillä mahtaa olla vain heikko itsetunto. Välillä oikein naurattaa, kun katsoo ihmisiä, joiden koko ego rakentuu siihen, että he saavat luoda uraa. He kuvittelevat, että juuri heidän osaamistaan ja työtään tämä maailma tarvitsee. Heidän on saatava jättää jokin näkyvä sormenjälki tähän maailmaan ja se sitten tehdään, vaikka lasten ja perheen ehdoilla. Itse kuitenkin nostan hattua niille äideille, jotka tekevät näkymätöntä, epäitsekästä työtä perheen parissa ja kasvattavat itsetunnoltaan terveitä ja ehjiä lapsia tähän yhteiskuntaan. Siitä se todellinen sormenjälki jää ja tällainen epäitsekkyys on todellisen kunnian / kunnioituksen arvoista.
En ole pyrkinytkään arvottamaan sitä mikä on arvokasta ja mikä ei. Olen vain pyrkinyt osoittamaan sen, että älykäs ihminen tuskin olisi onnellinen joutuessaan päivät pitkät tekemään hommia joita koulutettu apinakin osaisi tehdä. Jos ei vain saa tyydyttystä täysi mekaanisesta suorittamisesta niin ei siinä mistään itsetuntoasiasta ole kysymys.
P.S. Tutustukaapas tutkimuksiin, joissa todetaan että lapsilla joita on aina hoidettu kotona on vaikeuksia sopeutua sosiaalisiin tilanteisiin ja ryhmässä toimimiseen. Kysymys on siis se, millainen äiti tekee lapselleen "karhunpalveluksen". Sellainen joka omistaa kaiken aikansa lapselle ja ruokkii tämän jumalakompleksia vai sellainen joka laittaa lapsen tarhaan jossa oppii olemaan omillaan ja oppii olemaan muiden kanssa yms. Plussana lapsi saa vielä tyytyväisen äidin jolla on elämää kodin ulkopuolella ja jolla on näkemystä muusta kuin uusimmasta muumikirjasta tai muffinssireseptistä.
Kasvakaa jo hyvät ihmiset oikeasti ulos siitä 50-luvun äitimallista, jossa äidillä ei ole muuta elämää kuin koti ja lapset! - vastaväittelijä
Nainen82- kirjoitti:
En ole pyrkinytkään arvottamaan sitä mikä on arvokasta ja mikä ei. Olen vain pyrkinyt osoittamaan sen, että älykäs ihminen tuskin olisi onnellinen joutuessaan päivät pitkät tekemään hommia joita koulutettu apinakin osaisi tehdä. Jos ei vain saa tyydyttystä täysi mekaanisesta suorittamisesta niin ei siinä mistään itsetuntoasiasta ole kysymys.
P.S. Tutustukaapas tutkimuksiin, joissa todetaan että lapsilla joita on aina hoidettu kotona on vaikeuksia sopeutua sosiaalisiin tilanteisiin ja ryhmässä toimimiseen. Kysymys on siis se, millainen äiti tekee lapselleen "karhunpalveluksen". Sellainen joka omistaa kaiken aikansa lapselle ja ruokkii tämän jumalakompleksia vai sellainen joka laittaa lapsen tarhaan jossa oppii olemaan omillaan ja oppii olemaan muiden kanssa yms. Plussana lapsi saa vielä tyytyväisen äidin jolla on elämää kodin ulkopuolella ja jolla on näkemystä muusta kuin uusimmasta muumikirjasta tai muffinssireseptistä.
Kasvakaa jo hyvät ihmiset oikeasti ulos siitä 50-luvun äitimallista, jossa äidillä ei ole muuta elämää kuin koti ja lapset!Tohon on pakko kommentoida, että onkohan noissa tutkimuksissa otettu huomioon äidin ammattia? Esim. keittäjän, siivoojan tai kampaajan jääminen vuosiksi kotiin on aika paljon yleisempää kuin lääkärin, juristin tai vaikka fyysikon. Lopputulokseen siitä millaisia lapset ovat, vaikuttaa myös geenit. Lisäksi vähemmän työstään pitävä nainen, joka kokee kotiäitiyden lähinnä vapautuksena työstä, saattaa luoda kotiin erilaista ilmapiiriä kuin kotiin lasten takia uhraukseksi jäävä, työtään kaipaava äiti.
Nämä asiat on niin monipolvisia, etteivät ne alistu millekään tutkimuksille joiden tarkoitus on vastata mikä on jokin yleinen paras. - Nainen82-
vastaväittelijä kirjoitti:
Tohon on pakko kommentoida, että onkohan noissa tutkimuksissa otettu huomioon äidin ammattia? Esim. keittäjän, siivoojan tai kampaajan jääminen vuosiksi kotiin on aika paljon yleisempää kuin lääkärin, juristin tai vaikka fyysikon. Lopputulokseen siitä millaisia lapset ovat, vaikuttaa myös geenit. Lisäksi vähemmän työstään pitävä nainen, joka kokee kotiäitiyden lähinnä vapautuksena työstä, saattaa luoda kotiin erilaista ilmapiiriä kuin kotiin lasten takia uhraukseksi jäävä, työtään kaipaava äiti.
Nämä asiat on niin monipolvisia, etteivät ne alistu millekään tutkimuksille joiden tarkoitus on vastata mikä on jokin yleinen paras."Esim. keittäjän, siivoojan tai kampaajan jääminen vuosiksi kotiin on aika paljon yleisempää kuin lääkärin, juristin tai vaikka fyysikon"
Asia on varmasti juuri näin, mutta eikö tämä juuri vahvista sitä olettamaa että kotiäitiyden vapaaehtoisesti valitsevat naiset eivät ole kovin älykkäitä?
Tutkimuksessa oli kai lähinnä pointtina se, että jos on tottunut saamaan äidin jakamattoman huomion niin lapsen on vaikea oppia pois itsekkäistä käyttäytymismalleista. Jos on aina saanut yksin leikkiä leluilla eikä ole tottunut missään odottamaan omaa vuoroaan niin onkos se ihme ettei lapsi sopeudu tilanteeseen jossa joutuu ottamaan myös muiden tarpeet huomioon.
"Nämä asiat on niin monipolvisia, etteivät ne alistu millekään tutkimuksille joiden tarkoitus on vastata mikä on jokin yleinen paras"
Touché, nyt ollaan asian ytimessä. Valitettavasti nykyään vielä on vallalla vähän sellainen ajattelumalli että työssäkäyviä äitejä syyllistetään. Eikö nyt ole parempi, että nainen joka ei saa tyydytystä kotitöistä pistää lapsensa tarhaan ja jatkaa työntekoa (sorry, mutta pakko viitata myös tällaiseen tutkimukseen jossa perheen huono taloustilanne korreloi lapsen ongelmien kanssa), eikä väkisin jää kotiin? Kotihoito ei siis ole universaali "yleinen paras" niinkuin täällä jotkut toitottaa.. Vaihtoehto on tietysti sitten se, että fiksut naiset lakkaavat kokonaan tekemästä lapsia ja jättävät lastenteon ei niin fiksuille naisille jotka ovat tyytyväisiä kotiorjina... - :-D
Nainen82- kirjoitti:
"Esim. keittäjän, siivoojan tai kampaajan jääminen vuosiksi kotiin on aika paljon yleisempää kuin lääkärin, juristin tai vaikka fyysikon"
Asia on varmasti juuri näin, mutta eikö tämä juuri vahvista sitä olettamaa että kotiäitiyden vapaaehtoisesti valitsevat naiset eivät ole kovin älykkäitä?
Tutkimuksessa oli kai lähinnä pointtina se, että jos on tottunut saamaan äidin jakamattoman huomion niin lapsen on vaikea oppia pois itsekkäistä käyttäytymismalleista. Jos on aina saanut yksin leikkiä leluilla eikä ole tottunut missään odottamaan omaa vuoroaan niin onkos se ihme ettei lapsi sopeudu tilanteeseen jossa joutuu ottamaan myös muiden tarpeet huomioon.
"Nämä asiat on niin monipolvisia, etteivät ne alistu millekään tutkimuksille joiden tarkoitus on vastata mikä on jokin yleinen paras"
Touché, nyt ollaan asian ytimessä. Valitettavasti nykyään vielä on vallalla vähän sellainen ajattelumalli että työssäkäyviä äitejä syyllistetään. Eikö nyt ole parempi, että nainen joka ei saa tyydytystä kotitöistä pistää lapsensa tarhaan ja jatkaa työntekoa (sorry, mutta pakko viitata myös tällaiseen tutkimukseen jossa perheen huono taloustilanne korreloi lapsen ongelmien kanssa), eikä väkisin jää kotiin? Kotihoito ei siis ole universaali "yleinen paras" niinkuin täällä jotkut toitottaa.. Vaihtoehto on tietysti sitten se, että fiksut naiset lakkaavat kokonaan tekemästä lapsia ja jättävät lastenteon ei niin fiksuille naisille jotka ovat tyytyväisiä kotiorjina...Hahhah, en tiedä mutta tulit juuri ainakin sanoneeksi että mielestäsi keittäjät, siivoojat tai kampaajat eivät ole älykkäitä.... :-D Taitaa olla melkoisen yksipuolinen käsitys koko älykkyydestä. Riittääkö maailmassa muuten työpaikkoja jos jokainen älykäs nainen lukee itsensä fyysikoksi? Vai mikä se plan b on jos ei riitä? Vai onko suurin osa naisista mielestäsi tyhmiä?
- fghjåoftg
:-D kirjoitti:
Hahhah, en tiedä mutta tulit juuri ainakin sanoneeksi että mielestäsi keittäjät, siivoojat tai kampaajat eivät ole älykkäitä.... :-D Taitaa olla melkoisen yksipuolinen käsitys koko älykkyydestä. Riittääkö maailmassa muuten työpaikkoja jos jokainen älykäs nainen lukee itsensä fyysikoksi? Vai mikä se plan b on jos ei riitä? Vai onko suurin osa naisista mielestäsi tyhmiä?
Nooh, älykkyyden määritelmähän on edelleen vailla konsensusta. Kuitenkin, jos nyt otat tuolta keskimääräisen lääkärin ja keskimääräisen siivoojan ja testailet heitä, on se lääkäri todennäköisesti useimmilla käytetyillä menetelmillä arvioituna älykkäämpi kuin se siivooja.
Ihan totta, suorittavaa työtä tekeviäkin tarvitaan. - Nainen82-
fghjåoftg kirjoitti:
Nooh, älykkyyden määritelmähän on edelleen vailla konsensusta. Kuitenkin, jos nyt otat tuolta keskimääräisen lääkärin ja keskimääräisen siivoojan ja testailet heitä, on se lääkäri todennäköisesti useimmilla käytetyillä menetelmillä arvioituna älykkäämpi kuin se siivooja.
Ihan totta, suorittavaa työtä tekeviäkin tarvitaan.Vastataan molemmille yllä kommenoineille tässä samalla kertaa.
"Hahhah, en tiedä mutta tulit juuri ainakin sanoneeksi että mielestäsi keittäjät, siivoojat tai kampaajat eivät ole älykkäitä.... :-D"
Yhdyn fghjåoftg:n kommenttiin, eiköhän ne lääkärit kuitenkin keskiverrosti ole siivoojia fiksumpia. Aika pieni osa naisista on niin fiksuja että voivat lukea itsensä fyysikoiksi, joten tuskin tässä on työpaikat ihan heti loppumassa. Eli siis, ihan normaalijakaumaa ajatellen suurin osa naisita on tymiä tai keskivertoja.
"Ihan totta, suorittavaa työtä tekeviäkin tarvitaan."
Tässä olet ihan oikeassa. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä asiaa että jotkut työt ovat vaan toisia helpompia ja vaativat vähemmän älyä. - fghjåoftg
Nainen82- kirjoitti:
Vastataan molemmille yllä kommenoineille tässä samalla kertaa.
"Hahhah, en tiedä mutta tulit juuri ainakin sanoneeksi että mielestäsi keittäjät, siivoojat tai kampaajat eivät ole älykkäitä.... :-D"
Yhdyn fghjåoftg:n kommenttiin, eiköhän ne lääkärit kuitenkin keskiverrosti ole siivoojia fiksumpia. Aika pieni osa naisista on niin fiksuja että voivat lukea itsensä fyysikoiksi, joten tuskin tässä on työpaikat ihan heti loppumassa. Eli siis, ihan normaalijakaumaa ajatellen suurin osa naisita on tymiä tai keskivertoja.
"Ihan totta, suorittavaa työtä tekeviäkin tarvitaan."
Tässä olet ihan oikeassa. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä asiaa että jotkut työt ovat vaan toisia helpompia ja vaativat vähemmän älyä.Tietenkin yhteiskunnassa on monentasoisia töitä, siksikin on tarkoituksenmukaista että on myös monentasoista tekijää. Jos kaikki olisi huippuälykkäitä, kuka ne siivoukset ja keittämiset hoitaisi?
- fghjåoftg
fghjåoftg kirjoitti:
Tietenkin yhteiskunnassa on monentasoisia töitä, siksikin on tarkoituksenmukaista että on myös monentasoista tekijää. Jos kaikki olisi huippuälykkäitä, kuka ne siivoukset ja keittämiset hoitaisi?
Ja lisäys: mielestäni kovin älykkään ja koulutetun naisen jääminen vuosiksi kotiäidiksi on jossain määrin resurssien tuhlausta, ottaen huomioon gaussin käyrän.
- Yöäk !
Nainen82- kirjoitti:
"Esim. keittäjän, siivoojan tai kampaajan jääminen vuosiksi kotiin on aika paljon yleisempää kuin lääkärin, juristin tai vaikka fyysikon"
Asia on varmasti juuri näin, mutta eikö tämä juuri vahvista sitä olettamaa että kotiäitiyden vapaaehtoisesti valitsevat naiset eivät ole kovin älykkäitä?
Tutkimuksessa oli kai lähinnä pointtina se, että jos on tottunut saamaan äidin jakamattoman huomion niin lapsen on vaikea oppia pois itsekkäistä käyttäytymismalleista. Jos on aina saanut yksin leikkiä leluilla eikä ole tottunut missään odottamaan omaa vuoroaan niin onkos se ihme ettei lapsi sopeudu tilanteeseen jossa joutuu ottamaan myös muiden tarpeet huomioon.
"Nämä asiat on niin monipolvisia, etteivät ne alistu millekään tutkimuksille joiden tarkoitus on vastata mikä on jokin yleinen paras"
Touché, nyt ollaan asian ytimessä. Valitettavasti nykyään vielä on vallalla vähän sellainen ajattelumalli että työssäkäyviä äitejä syyllistetään. Eikö nyt ole parempi, että nainen joka ei saa tyydytystä kotitöistä pistää lapsensa tarhaan ja jatkaa työntekoa (sorry, mutta pakko viitata myös tällaiseen tutkimukseen jossa perheen huono taloustilanne korreloi lapsen ongelmien kanssa), eikä väkisin jää kotiin? Kotihoito ei siis ole universaali "yleinen paras" niinkuin täällä jotkut toitottaa.. Vaihtoehto on tietysti sitten se, että fiksut naiset lakkaavat kokonaan tekemästä lapsia ja jättävät lastenteon ei niin fiksuille naisille jotka ovat tyytyväisiä kotiorjina...Luuletko ja kuvitteletko sinä kääpiöaivo, että kotona hoidettava lapsi ei pääse neljän seinän sisältä minnekään? Päinvastoin, kotiin jäävä äiti ehtii hoidella monetkin kuskaamiset kerhoihin yms. paikkoihin, joihin pienellä on mahdollisuus osallistua, jos vanhempi ymmärtää sen mahiksen tarjota. - Sinä tuskin pullistelevalta egoltasi ymmärtäisit.
- :-D
fghjåoftg kirjoitti:
Ja lisäys: mielestäni kovin älykkään ja koulutetun naisen jääminen vuosiksi kotiäidiksi on jossain määrin resurssien tuhlausta, ottaen huomioon gaussin käyrän.
Voi jee. Kyllä siellä koulun keittiössä hyvinkin voi häärätä porukkaa jotka olisivat aikanaan voineet yhtä hyvin älyn puolesta lukea lääkäreiksiskin. Vaikka varmaankin vuosien saatossa eivät sitten jostain palikkatestistä saa yhtä korkeita lukemia kuin joku, joka palikoita työkseen pyörittelee. Vai kuvitteletteko että vielä jokin aika sitten jostain kymmenpäisestä lapsikatraasta koulutettiin korkealle kaikki joita sattui vähääkään huvitamaan, ilman tukia?
Toiset myös rehellisesti valitsevat helpomman työn, ja haluavat panostaa vaikkapa harrastuksiin tai sitten niihin lapsiin, tai vaikka kotieläimiin, ei riekkua yötä myöten setvimässä päivystyspotilaita vuorotyössä? Mutta edelleen se on silloin valinta eikä mikään merkki älynlahjoista, vaikka tulihan se tietenkin selväksi: Mielestänne älykkyyttä on vain sellainen luonne, että haluaa ja jaksaa ja on varaa kuluttaa koulun penkkiä pitempään sekä on kunnianhimoinen ja arvostaa työn perheen yläpuolelle. Jos on älykäs, ei valitse perhettä. - fghjåoftg
:-D kirjoitti:
Voi jee. Kyllä siellä koulun keittiössä hyvinkin voi häärätä porukkaa jotka olisivat aikanaan voineet yhtä hyvin älyn puolesta lukea lääkäreiksiskin. Vaikka varmaankin vuosien saatossa eivät sitten jostain palikkatestistä saa yhtä korkeita lukemia kuin joku, joka palikoita työkseen pyörittelee. Vai kuvitteletteko että vielä jokin aika sitten jostain kymmenpäisestä lapsikatraasta koulutettiin korkealle kaikki joita sattui vähääkään huvitamaan, ilman tukia?
Toiset myös rehellisesti valitsevat helpomman työn, ja haluavat panostaa vaikkapa harrastuksiin tai sitten niihin lapsiin, tai vaikka kotieläimiin, ei riekkua yötä myöten setvimässä päivystyspotilaita vuorotyössä? Mutta edelleen se on silloin valinta eikä mikään merkki älynlahjoista, vaikka tulihan se tietenkin selväksi: Mielestänne älykkyyttä on vain sellainen luonne, että haluaa ja jaksaa ja on varaa kuluttaa koulun penkkiä pitempään sekä on kunnianhimoinen ja arvostaa työn perheen yläpuolelle. Jos on älykäs, ei valitse perhettä.Voitko siis oikeasti väittää, että esim. siivoojajoukko ei keskimäärin mitenkään älyllisesti eroaisi esim. lääkärijoukosta? Että älyllä ja ammatinvalinnalla ei olisi mitään yhteyttä? Siis yleisellä- ei yksilötasolla.
- werwewerew
Yöäk ! kirjoitti:
Luuletko ja kuvitteletko sinä kääpiöaivo, että kotona hoidettava lapsi ei pääse neljän seinän sisältä minnekään? Päinvastoin, kotiin jäävä äiti ehtii hoidella monetkin kuskaamiset kerhoihin yms. paikkoihin, joihin pienellä on mahdollisuus osallistua, jos vanhempi ymmärtää sen mahiksen tarjota. - Sinä tuskin pullistelevalta egoltasi ymmärtäisit.
Nainen82:n kommentit ovat asiaa. Faktat puhuvat puolestaan. Päiväkotilapset menestyvät elämässään paremmin ja ovat sosiaalisesti lahjakkaampia kuin kotona hoidetut. Syytkin ovat päivänselviä, jos vain suostuisit asioita objektiivisesti tarkastelemaan.
Joku satunnainen yksilö saattaa osata ja jaksaa tarjota lapselleen samanlaisia virikkeitä kuin päiväkoti pitäen huolta sosiaalisten taitojen kehittymisestä järjestämällä säännöllisesti kehittäviä leikkejä ja aktiviteetteja kaikille pihan lapsille, jotta oman lapsen taidot kasvaisivat. Suurin osa ei jaksa, eikä viitsi - eikä edes osaa. - Nainen82-
fghjåoftg kirjoitti:
Voitko siis oikeasti väittää, että esim. siivoojajoukko ei keskimäärin mitenkään älyllisesti eroaisi esim. lääkärijoukosta? Että älyllä ja ammatinvalinnalla ei olisi mitään yhteyttä? Siis yleisellä- ei yksilötasolla.
"Mielestänne älykkyyttä on vain sellainen luonne, että haluaa ja jaksaa ja on varaa kuluttaa koulun penkkiä pitempään sekä on kunnianhimoinen ja arvostaa työn perheen yläpuolelle"
No periaatteessa tilastot ainakin tukisivat tällaista päätelmää. Korkeassa asemassa (ja vedämpä tässä nyt sellaisen johtopäätöksen että menestys edellyttää älyä) olevilla naisillahan on keskimäärin vähemmän lapsia.
Jees, fghjåoftg:lta se oikea vastaus tulikin. :-D:lle vielä todettakoon, että onhan se tietysti mahdollista että elämä heittelee sen verran ettei ole mahdollista kouluttautua ja fiksu ihminen päätyy esim. siivoojaksi. Pointti tässä on kuitenkin sama kuin edellä esitetyssä teesissä siitä ettei fiksu äiti viihdy vuosikausia kotona, eli se, ettei fiksu ihminen ei nauti triviaalista työstä. Eli toisinsanoen on mahdollista että fiksu ihminen tekee simppeliä työtä (tai on kotiäitinä) mutta on epätodennäköistä että hän nauttii siitä tai tekee sitä oman valintansa seurauksena.
Ainakin minun puoleltani koko keskustelun pointti on se, ettei kaikki nauti kotonaolosta eikä näitä naisia tulisi syyllistää siitä että he haluavat elämälleen muutakin sisältöä kuin tämän "pullantuoksuisen kotiäidin" roolin. Varsinkin kun ei ole mitään näyttöä siitä että kotihoito olisi objektiivisesti arvioiden lapselle parasta, niin tälle ahdasmieliselle asenteelle ei nähdäkseni ole mitään perusteita. Pakosti tulee mieleen se, että naiset jotkakotihoidon virttä veisaavat ovat nimenomaan niitä, jotka eivät ole elämässään saaneet aikaan mitään muuta kuin lapsia ja yrittävät tällä luoda itselleen tärkeydentunnetta (tai vaihtoehtoisesti vetää myös fiksut itsenäisesti ajattelevat naiset mukanaan tähän kodinhoidon alhoon). Mitä hyötyä on ylipäätään kouluttaa naisia jos pitäisi vaan jäädä kotiin miestä ja lapsia hyysäämään? - :-D
Nainen82- kirjoitti:
"Mielestänne älykkyyttä on vain sellainen luonne, että haluaa ja jaksaa ja on varaa kuluttaa koulun penkkiä pitempään sekä on kunnianhimoinen ja arvostaa työn perheen yläpuolelle"
No periaatteessa tilastot ainakin tukisivat tällaista päätelmää. Korkeassa asemassa (ja vedämpä tässä nyt sellaisen johtopäätöksen että menestys edellyttää älyä) olevilla naisillahan on keskimäärin vähemmän lapsia.
Jees, fghjåoftg:lta se oikea vastaus tulikin. :-D:lle vielä todettakoon, että onhan se tietysti mahdollista että elämä heittelee sen verran ettei ole mahdollista kouluttautua ja fiksu ihminen päätyy esim. siivoojaksi. Pointti tässä on kuitenkin sama kuin edellä esitetyssä teesissä siitä ettei fiksu äiti viihdy vuosikausia kotona, eli se, ettei fiksu ihminen ei nauti triviaalista työstä. Eli toisinsanoen on mahdollista että fiksu ihminen tekee simppeliä työtä (tai on kotiäitinä) mutta on epätodennäköistä että hän nauttii siitä tai tekee sitä oman valintansa seurauksena.
Ainakin minun puoleltani koko keskustelun pointti on se, ettei kaikki nauti kotonaolosta eikä näitä naisia tulisi syyllistää siitä että he haluavat elämälleen muutakin sisältöä kuin tämän "pullantuoksuisen kotiäidin" roolin. Varsinkin kun ei ole mitään näyttöä siitä että kotihoito olisi objektiivisesti arvioiden lapselle parasta, niin tälle ahdasmieliselle asenteelle ei nähdäkseni ole mitään perusteita. Pakosti tulee mieleen se, että naiset jotkakotihoidon virttä veisaavat ovat nimenomaan niitä, jotka eivät ole elämässään saaneet aikaan mitään muuta kuin lapsia ja yrittävät tällä luoda itselleen tärkeydentunnetta (tai vaihtoehtoisesti vetää myös fiksut itsenäisesti ajattelevat naiset mukanaan tähän kodinhoidon alhoon). Mitä hyötyä on ylipäätään kouluttaa naisia jos pitäisi vaan jäädä kotiin miestä ja lapsia hyysäämään?Noh, en nyt oikeastaan tajua miksi niitä lapsia pitäisi sitten ollenkaan tehdä jos niiden kanssa ajan viettäminen on niin kauheata, yhdentekevää ja tylsää. Eihän se ole mikään pakko enää nykyään! Hankitaanko ystäviä ja puolisoitakin sillä periaatteella, ihan kivaa mutta toivottavasti ei tarvitse olla kovin paljoa tekemisissä? Minulla on idea, kannattaa hommata kissa, kissanomistajat ovat aina niin onnellisia siitä että se pärjää yksinkin. (Miksi pitää hommata lemmikki alkuunkaan jos sen pääasiallinen tehtävä on pärjätä yksin?)
Mitenköhän nämä teoriat sitten sopii miehille... Tosiasiahan on että miehet osaavat kysyä palkan perään jo nuorena kun naiset enimmäkseen haaveilevat kutsumuksesta ja ilmeisesti sitten siitä minkälaista aivojumppaa työ vaatii että osaisi olla edes onnellinen.... Valtaosa miehistä hyvästelisivät nämäkin mainitut ammatit samantien jos niistä ei maksettaisi tarpeeksi. Tyhmiä? - Nainen82-
:-D kirjoitti:
Noh, en nyt oikeastaan tajua miksi niitä lapsia pitäisi sitten ollenkaan tehdä jos niiden kanssa ajan viettäminen on niin kauheata, yhdentekevää ja tylsää. Eihän se ole mikään pakko enää nykyään! Hankitaanko ystäviä ja puolisoitakin sillä periaatteella, ihan kivaa mutta toivottavasti ei tarvitse olla kovin paljoa tekemisissä? Minulla on idea, kannattaa hommata kissa, kissanomistajat ovat aina niin onnellisia siitä että se pärjää yksinkin. (Miksi pitää hommata lemmikki alkuunkaan jos sen pääasiallinen tehtävä on pärjätä yksin?)
Mitenköhän nämä teoriat sitten sopii miehille... Tosiasiahan on että miehet osaavat kysyä palkan perään jo nuorena kun naiset enimmäkseen haaveilevat kutsumuksesta ja ilmeisesti sitten siitä minkälaista aivojumppaa työ vaatii että osaisi olla edes onnellinen.... Valtaosa miehistä hyvästelisivät nämäkin mainitut ammatit samantien jos niistä ei maksettaisi tarpeeksi. Tyhmiä?Tässä sinulle uutisia, naisetkin toimivat nykyään hyväpalkkaisissa ammateissa. Ja todettakoon ettei miehiin kohdistu odotuksia siitä, että lapsen saatuaan pitäisi jäädä kotiin. He saavat vapasti tehdä työtä niin paljon kuin haluavat, joten heillä ei ole tätä ongelmaa.
Onko tässä kukaan sanonut että lasten kanssa olo on vastenmielistä? Pointti on vaan kyseenalaistaa nämä vanhan kansan käsitykset siitä, että lastensaannin jälkeen nainen ei ole enää muuta kuin äiti. Jäätelö on hyvää, mutta jos sitä syö jatkuvasti niin ei se kauaa maistu. Samoin lasten kanssa olo on mukavaa, mutta toiset (ilmeisesti et sinä) kaipaavat elämälleen muutakin sisältöä. Perhe on yksi elämänalue, mutta ainakin minä uskon ettei sen tarvitse olla se ainoa. Päinvastoin eri elämänalueet voivat tukea toisiaan.
Näin 2000-luvulla elettäessä on vaikea ymmärtää tätä kivikautista näkökantaa siitä että pitäisi valita joko perhe tai työ. Monet sukkuloivat ihan menestyksekkäästi siinä välissä.
Ja otetaas ihan ajatuskokeena esille sellainen tilanne että fiksut ja koulutetut naiset tosiaan nyt lopettaisivat tuon lastenteon. Tämä johtaisi siihen, että lastenteko jäisi lähinnä köyhille. Onko toivottavaa että lapsia hankkivat ne, joilla ei ole varaa niitä itse elättää? Toiseksi, älykkyys on tutkitusti jossainmäärin periytyvää. Tämä johtuu esim. siitä että fiksut vanhemmat osaavat antaa lapsilleen parempia virikkeitä. Joten, jos vain tyhmät ihmiset hoitaisivat tuon lapsenteon niin kansan keskimääräinen älykkyysosamäärä laskisi kuinlehmän häntä. - :-D
Nainen82- kirjoitti:
Tässä sinulle uutisia, naisetkin toimivat nykyään hyväpalkkaisissa ammateissa. Ja todettakoon ettei miehiin kohdistu odotuksia siitä, että lapsen saatuaan pitäisi jäädä kotiin. He saavat vapasti tehdä työtä niin paljon kuin haluavat, joten heillä ei ole tätä ongelmaa.
Onko tässä kukaan sanonut että lasten kanssa olo on vastenmielistä? Pointti on vaan kyseenalaistaa nämä vanhan kansan käsitykset siitä, että lastensaannin jälkeen nainen ei ole enää muuta kuin äiti. Jäätelö on hyvää, mutta jos sitä syö jatkuvasti niin ei se kauaa maistu. Samoin lasten kanssa olo on mukavaa, mutta toiset (ilmeisesti et sinä) kaipaavat elämälleen muutakin sisältöä. Perhe on yksi elämänalue, mutta ainakin minä uskon ettei sen tarvitse olla se ainoa. Päinvastoin eri elämänalueet voivat tukea toisiaan.
Näin 2000-luvulla elettäessä on vaikea ymmärtää tätä kivikautista näkökantaa siitä että pitäisi valita joko perhe tai työ. Monet sukkuloivat ihan menestyksekkäästi siinä välissä.
Ja otetaas ihan ajatuskokeena esille sellainen tilanne että fiksut ja koulutetut naiset tosiaan nyt lopettaisivat tuon lastenteon. Tämä johtaisi siihen, että lastenteko jäisi lähinnä köyhille. Onko toivottavaa että lapsia hankkivat ne, joilla ei ole varaa niitä itse elättää? Toiseksi, älykkyys on tutkitusti jossainmäärin periytyvää. Tämä johtuu esim. siitä että fiksut vanhemmat osaavat antaa lapsilleen parempia virikkeitä. Joten, jos vain tyhmät ihmiset hoitaisivat tuon lapsenteon niin kansan keskimääräinen älykkyysosamäärä laskisi kuinlehmän häntä.Joo no jos nyt koittaisit olla kiihtymättä. Itse olen tässä yrittänyt keskustella vain ja ainoastaan siitä, että mielestänne tiettyjen ammattien harjoittajat tai kotiäidit ovat yksinkertaisesti tyhmiä. Ja ihan sillä perusteella, että älykkäät kaipaavat siis muuta sisältöä kuin perhe, ja sisällön tulee olla haastavaa älyllisesti. En nyt ymmärrä yhtään, tyhmä kun olen, miten vastauksesi koko ensimmäinen kappale liittyy asiaan jota itse tässä yritän kyseenalaistaa? Siis jos miehet häipyisivät älyä vaativilta aloilta silloin kun niistä lakattaisiin maksamasta, ja lapioisivat mielummin vaikka lantaa jos se olisi tie miljooniin, niin heistä ei silti tulisi tyhmiä koska heihin ei kohdistu odotuksia ja he voivat tehdä töitä niin paljon kuin kiinnostaa? Kun taas nainen on älykäs koska ammatti, ja haasteellinen ammatti koska ilman sitä nainen puutuu, ihan sama vaikka sitä joutuisi tekemään ilmatteeksi mutta pääpointtina olikin että se ammatti on naisen älyn mittari?
Ja siis herranjestas, EI MINUA KIINNOSTA mitä sinä nyt koet että sinulta tai joltain muulta ollaan kieltämässä, voit tehdä tai olla tekemättä mitä ikinä huvittaa, luulisi tuon nyt olevan kenelle tahansa selvää.
On kyllä todella monipuolinen ajatusleikki, joko köyhät ja tyhmät, taikka rikkaat ja nerot lisääntyy. Ei tietenkään se kohtalaisesti toimeentuleva ja muutenkin pärjäilevä keskiluokka johon varmasti suurin osa ihmisistä kuuluu... - fghjåoftg
:-D kirjoitti:
Joo no jos nyt koittaisit olla kiihtymättä. Itse olen tässä yrittänyt keskustella vain ja ainoastaan siitä, että mielestänne tiettyjen ammattien harjoittajat tai kotiäidit ovat yksinkertaisesti tyhmiä. Ja ihan sillä perusteella, että älykkäät kaipaavat siis muuta sisältöä kuin perhe, ja sisällön tulee olla haastavaa älyllisesti. En nyt ymmärrä yhtään, tyhmä kun olen, miten vastauksesi koko ensimmäinen kappale liittyy asiaan jota itse tässä yritän kyseenalaistaa? Siis jos miehet häipyisivät älyä vaativilta aloilta silloin kun niistä lakattaisiin maksamasta, ja lapioisivat mielummin vaikka lantaa jos se olisi tie miljooniin, niin heistä ei silti tulisi tyhmiä koska heihin ei kohdistu odotuksia ja he voivat tehdä töitä niin paljon kuin kiinnostaa? Kun taas nainen on älykäs koska ammatti, ja haasteellinen ammatti koska ilman sitä nainen puutuu, ihan sama vaikka sitä joutuisi tekemään ilmatteeksi mutta pääpointtina olikin että se ammatti on naisen älyn mittari?
Ja siis herranjestas, EI MINUA KIINNOSTA mitä sinä nyt koet että sinulta tai joltain muulta ollaan kieltämässä, voit tehdä tai olla tekemättä mitä ikinä huvittaa, luulisi tuon nyt olevan kenelle tahansa selvää.
On kyllä todella monipuolinen ajatusleikki, joko köyhät ja tyhmät, taikka rikkaat ja nerot lisääntyy. Ei tietenkään se kohtalaisesti toimeentuleva ja muutenkin pärjäilevä keskiluokka johon varmasti suurin osa ihmisistä kuuluu...Sekä mä että nainen -82 yritetään vain sanoa, ettei kaikille naisille riitä elämän ainoaksi sisällöksi koti ja lapset. Kukaan ei ole väittänyt että ammatti on älyn mittari, vaan että ammatilla ja tietyillä henkisillä ominaisuuksilla on korrelaatio ryhmätasolla. Pätee yhtälailla naisiin kuin miehiinkin, rekkakuskit ovat joukkona erilainen kuin ydinfyysikot. Vai eikö ole?
Kauhean mustavalkoisia olette, että jos ei halua jäädä pelkästään kotiin niin sitten ei halua olla lastensa kanssa yhtään- ei tietoakaan että ihmisellä voi olla elämässään erilaisia rooleja kuten äiti, työntekijä, vaimo etc. - :-D
fghjåoftg kirjoitti:
Sekä mä että nainen -82 yritetään vain sanoa, ettei kaikille naisille riitä elämän ainoaksi sisällöksi koti ja lapset. Kukaan ei ole väittänyt että ammatti on älyn mittari, vaan että ammatilla ja tietyillä henkisillä ominaisuuksilla on korrelaatio ryhmätasolla. Pätee yhtälailla naisiin kuin miehiinkin, rekkakuskit ovat joukkona erilainen kuin ydinfyysikot. Vai eikö ole?
Kauhean mustavalkoisia olette, että jos ei halua jäädä pelkästään kotiin niin sitten ei halua olla lastensa kanssa yhtään- ei tietoakaan että ihmisellä voi olla elämässään erilaisia rooleja kuten äiti, työntekijä, vaimo etc.No enpä kyllä itseasiassa tiedä kuinka erilaisia ovat joukkona, en tunne joukkoa rekkakuskeja sen paremmin kuin joukkoa ydinfyysikkojakaan. Tuskinpa tunnet sinäkään, sen paremmin kuin kokonaisia joukkoja kotiäitejä kampaajia, siivoojia, keittäjiä ja lääkäreitä ja mitä vielä. Ja jokaisen näistä varmaankin kuuluu osata työnsä ihan samalla tavalla, mutta varmasti on ihmisiä joiden mielestä fyysikon ammattislangi jo kuulostaakin niin paljon fiinimmältä että. Epäilen vahvasti että kaikki kuitenkin syövät ja pierevät enkä usko sitäkään että sukkien laittaminen pyykkikoriin on merkki älykkyydestä tai älyttömyydestä, vaikka epäilemättä tästäkin löytyy teoria?
Pitäisiköhän sinun lukea kaiki mitä Nainen82 on tähän ketjuun kirjoittanut ja miettiä millaisen kuvan hän antaa itsestään äitinä, tai arvostuksestaan äitejä kohtaan tai ylipäänsä perhettä ja kotia kohtaan? Että olen kai sitten mustavalkoinen kun en aisti mitään suurempaa intohimoa koko asiaa kohtaan teksteistään? Turha mitään sellaista elämäänsä on ehdoin tahdoin hommata mikä aiheuttaa pienessäkään määrin kotiorjuutta ja muffinssireseptien hyökkäyksiä ynnämuuta hyysämistä, vai kuinka?
P.s Jokunen vuosi sitten ainakin kuskien mielipide oli että hienostoalueilta nousee kyytiin ne kaikkein kusipäisimmät kakarat. Opit menneet perille.... - Tässä sulle objektii
werwewerew kirjoitti:
Nainen82:n kommentit ovat asiaa. Faktat puhuvat puolestaan. Päiväkotilapset menestyvät elämässään paremmin ja ovat sosiaalisesti lahjakkaampia kuin kotona hoidetut. Syytkin ovat päivänselviä, jos vain suostuisit asioita objektiivisesti tarkastelemaan.
Joku satunnainen yksilö saattaa osata ja jaksaa tarjota lapselleen samanlaisia virikkeitä kuin päiväkoti pitäen huolta sosiaalisten taitojen kehittymisestä järjestämällä säännöllisesti kehittäviä leikkejä ja aktiviteetteja kaikille pihan lapsille, jotta oman lapsen taidot kasvaisivat. Suurin osa ei jaksa, eikä viitsi - eikä edes osaa.Höpö-höpö. Mitäs aikaa sinä elät ? Nykyaikana on niin paljon mahdollisuuksia tarjota kotona hoidettaville lapsille virikkeellistä toimintaa, että on enemmänkin runsauden pulaa. Se on kyllä totta, että kaikki vanhemmat eivät viitsi vaivautua, osaamis- ja / tai jaksamispuolikin saattaa joskus tuottaa tuskaa.
Jos kotona ollaan sosiaalisia, niin lapsikin oppii sellaiseksi, päiväkoti ei ole ainoa sosiaalisten kontaktien mekka. Tulisiko kiinnittää enemmän huomiota siihen, minkä laisen stressin päiväkodin 'työpäivä' lapselle aiheuttaa helppojen tautitartuntariskien lisäksi.
Kellon ympäri liian varhaisesta aamusta myöhäiseen iltapäivään, sellaista päivän pituutta tekee hyvin harva aikuinenkaan. Ja päiväkodissa oleva lapsi jää paitsi kaikesta muusta hauskasta ja kehittävästä, päivähoidon kiemurat ovat aina samoja rutiineita, joka ikinen rupinen arkipäivä. - Nainen82-
:-D kirjoitti:
No enpä kyllä itseasiassa tiedä kuinka erilaisia ovat joukkona, en tunne joukkoa rekkakuskeja sen paremmin kuin joukkoa ydinfyysikkojakaan. Tuskinpa tunnet sinäkään, sen paremmin kuin kokonaisia joukkoja kotiäitejä kampaajia, siivoojia, keittäjiä ja lääkäreitä ja mitä vielä. Ja jokaisen näistä varmaankin kuuluu osata työnsä ihan samalla tavalla, mutta varmasti on ihmisiä joiden mielestä fyysikon ammattislangi jo kuulostaakin niin paljon fiinimmältä että. Epäilen vahvasti että kaikki kuitenkin syövät ja pierevät enkä usko sitäkään että sukkien laittaminen pyykkikoriin on merkki älykkyydestä tai älyttömyydestä, vaikka epäilemättä tästäkin löytyy teoria?
Pitäisiköhän sinun lukea kaiki mitä Nainen82 on tähän ketjuun kirjoittanut ja miettiä millaisen kuvan hän antaa itsestään äitinä, tai arvostuksestaan äitejä kohtaan tai ylipäänsä perhettä ja kotia kohtaan? Että olen kai sitten mustavalkoinen kun en aisti mitään suurempaa intohimoa koko asiaa kohtaan teksteistään? Turha mitään sellaista elämäänsä on ehdoin tahdoin hommata mikä aiheuttaa pienessäkään määrin kotiorjuutta ja muffinssireseptien hyökkäyksiä ynnämuuta hyysämistä, vai kuinka?
P.s Jokunen vuosi sitten ainakin kuskien mielipide oli että hienostoalueilta nousee kyytiin ne kaikkein kusipäisimmät kakarat. Opit menneet perille....Jestas, kukas tässä nyt on kiihtynyt :D. Pahoittelut ettei vastaus ilmeisesti koskenut ihan sitä mitä kysyit. En tiedä oletko esim. ulkomaalaistaustainen, mutta kielenkäyttösi ei aina ole niin loogista ja ymmärrettävää että sen perusteella ymmärtäisi mikä on pointtisi.
Kuten edellä jo totesin niin asia ei tietenkään ole niin että esim. kaikki siivoojat tai kotiäidit ovat tyhmiä, mutta et kai sinäkään nyt voi tosissasi väittää etteikö siivoojat keskimäärin olisi vähemmät älykkäitä kuin fyysikot? Jos on älyä mitä käyttää niin ei kai kukaan vapaaehtoisesti jää urinaaleja kuuraamaan. Se nyt vaan on ihan fakta ettei kaikki ihmiset ole fiksuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan samanlaisia ja turha siitä on loukkaantua. Jos ihminen on esim. 150 senttiä pitkä niin ei siitä voi loukkaantua jos joku sanoo lyhyeksi.
Pakko todeta että tekstisi kuulostaa todelta katkeralta (esim. viittaukset fyysikoiden "hienoon ammattislangiin" ja "kusipäisiin kakaroihin"). Nyt on valitettavasti pakko heittää peliin tämä kateus-kortti. Oletko itse kotiäiti? Kaiveleeko kun kaikki eivät pidä valintaasi oikeana? Ja näistä "kusipäisistä kersoista": kyllähän se varmaan ärsyttää jos joku on lapsesta saakka elänyt mukavaa elämää (todettakoon että se on kyllä vaan huonoa kasvatusta jos lapsi kokee että sillä pitää leveillä), mutta mitäs se sinulle kuuluu? Sinulla on ollut ihan sama tilaisuus opiskella ja hankkia hyvä ammatti, jolloin voit antaa lapselle enemmän. Et sitä kuitenkaan ole halunnut tehdä (tai ei kapasiteetti ole riittänyt). Live with it.
Perhe on tärkeä asia mutta sinulla näyttää nyt olevan vaikeuksia ymmärtää se homman ydin. Jotkut voivat haluta lapsia mutta haluta säilyttää myös uransa ilman että joku on heti jeesustelemassa että oletpas huono äiti. Jos haluaa elämältään muutakin kuin 24/7/365 kotona oloa niin tarkoittaako se ettei arvosta perhettään? Usko huviksesi että kotiäitiyden ja urasuuntautuneisuuden välillä on paljon muitakin vaihtoehtoja. Tiedän vallan hyvin että voin tehdä elämälläni mitä huvittaa, mutta toivoisin että voisin joskus elää sellaisessa maailmassa jossa ei olisi sinunlaisiasi sormi pystyssä totemassa että "jaa, haluat mennä töihin, taidat vihata lapsiasi". Siis ihan oikeasti ihmiset... - fghjåoftg
Nainen82- kirjoitti:
Jestas, kukas tässä nyt on kiihtynyt :D. Pahoittelut ettei vastaus ilmeisesti koskenut ihan sitä mitä kysyit. En tiedä oletko esim. ulkomaalaistaustainen, mutta kielenkäyttösi ei aina ole niin loogista ja ymmärrettävää että sen perusteella ymmärtäisi mikä on pointtisi.
Kuten edellä jo totesin niin asia ei tietenkään ole niin että esim. kaikki siivoojat tai kotiäidit ovat tyhmiä, mutta et kai sinäkään nyt voi tosissasi väittää etteikö siivoojat keskimäärin olisi vähemmät älykkäitä kuin fyysikot? Jos on älyä mitä käyttää niin ei kai kukaan vapaaehtoisesti jää urinaaleja kuuraamaan. Se nyt vaan on ihan fakta ettei kaikki ihmiset ole fiksuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan samanlaisia ja turha siitä on loukkaantua. Jos ihminen on esim. 150 senttiä pitkä niin ei siitä voi loukkaantua jos joku sanoo lyhyeksi.
Pakko todeta että tekstisi kuulostaa todelta katkeralta (esim. viittaukset fyysikoiden "hienoon ammattislangiin" ja "kusipäisiin kakaroihin"). Nyt on valitettavasti pakko heittää peliin tämä kateus-kortti. Oletko itse kotiäiti? Kaiveleeko kun kaikki eivät pidä valintaasi oikeana? Ja näistä "kusipäisistä kersoista": kyllähän se varmaan ärsyttää jos joku on lapsesta saakka elänyt mukavaa elämää (todettakoon että se on kyllä vaan huonoa kasvatusta jos lapsi kokee että sillä pitää leveillä), mutta mitäs se sinulle kuuluu? Sinulla on ollut ihan sama tilaisuus opiskella ja hankkia hyvä ammatti, jolloin voit antaa lapselle enemmän. Et sitä kuitenkaan ole halunnut tehdä (tai ei kapasiteetti ole riittänyt). Live with it.
Perhe on tärkeä asia mutta sinulla näyttää nyt olevan vaikeuksia ymmärtää se homman ydin. Jotkut voivat haluta lapsia mutta haluta säilyttää myös uransa ilman että joku on heti jeesustelemassa että oletpas huono äiti. Jos haluaa elämältään muutakin kuin 24/7/365 kotona oloa niin tarkoittaako se ettei arvosta perhettään? Usko huviksesi että kotiäitiyden ja urasuuntautuneisuuden välillä on paljon muitakin vaihtoehtoja. Tiedän vallan hyvin että voin tehdä elämälläni mitä huvittaa, mutta toivoisin että voisin joskus elää sellaisessa maailmassa jossa ei olisi sinunlaisiasi sormi pystyssä totemassa että "jaa, haluat mennä töihin, taidat vihata lapsiasi". Siis ihan oikeasti ihmiset...-:D on tyypillinen kouluttamaton, mahdollisesti vähän yksinkertainenkin, yksilö. Voi päätellä ajattelutavastaan, johon kuuluu mielivaltaiset päätelmät (ai ammattiko on älyn mittari?), kyvyttömyys nähdä asioita yleisnä ilmiöinä, musta-valkoisuus (onko niitä lapsia pakko tehdä jos niiden kanssa oleminen on niin hirveää- kun oli puhe ettei halua kodin olevan ainoa asia elämässä) sekä tämä läpitunkeva "herraviha". Kaikenkaikkiaan argumentointi sen verran älyllisesti heikkotasoista ettei mun mielestä maksa vaivaa sen kanssa käydä kiistelemään;)
-:D on konkretaian mies tai nainen, joten tarjotaan sellaista. MUn toinen siskoni on syöpälääkäri, 12 vuotta yliopisto-opintoja (yhteiskunnan tuella) takana. Jos hän nyt jäisi lopullisesti kotiin lastensa kanssa, koska niin kuuluu tehdä, olisiko hän onnellinen? Olisiko se edes yhteiskunnallisesti optimi? Koulutus menisi hukkaan eikä hän voisi harjoittaa ammattiian, jonka tekijäksi ei voi nypätä tosta vaan ketävaan muuta. Sitä vastoin hän voi tehdä osa-aikatyötä, saa elämälleen myös kodinulkopuolista sisältöä ja tekee tärkeää työtään, ollen silti valtaosan ajastaan perheensä kanssa. Mikä surkea äiti siis! No toinen sisareni, jäi jumiin synnytyksessä ja tuli vähän sellainen hitaampi oppija. Toimi ennen lapsia laitoskeittäjänä, sitten jäi kotiin lasten kanssa. Nauttii kotona olosta, hoitaa lapset hyvin, vie leikkipuistoihin jne.
Molemmat arvokkaita ihmisiä, toimivat hyvin rooleissaan, kokonaisuus toimiva. Toisen sisaren lapset ehkä saavat pikkulapsiajan jälkeen intellektuellimman kasvuympäristön ja paremman tuen ajattelunsa ym. kehittymiselle, toisen taas mahdollisesti vielä läheisemmän ja tiiviimmän varhaislapsuuden. Molemmat hoitaneet asian aika kivasti ottaen huomioon kokonaistilanteensa.
Ei ole olemassa yhtä oikeaa toimintamallia, ja hyvään lopputulokseen voi päästä monta reittiä. - :-D
fghjåoftg kirjoitti:
-:D on tyypillinen kouluttamaton, mahdollisesti vähän yksinkertainenkin, yksilö. Voi päätellä ajattelutavastaan, johon kuuluu mielivaltaiset päätelmät (ai ammattiko on älyn mittari?), kyvyttömyys nähdä asioita yleisnä ilmiöinä, musta-valkoisuus (onko niitä lapsia pakko tehdä jos niiden kanssa oleminen on niin hirveää- kun oli puhe ettei halua kodin olevan ainoa asia elämässä) sekä tämä läpitunkeva "herraviha". Kaikenkaikkiaan argumentointi sen verran älyllisesti heikkotasoista ettei mun mielestä maksa vaivaa sen kanssa käydä kiistelemään;)
-:D on konkretaian mies tai nainen, joten tarjotaan sellaista. MUn toinen siskoni on syöpälääkäri, 12 vuotta yliopisto-opintoja (yhteiskunnan tuella) takana. Jos hän nyt jäisi lopullisesti kotiin lastensa kanssa, koska niin kuuluu tehdä, olisiko hän onnellinen? Olisiko se edes yhteiskunnallisesti optimi? Koulutus menisi hukkaan eikä hän voisi harjoittaa ammattiian, jonka tekijäksi ei voi nypätä tosta vaan ketävaan muuta. Sitä vastoin hän voi tehdä osa-aikatyötä, saa elämälleen myös kodinulkopuolista sisältöä ja tekee tärkeää työtään, ollen silti valtaosan ajastaan perheensä kanssa. Mikä surkea äiti siis! No toinen sisareni, jäi jumiin synnytyksessä ja tuli vähän sellainen hitaampi oppija. Toimi ennen lapsia laitoskeittäjänä, sitten jäi kotiin lasten kanssa. Nauttii kotona olosta, hoitaa lapset hyvin, vie leikkipuistoihin jne.
Molemmat arvokkaita ihmisiä, toimivat hyvin rooleissaan, kokonaisuus toimiva. Toisen sisaren lapset ehkä saavat pikkulapsiajan jälkeen intellektuellimman kasvuympäristön ja paremman tuen ajattelunsa ym. kehittymiselle, toisen taas mahdollisesti vielä läheisemmän ja tiiviimmän varhaislapsuuden. Molemmat hoitaneet asian aika kivasti ottaen huomioon kokonaistilanteensa.
Ei ole olemassa yhtä oikeaa toimintamallia, ja hyvään lopputulokseen voi päästä monta reittiä.Luin tämän osion läpi nyt jotenkuten enkä todellakaan ymmärrä miksi sitä on joidenkin niin vaikea seurata. Kun pitää mielessään että alunperin kysymys oli tästä:
"Esim. keittäjän, siivoojan tai kampaajan jääminen vuosiksi kotiin on aika paljon yleisempää kuin lääkärin, juristin tai vaikka fyysikon"
Asia on varmasti juuri näin, mutta eikö tämä juuri vahvista sitä olettamaa että kotiäitiyden vapaaehtoisesti valitsevat naiset eivät ole kovin älykkäitä?
Ja kun yrittää pitää sen mielessään jo aikaisemmin ennenkuin erikseen pyydetään?
Itse olette ottaneet muita asioita esille ja kuvitelleet loput, ja näköjään vaan pahemmaksi menee. Muka teidän perustelujanne ja ajatusmaailmaanne ei voi kyseenalaistaa tai edes kysellä lisää olematta itse kotiäiti, ja vielä kateellinen tietenkin. :-D
Nainen82, luulisi että ymmärtäisit paremmin kuin hyvin käyttämäni kielen kun samaan tapaan kirjoittelet itsekin, mutta kaikessa fiksuudessasi näköjään sitten alat setvimään henkilökohtaisia asioitani ja kaverisi lähtee samoille linjoille.
Ja siis todellakin, sitähän minä olen yrittänyt sanoa että joku voi sitten olla vaikka siivooja vapaaehtoisesti, VALINTANA. Entäpä jos on pari tuntia siivousta ennen toimistojen aukeamista ja ehtii vielä kotiin keittelemään aamupuurot lapsille, tai mitä nyt ikinä sitten tärkeänä pitääkään, ammattiin tähtäävää urheilua? Ei, eihän se voi olla mitenkään niin. Jos suinkin on mahdollisuus niin jokainen valitsee mahdollisimman aikaa vievän ja vaativan työn, ne muut hommat on sitten tyhmille. Se downshiftaaminenkin on vaan mun kateuksissani kehittelemä juoru, uskokaa huviksenne.
Jep. Ilmeisesti kysymys on tosiaankin näistä yleisistä ilmiöistä ja asenteista joita ei kuulukaan kyseenalaistaa joten keskustelu teidänkin kanssanne on ollut todella hedelmällistä, kiitos vaan. Minä kun kuvittelin että älykäs nimenomaan kyseenalaistaa, olisi luullut olevan tuttua puuhaa? :-D Sillä todella älykkääksihän te itsenne nimenomaan laskette, eikö niin? :-D Tuskin nimittäin samaan kastiin minunkaan kanssani kun noin ansiokkaasti minut luonnehditte ja elämäntilannekin on arvioitu just niin nappiin... - fghjåoftg
:-D kirjoitti:
Luin tämän osion läpi nyt jotenkuten enkä todellakaan ymmärrä miksi sitä on joidenkin niin vaikea seurata. Kun pitää mielessään että alunperin kysymys oli tästä:
"Esim. keittäjän, siivoojan tai kampaajan jääminen vuosiksi kotiin on aika paljon yleisempää kuin lääkärin, juristin tai vaikka fyysikon"
Asia on varmasti juuri näin, mutta eikö tämä juuri vahvista sitä olettamaa että kotiäitiyden vapaaehtoisesti valitsevat naiset eivät ole kovin älykkäitä?
Ja kun yrittää pitää sen mielessään jo aikaisemmin ennenkuin erikseen pyydetään?
Itse olette ottaneet muita asioita esille ja kuvitelleet loput, ja näköjään vaan pahemmaksi menee. Muka teidän perustelujanne ja ajatusmaailmaanne ei voi kyseenalaistaa tai edes kysellä lisää olematta itse kotiäiti, ja vielä kateellinen tietenkin. :-D
Nainen82, luulisi että ymmärtäisit paremmin kuin hyvin käyttämäni kielen kun samaan tapaan kirjoittelet itsekin, mutta kaikessa fiksuudessasi näköjään sitten alat setvimään henkilökohtaisia asioitani ja kaverisi lähtee samoille linjoille.
Ja siis todellakin, sitähän minä olen yrittänyt sanoa että joku voi sitten olla vaikka siivooja vapaaehtoisesti, VALINTANA. Entäpä jos on pari tuntia siivousta ennen toimistojen aukeamista ja ehtii vielä kotiin keittelemään aamupuurot lapsille, tai mitä nyt ikinä sitten tärkeänä pitääkään, ammattiin tähtäävää urheilua? Ei, eihän se voi olla mitenkään niin. Jos suinkin on mahdollisuus niin jokainen valitsee mahdollisimman aikaa vievän ja vaativan työn, ne muut hommat on sitten tyhmille. Se downshiftaaminenkin on vaan mun kateuksissani kehittelemä juoru, uskokaa huviksenne.
Jep. Ilmeisesti kysymys on tosiaankin näistä yleisistä ilmiöistä ja asenteista joita ei kuulukaan kyseenalaistaa joten keskustelu teidänkin kanssanne on ollut todella hedelmällistä, kiitos vaan. Minä kun kuvittelin että älykäs nimenomaan kyseenalaistaa, olisi luullut olevan tuttua puuhaa? :-D Sillä todella älykkääksihän te itsenne nimenomaan laskette, eikö niin? :-D Tuskin nimittäin samaan kastiin minunkaan kanssani kun noin ansiokkaasti minut luonnehditte ja elämäntilannekin on arvioitu just niin nappiin...Kyllä se yksilötasolla mahdollista on, että siivojaksi alkaa kristallinterävä älykkö, ihan niinkuin on mahdollista että thaimaalaisnainen on 180-senttinen. Kun joukkotasolla puhutaan, kaikki (tai melkein kaikki näemmä) ymmärtävät ettei näin ole keskimäärin ko. joukoissa.
Missä vaiheessa sä pääset joukkotasolle?
Mä en ole itseäni älyköksi laskenut, vai olenko?
Olen muuten kotiäiti. Aina ei ole kyseessä se minä itse. - :-D
fghjåoftg kirjoitti:
Kyllä se yksilötasolla mahdollista on, että siivojaksi alkaa kristallinterävä älykkö, ihan niinkuin on mahdollista että thaimaalaisnainen on 180-senttinen. Kun joukkotasolla puhutaan, kaikki (tai melkein kaikki näemmä) ymmärtävät ettei näin ole keskimäärin ko. joukoissa.
Missä vaiheessa sä pääset joukkotasolle?
Mä en ole itseäni älyköksi laskenut, vai olenko?
Olen muuten kotiäiti. Aina ei ole kyseessä se minä itse.Asia selvä. Siivoojat ovat tyhmiä. Niinkuin on ylipäänsä jokainen joka haluaa elämältään jotain muuta kuin työtä. Joukkotasolla.
- :-D
fghjåoftg kirjoitti:
Kyllä se yksilötasolla mahdollista on, että siivojaksi alkaa kristallinterävä älykkö, ihan niinkuin on mahdollista että thaimaalaisnainen on 180-senttinen. Kun joukkotasolla puhutaan, kaikki (tai melkein kaikki näemmä) ymmärtävät ettei näin ole keskimäärin ko. joukoissa.
Missä vaiheessa sä pääset joukkotasolle?
Mä en ole itseäni älyköksi laskenut, vai olenko?
Olen muuten kotiäiti. Aina ei ole kyseessä se minä itse.Ja olen syvästi järkyttynyt paljastuksestasi. Olen äärimmäisen kiinnostunut elämäntilanteestasi. Oi jospa saisin kirjoittaa vastaukseni uudelleen.
Kuvailisitko sitten itseäsi samoin kuin minua? (Niinkuin jo edellisessä viestissä mainitsin, mutta tekstiäni on kuulemma niin vaikea seurata että parempi nyt mainita uudelleen mistä tuli mieleeni että pidätte ehkä itseänne hyvinkin älykkäinä. Ettei jää epäselväksi) - fghjåoftg
:-D kirjoitti:
Ja olen syvästi järkyttynyt paljastuksestasi. Olen äärimmäisen kiinnostunut elämäntilanteestasi. Oi jospa saisin kirjoittaa vastaukseni uudelleen.
Kuvailisitko sitten itseäsi samoin kuin minua? (Niinkuin jo edellisessä viestissä mainitsin, mutta tekstiäni on kuulemma niin vaikea seurata että parempi nyt mainita uudelleen mistä tuli mieleeni että pidätte ehkä itseänne hyvinkin älykkäinä. Ettei jää epäselväksi)Eihän tässä ole enää mitään järkeä. Etkö sä nyt ihan oikeatsi ymmärrä mitä mä joukkotasolla tarkoitan? Mä en ole sanonut "siivoojat ovat tyhmiä" itse asiassa mä en ole kertaakaan maininnut sanaa tyhmä, olenko? Mä en sano ketään tyhmäksi, enkä vähäarvoiseksi, en ammatin, koulutuksen tai minkään muunkaan perusteella. Ne ei ole asioita joiden perusteella mä ihmisiä arvotan. Siitä tässä ei ole mun osaltani kyse.
Ainoa mitä olen yrittänyt ilmeisen epäonnistuneesti tuoda esiin on, että ne naiset, jotka haluavat jäädä kotiin, eroavat joukkona niistä äideistä jotka haluauvat tehdä työtä. Joten heidän lastensa kasvuympäristöt eroavat joka tapauksessa muillakin tavoilla kuin sillä, ovatko äidit kotona vai eivät, eikä mitenkään voi tehdä yleisiä päätelmiä siitä mikä on oikea ratkaisu tässä asiassa.
Mä olen siis kotiäiti, mulla ei edes ole työtä minne menisin. Mutta kun tässä ei ole kyse musta! MItä se mun argumentteihini vaikuttaa, mikä mun oma elämäntilanteeni on , asioistahan tässä puhun enkä itsestäni, eikö? Ovatko väitteeni erilaisia jos ne kirjoittaa uraohjus kuin kotiäiti?
JOs nyt edelleen kirjoitat jotain mikä vain osoittaa ettet ymmärrä mitä yritän sanoa, olkoon tämä viimeinen viestini. - :-D
fghjåoftg kirjoitti:
Tietenkin yhteiskunnassa on monentasoisia töitä, siksikin on tarkoituksenmukaista että on myös monentasoista tekijää. Jos kaikki olisi huippuälykkäitä, kuka ne siivoukset ja keittämiset hoitaisi?
Niin, kukapa tosiaan hoitaisi... :-D
- :-D
fghjåoftg kirjoitti:
Eihän tässä ole enää mitään järkeä. Etkö sä nyt ihan oikeatsi ymmärrä mitä mä joukkotasolla tarkoitan? Mä en ole sanonut "siivoojat ovat tyhmiä" itse asiassa mä en ole kertaakaan maininnut sanaa tyhmä, olenko? Mä en sano ketään tyhmäksi, enkä vähäarvoiseksi, en ammatin, koulutuksen tai minkään muunkaan perusteella. Ne ei ole asioita joiden perusteella mä ihmisiä arvotan. Siitä tässä ei ole mun osaltani kyse.
Ainoa mitä olen yrittänyt ilmeisen epäonnistuneesti tuoda esiin on, että ne naiset, jotka haluavat jäädä kotiin, eroavat joukkona niistä äideistä jotka haluauvat tehdä työtä. Joten heidän lastensa kasvuympäristöt eroavat joka tapauksessa muillakin tavoilla kuin sillä, ovatko äidit kotona vai eivät, eikä mitenkään voi tehdä yleisiä päätelmiä siitä mikä on oikea ratkaisu tässä asiassa.
Mä olen siis kotiäiti, mulla ei edes ole työtä minne menisin. Mutta kun tässä ei ole kyse musta! MItä se mun argumentteihini vaikuttaa, mikä mun oma elämäntilanteeni on , asioistahan tässä puhun enkä itsestäni, eikö? Ovatko väitteeni erilaisia jos ne kirjoittaa uraohjus kuin kotiäiti?
JOs nyt edelleen kirjoitat jotain mikä vain osoittaa ettet ymmärrä mitä yritän sanoa, olkoon tämä viimeinen viestini.Pitäisiköhän sinun ryhtyä poliitikoksi....
Joo joo, eroavat eroavat. Mielestäni kuitenkin voivat erota esimerkiksi nimenomaan ammatillisen kunninhimon saralla, eikä just sen älykkyyden. Mutta ihan totta, ei tästä todellakaan tule yhtään mitään joten antaa todellakin jo olla.
Ja minua ei kiinnosta mikä on olevinaan oikea ratkaisu, edelleenkään.
Itsehän sinä aloitit itsestäsi puhumisen, tai oikeaammin minusta. Edellinen oli VITSI. Ei minua kiinnosta mikä olet ja mitä teet, huoh... Todella ihmeellistä vinkumista sen jälkeen mitä sinä ja 82 analysoitte minusta ja elämästäni? - Tärkeä tärkeämpi tär
fghjåoftg kirjoitti:
Tietenkin yhteiskunnassa on monentasoisia töitä, siksikin on tarkoituksenmukaista että on myös monentasoista tekijää. Jos kaikki olisi huippuälykkäitä, kuka ne siivoukset ja keittämiset hoitaisi?
Oottako työ ikinä kuulleet sellaista juttua, että "toimitusjohtaja voi olla poissa työpaikaltaan vaikka monta viikkoa, eikä kukaan välttämättä huomaa sitä, mutta jos siivooja on pois työpaikaltaan yhden päivän, niin sen huomaa heti".
- .............
Tärkeä tärkeämpi tär kirjoitti:
Oottako työ ikinä kuulleet sellaista juttua, että "toimitusjohtaja voi olla poissa työpaikaltaan vaikka monta viikkoa, eikä kukaan välttämättä huomaa sitä, mutta jos siivooja on pois työpaikaltaan yhden päivän, niin sen huomaa heti".
Joo. Sen on varmaan keksinyt joku, jonka ei tarvitse saada toimitusjohtajan vahvistusta mihinkään asiaan.
- Organisaatio rulaa
............. kirjoitti:
Joo. Sen on varmaan keksinyt joku, jonka ei tarvitse saada toimitusjohtajan vahvistusta mihinkään asiaan.
Tmj:lla on yleensä sellainen varahnkl, joka "vahvistaa" puolesta.
- werwewerew
Tässä sulle objektii kirjoitti:
Höpö-höpö. Mitäs aikaa sinä elät ? Nykyaikana on niin paljon mahdollisuuksia tarjota kotona hoidettaville lapsille virikkeellistä toimintaa, että on enemmänkin runsauden pulaa. Se on kyllä totta, että kaikki vanhemmat eivät viitsi vaivautua, osaamis- ja / tai jaksamispuolikin saattaa joskus tuottaa tuskaa.
Jos kotona ollaan sosiaalisia, niin lapsikin oppii sellaiseksi, päiväkoti ei ole ainoa sosiaalisten kontaktien mekka. Tulisiko kiinnittää enemmän huomiota siihen, minkä laisen stressin päiväkodin 'työpäivä' lapselle aiheuttaa helppojen tautitartuntariskien lisäksi.
Kellon ympäri liian varhaisesta aamusta myöhäiseen iltapäivään, sellaista päivän pituutta tekee hyvin harva aikuinenkaan. Ja päiväkodissa oleva lapsi jää paitsi kaikesta muusta hauskasta ja kehittävästä, päivähoidon kiemurat ovat aina samoja rutiineita, joka ikinen rupinen arkipäivä.Mahdollisuuksia, kyllä. Totta. Kyse onkin siitä, että suurin osa vanhemmista ei todellakaan järjestä virikkeitä, eikä huolehdi lapsensa sosiaalisista kyvyistä riittävästi. KESKIMÄÄRIN päiväkoti on siis parempi paikka oppia näitä taitoja kuin koti.
Tartuntariskit taas... Lapsena sairastetut taudit kasvattavat vastustuskykyä.
Ja mikä ihmeen stressi päiväkodissa olosta? Se ei ole työpaikka. Lapset tarvitsevat rutiineja elämäänsä oppiakseen sietämään niitä myös aikuisena. Että päiväkodissa jää paitsi hauskasta ja kehittävästä? Juuri siellähän niitä hauskoja ja kehittäviä leikkejä nimenomaan on! Puhumattakaan toisten lasten seurasta.
Kaivapa nyt se pääsi sieltä tietämättömyyden puskasta tarkstelemaan asiaa tutkimustulosten avulla objektiivisesti.
Ainakin allekirjoittaneella oli päivähoidossa himputin paljon hauskempaa kuin äidin kanssa kotona. - Hah !
werwewerew kirjoitti:
Mahdollisuuksia, kyllä. Totta. Kyse onkin siitä, että suurin osa vanhemmista ei todellakaan järjestä virikkeitä, eikä huolehdi lapsensa sosiaalisista kyvyistä riittävästi. KESKIMÄÄRIN päiväkoti on siis parempi paikka oppia näitä taitoja kuin koti.
Tartuntariskit taas... Lapsena sairastetut taudit kasvattavat vastustuskykyä.
Ja mikä ihmeen stressi päiväkodissa olosta? Se ei ole työpaikka. Lapset tarvitsevat rutiineja elämäänsä oppiakseen sietämään niitä myös aikuisena. Että päiväkodissa jää paitsi hauskasta ja kehittävästä? Juuri siellähän niitä hauskoja ja kehittäviä leikkejä nimenomaan on! Puhumattakaan toisten lasten seurasta.
Kaivapa nyt se pääsi sieltä tietämättömyyden puskasta tarkstelemaan asiaa tutkimustulosten avulla objektiivisesti.
Ainakin allekirjoittaneella oli päivähoidossa himputin paljon hauskempaa kuin äidin kanssa kotona.Ja varmaan sulla on monta lastakin, jotta kokemusta ja näkemystä on ja riittää.
- Ninen82-
:-D kirjoitti:
Pitäisiköhän sinun ryhtyä poliitikoksi....
Joo joo, eroavat eroavat. Mielestäni kuitenkin voivat erota esimerkiksi nimenomaan ammatillisen kunninhimon saralla, eikä just sen älykkyyden. Mutta ihan totta, ei tästä todellakaan tule yhtään mitään joten antaa todellakin jo olla.
Ja minua ei kiinnosta mikä on olevinaan oikea ratkaisu, edelleenkään.
Itsehän sinä aloitit itsestäsi puhumisen, tai oikeaammin minusta. Edellinen oli VITSI. Ei minua kiinnosta mikä olet ja mitä teet, huoh... Todella ihmeellistä vinkumista sen jälkeen mitä sinä ja 82 analysoitte minusta ja elämästäni?"Muka teidän perustelujanne ja ajatusmaailmaanne ei voi kyseenalaistaa tai edes kysellä lisää olematta itse kotiäiti, ja vielä kateellinen tietenkin. :-D"
Pata kattilaa soimaa.. Itse olet antaumuksella jaksanut vinkua sitä omaa virttäsi ilman että yhtään kyseenalaistat sitä onko oma mielipiteesi oikea.
Tämä älykkyys/tyhmyys-keskustelu on ollut täysin sivuraide koko keskustelussa jossa ainakin minä olen yrittänyt lähinnä kyseenalaistaa tätä kotiäitiyden autuuden myyttiä. Pakko nyt kysyä että miksi joku ottaisi noin itseensä siitä jos kotiäitien älykkyyttä kyseenalaistetaan, jollei ole omaa lehmää ojassa? - Ei h-i !
Nainen82- kirjoitti:
Se tulee esille ihan reaalimaailmassa siten että teen haastavaa työtä josta nautin. Niin siis mihin kotiäiti tarkalleen ottaen käyttää sitä väitettyä älyä? Pyykkien erotteluun, imuroimiseen, ruuanlaittoon? Ei avaudu. Jos itse joutuisin istumaan päivät läpeensä kotona lasten kanssa niin kyllä siinä hulluksi tulisi. Minusta olisi todella surullista ajatella ettei minulla olisi muuta annettavaa maailmalle kuin lapsille lässyttäminen ja ruuanlaitto.
Viisas ja valveutunut äiti-ihminen ei "istu päivät läpeensä kotona lasten kanssa". Hän opettaa ja näyttää lapsilleen, mitä ja mikä paikka maailma on. Olisi tosi kiva tietää, mitä teet työksesi, henkistä kanttia siihen tuskin kovasti tarvitsee, sillä tämän kommentin perusteella sulla ei sellaista ole.
- :-D
Ninen82- kirjoitti:
"Muka teidän perustelujanne ja ajatusmaailmaanne ei voi kyseenalaistaa tai edes kysellä lisää olematta itse kotiäiti, ja vielä kateellinen tietenkin. :-D"
Pata kattilaa soimaa.. Itse olet antaumuksella jaksanut vinkua sitä omaa virttäsi ilman että yhtään kyseenalaistat sitä onko oma mielipiteesi oikea.
Tämä älykkyys/tyhmyys-keskustelu on ollut täysin sivuraide koko keskustelussa jossa ainakin minä olen yrittänyt lähinnä kyseenalaistaa tätä kotiäitiyden autuuden myyttiä. Pakko nyt kysyä että miksi joku ottaisi noin itseensä siitä jos kotiäitien älykkyyttä kyseenalaistetaan, jollei ole omaa lehmää ojassa?En ole ottanut itseeni. Se on oma tulkintasi. (Koska itseäsi harmittaa ja haluat tapella?) Kutakuinkin lakkasi kiinnostamasta...
En ymmärrä mitä sitten edes teet tällä sivuraiteella jos et halua tästä asiasta keskustella. Olisit alunperinkin vastannut jollekin muulle. - Nainen82-
:-D kirjoitti:
En ole ottanut itseeni. Se on oma tulkintasi. (Koska itseäsi harmittaa ja haluat tapella?) Kutakuinkin lakkasi kiinnostamasta...
En ymmärrä mitä sitten edes teet tällä sivuraiteella jos et halua tästä asiasta keskustella. Olisit alunperinkin vastannut jollekin muulle.No jos satuit huomaamaan niin ohan tässä yritetty kääntää keskustelua takaisin asiaan, mutta sitten sinä olet tullut avautumaan "ettei sinua kiinnosta" mitä minä koen etc.
Todettakoon että seison edelleen mielipiteeni takana eikä esiin ole tullut mitään sellaista joka olisi sitä muuttanut. Olen kuitenkin ihan valmis lopettamaan tämän sivuraidekeskustelun ja keskustelemaan muiden vähemmän katkeroituneiden ihmisten kanssa. - Rep3e
Organisaatio rulaa kirjoitti:
Tmj:lla on yleensä sellainen varahnkl, joka "vahvistaa" puolesta.
Siivooja taas voidaan sormia napsauttamalla korvata toisella, koska työ ei vaadi mitään erityistaitoja.
- Nainen82-
Ei h-i ! kirjoitti:
Viisas ja valveutunut äiti-ihminen ei "istu päivät läpeensä kotona lasten kanssa". Hän opettaa ja näyttää lapsilleen, mitä ja mikä paikka maailma on. Olisi tosi kiva tietää, mitä teet työksesi, henkistä kanttia siihen tuskin kovasti tarvitsee, sillä tämän kommentin perusteella sulla ei sellaista ole.
Oletan että tämä kommentti oli tarkoitettu minulle. Mitä ihmettä kotiäiti oikein opettaisi jos se omakin elämänpiiri on niin pieni että pääasialliset ihmiskontaktit on kaupan kassa ja muut kotiäidit?
Kotiäideiksi jäävät usein kouluttamattomat naiset. Jos he ovat niin fiksuja että "opettavat lapsilleen mikä paikka maailma on", niin miksi tämä kouluttamattomuus usein periytyy myös heidän lapsilleen?
Ja jos se nyt jotenkin asiaan vaikuttaa niin olen lääkäri.
Kyllä, olet oikeassa. Minulta puuttuu täysin henkinen kantti kun en ole samaa mieltä kuin te muut lampaat. - werwewerew
Hah ! kirjoitti:
Ja varmaan sulla on monta lastakin, jotta kokemusta ja näkemystä on ja riittää.
Tarvitseeko eläinlääkäri omia eläimiä ollakseen alan asiantuntija?
Tarvitseeko avaruustutkija oman raketin ymmärtääkseen avaruutta?
Pitääkö papilla itsellänsä olla jumalakokemusta saarnatakseen jumalasta?
Täytyykö lääkärillä olla itsellään sama tauti kuin potilaalla osatakseen hoitaa potilasta?
Eikö? Miksi sitten kuvitellaan, että vain lapsia tekemällä kykenee käsittelemään lapsia ja perhettä koskevia asioita? Valitettavasti se lapsen puskeminen alapäästä kun ei pätevöitä ketään mihinkään. Ainoa, mihin se "pätevöittää" on räikeä ruusunpunaisten lasien läpi katsominen lasten kasvatuksessa ja kehittymisessä. Ei haluta myöntää, että todellisuudessa ammattilaisilla on parmemat resurssit ja osaaminen lasten kasvatuksessa kuin sillä kotiäidillä, joka keskittyy taloudenhoitoon, ei lasten moniulotteiseen kasvatukseen.
Äidin päätehtävä on pitää lapsi hengissä. Siihen pystyy todella moni vanhempi. Sen sijaan lapsen psykologisen kehityksen tukeminen jää useimmilta vanhemmilta täysipainoisesti suorittamatta. Se syli silloin tällöin ja uneen tuudittaminen EI ole kehityksen tukemista. - :-D
Nainen82- kirjoitti:
No jos satuit huomaamaan niin ohan tässä yritetty kääntää keskustelua takaisin asiaan, mutta sitten sinä olet tullut avautumaan "ettei sinua kiinnosta" mitä minä koen etc.
Todettakoon että seison edelleen mielipiteeni takana eikä esiin ole tullut mitään sellaista joka olisi sitä muuttanut. Olen kuitenkin ihan valmis lopettamaan tämän sivuraidekeskustelun ja keskustelemaan muiden vähemmän katkeroituneiden ihmisten kanssa.No voi hyvänen aika. Vai että kääntää? :-D Ei tarvitse kääntää sivuraidetta yhtään minnekään kun hyppää itse sinne raiteelle missä keskustellaan siitä mistä tahdot keskustella. Todella yksinkertaista jos sen vaan osaa.
Ja edelleen todella huvittavaa tuo loukkaantumisesi ottaen huomioon omat ilmaisusi..... X-D No menehän keskustelemaan vähemmän katkeroituneiden ihmisten kanssa, toivotaan että sanovat sulle vain nätisti asioita.... ;-) - Nainen82-
:-D kirjoitti:
No voi hyvänen aika. Vai että kääntää? :-D Ei tarvitse kääntää sivuraidetta yhtään minnekään kun hyppää itse sinne raiteelle missä keskustellaan siitä mistä tahdot keskustella. Todella yksinkertaista jos sen vaan osaa.
Ja edelleen todella huvittavaa tuo loukkaantumisesi ottaen huomioon omat ilmaisusi..... X-D No menehän keskustelemaan vähemmän katkeroituneiden ihmisten kanssa, toivotaan että sanovat sulle vain nätisti asioita.... ;-)Nou hätä ei tässä mitään olla loukkaannuttu. Loukkaantuisin jos olisit onnistunut jotenkin horjuttamaan uskoa omaan asiaani mutta eipä ole tällista päässyt käymään, ehkä päinvastoin.. Totesimpa vaan että tämä sivuraidekeskustelu olisi jäänyt jo ajat sitten jollet sinä olisi sitä väkisin halunnut jatkaa.. Ja ymmärsinkö siis oikein, mielestäsi siis pitää itse pitäytyä tiukasti alkuperäisessä aiheessa eikä saa lainkaan ottaa kantaa muihin kommentteihin vaikka ne olisivatkin täysin älyvapaita? Yritän muistaa jatkossa.
Jees, siirryn keskustelemaan sellaisten kanssa, jotka eivät ole lapsellisia kiukkupusseja ja joilla on vähän parempia perusteluja mielipiteilleen. - :-D
Nainen82- kirjoitti:
Nou hätä ei tässä mitään olla loukkaannuttu. Loukkaantuisin jos olisit onnistunut jotenkin horjuttamaan uskoa omaan asiaani mutta eipä ole tällista päässyt käymään, ehkä päinvastoin.. Totesimpa vaan että tämä sivuraidekeskustelu olisi jäänyt jo ajat sitten jollet sinä olisi sitä väkisin halunnut jatkaa.. Ja ymmärsinkö siis oikein, mielestäsi siis pitää itse pitäytyä tiukasti alkuperäisessä aiheessa eikä saa lainkaan ottaa kantaa muihin kommentteihin vaikka ne olisivatkin täysin älyvapaita? Yritän muistaa jatkossa.
Jees, siirryn keskustelemaan sellaisten kanssa, jotka eivät ole lapsellisia kiukkupusseja ja joilla on vähän parempia perusteluja mielipiteilleen.Ilmeisesti et osaa käyttää keskustelupalstaa...
- Hah !
Rep3e kirjoitti:
Siivooja taas voidaan sormia napsauttamalla korvata toisella, koska työ ei vaadi mitään erityistaitoja.
Näin sanoo vain yltiötyhmä ja mistään mitään tietämätön.
- Ei h-i !
werwewerew kirjoitti:
Tarvitseeko eläinlääkäri omia eläimiä ollakseen alan asiantuntija?
Tarvitseeko avaruustutkija oman raketin ymmärtääkseen avaruutta?
Pitääkö papilla itsellänsä olla jumalakokemusta saarnatakseen jumalasta?
Täytyykö lääkärillä olla itsellään sama tauti kuin potilaalla osatakseen hoitaa potilasta?
Eikö? Miksi sitten kuvitellaan, että vain lapsia tekemällä kykenee käsittelemään lapsia ja perhettä koskevia asioita? Valitettavasti se lapsen puskeminen alapäästä kun ei pätevöitä ketään mihinkään. Ainoa, mihin se "pätevöittää" on räikeä ruusunpunaisten lasien läpi katsominen lasten kasvatuksessa ja kehittymisessä. Ei haluta myöntää, että todellisuudessa ammattilaisilla on parmemat resurssit ja osaaminen lasten kasvatuksessa kuin sillä kotiäidillä, joka keskittyy taloudenhoitoon, ei lasten moniulotteiseen kasvatukseen.
Äidin päätehtävä on pitää lapsi hengissä. Siihen pystyy todella moni vanhempi. Sen sijaan lapsen psykologisen kehityksen tukeminen jää useimmilta vanhemmilta täysipainoisesti suorittamatta. Se syli silloin tällöin ja uneen tuudittaminen EI ole kehityksen tukemista.Mitäpä, jos tekisit ne lapset ensin ja esittelisit vasta sitten älyttömyyksiäsi.
"Ennen kuin menin naimisiin, minulla oli kuusi erilaista teoriaa lasten kasvatuksesta. Nyt minulla on kuusi lasta - eikä minkäänlaista teoriaa." (Lordi Rochester) - Hah !
Nainen82- kirjoitti:
Oletan että tämä kommentti oli tarkoitettu minulle. Mitä ihmettä kotiäiti oikein opettaisi jos se omakin elämänpiiri on niin pieni että pääasialliset ihmiskontaktit on kaupan kassa ja muut kotiäidit?
Kotiäideiksi jäävät usein kouluttamattomat naiset. Jos he ovat niin fiksuja että "opettavat lapsilleen mikä paikka maailma on", niin miksi tämä kouluttamattomuus usein periytyy myös heidän lapsilleen?
Ja jos se nyt jotenkin asiaan vaikuttaa niin olen lääkäri.
Kyllä, olet oikeassa. Minulta puuttuu täysin henkinen kantti kun en ole samaa mieltä kuin te muut lampaat.Minä taasen luulen, että sinä et ole lääkäriä ikinä nähnytkään.
- fyufg
Hah ! kirjoitti:
Näin sanoo vain yltiötyhmä ja mistään mitään tietämätön.
Samaa mieltä. Siivoojista ei ole kokemusta mutta vastaavaa hommaa jota luulisi että kuka tahansa pystyy tekemään, no eipä vaan oikein suju kun vakkari on sairaana ja vuokrafirmasta paikkajayrittäjiä. Ei se niiden vuokratyöntekijöiden vika tietenkään ole, toisen saappaisiin ei vaan pysty hyppäämään täydellisesti puolen tunnin opastuksella. Ja kun se yksinkertaiselta vaikuttava homma ei suju omalla painollaan niin pian on kaikki muukin sekaisin.
- mietinvain...
Kyllä se työelämä palkitsee siinä vaiheessa kun sinusta on kaikki mehut puristettu kuin kuivasta sitruunasta ja sitten tulee joku nuorempi ja osaavampi joka vie sun paikkas. Huh, kuulostipa katkeralta, mutta tuotahan se työelämä pääsääntöisesti on. Et ole mitään ellet täytä yhteiskunnan normeja, juokse sen pyörässä.
Itse arvostan kotiäitejä. Siinä työssä näkee kättensä työn, konkrettisesti. Toisaalta siinäkin voi käydä niin että lapsista tulee kiittämättömiä huolenpidosta huolimatta. Elämässä kun ei ole mikään suoraviivaista. Kaikessa voi silti hävitä. - i re ne
Itse olen tällä hetkellä lasteni takia kotiäitinä, ja aion olla kunnes nuorin on sen 3-v jolloin päivähoidon hyödyt ylittävät kotihoidon edut. Silti en voi väittää että kotona olo mitenkään älyllisesti haastavaa olisi, ja kyllä kaipaan vaativaa asiantuntijatyötäni. Taloudellisesti voisin olla kotona vaikka maailman tappiin, mutta näivettyisin henkisesti. Olisinko myös opiskellut lukion jälkeen 12 v jäädäkseni kotiäidiksi?
Naisten ominaisuudet ja omat tarpeet vaihtelevat, samoin muun perheen, ei voi sanoa että kotirouvana tai työssäkäyminen olisi toistaan parempi ratkaisu.- Rikottu nainen?
Sotiko Feministien ensimmäin, toinen ja kolmas aalto naisen roolin?
Hesarissa 31.7.2011 mielenkiintoinen uutinen ja keskustelu aiheena.
Länsimaisen nykyfeminismin arki.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kädet pöksyihin/1135268190639
----
- Homo sapiens
Älykkyysjorina meni tuolla ylhäällä niin kapea-alaiseksi, että levennän vähän.
Joku huomioikin, että älykkyyttä ei voi yksimielisesti selittää, sitä kun on monen laista ja sorttista ja siitä ollaan niin montaa mieltä kuin on 'älykästäkin'.
Mutta on tosi helppoa sanoa, mikä ei ainakaan ole älykästä. Älykäs ihminen ei koskaan arvioi eikä arvostele muiden elämää ja heidän valintojaan elämässä, ei sitä, onko jäänyt 'vain' kotiäidiksi ja onko se vähempiarvoista elämässä kuin lukea ja kouluttautua esim. lääkäriksi tai fyysikoksi.
Älykäs ei koskaan nosta jalustalle ketään hankitun materian tai saavutetun statuksen perusteella, älykäs etsii ihmisestä muunlaisia ulottuvuuksia ja jalustoille kuuluvat vain inhimilliset, ymmärtäväiset, niin tunne- kuin järkipuoleltaan kokonaiset tyypit, joille siivooja ja lääkäri ovat samaa homo erectus -lajiketta, joilla molemmilla on niin hyvät kuin huonot puolensa ja ominaisuutensa.
Ja toden totta älykäs ei ikimaailmassa vaivaudu siitä, mitä mieltä muut ovat hänen valinnoistaan. Vain älyvapaata kiinnostaa, kismittää, vaivaa, häiritsee ... muitten arvostelu ja arviointi omista tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, ja se on merkki siitä, että ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole ihan varma omien juttujensa älykkyydestä, oikeellisuudesta ja oikeutuksesta. Vain tällainen tapaus tekee muista huonompia ja vähempään pystyviä kuin oma kuviteltu äo ja pystyvyys. Tietämättömyyttään, tyhmyyttään, ymmärtämättömyyttään, käsittämättömyyttään?
Snaijasitko? Toiset vain tekevät, menevät ja toimivat eivätkä kysy eivätkä pyydä lupaa. Ja antavat kaikille muille saman oikeuden, arvostelematta, arvioimatta, paremmuusjärjestykseen lajittelematta.- I re ne
Mun mielestäni älykkyyden mitta ei ole se, miten immuuni pystyy olemaan syyllistämiselle. Nyt syyllistetään naisia, jotka eivät ryhdy kotiäideiksi, aiemmin syyllistettiin kotiin jääviä naisia. Suurin haaste tuntuu olevan nähdä, että jokainen perhe on omanlaisensa, ja erilaisilla valinnoilla voi päästä TARPEEKSI hyvään lopputulokseen.
- A luokkaa
Ihmisten erottelu älykkäisiin ja tyhmiin koulutuksen perusteella, on sen verran typerää, että rohkenen epäillä, miten paljon sitä älyä mahtaa olla näillä ”kotiäidit tyhmiä, muut viisaita puolueen äänen kannattajilla”. Ensinnäkään oppiarvo ja viisaus eivät ole synonyymejä toisilleen. On monia älykköjä, joilta koulut ovat jääneet käymättä, vaikka muuten ovatkin elämässä hyvin menestyviä ihmisiä.
Eräs mies, jonka kanssa olen kaupoissa, joistain hänen keksimistään patenteista, ei omista edes kansakoulutodistusta. Mies on laittanut useita tehtaita suomeen, kehittänyt monia patentteja ja myynyt niitä miljoonilla eteenpäin. Hän on alallaan yksi arvostetuimmista henkilöistä ja hänet on noteerattu keksijä piireissä varsin korkealle. En epäile hetkeäkään, etteikö tuo mies ole viisas ja etteikö hän olisi voinut myös kouluttaa itseään, jos niin olisi halunnut tehdä.
Tunnen myös useita hyvin menestyneitä henkiöitä, jopa suomen rikkaimpien joukkoon lukeutuvia menestyjiä, joilla on ehkä ammattikoulu tutkinto taskussaan. Kuitenkin yksikin tällainen henkilö, voi työllistää jopa satoja ihmisiä ja pyörittää sadanmiljoonan euron liikevaihtoa, hallita / johtaa suuria kokonaisuuksia jne. Tällainen henkilö on erittäin lahjakas, osaava, älykäs, taitava ja hän omaa valtavan orakanisointi kyvyn. Mutta kas kummaa, ei kuitenkaan välttämättä sitä maisterin tutkintoa.
On myös ihmisiä, jotka rakastavat tehdä työtä, sanotaan nyt vaikkapa metsurin työtä. Kaverilla voisi olla kapasiteettia lukea itsensä vaikkapa metsätalousinsinööriksi, mutta hänellä ei ole halua siihen. Eivät kaikki ihmiset ole sen luonteisia, että haluavat itselleen jonkin tittelin, tai hienon työn. Moni ihminen rakastaa ihan vain käytännön työtä, eikä halua kuluttaa elämäänsä toimiston pöydän ääressä. Tätä kun mietin, niin tuntuu ihmeelliseltä, miten kapeakatseisia kommentteja joillain voi olla…. kouluttamaton = tyhmä ?
Tunnen myös lukuisia ihmisiä, joilla ei ole ollut kovin hyvät lähtökohdat tähän elämään ja se on osaltaan ohjannut heitä sitten, ettei ihan lääkäriksi asti ole tullut luettua. Muistan, kun meidän koulussamme oli eräs poika, joka yläasteella erotettiin koulusta. Alkoholisti perheen poika, sai kotoaan aika huonot eväät elämään ja huonostihan siinä kävi. Perhana, että minua on monesti harmittanut tuon kaverin puolesta. Hän oli nimittäin todella lahjakas nuori mies ja opettajilla riitti monesti ihmettelemistä, kun hän veti kokeista huippu numeroita. Tunnen myös tuon samaisen miehen pikku veljen ja moni sanoi tätä kaveria neroksi. Hänestä sanottiin, että hän on niin viisas, että alkaa olla jo hulluuden rajoilla. Hän pääsi hieman pidemmälle, kävi lukion ja oli luokkansa paras, mutta niin vain jäi koulut siihen häneltäkin. Tyhmäkö?
Tunnen suuren joukon korkeasti koulutettuja miehiä ja naisia ja pääsääntöisesti he ovat hyvin fiksuja ihmisiä. Kaikista tätä ei kuitenkaan voi sanoa ja yhtenä esimerkkinä, voisin sanoa miehen, jonka otin itselleni töihin. Hän oli diplomi insinööri ja matemaattisesti erittäin lahjakas. Käytännön tasolla tuo kaveri oli kuitenkin täysi fiasko. En ole eläessäni törmännyt niin tyhmään mieheen, kun hän oli ja tämän kyllä voivat allekirjoittaa kaikki muutkin työntekijäni. Muutaman kuukauden työsuhteen ja useiden ongelmien jälkeen annoin hänelle lopputilin. Vastaavia tapauksia, on useita. Monet ihmiset osaavat kyllä lukea, kun ovat harjaantuneet siihen ja omaavat hyvän muistin, mutta viisaudesta se ei kerro vielä mitään.
Kaikki kunnia niille ahkerille kotiäideille, jotka syystä tai toisesta ovat päättäneet jäädä kotiin lastensa kanssa. Voisin luetella valtavan määrän hyviä puolia tästä valinnasta, mutta ennen kaikkea haluan sanoa, että suurin osa teistä on älykkäitä ja osaavia naisia. Maailma on menettänyt teissä todella paljon, mutta te ajattelette viisaammin. Panostamalla lasten henkiseen hyvinvointiin, te pyöritätte tämän yhteiskunnan rattaita ja olette kuin tukipilareita jonka varaan rakennetaan jotain kestävää. Se tulee kerran maksamaan itsensä takaisin monin verroin, vaan eivät kaikki sitä ymmärrä.- Twelve points - if
Nätti juttu, tmj. Mutta maailma ei ole todellakaan menettänyt mitään vaan ihan päinvastoin, kun on kotiäideistä kyse.
- A luokkaa
Twelve points - if kirjoitti:
Nätti juttu, tmj. Mutta maailma ei ole todellakaan menettänyt mitään vaan ihan päinvastoin, kun on kotiäideistä kyse.
Aivan oikein. Tarkotin vain korostaa sitä, että nämä naiset olisivat varmasti pärjänneet työssään ja kouluissaan erinomaisella tavalla(eivät siis ole kotona siksi, etteivät olisi pärjänneet työelämässä, tai kouluissa), jos olisivat sen tien valinneet. Siinä mielessä maailma menetti, mutta he valitsivat viisaammin ja päätivät sijoittaa kestävämpiin arvoihin. Vaimoni on korkeasti koulutettu ja olisi pärjänyt / päässyt huippu virkoihin(pääsikin), mutta jäi kotiin lasten kanssa. En / emme ole koskaan katuneet tätä hänen valintaansa. Meillä on aivan ihana perhe ja lapsemme ovat sosiaalisesti erittäin lahjakkaita /pidettyjä. Heidän perusturvallisuutensa on järkkymätön ja koulu osaaminen huippuluokkaa. Lisäksi meillä on ihanat muistot siitä, että saimme viettää paljon aikaa lasten ja perheen kesken.
: ) - I re ne
A luokkaa kirjoitti:
Aivan oikein. Tarkotin vain korostaa sitä, että nämä naiset olisivat varmasti pärjänneet työssään ja kouluissaan erinomaisella tavalla(eivät siis ole kotona siksi, etteivät olisi pärjänneet työelämässä, tai kouluissa), jos olisivat sen tien valinneet. Siinä mielessä maailma menetti, mutta he valitsivat viisaammin ja päätivät sijoittaa kestävämpiin arvoihin. Vaimoni on korkeasti koulutettu ja olisi pärjänyt / päässyt huippu virkoihin(pääsikin), mutta jäi kotiin lasten kanssa. En / emme ole koskaan katuneet tätä hänen valintaansa. Meillä on aivan ihana perhe ja lapsemme ovat sosiaalisesti erittäin lahjakkaita /pidettyjä. Heidän perusturvallisuutensa on järkkymätön ja koulu osaaminen huippuluokkaa. Lisäksi meillä on ihanat muistot siitä, että saimme viettää paljon aikaa lasten ja perheen kesken.
: )Ajatusleikki: nyt kaikki naiset jäisivät kotiin, naiset pois työelämästä. Toisinsanoen miehet elättäisivät naiset, puolet työpanoksesta katoaisi työelämästä. Naisten kouluttaminen muuttuisi epämielekkääksi, mitä järkeä kouluttautua vuosia ja sitten jäädä kotiin?
-> naiset tulisivat uudestaan riippuvaisiksi miehistään menettäen itsenäisyytensä; naisten koulutustason romahtaminen-> naisten aseman heikkeneminen
->kansantaloudellinen katastrofi (ellei esim. maahanmuuttajia oteta tekemään naisilta jääneet työt eikä mitään yhteiskunnan tukia kotiäideille vaan miehet tosiaan eättäisivät naiset)
Avioerot tuskin loppuisivat, joten moni nainen jäisi aika pulaan.
Ajatteleekohan monikaan loppuun asti, mitä nyky-Suomessa tällainen naiset-kotiin- ajattelu oikeasti yhteiskunnallisesti tarkoittaisi? - ökhsfdj-öå
I re ne kirjoitti:
Ajatusleikki: nyt kaikki naiset jäisivät kotiin, naiset pois työelämästä. Toisinsanoen miehet elättäisivät naiset, puolet työpanoksesta katoaisi työelämästä. Naisten kouluttaminen muuttuisi epämielekkääksi, mitä järkeä kouluttautua vuosia ja sitten jäädä kotiin?
-> naiset tulisivat uudestaan riippuvaisiksi miehistään menettäen itsenäisyytensä; naisten koulutustason romahtaminen-> naisten aseman heikkeneminen
->kansantaloudellinen katastrofi (ellei esim. maahanmuuttajia oteta tekemään naisilta jääneet työt eikä mitään yhteiskunnan tukia kotiäideille vaan miehet tosiaan eättäisivät naiset)
Avioerot tuskin loppuisivat, joten moni nainen jäisi aika pulaan.
Ajatteleekohan monikaan loppuun asti, mitä nyky-Suomessa tällainen naiset-kotiin- ajattelu oikeasti yhteiskunnallisesti tarkoittaisi?Erittäin hyvä pointti. Puolet työvoimasta pois pelistä tarkoittaisi perheiden elintason romahtamista (elettäisiin vain toisen ansioilla), verokertymän romahtamista ja näin olleen yhteiskunnan palveluiden alasajoa. Ainakaan ei olisi enää varaa korkeakouluttaa naisia sen puolikkaan yhteiskunnan verorahoilla vain kotiin jäämään.
Kyllä yhteiskunta tarvitsee myös naisten työpanosta, muuten eläminen nykyisenkaltaisessa, tasa-arvoisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ei olisi mahdollista.
Ehkä A-luokan mies helposti elättää perheensä eikä omatunto soimaa vaikka vaimo on ensin kouluttanut itsensä verorahoilla korkeasti muttei sitten teekään sitä vastaavaa työtä, mutta toivottavasti hän ymmärtää että jos kaikki tekisivät niin, ei homma oikein toimisi.
Mitenkähän meidän viisihenkinen perhe eläisi mun miehen 1700 e kuussa bruttoansioilla? Pakko olisi mennä hakemaan tukia. - Ei h-i !
I re ne kirjoitti:
Ajatusleikki: nyt kaikki naiset jäisivät kotiin, naiset pois työelämästä. Toisinsanoen miehet elättäisivät naiset, puolet työpanoksesta katoaisi työelämästä. Naisten kouluttaminen muuttuisi epämielekkääksi, mitä järkeä kouluttautua vuosia ja sitten jäädä kotiin?
-> naiset tulisivat uudestaan riippuvaisiksi miehistään menettäen itsenäisyytensä; naisten koulutustason romahtaminen-> naisten aseman heikkeneminen
->kansantaloudellinen katastrofi (ellei esim. maahanmuuttajia oteta tekemään naisilta jääneet työt eikä mitään yhteiskunnan tukia kotiäideille vaan miehet tosiaan eättäisivät naiset)
Avioerot tuskin loppuisivat, joten moni nainen jäisi aika pulaan.
Ajatteleekohan monikaan loppuun asti, mitä nyky-Suomessa tällainen naiset-kotiin- ajattelu oikeasti yhteiskunnallisesti tarkoittaisi?Toota; onko kivaa ymmärtää tahallaan väärin ? Kuka täällä on vaatinut naisia pois työelämästä ? Eikö täällä ole ollut kyse siitä, että valinta on vapaa eikä se tee ketään huonommaksi ja vähempään pystyväksi, jos päättää jäädä kotiin kun lapset ovat pieniä. Kun lapset ovat isompia / isoja, niin äiti ehtii tehdä vielä vaikka millaisen uran.
- tyuiopöä
Ei h-i ! kirjoitti:
Toota; onko kivaa ymmärtää tahallaan väärin ? Kuka täällä on vaatinut naisia pois työelämästä ? Eikö täällä ole ollut kyse siitä, että valinta on vapaa eikä se tee ketään huonommaksi ja vähempään pystyväksi, jos päättää jäädä kotiin kun lapset ovat pieniä. Kun lapset ovat isompia / isoja, niin äiti ehtii tehdä vielä vaikka millaisen uran.
Esim. ketjun aloittaja...
- Nainen 82-
Ei h-i ! kirjoitti:
Toota; onko kivaa ymmärtää tahallaan väärin ? Kuka täällä on vaatinut naisia pois työelämästä ? Eikö täällä ole ollut kyse siitä, että valinta on vapaa eikä se tee ketään huonommaksi ja vähempään pystyväksi, jos päättää jäädä kotiin kun lapset ovat pieniä. Kun lapset ovat isompia / isoja, niin äiti ehtii tehdä vielä vaikka millaisen uran.
Joopajoo... Tässä jo todiste siitä ettei pitäisi avautua asioista joista ei ymmärrä yhtään mitään. Varsinkin jos tekee asiantintajatyötä niin vuosikin on jo pitkä aika olla poissa työmaailmasta. Maailma kehittyy ja kotiin jäänyt putoaa kelkasta. Jollen väärin muista niin helsingin sanomissakin oli jokin aika sitten juttu siitä kuinka kotiäitien on todella vaikea palata takaisin työmarkkinoille.
Ja tämä ketjun aloittaja ei taida muutenkaan olla ihan terve kaveri. On mm. eräässä toisessa jo poistetussa ketjussa kertonut että vain neitsyen kanssa voi mennä naimisiin ja kaikki muut naiset ovat kuonaa, jotka eivät vain itse ymmärrä olevansa täysin rikki. - A luokkaa
Nainen 82- kirjoitti:
Joopajoo... Tässä jo todiste siitä ettei pitäisi avautua asioista joista ei ymmärrä yhtään mitään. Varsinkin jos tekee asiantintajatyötä niin vuosikin on jo pitkä aika olla poissa työmaailmasta. Maailma kehittyy ja kotiin jäänyt putoaa kelkasta. Jollen väärin muista niin helsingin sanomissakin oli jokin aika sitten juttu siitä kuinka kotiäitien on todella vaikea palata takaisin työmarkkinoille.
Ja tämä ketjun aloittaja ei taida muutenkaan olla ihan terve kaveri. On mm. eräässä toisessa jo poistetussa ketjussa kertonut että vain neitsyen kanssa voi mennä naimisiin ja kaikki muut naiset ovat kuonaa, jotka eivät vain itse ymmärrä olevansa täysin rikki.Hmmm.. Kenestä mahdat puhua? Jos viittaat minuun(nimimerkki A luokkaa), niin tahdon korjata pari väärin käsitystä. Ensinnäkään en ole ketjun aloittaja, vaikka olen pari vastausta tähän ketjuun antanutkin. Toisekseen, en ole kertonut mitään sellaisia(vain neitsyen kanssa voi mennä naimisiin jne.) juttuja, joita väität, eikä edes kyseistä ketjua ole poistettu, joten kirjoitat ihan puuta heinää(kuten tässä ketjussa muutenkin olet tehnyt). En ole myöskään millään tavalla epäterve, vaan ainakin sen kyseisen ketjun(johon viittasit) pohjalta katsottuna, huomattavasti raittiimpi ja elämässä menestyneempi kuin moni muu täällä kirjoittava.
- fghjåoftg
A luokkaa kirjoitti:
Hmmm.. Kenestä mahdat puhua? Jos viittaat minuun(nimimerkki A luokkaa), niin tahdon korjata pari väärin käsitystä. Ensinnäkään en ole ketjun aloittaja, vaikka olen pari vastausta tähän ketjuun antanutkin. Toisekseen, en ole kertonut mitään sellaisia(vain neitsyen kanssa voi mennä naimisiin jne.) juttuja, joita väität, eikä edes kyseistä ketjua ole poistettu, joten kirjoitat ihan puuta heinää(kuten tässä ketjussa muutenkin olet tehnyt). En ole myöskään millään tavalla epäterve, vaan ainakin sen kyseisen ketjun(johon viittasit) pohjalta katsottuna, huomattavasti raittiimpi ja elämässä menestyneempi kuin moni muu täällä kirjoittava.
Ei mulle ainakaan ole jäänyt epäselväksi, ettet ole ap. Ihmisenä vaikutat olevan pahempi ainakin; joka viestissäsi korotat jollakin tavalla itseäsi tai perhettäsi.
Sun koneelta:
"elämässä menestyneempi kuin moni muu täällä kirjoittava"
"lapsemme ovat sosiaalisesti erittäin lahjakkaita /pidettyjä. Heidän perusturvallisuutensa on järkkymätön ja koulu osaaminen huippuluokkaa"
"Hän (vaimoni) on akateemisesti koulutettu ja valmistui koulustaan loistavilla papereilla"
"Vaimoni on korkeasti koulutettu ja olisi pärjänyt / päässyt huippu virkoihin(pääsikin"
You see? Vastenmielistä. Nuo samat voi päteä muhun tai muihinkin täällä, tai olla pätemättä, kaikilla vain ei ole jotain sairasta tarvetta itsekorostukselle joten ei täällä toitoteta miten suurenmoisia ollaan.
Se vain on jäänyt ihmetyttämään, että miten noin erinomainen mies, jonka perhekin on noin täydellinen, ei kuitenkaan pysty näemään että ehkä- ehkä- se teidän ratkaisu ei olekaan se universaali, kaikille oikea? - fghjåoftg
fghjåoftg kirjoitti:
Ei mulle ainakaan ole jäänyt epäselväksi, ettet ole ap. Ihmisenä vaikutat olevan pahempi ainakin; joka viestissäsi korotat jollakin tavalla itseäsi tai perhettäsi.
Sun koneelta:
"elämässä menestyneempi kuin moni muu täällä kirjoittava"
"lapsemme ovat sosiaalisesti erittäin lahjakkaita /pidettyjä. Heidän perusturvallisuutensa on järkkymätön ja koulu osaaminen huippuluokkaa"
"Hän (vaimoni) on akateemisesti koulutettu ja valmistui koulustaan loistavilla papereilla"
"Vaimoni on korkeasti koulutettu ja olisi pärjänyt / päässyt huippu virkoihin(pääsikin"
You see? Vastenmielistä. Nuo samat voi päteä muhun tai muihinkin täällä, tai olla pätemättä, kaikilla vain ei ole jotain sairasta tarvetta itsekorostukselle joten ei täällä toitoteta miten suurenmoisia ollaan.
Se vain on jäänyt ihmetyttämään, että miten noin erinomainen mies, jonka perhekin on noin täydellinen, ei kuitenkaan pysty näemään että ehkä- ehkä- se teidän ratkaisu ei olekaan se universaali, kaikille oikea?Pikku juttu vielä unohtui: vaikka niin erinomainen oletkin, koeta kuitenkin opetella mikä on yhdyssana, antaisit vähän fiksumpaa kuvaa itsestäsi. Mm. korkeastikoulutettu, kouluosaaminen, diplomi-insinööri, ammattikoulututkinto, miesporukka etc etc, ne on kaikki yhdys- ei erillissanoja.
- Nainen82-
A luokkaa kirjoitti:
Hmmm.. Kenestä mahdat puhua? Jos viittaat minuun(nimimerkki A luokkaa), niin tahdon korjata pari väärin käsitystä. Ensinnäkään en ole ketjun aloittaja, vaikka olen pari vastausta tähän ketjuun antanutkin. Toisekseen, en ole kertonut mitään sellaisia(vain neitsyen kanssa voi mennä naimisiin jne.) juttuja, joita väität, eikä edes kyseistä ketjua ole poistettu, joten kirjoitat ihan puuta heinää(kuten tässä ketjussa muutenkin olet tehnyt). En ole myöskään millään tavalla epäterve, vaan ainakin sen kyseisen ketjun(johon viittasit) pohjalta katsottuna, huomattavasti raittiimpi ja elämässä menestyneempi kuin moni muu täällä kirjoittava.
Juu, olet oikeassa, et ole tämän ketjun aloittaja. Siis hetkinen, sanot ettet ole kirjoittanut siihen sekopäiseen neitsyt-ketjuun mutta toisaalta viittaat juuri siihen ketjuun perustellessasi omaa erinomaisuuttasi?
Harmi sinänsä että se ketju on jo täynnä. Oli hupaisaa lukea ajatuksiasi siitä, kuinka sinä ymmärrät naisten ajatuksia paremmin kuin he itse ja kuinka kaikki avioerot (ja vissiin maailman pahuus yleensäkin) johtuu siitä että naiset harrastavat seksiä ennen avioliittoa. Miehiinhän tämä sama standardi ei tietystikään päde, koska naisiahan ei yhtään kiinnosta onko mies pannut yyhden vai sadan kanssa. Kuulostaako tutulta? - A luokkaa
fghjåoftg kirjoitti:
Ei mulle ainakaan ole jäänyt epäselväksi, ettet ole ap. Ihmisenä vaikutat olevan pahempi ainakin; joka viestissäsi korotat jollakin tavalla itseäsi tai perhettäsi.
Sun koneelta:
"elämässä menestyneempi kuin moni muu täällä kirjoittava"
"lapsemme ovat sosiaalisesti erittäin lahjakkaita /pidettyjä. Heidän perusturvallisuutensa on järkkymätön ja koulu osaaminen huippuluokkaa"
"Hän (vaimoni) on akateemisesti koulutettu ja valmistui koulustaan loistavilla papereilla"
"Vaimoni on korkeasti koulutettu ja olisi pärjänyt / päässyt huippu virkoihin(pääsikin"
You see? Vastenmielistä. Nuo samat voi päteä muhun tai muihinkin täällä, tai olla pätemättä, kaikilla vain ei ole jotain sairasta tarvetta itsekorostukselle joten ei täällä toitoteta miten suurenmoisia ollaan.
Se vain on jäänyt ihmetyttämään, että miten noin erinomainen mies, jonka perhekin on noin täydellinen, ei kuitenkaan pysty näemään että ehkä- ehkä- se teidän ratkaisu ei olekaan se universaali, kaikille oikea?No kukas se nyt tuo itseään esille. Jokin minua ärsyttää tässä teidän (nainen82 ja fghjåoftg) tyylissänne. Teillä on sellainen ihanan snobi tyyli keskustella ja vaikuttaa siltä, opiskelu ja sen tuoma asema, ovat nousseet komeasti hattuun. Minunkin tulisi pyrkiä antamaan itsestäni jotenkin fiksumpi kuva, kun keskustelen teidän kanssanne. Jos nyt ihan totta puhutaan ja luetaan kaikki rivien väliinkin jäävä teidän kirjoituksistanne, niin päätelmäni niistä on suunnilleen tämä… Oppinut, työssä käyvä ja uraa luova nainen, on korkeammassa luokassa ja kotiäidit ovat suunnilleen jätettä, mutta tätä vaan ei parane sanoa liian selvästi ääneen. Turha tässä nyt on mitään arvailla, mutta tuo ylpeä tyyli viittaa siihen, että olette jo kotoanne saaneet tietynlaisen porvarillisen ja ihmisiä luokittelevan kasvatuksen ja pidätte itseänne selvästi muita parempina. Suoraan sanottuna inhoan tämän tyyppisiä ihmisiä.
Tapasin eilen postissa käydessäni Matin (nimi muutettu) joka on röntgenlääkäri ja jäimme keskustelemaan. Pariviikkoa sitten olin liikelounaalla erään pariskunnan kanssa, jotka molemmat ovat kirurgeja. Tuossa naapurissani asuu myös lääkäripariskunta ja yhdessä minun asunnoistani on vuokralla lääkäriksi opiskeleva tyttö. Olen läheisesti tekemisissä erään lääkäriksi valmistuvan nuoren miehen kanssa, koska meillä on yhteisiä hankkeita ja tuttavapiiriini kuuluu myös yksi eläinlääkäri. Lääkäreitä tunnen myös omasta suvustani ja monista muista yhteyksistä, kuten myös apteekkareita ja muita korkeasti koulutettuja ihmisiä. Olen läheisesti tekemisissä tohtoriksi väitelleiden ihmisten kanssa ja yksi proffa tekee minulle parhaillaan erästä kemian alueelle liittyvää tutkimustyötä. Voisin jatkaa, mutta tämähän nyt on juuri sitä itsensä korostamista, josta minua moitit. Mihin pyrin? Haluan vain kertoa, että kaikki nuo edellä mainitsemani henkilöt ovat hemmetin mukavia ja TAVALLISIA ihmisiä. Liekö sitten elämä opettanut, vai mikä, mutta tunnen oloni kotoisaksi heidän seurassaan, enkä ole koskaan aistinut heistä mitään ylpeyden merkkejä. Olen tmj ja tunnen tietenkin useita kollegojani. Olen huomannut, miten monilla heistä on noussut hattuun, kun on tullut menestystä ja muutenkin moni yrittäjä kulkee leuka pystyssä, vaikka siihen ei olisi edes mitään erityistä syytä. Jos suoraan sanon, niin minua v ituttaa tuollaiset ihmiset. Kukaan ei ihmisenä ole toistaan parempi, ei vaikka olisi opiskellut Kiinan Keisariksi, tai olisi tmj. Palkka ja sen tuomat edut ovat eriasia, mutta luokkayhteiskunnan periaatetta en voi hyväksyä. Kenelläkään ei ole oikeutta ylenkatsoa ketään, varallisuuden, aseman, tai koulutuksen perusteella ja tämän tasa-arvon tulisi näkyä myös asenteissa.
Mitä tulee siihen, että olen nyt (sinun) mielestäsi korostanut itseäni, niin kysyn sinulta. Kenestä sitten kirjoitan, ellen oman elämäni pohjalta? Tässähän minulla on esimerkki, joka kumoaa kaikki teidän väitteenne kotiäitiyden ongelmista. Vaimoni ei ole kouluttamaton, kuten kaikki kotiäidit teidän mielestänne ovat. Lapseni ovat sosiaalisia ja pidettyjä, koulussa menestyviä, musikaalisia jne. Mutta eihän niin pitänyt olla, kun ovat kotona kasvaneet, eivätkä päiväkodin terveellisessä, kasvattavassa ja ammatillisessa ympäristössä. Ei millään pahalla, mutta te ette tiedä päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja muusta lapsiin liittyvästä yhtään mitään. Kaikki, mitä olette tuoneet esiin näiden edellä mainittujen eduista, on kokonaan kumottavissa ja voisin tuoda esiin lukemattomia ongelmia, jotka osaltaan puoltavat kotihoidon / kasvatuksen tärkeyttä. - hehhehhee
A luokkaa kirjoitti:
No kukas se nyt tuo itseään esille. Jokin minua ärsyttää tässä teidän (nainen82 ja fghjåoftg) tyylissänne. Teillä on sellainen ihanan snobi tyyli keskustella ja vaikuttaa siltä, opiskelu ja sen tuoma asema, ovat nousseet komeasti hattuun. Minunkin tulisi pyrkiä antamaan itsestäni jotenkin fiksumpi kuva, kun keskustelen teidän kanssanne. Jos nyt ihan totta puhutaan ja luetaan kaikki rivien väliinkin jäävä teidän kirjoituksistanne, niin päätelmäni niistä on suunnilleen tämä… Oppinut, työssä käyvä ja uraa luova nainen, on korkeammassa luokassa ja kotiäidit ovat suunnilleen jätettä, mutta tätä vaan ei parane sanoa liian selvästi ääneen. Turha tässä nyt on mitään arvailla, mutta tuo ylpeä tyyli viittaa siihen, että olette jo kotoanne saaneet tietynlaisen porvarillisen ja ihmisiä luokittelevan kasvatuksen ja pidätte itseänne selvästi muita parempina. Suoraan sanottuna inhoan tämän tyyppisiä ihmisiä.
Tapasin eilen postissa käydessäni Matin (nimi muutettu) joka on röntgenlääkäri ja jäimme keskustelemaan. Pariviikkoa sitten olin liikelounaalla erään pariskunnan kanssa, jotka molemmat ovat kirurgeja. Tuossa naapurissani asuu myös lääkäripariskunta ja yhdessä minun asunnoistani on vuokralla lääkäriksi opiskeleva tyttö. Olen läheisesti tekemisissä erään lääkäriksi valmistuvan nuoren miehen kanssa, koska meillä on yhteisiä hankkeita ja tuttavapiiriini kuuluu myös yksi eläinlääkäri. Lääkäreitä tunnen myös omasta suvustani ja monista muista yhteyksistä, kuten myös apteekkareita ja muita korkeasti koulutettuja ihmisiä. Olen läheisesti tekemisissä tohtoriksi väitelleiden ihmisten kanssa ja yksi proffa tekee minulle parhaillaan erästä kemian alueelle liittyvää tutkimustyötä. Voisin jatkaa, mutta tämähän nyt on juuri sitä itsensä korostamista, josta minua moitit. Mihin pyrin? Haluan vain kertoa, että kaikki nuo edellä mainitsemani henkilöt ovat hemmetin mukavia ja TAVALLISIA ihmisiä. Liekö sitten elämä opettanut, vai mikä, mutta tunnen oloni kotoisaksi heidän seurassaan, enkä ole koskaan aistinut heistä mitään ylpeyden merkkejä. Olen tmj ja tunnen tietenkin useita kollegojani. Olen huomannut, miten monilla heistä on noussut hattuun, kun on tullut menestystä ja muutenkin moni yrittäjä kulkee leuka pystyssä, vaikka siihen ei olisi edes mitään erityistä syytä. Jos suoraan sanon, niin minua v ituttaa tuollaiset ihmiset. Kukaan ei ihmisenä ole toistaan parempi, ei vaikka olisi opiskellut Kiinan Keisariksi, tai olisi tmj. Palkka ja sen tuomat edut ovat eriasia, mutta luokkayhteiskunnan periaatetta en voi hyväksyä. Kenelläkään ei ole oikeutta ylenkatsoa ketään, varallisuuden, aseman, tai koulutuksen perusteella ja tämän tasa-arvon tulisi näkyä myös asenteissa.
Mitä tulee siihen, että olen nyt (sinun) mielestäsi korostanut itseäni, niin kysyn sinulta. Kenestä sitten kirjoitan, ellen oman elämäni pohjalta? Tässähän minulla on esimerkki, joka kumoaa kaikki teidän väitteenne kotiäitiyden ongelmista. Vaimoni ei ole kouluttamaton, kuten kaikki kotiäidit teidän mielestänne ovat. Lapseni ovat sosiaalisia ja pidettyjä, koulussa menestyviä, musikaalisia jne. Mutta eihän niin pitänyt olla, kun ovat kotona kasvaneet, eivätkä päiväkodin terveellisessä, kasvattavassa ja ammatillisessa ympäristössä. Ei millään pahalla, mutta te ette tiedä päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja muusta lapsiin liittyvästä yhtään mitään. Kaikki, mitä olette tuoneet esiin näiden edellä mainittujen eduista, on kokonaan kumottavissa ja voisin tuoda esiin lukemattomia ongelmia, jotka osaltaan puoltavat kotihoidon / kasvatuksen tärkeyttä.Anteeksi, mutta olisi huomattavan paljon uskottavampaa, jos et kutsuisi itseäsi titteliltäsi Turun musiikkijuhlaksi (tmj).
Toimitusjohtaja = tj.
Tämän nyt jokainen oikea tj tietää.
Sinulta on itseltäsi tainnut käydä koulut käymättä - ja vaimokin on arvattavasti AMK-tasoa. Korkeintaan jokin tusinamaisteri (opettaja, lastentarhanopettaja tms), jos yliopistoa on koskaan nähnytkään. - DI ja pilkunn****ja
fghjåoftg kirjoitti:
Pikku juttu vielä unohtui: vaikka niin erinomainen oletkin, koeta kuitenkin opetella mikä on yhdyssana, antaisit vähän fiksumpaa kuvaa itsestäsi. Mm. korkeastikoulutettu, kouluosaaminen, diplomi-insinööri, ammattikoulututkinto, miesporukka etc etc, ne on kaikki yhdys- ei erillissanoja.
Korkeasti koulutettu - erikseen
Korkeakoulutettu - yhteen - fghjåoftg
Nainen82- kirjoitti:
Juu, olet oikeassa, et ole tämän ketjun aloittaja. Siis hetkinen, sanot ettet ole kirjoittanut siihen sekopäiseen neitsyt-ketjuun mutta toisaalta viittaat juuri siihen ketjuun perustellessasi omaa erinomaisuuttasi?
Harmi sinänsä että se ketju on jo täynnä. Oli hupaisaa lukea ajatuksiasi siitä, kuinka sinä ymmärrät naisten ajatuksia paremmin kuin he itse ja kuinka kaikki avioerot (ja vissiin maailman pahuus yleensäkin) johtuu siitä että naiset harrastavat seksiä ennen avioliittoa. Miehiinhän tämä sama standardi ei tietystikään päde, koska naisiahan ei yhtään kiinnosta onko mies pannut yyhden vai sadan kanssa. Kuulostaako tutulta?Ihan kaikkein eniten mua nyppii se, ettei jotkut täällä kykene millään ymmärtämään mitä mä kirjoitan. Että olisin väittänyt mm. että kotiäidit on tyhmiä, kotihoito on huonompaa tai alempiarvoista kuin muut vaihtoehdot, ammatti määrää älyn, ja mitä kaikkea.
Miten sen nyt voisin rautalangasta vääntää, että vilpittömästi olen sanonut ja tarkoittanut että kukaan ei voi nostaa yhtä lastenhoitojärjestelytapaa muita paremmaksi, koska yksilöt ja perheet ovat niin monella tapaa erilaiset.
Sitten tehdään johtopäätelmiä mun koulutuksesta, asemasta, jopa perhetaustastani. Tarkoituksella en ole tuonut esiin omaa tilannettani ja ratkaisujani ym. asioita, koska eihän ne liity kuitenkaan oikeasti mun argumenttien uskottavuuten, eihän? Jos vaikka sanon että kotiympäristö on muutakin kuin vain jokotai-tilanne- äiti kotona kokonaan tai ei- onko se jotenkin erilainen olenko itse ura- vai kotiäiti? Tai jos olisin kuten A-luokan mies ja ilmoittaisin että mun lapset on aivan jumalattoman loistavia yksilöitä ja olleet kotihoidossa, todistaisiko se että kaikista kotihoidossa olleista lapsista tulee briljantteja yksilöitä. Ei. Eli miksi pitäis alkaa puhumaan itsestään?
Kun asia nyt kuitenkin tuli puheeksi, voidaan vaihtaa hetkeksi muhun jos se kerta jotakin kiinnostaa. Mä olen kolmen lapsen kotiäiti, ja aion olla kotona vielä pitkän tovin. Työtä mulla ei edes ole, mihin palata. Taustaltani olen mahdollisimman ei-porvalrillinen: äiti pitkäaikaistyötön, isä duunari. Asenneilmapiiri oli senmukainen.
Mulla on ihana perhe ja olen varma että olen tehnyt oikean ratkaisun jäädä kotiin lasteni kanssa.
No niin, muuttiko tämä jotenkin aiempien viestieni luonnetta? No ei niin.
Yleensä pyrin suhtautumaan monenlaisiin ihmisiin myönteisesti ja haluan nähdä myös muut kuin omat ratkaisuni ainakin muuna kuin automaattisesti väärinä. A-luokan mies vaikuttaa kuitenkin olevan itseään täynnä oleva itsensä kehuskelija, joka ei kaiken huipuksi edes ymmärrä lukemaansa. Itse asiassa äkkiseltään ajateltuna vastenmielisin tyyppi palstalla. - fghjåoftg
fghjåoftg kirjoitti:
Ihan kaikkein eniten mua nyppii se, ettei jotkut täällä kykene millään ymmärtämään mitä mä kirjoitan. Että olisin väittänyt mm. että kotiäidit on tyhmiä, kotihoito on huonompaa tai alempiarvoista kuin muut vaihtoehdot, ammatti määrää älyn, ja mitä kaikkea.
Miten sen nyt voisin rautalangasta vääntää, että vilpittömästi olen sanonut ja tarkoittanut että kukaan ei voi nostaa yhtä lastenhoitojärjestelytapaa muita paremmaksi, koska yksilöt ja perheet ovat niin monella tapaa erilaiset.
Sitten tehdään johtopäätelmiä mun koulutuksesta, asemasta, jopa perhetaustastani. Tarkoituksella en ole tuonut esiin omaa tilannettani ja ratkaisujani ym. asioita, koska eihän ne liity kuitenkaan oikeasti mun argumenttien uskottavuuten, eihän? Jos vaikka sanon että kotiympäristö on muutakin kuin vain jokotai-tilanne- äiti kotona kokonaan tai ei- onko se jotenkin erilainen olenko itse ura- vai kotiäiti? Tai jos olisin kuten A-luokan mies ja ilmoittaisin että mun lapset on aivan jumalattoman loistavia yksilöitä ja olleet kotihoidossa, todistaisiko se että kaikista kotihoidossa olleista lapsista tulee briljantteja yksilöitä. Ei. Eli miksi pitäis alkaa puhumaan itsestään?
Kun asia nyt kuitenkin tuli puheeksi, voidaan vaihtaa hetkeksi muhun jos se kerta jotakin kiinnostaa. Mä olen kolmen lapsen kotiäiti, ja aion olla kotona vielä pitkän tovin. Työtä mulla ei edes ole, mihin palata. Taustaltani olen mahdollisimman ei-porvalrillinen: äiti pitkäaikaistyötön, isä duunari. Asenneilmapiiri oli senmukainen.
Mulla on ihana perhe ja olen varma että olen tehnyt oikean ratkaisun jäädä kotiin lasteni kanssa.
No niin, muuttiko tämä jotenkin aiempien viestieni luonnetta? No ei niin.
Yleensä pyrin suhtautumaan monenlaisiin ihmisiin myönteisesti ja haluan nähdä myös muut kuin omat ratkaisuni ainakin muuna kuin automaattisesti väärinä. A-luokan mies vaikuttaa kuitenkin olevan itseään täynnä oleva itsensä kehuskelija, joka ei kaiken huipuksi edes ymmärrä lukemaansa. Itse asiassa äkkiseltään ajateltuna vastenmielisin tyyppi palstalla.Ennenkuin kukaan ehti taas ymmärtämään minut väärin, keksinpä juuri, miten voin tuoda kantani esiin niin että se paremmin ymmärrettäisiin- esimerkeillä!
Meillä on kolme naista, kullakin kaksi lasta. 1 on huippututkija ajankohtaisessa projektissa, joka on tieteellisesti tulikuuma. Panostanut vuosia työhönsä, viimein kokenut läpimurron. Työstä poissolo tarkoittaisi uran jos ei romuttumista niin ainakin melkein. 2 on ala-asteen opettaja, virassaan. Ammattitaito ei vuosienkaan aikana oleellisesti vanhene, virassa olleessa työhön voi palata turvallisesti muutaman vuoden poisaolon jälkeenkin. 3 on mielenterveyshäiriöistä kärsivä, ajoittain päihteitä liikaa käyttävä kerrossiivooja. Sosiaaliviranomaisten seurannassa, ei todettua tarvetta sijoitukselle. 4 toimistosihteeri, on ollut kolme vuotta kotona esikoisen kanssa ja nauttinut olostaan. Toinen lapsi onkin vaikeista käytöshäiriöistä kärsivä, neurologilta saatu diagnoosi. Kokee arjen todella raskaaksi, jo pieni hengähdys kodin ulkopuolella auttaa jaksamaan vaativan lapsen kanssa.
Voiko näiden kakkien kohdalla sanoa, että joko puhdas kotiäitiys tai työssäkäynti on paras ratkaisu? Ja tosielämä on paljon, paljon monimuotoisempaa. - Nainen82-
A luokkaa kirjoitti:
No kukas se nyt tuo itseään esille. Jokin minua ärsyttää tässä teidän (nainen82 ja fghjåoftg) tyylissänne. Teillä on sellainen ihanan snobi tyyli keskustella ja vaikuttaa siltä, opiskelu ja sen tuoma asema, ovat nousseet komeasti hattuun. Minunkin tulisi pyrkiä antamaan itsestäni jotenkin fiksumpi kuva, kun keskustelen teidän kanssanne. Jos nyt ihan totta puhutaan ja luetaan kaikki rivien väliinkin jäävä teidän kirjoituksistanne, niin päätelmäni niistä on suunnilleen tämä… Oppinut, työssä käyvä ja uraa luova nainen, on korkeammassa luokassa ja kotiäidit ovat suunnilleen jätettä, mutta tätä vaan ei parane sanoa liian selvästi ääneen. Turha tässä nyt on mitään arvailla, mutta tuo ylpeä tyyli viittaa siihen, että olette jo kotoanne saaneet tietynlaisen porvarillisen ja ihmisiä luokittelevan kasvatuksen ja pidätte itseänne selvästi muita parempina. Suoraan sanottuna inhoan tämän tyyppisiä ihmisiä.
Tapasin eilen postissa käydessäni Matin (nimi muutettu) joka on röntgenlääkäri ja jäimme keskustelemaan. Pariviikkoa sitten olin liikelounaalla erään pariskunnan kanssa, jotka molemmat ovat kirurgeja. Tuossa naapurissani asuu myös lääkäripariskunta ja yhdessä minun asunnoistani on vuokralla lääkäriksi opiskeleva tyttö. Olen läheisesti tekemisissä erään lääkäriksi valmistuvan nuoren miehen kanssa, koska meillä on yhteisiä hankkeita ja tuttavapiiriini kuuluu myös yksi eläinlääkäri. Lääkäreitä tunnen myös omasta suvustani ja monista muista yhteyksistä, kuten myös apteekkareita ja muita korkeasti koulutettuja ihmisiä. Olen läheisesti tekemisissä tohtoriksi väitelleiden ihmisten kanssa ja yksi proffa tekee minulle parhaillaan erästä kemian alueelle liittyvää tutkimustyötä. Voisin jatkaa, mutta tämähän nyt on juuri sitä itsensä korostamista, josta minua moitit. Mihin pyrin? Haluan vain kertoa, että kaikki nuo edellä mainitsemani henkilöt ovat hemmetin mukavia ja TAVALLISIA ihmisiä. Liekö sitten elämä opettanut, vai mikä, mutta tunnen oloni kotoisaksi heidän seurassaan, enkä ole koskaan aistinut heistä mitään ylpeyden merkkejä. Olen tmj ja tunnen tietenkin useita kollegojani. Olen huomannut, miten monilla heistä on noussut hattuun, kun on tullut menestystä ja muutenkin moni yrittäjä kulkee leuka pystyssä, vaikka siihen ei olisi edes mitään erityistä syytä. Jos suoraan sanon, niin minua v ituttaa tuollaiset ihmiset. Kukaan ei ihmisenä ole toistaan parempi, ei vaikka olisi opiskellut Kiinan Keisariksi, tai olisi tmj. Palkka ja sen tuomat edut ovat eriasia, mutta luokkayhteiskunnan periaatetta en voi hyväksyä. Kenelläkään ei ole oikeutta ylenkatsoa ketään, varallisuuden, aseman, tai koulutuksen perusteella ja tämän tasa-arvon tulisi näkyä myös asenteissa.
Mitä tulee siihen, että olen nyt (sinun) mielestäsi korostanut itseäni, niin kysyn sinulta. Kenestä sitten kirjoitan, ellen oman elämäni pohjalta? Tässähän minulla on esimerkki, joka kumoaa kaikki teidän väitteenne kotiäitiyden ongelmista. Vaimoni ei ole kouluttamaton, kuten kaikki kotiäidit teidän mielestänne ovat. Lapseni ovat sosiaalisia ja pidettyjä, koulussa menestyviä, musikaalisia jne. Mutta eihän niin pitänyt olla, kun ovat kotona kasvaneet, eivätkä päiväkodin terveellisessä, kasvattavassa ja ammatillisessa ympäristössä. Ei millään pahalla, mutta te ette tiedä päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja muusta lapsiin liittyvästä yhtään mitään. Kaikki, mitä olette tuoneet esiin näiden edellä mainittujen eduista, on kokonaan kumottavissa ja voisin tuoda esiin lukemattomia ongelmia, jotka osaltaan puoltavat kotihoidon / kasvatuksen tärkeyttä."Oppinut, työssä käyvä ja uraa luova nainen, on korkeammassa luokassa ja kotiäidit ovat suunnilleen jätettä"
Noup. Tässä on sanottu että kotitalouden pyörittäminen ei vaadi kovin suurta älyllistä ponnistusta, ja ihminen joka nauttii älyllisistä ponnistuksista ei juurikaan nauti kotitalouden pyörittämisestä. Nämä ovat faktoja (joo, ei varmastikaan päde sataprosenttisesti mutta näin pääsääntönä) eikä niillä ole tekemistä subjektiivisten arvostuskysymysten kanssa.
Mutta todettakoon että minusta on kieltämättä aika surullista, että naiset ovat saaneet kulkea pitkän tien sen suhteen että yhteiskunta tajuaa että heistä on muuhunkin kuin kodinhoitoon, ja silti jotkut naiset haluavat antaa lapsilleen juuri tällaisen naisesikuvan.
"Teillä on sellainen ihanan snobi tyyli keskustella ja vaikuttaa siltä, opiskelu ja sen tuoma asema, ovat nousseet komeasti hattuun"
Juuri näin yksinkertaiset ihmiset asian aina tulkitsevat.. Voisikos kenties olla niin että koulutus vaan opettaa argumentoimaan rakentavammin, ja tämän ilmaisutyylin yksinkertaisemmat tahot sitten tulkitsevat ylimielisyydeksi? Plus on kyllä suht huvittavaa kuulla ylimielisyyssyytoksiä sinun suustasi, kun et täällä muuta teekkään kun korostat perheesi ja valintojesi ylivertaisuutta.
"Suoraan sanottuna inhoan tämän tyyppisiä ihmisiä."
Yhyy, nyt pahoitin mieleni... not. Eipä paljon vähempää voisi kiinnostaa.
"Ei millään pahalla, mutta te ette tiedä päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja muusta lapsiin liittyvästä yhtään mitään."
Hmm.. toisessa ketjussa paasasit eri mieltä oleville etteivät he ymmärrä rakkaudesta mitään. Eli sano nyt suoraan, kannattaisiko koko palsta vaan lopettaa kun sinä kuitenkin olet se ainoa joka ymmärtää mistään mitään?
P.S. Asioiden tiivistys on hieno taito. Sinun tekstejäsi harvoin jaksaa lukea edes loppuun (esim. tuossa keskimmäisessä kappaleessa ei ollut asiaa nimeksikään). - ö-luokkaa
Nainen82- kirjoitti:
"Oppinut, työssä käyvä ja uraa luova nainen, on korkeammassa luokassa ja kotiäidit ovat suunnilleen jätettä"
Noup. Tässä on sanottu että kotitalouden pyörittäminen ei vaadi kovin suurta älyllistä ponnistusta, ja ihminen joka nauttii älyllisistä ponnistuksista ei juurikaan nauti kotitalouden pyörittämisestä. Nämä ovat faktoja (joo, ei varmastikaan päde sataprosenttisesti mutta näin pääsääntönä) eikä niillä ole tekemistä subjektiivisten arvostuskysymysten kanssa.
Mutta todettakoon että minusta on kieltämättä aika surullista, että naiset ovat saaneet kulkea pitkän tien sen suhteen että yhteiskunta tajuaa että heistä on muuhunkin kuin kodinhoitoon, ja silti jotkut naiset haluavat antaa lapsilleen juuri tällaisen naisesikuvan.
"Teillä on sellainen ihanan snobi tyyli keskustella ja vaikuttaa siltä, opiskelu ja sen tuoma asema, ovat nousseet komeasti hattuun"
Juuri näin yksinkertaiset ihmiset asian aina tulkitsevat.. Voisikos kenties olla niin että koulutus vaan opettaa argumentoimaan rakentavammin, ja tämän ilmaisutyylin yksinkertaisemmat tahot sitten tulkitsevat ylimielisyydeksi? Plus on kyllä suht huvittavaa kuulla ylimielisyyssyytoksiä sinun suustasi, kun et täällä muuta teekkään kun korostat perheesi ja valintojesi ylivertaisuutta.
"Suoraan sanottuna inhoan tämän tyyppisiä ihmisiä."
Yhyy, nyt pahoitin mieleni... not. Eipä paljon vähempää voisi kiinnostaa.
"Ei millään pahalla, mutta te ette tiedä päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja muusta lapsiin liittyvästä yhtään mitään."
Hmm.. toisessa ketjussa paasasit eri mieltä oleville etteivät he ymmärrä rakkaudesta mitään. Eli sano nyt suoraan, kannattaisiko koko palsta vaan lopettaa kun sinä kuitenkin olet se ainoa joka ymmärtää mistään mitään?
P.S. Asioiden tiivistys on hieno taito. Sinun tekstejäsi harvoin jaksaa lukea edes loppuun (esim. tuossa keskimmäisessä kappaleessa ei ollut asiaa nimeksikään).On tuo a-luokkaa vain aika surkea heppu kun täällä istuu kaikki päivät vaikka elämä on yhtä juhlaa :D. Hän ja vaimonsa kun ovat oikein huippuälykkäitä yli-ihmisiä joilla ei koskaan ole mitään ongelmia koska vaimo oli neitsyt kun he menivät naimisiin ja lapsetkin ovat jotain pikku Einsteineja jotka repii kymppejä joka kokeesta. Joopa joo, jokainen tuon äijän tekstejä lukenut kyllä ymmärtää mistä tuollainen ylenpalttinen hehkutus ja valehtelu johtuu mutta rassukka ei itse tajua miten läpinäkyvältä kuulostaa.
- A luokkaa
Nainen82- kirjoitti:
"Oppinut, työssä käyvä ja uraa luova nainen, on korkeammassa luokassa ja kotiäidit ovat suunnilleen jätettä"
Noup. Tässä on sanottu että kotitalouden pyörittäminen ei vaadi kovin suurta älyllistä ponnistusta, ja ihminen joka nauttii älyllisistä ponnistuksista ei juurikaan nauti kotitalouden pyörittämisestä. Nämä ovat faktoja (joo, ei varmastikaan päde sataprosenttisesti mutta näin pääsääntönä) eikä niillä ole tekemistä subjektiivisten arvostuskysymysten kanssa.
Mutta todettakoon että minusta on kieltämättä aika surullista, että naiset ovat saaneet kulkea pitkän tien sen suhteen että yhteiskunta tajuaa että heistä on muuhunkin kuin kodinhoitoon, ja silti jotkut naiset haluavat antaa lapsilleen juuri tällaisen naisesikuvan.
"Teillä on sellainen ihanan snobi tyyli keskustella ja vaikuttaa siltä, opiskelu ja sen tuoma asema, ovat nousseet komeasti hattuun"
Juuri näin yksinkertaiset ihmiset asian aina tulkitsevat.. Voisikos kenties olla niin että koulutus vaan opettaa argumentoimaan rakentavammin, ja tämän ilmaisutyylin yksinkertaisemmat tahot sitten tulkitsevat ylimielisyydeksi? Plus on kyllä suht huvittavaa kuulla ylimielisyyssyytoksiä sinun suustasi, kun et täällä muuta teekkään kun korostat perheesi ja valintojesi ylivertaisuutta.
"Suoraan sanottuna inhoan tämän tyyppisiä ihmisiä."
Yhyy, nyt pahoitin mieleni... not. Eipä paljon vähempää voisi kiinnostaa.
"Ei millään pahalla, mutta te ette tiedä päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja muusta lapsiin liittyvästä yhtään mitään."
Hmm.. toisessa ketjussa paasasit eri mieltä oleville etteivät he ymmärrä rakkaudesta mitään. Eli sano nyt suoraan, kannattaisiko koko palsta vaan lopettaa kun sinä kuitenkin olet se ainoa joka ymmärtää mistään mitään?
P.S. Asioiden tiivistys on hieno taito. Sinun tekstejäsi harvoin jaksaa lukea edes loppuun (esim. tuossa keskimmäisessä kappaleessa ei ollut asiaa nimeksikään).Kun tarkastelee sinun kirjoituksiasi kokonaisuutena, on niissä mielestäni aika halveksuva sävy kotiäiteyttä kohtaan. Leimaat selvästi kotiäidit tyhmiksi ja ellet ole sitä tarkoittanut, niin olet kuitenkin kirjoittanut heistä (tahallasi?) siten, että tällaisen päätelmän voi tehdä. Annat ymmärtää, mitä itse ajattelet heistä ja mitä he ns. tilastollisesti(kin) ovat, mutta sitten vedätkin takaisin, sanoen… tässä kukaan mitään oo sanonut, vaan tarkoitus oli vain plaa plaa. Jokainen näkee sen, mitä todellisuudessa ajattelet. Ylimielisyydellä tarkoitan jotain muuta, kun argumentoinnin laatua. Snobi tyyli tulee esiin lähinnä siinä, että ryhdytään arvioimaan jonkun muun kirjoituksia, eli näpäytellään ja huomautellaan ihan aiheeseen kuulumattomista asioista. Se, että kerrot omasta rakentavasta, koulutuksen mukanaan tuomasta argumentointi tyylistä, on osa tätä snobia tyyliä. Kyse on siitä, että korotat itseäsi asemasi nojalla. Sanoin inhoavani ylpeitä ja omaa arvoaan, asemaansa, tai luokkaansa korostavia ihmisiä, mutta en kohdistanut sitä suoraan sinuun, vaan puhuin yleisellä tasolla. Vinkiksi nyt kuitenkin vaan, että aika harva ihminen pitää siitä, jos (ja kun) pidät itseäsi muita parempana. Et nähnyt mitään asiaa keskivaiheen osiossa ja voihan olla, että ilmaisen sen hieman huonosti. Tiivistettynä se kuuluu näin. Tunnen paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä ja heitä kaikkia yhdistää yksi asia. He ovat tavallisia ja mukavia ihmisiä, enkä ole huomannut mitään itsekorostusta, tai ylpeyttä heidän käytöksestään. Minua sieppaa tässä lähinnä juuri se, että ihmisiä luokitellaan ja sitä en hyväksy.
Se, että korostan mielestäsi valintojeni ylivertaisuutta, on hieman liioiteltu ilmaus, eikä liity millään tavalla ylimielisyyteen. Ylimielinen ihminen suhtautuu muihin väheksyvästi ja on varma omasta ylemmyydestään. En ole vähimmässäkään määrin suhtautunut sinuun, tai kehenkään väheksyvästi, puhumattakaan että olisin ollut omasta ylemmyydestäni varma. En ole ylemmyydentuntoinen, mutta se, että te kirjoitatte väheksyvästi kotiäideistä, tai kouluttamattomista ihmisistä, sai minut kirjoittamaan tähän ketjuun. Ei tarvinnut montaakaan riviä lukea joidenkin kirjoittajien tekstiä, kun suomeksi sanottuna alkoi v ituttamaan. Joku tässä ketjussa kirjoitti aika korkealta, kuka se on, niin sitä nyt en muista : ) Sitten käännetään koko homma nurin ja syytetään minua ylemmyydestä, jos käytän omaa elämääni esimerkkinä. Saa kait sitä nyt kirjoittaa oman elämän kokemuksen pohjalta asioista jotka on oikeiksi, toimiviksi ja hyviksi nähnyt. Minulla ainakin omasta mielestäni on mennyt elämässä hyvin moni asia ja kehtaan vielä väittää, että omat valintani ovat osaltaan siinä auttaneet, mutta ei se ole minulla hattuun mennyt. En koe olevani muita parempi.
Edellisessä ketjussa kerroin oman vahvan mielipiteeni mm. siitä, mitä on rakkaus, parisuhde, seurustelu ja kunnioitettavat arvot ja pysyin vahvasti / loppuun saakka mielipiteideni takana. Ketjusta tuli kuukausien keskustelu ja lopulta se loppui, kun viestimäärä tuli täyteen. Nyt kyselet, että pitäisikö koko palasta lopettaa, kun minä vain tiedän kaiken. Minulle on todellakin se ja sama, vaikka lopetettaisiin, mutta kuvittelin, että tämä on keskustelupalsta ja jos saa aikaan keskustelua, niin silloin luulisin jollain tavalla onnistuneeni toimimaan oikein. Tulin vain huomanneeksi siinä kyseisessä ketjussa, että vain harva oli syvällisesti pohtinut koko aihetta ja siksi pysyin vahvasti mielipiteessäni loppuun saakka. Suurin osa keskustelijoista ei edes ymmärtänyt eroa vapaan suhteen ja parisuhteen välillä. Lasten kasvatuksesta tiedän jotain siltä pohjalta, että minulla on kolme lasta itselläni. Toisekseen, olen saanut läheltä seurata ammattikasvattajien työtä ja olen huomannut sen varsin epähomogeeniseksi ja kaikkea muuta kuin ammattitaitoiseksi, mutta kas kummaa…. Tämä ammattikunta jostain ihmeen syystä onkin sitten sitä osaavaa ja taitavaa porukkaa uuuhh… sentään ammattikasvattajia! En tietenkään itse väheksy, mutta teillä pettää logiikka, kun on oma lehmä ojassa. Teidän periaatteen mukaan tämä ammattikunta pitäisi olla joukko typeryksiä ja nämä sitten kasvattavat teidän lapsenne. Itse olen kylläkin sitä mieltä, että osaan(me) sen homman paremmin ihan itse ja lopputulos on taatusti parempi. Voisitko kertoa minulle, että millä tavalla esim. perhepäivähoitaja on parempi kasvattaja kuin oma äiti ja millä tavalla lapsi on virikkeellisemmässä, tai kehittävämmässä ympäristössä siellä kuin kotona? - A luokkaa
ö-luokkaa kirjoitti:
On tuo a-luokkaa vain aika surkea heppu kun täällä istuu kaikki päivät vaikka elämä on yhtä juhlaa :D. Hän ja vaimonsa kun ovat oikein huippuälykkäitä yli-ihmisiä joilla ei koskaan ole mitään ongelmia koska vaimo oli neitsyt kun he menivät naimisiin ja lapsetkin ovat jotain pikku Einsteineja jotka repii kymppejä joka kokeesta. Joopa joo, jokainen tuon äijän tekstejä lukenut kyllä ymmärtää mistä tuollainen ylenpalttinen hehkutus ja valehtelu johtuu mutta rassukka ei itse tajua miten läpinäkyvältä kuulostaa.
Hyvä että peesailet täällä. Porukassa pitää olla aina yksi pelle mukana, joka komppaa sivusta, vaikka ei itse asiaan mitään osaisikaan sanoa. Niin ja ellei muuta, sinun avullasi ketju pysyy pinnalla ja pian on taas viesti määrä täynnä : ) Ootas kun keksin vielä yhden valheen tähän.. Istun täällä koneella mm. siksi, koska minulla täytyy olla aamulla valmiina kirjallinen tarjous Azerbaidžaniin omistamistani yhtiöistä, joita joku köyhä tulee minulta ostamaan.
- A luokkaa
hehhehhee kirjoitti:
Anteeksi, mutta olisi huomattavan paljon uskottavampaa, jos et kutsuisi itseäsi titteliltäsi Turun musiikkijuhlaksi (tmj).
Toimitusjohtaja = tj.
Tämän nyt jokainen oikea tj tietää.
Sinulta on itseltäsi tainnut käydä koulut käymättä - ja vaimokin on arvattavasti AMK-tasoa. Korkeintaan jokin tusinamaisteri (opettaja, lastentarhanopettaja tms), jos yliopistoa on koskaan nähnytkään.Istuin eilen kahvilla yhden ystäväni kanssa, joka omistaa suomessa kymmeniä liikkeitä. Kaverilla ei ole mitään ammatillista koulutusta, mutta hän on yksi suomen tunnetuimista yrittäjistä. Elämässä voi onnistua ja menestyä monella tavalla ja pääasia on varmaan se, että jokainen saa tehdä sitä, mistä pitää. Vaimoni on käynyt yliopiston. Mikähän sinä luulet olevasi?
- A luokkaa
fghjåoftg kirjoitti:
Ihan kaikkein eniten mua nyppii se, ettei jotkut täällä kykene millään ymmärtämään mitä mä kirjoitan. Että olisin väittänyt mm. että kotiäidit on tyhmiä, kotihoito on huonompaa tai alempiarvoista kuin muut vaihtoehdot, ammatti määrää älyn, ja mitä kaikkea.
Miten sen nyt voisin rautalangasta vääntää, että vilpittömästi olen sanonut ja tarkoittanut että kukaan ei voi nostaa yhtä lastenhoitojärjestelytapaa muita paremmaksi, koska yksilöt ja perheet ovat niin monella tapaa erilaiset.
Sitten tehdään johtopäätelmiä mun koulutuksesta, asemasta, jopa perhetaustastani. Tarkoituksella en ole tuonut esiin omaa tilannettani ja ratkaisujani ym. asioita, koska eihän ne liity kuitenkaan oikeasti mun argumenttien uskottavuuten, eihän? Jos vaikka sanon että kotiympäristö on muutakin kuin vain jokotai-tilanne- äiti kotona kokonaan tai ei- onko se jotenkin erilainen olenko itse ura- vai kotiäiti? Tai jos olisin kuten A-luokan mies ja ilmoittaisin että mun lapset on aivan jumalattoman loistavia yksilöitä ja olleet kotihoidossa, todistaisiko se että kaikista kotihoidossa olleista lapsista tulee briljantteja yksilöitä. Ei. Eli miksi pitäis alkaa puhumaan itsestään?
Kun asia nyt kuitenkin tuli puheeksi, voidaan vaihtaa hetkeksi muhun jos se kerta jotakin kiinnostaa. Mä olen kolmen lapsen kotiäiti, ja aion olla kotona vielä pitkän tovin. Työtä mulla ei edes ole, mihin palata. Taustaltani olen mahdollisimman ei-porvalrillinen: äiti pitkäaikaistyötön, isä duunari. Asenneilmapiiri oli senmukainen.
Mulla on ihana perhe ja olen varma että olen tehnyt oikean ratkaisun jäädä kotiin lasteni kanssa.
No niin, muuttiko tämä jotenkin aiempien viestieni luonnetta? No ei niin.
Yleensä pyrin suhtautumaan monenlaisiin ihmisiin myönteisesti ja haluan nähdä myös muut kuin omat ratkaisuni ainakin muuna kuin automaattisesti väärinä. A-luokan mies vaikuttaa kuitenkin olevan itseään täynnä oleva itsensä kehuskelija, joka ei kaiken huipuksi edes ymmärrä lukemaansa. Itse asiassa äkkiseltään ajateltuna vastenmielisin tyyppi palstalla.On paljon helpompi käydä keskustelua, jos jokainen kertoo suht avoimesti oman taustansa, ettei tarvitse miettiä, että onko tuo lintu, vai kala. Kotiäiti voi kertoa olevansa kotiäiti ja varsinkin jos peesaa niitä, jotka kirjoittavat aiheesta kriittisesti. Itse en ole kirjoittanut siitä lähtökohdasta, että olisi vain yksi ainut oikea tapa kasvattaa lapsia. Olen kirjoittanut lähinnä siksi, että jotkut spekuloivat epäasiallisesti kotiäidin älykkyydellä. Kaikki eivät voi, tai halua valita kotiäidin roolia, enkä ole halunnut moittia tätä vaihtoehtoa. Se on jokaisen oma asia, miten lapsensa kasvattaa ja elämänsä järjestää, eikä kenenkään tarvitse elää kuin omaa elämää. Sitä en kuitenkaan allekirjoita, että kotiäideiksi valikoituisi älykkyydeltään, tai lahjoiltaan heikompia yksilöitä, enkä edes sitä, että siivoojiksi, joihin täällä on viitattu. Elämää ohjaavat monet tekijät, eikä ihmisten kyvyt läheskään aina tule esiin ja pääse niihin oikeuksiin, joihin kullakin olisi mahdollisuuksia. Siksi älystä puhuminen menee hieman liian pitkälle. Kotiäiteinä ovat yhtälailla koulutetut, kuin ei koulutetut ja sekin, josta täällä on puhuttu, että kotiäidit kasvattavat kotiäitejä (tyhmät, tyhmiä) on väärä diaknoosi. Jos peilaan tätä vaikkapa vaimoni perheeseen, niin ei asia ole näin. Vaimoni perheessä, oli äiti kotona ja tyttöjä oli kolme. Jokainen heistä kävi yliopiston ja vain vaimoni jäi kotiäidiksi, koska meillä oli se mahdollisuus. Tiedän monia äitejä, jotka olisivat halunneet valita samoin, mutta se ei vain ole mahdollista.
Eläminen on nykyään niin kallista, että hyvä kun ihmiset tulevat kahden ihmisen palkalla toimeen, joten on ihan mahdotonta ajatella, että äidit jäisivät kotiin. Työssä käymistä ja uran luomista ei kuitenkaan tarvitse perustella sillä, että on kaikin puolin parempi, kun lapset viedään hoitoon jne. Minusta sen voi sanoa ihan rehellisesti, että meillä ei vain ole varaa tehdä sitä valintaa, vaikka se todennäköisesti ja ainakin keskimäärin olisi parempi vaihtoehto lapselle. Puheet siitä, miten paljon virikkeellisempi ja sosiaalisempi ympäristö lapsella on esim. perhepäivähoidossa, ovat täyttä valetta, samoin kun ajatukset ammattikasvatuksesta(heh). Totta puhuen, kun katsoo tämän päivän ammattikasvatettuja lapsia, niin huh.. tulee kyllä mieleen, että mitähän tästä vielä tulee. Lapset ovat paljolti kuin heitteillä(oman kodin puitteissa) ja olen huomannut(enkä ole ainut joka on huomannut), että heiltä puuttuvat kaikki rutiinit ja perusturvallisuuteen liittyvät rakennelmat. Lapsi tarvitsee rakkautta, hyväksyntää, huomioita, aikaa, rutiineja, perheen läsnäoloa ja sitä ei mikään kyynisten ammattikasvattajien liukuhihna työ valitettavasti tarjoa. Joku mänttipää täällä päästi sellainen aivopierun, että vanhemman tehtävä on säilyttää lapsi hengissä, ei muuta. Älkää hyvät ihmiset tehkö lapsia, jos ne merkitsevät teillä tuota.
ps. minulle sopii oikein hyvin se, että olen tämän palstan vastenmielisin tyyppi. - A luokkaa
Nainen82- kirjoitti:
Juu, olet oikeassa, et ole tämän ketjun aloittaja. Siis hetkinen, sanot ettet ole kirjoittanut siihen sekopäiseen neitsyt-ketjuun mutta toisaalta viittaat juuri siihen ketjuun perustellessasi omaa erinomaisuuttasi?
Harmi sinänsä että se ketju on jo täynnä. Oli hupaisaa lukea ajatuksiasi siitä, kuinka sinä ymmärrät naisten ajatuksia paremmin kuin he itse ja kuinka kaikki avioerot (ja vissiin maailman pahuus yleensäkin) johtuu siitä että naiset harrastavat seksiä ennen avioliittoa. Miehiinhän tämä sama standardi ei tietystikään päde, koska naisiahan ei yhtään kiinnosta onko mies pannut yyhden vai sadan kanssa. Kuulostaako tutulta?Oli tosiaan harmi, että se ketju tuli täyteen. Varsinkin siksi, että en ollut enää yksin ajatuksieni kanssa, vaan monet muut tulivat tukemaan mielipiteitäni. Mitä tulee viittaukseesi miesten standardista, niin sanon vain, että et ole näköjään lukenut tarpeeksi tuota ketjua. Paljolti aikani menikin siinä, että sain oikoa teidän ammatiksenne väärin ymmärtäjien viestejä.
- hehhehhee
A luokkaa kirjoitti:
Istuin eilen kahvilla yhden ystäväni kanssa, joka omistaa suomessa kymmeniä liikkeitä. Kaverilla ei ole mitään ammatillista koulutusta, mutta hän on yksi suomen tunnetuimista yrittäjistä. Elämässä voi onnistua ja menestyä monella tavalla ja pääasia on varmaan se, että jokainen saa tehdä sitä, mistä pitää. Vaimoni on käynyt yliopiston. Mikähän sinä luulet olevasi?
Sehän on kiva, että sinulla on yhtä kouluttamattomia kavereita kuin itsekin olet. Minusta on aika säälittävää yrittää päteä ystävien avulla.
Vinkiksi, että se ei tee vaikutusta. On nimittäin tutkimuksinkin todettu, että alhaisesti koulutetut perustavat yrityksiä herkemmin kuin korkeakoulutetut. Miksi? Siksi, että korkeakoulutetut ihmiset ymmärtävät liiketoimintariskit ja yritystoiminnan kannattavuuden kouluttamattomia huomattavasti paremmin.
Olinko siis oikeassa: Vaimo on tusinamaisteri?
Ai minä? No, tietysti korkeakoulutettu - enkä todellakaan tusinamaisteri.
Mutta oikeasti... siis yksikään uskottava tj ei kutsu itseään Turun musiikkijuhliksi. :D - uskoo ken tahtoo..
A luokkaa kirjoitti:
Kun tarkastelee sinun kirjoituksiasi kokonaisuutena, on niissä mielestäni aika halveksuva sävy kotiäiteyttä kohtaan. Leimaat selvästi kotiäidit tyhmiksi ja ellet ole sitä tarkoittanut, niin olet kuitenkin kirjoittanut heistä (tahallasi?) siten, että tällaisen päätelmän voi tehdä. Annat ymmärtää, mitä itse ajattelet heistä ja mitä he ns. tilastollisesti(kin) ovat, mutta sitten vedätkin takaisin, sanoen… tässä kukaan mitään oo sanonut, vaan tarkoitus oli vain plaa plaa. Jokainen näkee sen, mitä todellisuudessa ajattelet. Ylimielisyydellä tarkoitan jotain muuta, kun argumentoinnin laatua. Snobi tyyli tulee esiin lähinnä siinä, että ryhdytään arvioimaan jonkun muun kirjoituksia, eli näpäytellään ja huomautellaan ihan aiheeseen kuulumattomista asioista. Se, että kerrot omasta rakentavasta, koulutuksen mukanaan tuomasta argumentointi tyylistä, on osa tätä snobia tyyliä. Kyse on siitä, että korotat itseäsi asemasi nojalla. Sanoin inhoavani ylpeitä ja omaa arvoaan, asemaansa, tai luokkaansa korostavia ihmisiä, mutta en kohdistanut sitä suoraan sinuun, vaan puhuin yleisellä tasolla. Vinkiksi nyt kuitenkin vaan, että aika harva ihminen pitää siitä, jos (ja kun) pidät itseäsi muita parempana. Et nähnyt mitään asiaa keskivaiheen osiossa ja voihan olla, että ilmaisen sen hieman huonosti. Tiivistettynä se kuuluu näin. Tunnen paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä ja heitä kaikkia yhdistää yksi asia. He ovat tavallisia ja mukavia ihmisiä, enkä ole huomannut mitään itsekorostusta, tai ylpeyttä heidän käytöksestään. Minua sieppaa tässä lähinnä juuri se, että ihmisiä luokitellaan ja sitä en hyväksy.
Se, että korostan mielestäsi valintojeni ylivertaisuutta, on hieman liioiteltu ilmaus, eikä liity millään tavalla ylimielisyyteen. Ylimielinen ihminen suhtautuu muihin väheksyvästi ja on varma omasta ylemmyydestään. En ole vähimmässäkään määrin suhtautunut sinuun, tai kehenkään väheksyvästi, puhumattakaan että olisin ollut omasta ylemmyydestäni varma. En ole ylemmyydentuntoinen, mutta se, että te kirjoitatte väheksyvästi kotiäideistä, tai kouluttamattomista ihmisistä, sai minut kirjoittamaan tähän ketjuun. Ei tarvinnut montaakaan riviä lukea joidenkin kirjoittajien tekstiä, kun suomeksi sanottuna alkoi v ituttamaan. Joku tässä ketjussa kirjoitti aika korkealta, kuka se on, niin sitä nyt en muista : ) Sitten käännetään koko homma nurin ja syytetään minua ylemmyydestä, jos käytän omaa elämääni esimerkkinä. Saa kait sitä nyt kirjoittaa oman elämän kokemuksen pohjalta asioista jotka on oikeiksi, toimiviksi ja hyviksi nähnyt. Minulla ainakin omasta mielestäni on mennyt elämässä hyvin moni asia ja kehtaan vielä väittää, että omat valintani ovat osaltaan siinä auttaneet, mutta ei se ole minulla hattuun mennyt. En koe olevani muita parempi.
Edellisessä ketjussa kerroin oman vahvan mielipiteeni mm. siitä, mitä on rakkaus, parisuhde, seurustelu ja kunnioitettavat arvot ja pysyin vahvasti / loppuun saakka mielipiteideni takana. Ketjusta tuli kuukausien keskustelu ja lopulta se loppui, kun viestimäärä tuli täyteen. Nyt kyselet, että pitäisikö koko palasta lopettaa, kun minä vain tiedän kaiken. Minulle on todellakin se ja sama, vaikka lopetettaisiin, mutta kuvittelin, että tämä on keskustelupalsta ja jos saa aikaan keskustelua, niin silloin luulisin jollain tavalla onnistuneeni toimimaan oikein. Tulin vain huomanneeksi siinä kyseisessä ketjussa, että vain harva oli syvällisesti pohtinut koko aihetta ja siksi pysyin vahvasti mielipiteessäni loppuun saakka. Suurin osa keskustelijoista ei edes ymmärtänyt eroa vapaan suhteen ja parisuhteen välillä. Lasten kasvatuksesta tiedän jotain siltä pohjalta, että minulla on kolme lasta itselläni. Toisekseen, olen saanut läheltä seurata ammattikasvattajien työtä ja olen huomannut sen varsin epähomogeeniseksi ja kaikkea muuta kuin ammattitaitoiseksi, mutta kas kummaa…. Tämä ammattikunta jostain ihmeen syystä onkin sitten sitä osaavaa ja taitavaa porukkaa uuuhh… sentään ammattikasvattajia! En tietenkään itse väheksy, mutta teillä pettää logiikka, kun on oma lehmä ojassa. Teidän periaatteen mukaan tämä ammattikunta pitäisi olla joukko typeryksiä ja nämä sitten kasvattavat teidän lapsenne. Itse olen kylläkin sitä mieltä, että osaan(me) sen homman paremmin ihan itse ja lopputulos on taatusti parempi. Voisitko kertoa minulle, että millä tavalla esim. perhepäivähoitaja on parempi kasvattaja kuin oma äiti ja millä tavalla lapsi on virikkeellisemmässä, tai kehittävämmässä ympäristössä siellä kuin kotona?"Suurin osa keskustelijoista ei edes ymmärtänyt eroa vapaan suhteen ja parisuhteen välillä."
Anteeksi nyt vain, mutta sinä olit lähes ainoa, joka tuota eroa ei tajunnut. Sinähän myönsit halveksuvasi myös niitä naisia, joille oli kertynyt enemmän parisuhteita ja rinnastit nämä naiset yhtä "likaisiksi" kuin ne, jotka harrastavat yhdenyön juttuja.
Lisäksi korostit koko ajan oman elämäsi erinomaisuutta mikä oli jo aika surkuhupaisissa mittasuhteissa kun kaikki oli kuulemma pelkkää juhlaa, rahaa tulee ovista ja ikkunoista ja parisuhteessa ei ikinä ole ollut minkäänlaisia ongelmia vaan sekin on yhtä ruusuilla tanssimista. Ja tottakai koko perhe on täynnä jotain priimuksia ja ylisuorittajia aina lapsista lähtien. Että katsopa oikeasti noita sepustuksiasi ja ihmettele rauhassa miksi kaikkien mielestä noissa tarinoissasi on jotain mätää.
Puhuit myös jatkuvasti ristiin itsesi kanssa aina sen mukaan, kenelle vastasit. Muokkasit aina vastaustasi sillä tavalla, että se oli otollinen juuri sille keskustelijalle kenelle kirjoitit, etkä ajatellut että olit jo käynyt lässyttämässä päinvastaisen romaanin jollekin toiselle vastaajalle. Esim. siitä vaimosi "opettamisesta", mikäli muistat. Ensin vaimosi olikin neitsyenä loistava rakastaja jota ei tarvinnut "kouluttaa" ollenkaan koska kirjoittaja jolle vastasit, sanoi että neitsyet harvoin ovat kovin hyviä sängyssä ja heitä täytyy opettaa tai jotain vastaavaa. Mutta muutamaa viestiä myöhemmin kerroitkin kuinka jouduit opastamaan ja opettamaan vaimoasi, koska piti päästä väittämään jollekin toiselle vastaan.
Että satuile vaan raukka-parka, taidat olla ainoa ihminen täällä joka noita tarinoita uskoo. Olette ainoa täydellinen ja onnellinen perhe koko Suomessa ja sinä olet mahtava ja viisas mies joka tietää kaikkien naisten ajatukset heitä paremmin ja tietysti muutenkin tiedät kaiken kaikesta. Muiden mielipiteet ovat turhia ja vääriä. Tuliko ukkoressulle nyt parempi mieli? Eivätkö pilvilinnat vielä sortuneet? - A luokkaa
hehhehhee kirjoitti:
Sehän on kiva, että sinulla on yhtä kouluttamattomia kavereita kuin itsekin olet. Minusta on aika säälittävää yrittää päteä ystävien avulla.
Vinkiksi, että se ei tee vaikutusta. On nimittäin tutkimuksinkin todettu, että alhaisesti koulutetut perustavat yrityksiä herkemmin kuin korkeakoulutetut. Miksi? Siksi, että korkeakoulutetut ihmiset ymmärtävät liiketoimintariskit ja yritystoiminnan kannattavuuden kouluttamattomia huomattavasti paremmin.
Olinko siis oikeassa: Vaimo on tusinamaisteri?
Ai minä? No, tietysti korkeakoulutettu - enkä todellakaan tusinamaisteri.
Mutta oikeasti... siis yksikään uskottava tj ei kutsu itseään Turun musiikkijuhliksi. :DEn ole pätenyt kenenkään kustannuksella, eikä siihen ole mitään tarvetta. Olen vain pyrkinyt korostamaan sitä, että elämässä voi menestyä ja onnistua monella tavalla, eikä oppiarvolla ja älykkyydellä ole aina mitään tekemistä toistensa kanssa. Kerrottakoon nyt, että tuo kyseinen yrittäjä jätti koulut luettuaan ylioppilaaksi. Uskon, että päätä olisi ollut lukea pidemmällekin, mutta työ vei mukanaan. Kaverista tuli menestyjä, vaikka ei lukenut itseään lääkäriksi tms. Useiden firmojen toimitusjohtajat eivät ole mitään kovin korkeasti koulutettuja, mutta ovat kuitenkin varsin kovilla paikoilla. Koulunpenkiltä ei tosiaan valmistuta johtajaksi, vaan siihen tarvitaan jotain muutakin lahjakkuutta. Sanoisin, että hyvin harvasta on isojen yritysten johtajiksi, koska pelkkä koulutus ei ole se avaintekijä näissä tehtävissä. Vaimoni koulutuksesta sen verran, että en ole kertaakaan sanonut hänen koulutuksesta mitään muuta kuin sen, että on käynyt yliopiston. En aio kertoa itsestäni, tai vaimostani mitään muuta kuin sen mitä olen kertonut, enkä ainakaan kyselemällä. Asia ei sinällään liity edes keskustelun avaukseen millään tavalla ja nyt kyllä entistä enemmän ihmettelen tämän keskustelun luonnetta. Mitä ihmettä te täällä pröystäilette koulutuksilla ja osaamisillanne? Näistä sinunkin kommenteistasi käy selvästi julki, että pidät itseäsi jotenkin erinomaisena ja muut ovat jätettä. Jos tuo sinun kirjoituksesi ei kerro sinun ylpeästä luonteestasi, niin mistä se sitten kertoo ja mitä ylipäätään täällä roikut, jos tarkoituksesi on vain nälviä? Mitä tuo sinun korkeakoulutuksesi pitää sisällään? Et sano olevasi maisteri, joten onko sinulla sitten alempi korkeakoulututkinto, tai ammattikorkeakoulu takana? Vaimollani on ylempi korkeakoulututkinto. Minulle tuo juttu on se ja sama kuka olet ja mikä on osaamisesi, mutta kerro nyt samalla sitten sekin, että missä työskentelet, jos olet niin valtavan oppinut (DI?) Ei pahalla, mutta sanoin jo aiemmin, että olen läheisesti tekemisissä tohtoritason osaajien kanssa, joten minulta et kyllä kovin helpolla saa ihailevia katseita.
- fghjåoftg
A luokkaa kirjoitti:
On paljon helpompi käydä keskustelua, jos jokainen kertoo suht avoimesti oman taustansa, ettei tarvitse miettiä, että onko tuo lintu, vai kala. Kotiäiti voi kertoa olevansa kotiäiti ja varsinkin jos peesaa niitä, jotka kirjoittavat aiheesta kriittisesti. Itse en ole kirjoittanut siitä lähtökohdasta, että olisi vain yksi ainut oikea tapa kasvattaa lapsia. Olen kirjoittanut lähinnä siksi, että jotkut spekuloivat epäasiallisesti kotiäidin älykkyydellä. Kaikki eivät voi, tai halua valita kotiäidin roolia, enkä ole halunnut moittia tätä vaihtoehtoa. Se on jokaisen oma asia, miten lapsensa kasvattaa ja elämänsä järjestää, eikä kenenkään tarvitse elää kuin omaa elämää. Sitä en kuitenkaan allekirjoita, että kotiäideiksi valikoituisi älykkyydeltään, tai lahjoiltaan heikompia yksilöitä, enkä edes sitä, että siivoojiksi, joihin täällä on viitattu. Elämää ohjaavat monet tekijät, eikä ihmisten kyvyt läheskään aina tule esiin ja pääse niihin oikeuksiin, joihin kullakin olisi mahdollisuuksia. Siksi älystä puhuminen menee hieman liian pitkälle. Kotiäiteinä ovat yhtälailla koulutetut, kuin ei koulutetut ja sekin, josta täällä on puhuttu, että kotiäidit kasvattavat kotiäitejä (tyhmät, tyhmiä) on väärä diaknoosi. Jos peilaan tätä vaikkapa vaimoni perheeseen, niin ei asia ole näin. Vaimoni perheessä, oli äiti kotona ja tyttöjä oli kolme. Jokainen heistä kävi yliopiston ja vain vaimoni jäi kotiäidiksi, koska meillä oli se mahdollisuus. Tiedän monia äitejä, jotka olisivat halunneet valita samoin, mutta se ei vain ole mahdollista.
Eläminen on nykyään niin kallista, että hyvä kun ihmiset tulevat kahden ihmisen palkalla toimeen, joten on ihan mahdotonta ajatella, että äidit jäisivät kotiin. Työssä käymistä ja uran luomista ei kuitenkaan tarvitse perustella sillä, että on kaikin puolin parempi, kun lapset viedään hoitoon jne. Minusta sen voi sanoa ihan rehellisesti, että meillä ei vain ole varaa tehdä sitä valintaa, vaikka se todennäköisesti ja ainakin keskimäärin olisi parempi vaihtoehto lapselle. Puheet siitä, miten paljon virikkeellisempi ja sosiaalisempi ympäristö lapsella on esim. perhepäivähoidossa, ovat täyttä valetta, samoin kun ajatukset ammattikasvatuksesta(heh). Totta puhuen, kun katsoo tämän päivän ammattikasvatettuja lapsia, niin huh.. tulee kyllä mieleen, että mitähän tästä vielä tulee. Lapset ovat paljolti kuin heitteillä(oman kodin puitteissa) ja olen huomannut(enkä ole ainut joka on huomannut), että heiltä puuttuvat kaikki rutiinit ja perusturvallisuuteen liittyvät rakennelmat. Lapsi tarvitsee rakkautta, hyväksyntää, huomioita, aikaa, rutiineja, perheen läsnäoloa ja sitä ei mikään kyynisten ammattikasvattajien liukuhihna työ valitettavasti tarjoa. Joku mänttipää täällä päästi sellainen aivopierun, että vanhemman tehtävä on säilyttää lapsi hengissä, ei muuta. Älkää hyvät ihmiset tehkö lapsia, jos ne merkitsevät teillä tuota.
ps. minulle sopii oikein hyvin se, että olen tämän palstan vastenmielisin tyyppi.Pari asiaa tässä jäi epäselväksi.
1. Voitko rehellisesti väittää, ettet ole tuonut esiin kotiäitiyden ylivertaisuutta muihin vaihtoehtoihin nähden?
2. Mitä merkitystä sillä on mun sanomani kannalta, mikä mun oma tilanteeni on? Jos vaikka sanon, että prosentuaalisesti suurempi osa keittäjistä kuin juristeista jää kotiäideksi, miten mun oma asemani sitä muokkaa? Ei mitenkään. Mun mielestäni on uskottavampaa esittää väitteitä yleisellä tasolla perustellen kuin käyttäen itseään argumenttina.
Lisäksi mua on aidosti alkanut kiinnostaa A-luokan mies sun oma koulutuksesi. Mikä se on? Siksi kiinnostasa, kun miten voit väittää ettei ammatti mitenkään, siis millään lailla, valikoi sen suhteen jääkö nainen kotiin vai ei. Lisäksi toi että mielipiteen esittäjän oma tausta vaikuttaisi ko. mielipiteen uskottavuuteen. Eli tulee sellainen tunne että sellainen asia kuin väite ja sen perustelut, ja näiden ero, jää sulle jotenkin vähän hämäräksi. Ja se juuri on yksi asia, jota akateeminen koulutus opettaa. Näin muuten ihan uskottavan tutkimuksen mukaan, päässyt jopa oppikirjoihin. - fghjåoftg
fghjåoftg kirjoitti:
Pari asiaa tässä jäi epäselväksi.
1. Voitko rehellisesti väittää, ettet ole tuonut esiin kotiäitiyden ylivertaisuutta muihin vaihtoehtoihin nähden?
2. Mitä merkitystä sillä on mun sanomani kannalta, mikä mun oma tilanteeni on? Jos vaikka sanon, että prosentuaalisesti suurempi osa keittäjistä kuin juristeista jää kotiäideksi, miten mun oma asemani sitä muokkaa? Ei mitenkään. Mun mielestäni on uskottavampaa esittää väitteitä yleisellä tasolla perustellen kuin käyttäen itseään argumenttina.
Lisäksi mua on aidosti alkanut kiinnostaa A-luokan mies sun oma koulutuksesi. Mikä se on? Siksi kiinnostasa, kun miten voit väittää ettei ammatti mitenkään, siis millään lailla, valikoi sen suhteen jääkö nainen kotiin vai ei. Lisäksi toi että mielipiteen esittäjän oma tausta vaikuttaisi ko. mielipiteen uskottavuuteen. Eli tulee sellainen tunne että sellainen asia kuin väite ja sen perustelut, ja näiden ero, jää sulle jotenkin vähän hämäräksi. Ja se juuri on yksi asia, jota akateeminen koulutus opettaa. Näin muuten ihan uskottavan tutkimuksen mukaan, päässyt jopa oppikirjoihin.Pitääpä muuten vielä täsmentää tätä viimeisintä väitettäni, tuo väitteet vs. koulutus- juttu. On tosiaan todettu, että akateeminen koulutus opettaa opiskelijaa tietelliseen ajatteluun, samalla tavalla kuin vaikka kampaajakoulutus opettaa leikkaamaan hiuksia. Ja tietelliseen ajatteluun kuuluu, että ymmärretään mikä on väite ja mitkä sen perustelut. Ja että ne ovat olemassa sellaisinaan, joten ei ole väliä lukeeko ne kirjasta, vai kenen suusta ne tulee. Ne kuuluu arvioida sellaisenaan.
Tämä oli taas toteamus vailla arvolatausta, toivon ettei kukaan tule nyt sanomaan mitään tyyliin "ai akateeminen koulutus tekee ihmisestä älykkään" tms. sheebaa. - Nainen82-
A luokkaa kirjoitti:
Kun tarkastelee sinun kirjoituksiasi kokonaisuutena, on niissä mielestäni aika halveksuva sävy kotiäiteyttä kohtaan. Leimaat selvästi kotiäidit tyhmiksi ja ellet ole sitä tarkoittanut, niin olet kuitenkin kirjoittanut heistä (tahallasi?) siten, että tällaisen päätelmän voi tehdä. Annat ymmärtää, mitä itse ajattelet heistä ja mitä he ns. tilastollisesti(kin) ovat, mutta sitten vedätkin takaisin, sanoen… tässä kukaan mitään oo sanonut, vaan tarkoitus oli vain plaa plaa. Jokainen näkee sen, mitä todellisuudessa ajattelet. Ylimielisyydellä tarkoitan jotain muuta, kun argumentoinnin laatua. Snobi tyyli tulee esiin lähinnä siinä, että ryhdytään arvioimaan jonkun muun kirjoituksia, eli näpäytellään ja huomautellaan ihan aiheeseen kuulumattomista asioista. Se, että kerrot omasta rakentavasta, koulutuksen mukanaan tuomasta argumentointi tyylistä, on osa tätä snobia tyyliä. Kyse on siitä, että korotat itseäsi asemasi nojalla. Sanoin inhoavani ylpeitä ja omaa arvoaan, asemaansa, tai luokkaansa korostavia ihmisiä, mutta en kohdistanut sitä suoraan sinuun, vaan puhuin yleisellä tasolla. Vinkiksi nyt kuitenkin vaan, että aika harva ihminen pitää siitä, jos (ja kun) pidät itseäsi muita parempana. Et nähnyt mitään asiaa keskivaiheen osiossa ja voihan olla, että ilmaisen sen hieman huonosti. Tiivistettynä se kuuluu näin. Tunnen paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä ja heitä kaikkia yhdistää yksi asia. He ovat tavallisia ja mukavia ihmisiä, enkä ole huomannut mitään itsekorostusta, tai ylpeyttä heidän käytöksestään. Minua sieppaa tässä lähinnä juuri se, että ihmisiä luokitellaan ja sitä en hyväksy.
Se, että korostan mielestäsi valintojeni ylivertaisuutta, on hieman liioiteltu ilmaus, eikä liity millään tavalla ylimielisyyteen. Ylimielinen ihminen suhtautuu muihin väheksyvästi ja on varma omasta ylemmyydestään. En ole vähimmässäkään määrin suhtautunut sinuun, tai kehenkään väheksyvästi, puhumattakaan että olisin ollut omasta ylemmyydestäni varma. En ole ylemmyydentuntoinen, mutta se, että te kirjoitatte väheksyvästi kotiäideistä, tai kouluttamattomista ihmisistä, sai minut kirjoittamaan tähän ketjuun. Ei tarvinnut montaakaan riviä lukea joidenkin kirjoittajien tekstiä, kun suomeksi sanottuna alkoi v ituttamaan. Joku tässä ketjussa kirjoitti aika korkealta, kuka se on, niin sitä nyt en muista : ) Sitten käännetään koko homma nurin ja syytetään minua ylemmyydestä, jos käytän omaa elämääni esimerkkinä. Saa kait sitä nyt kirjoittaa oman elämän kokemuksen pohjalta asioista jotka on oikeiksi, toimiviksi ja hyviksi nähnyt. Minulla ainakin omasta mielestäni on mennyt elämässä hyvin moni asia ja kehtaan vielä väittää, että omat valintani ovat osaltaan siinä auttaneet, mutta ei se ole minulla hattuun mennyt. En koe olevani muita parempi.
Edellisessä ketjussa kerroin oman vahvan mielipiteeni mm. siitä, mitä on rakkaus, parisuhde, seurustelu ja kunnioitettavat arvot ja pysyin vahvasti / loppuun saakka mielipiteideni takana. Ketjusta tuli kuukausien keskustelu ja lopulta se loppui, kun viestimäärä tuli täyteen. Nyt kyselet, että pitäisikö koko palasta lopettaa, kun minä vain tiedän kaiken. Minulle on todellakin se ja sama, vaikka lopetettaisiin, mutta kuvittelin, että tämä on keskustelupalsta ja jos saa aikaan keskustelua, niin silloin luulisin jollain tavalla onnistuneeni toimimaan oikein. Tulin vain huomanneeksi siinä kyseisessä ketjussa, että vain harva oli syvällisesti pohtinut koko aihetta ja siksi pysyin vahvasti mielipiteessäni loppuun saakka. Suurin osa keskustelijoista ei edes ymmärtänyt eroa vapaan suhteen ja parisuhteen välillä. Lasten kasvatuksesta tiedän jotain siltä pohjalta, että minulla on kolme lasta itselläni. Toisekseen, olen saanut läheltä seurata ammattikasvattajien työtä ja olen huomannut sen varsin epähomogeeniseksi ja kaikkea muuta kuin ammattitaitoiseksi, mutta kas kummaa…. Tämä ammattikunta jostain ihmeen syystä onkin sitten sitä osaavaa ja taitavaa porukkaa uuuhh… sentään ammattikasvattajia! En tietenkään itse väheksy, mutta teillä pettää logiikka, kun on oma lehmä ojassa. Teidän periaatteen mukaan tämä ammattikunta pitäisi olla joukko typeryksiä ja nämä sitten kasvattavat teidän lapsenne. Itse olen kylläkin sitä mieltä, että osaan(me) sen homman paremmin ihan itse ja lopputulos on taatusti parempi. Voisitko kertoa minulle, että millä tavalla esim. perhepäivähoitaja on parempi kasvattaja kuin oma äiti ja millä tavalla lapsi on virikkeellisemmässä, tai kehittävämmässä ympäristössä siellä kuin kotona?"Annat ymmärtää, mitä itse ajattelet heistä ja mitä he ns. tilastollisesti(kin) ovat, mutta sitten vedätkin takaisin, sanoen… tässä kukaan mitään oo sanonut, vaan tarkoitus oli vain plaa plaa."
Sisälukutaitosi on näköjään vähän kadoksissa. Olen edelleen sitä mieltä että älykkäät naiset tuskin omasta tahdostaan jäävät kotiäidiksi. Siihen onko kotiäidin työ arvokasta vai ei en ole ottanut lainkaan kantaa.
"Snobi tyyli tulee esiin lähinnä siinä, että ryhdytään arvioimaan jonkun muun kirjoituksia, eli näpäytellään ja huomautellaan ihan aiheeseen kuulumattomista asioista"
Heh, ja sinähän et tähän syntiin ole syyllistynyt? Tartut johonkin ihme kirjoitustyyliin ja lähdet siitä revittelemään kuinka minulle on epäilemättä jo kotona opetettu tämä ylenkatsominen.
"Nyt kyselet, että pitäisikö koko palasta lopettaa, kun minä vain tiedän kaiken. Minulle on todellakin se ja sama, vaikka lopetettaisiin, mutta kuvittelin, että tämä on keskustelupalsta ja jos saa aikaan keskustelua, niin silloin luulisin jollain tavalla onnistuneeni toimimaan oikein."
Mitäs keskustelua se on kun aina kun tulee joku vasta-argumentti niin sinä vain vetoat siihen ettei vastaansanoja todellisuudessa ymmärrä asiasta mitään? Heittäisit edes jonkin asiallisen vastauksen, mutta sinun oma "tietäymyksesi" ei osoita kantasi oikeellisuutta pätkän vertaa.
"En tietenkään itse väheksy, mutta teillä pettää logiikka, kun on oma lehmä ojassa."
Ainohei hyvä että korjasit ettet missään tapauksessa väheksy meitä ettet vaan syyllistyisi samaan mistä syytät muita. Niin missä vaiheessa logiikka pettää? Minä ja muuta muu on esittänyt että koulutetut ihmiset ovat keskimäärin fiksumpia kuin kouluttamattomat. Kukaan ei tietääkseni ole väittänyt että fiksut ihmiset ovat automaattisesti parempia kasvattajia kuin vähemmän fiksut. Ja mistäs sinä ylipäänsä tiedät mikä on ammattitaitoista kasvatusta? Ai niin, pääsi unohtumaan, sinähän tiedät kaikesta kaiken ja olet aina absoluuttisen oikeassa.
"Itse olen kylläkin sitä mieltä, että osaan(me) sen homman paremmin ihan itse ja lopputulos on taatusti parempi."
No tämähän on sanomattakin selvää :D
"Voisitko kertoa minulle, että millä tavalla esim. perhepäivähoitaja on parempi kasvattaja kuin oma äiti ja millä tavalla lapsi on virikkeellisemmässä, tai kehittävämmässä ympäristössä siellä kuin kotona?"
No toistetaan nyt kun kerran pyydetään...Päivähoidossa lapsi saa kontaktia muihin lapsiin, mitä kotona ei välttämättä saa. Lisäksi lapsi oppii toimimaan ryhmässä (esim. odottamaan omaa vuoroaan yms.), toisin kuin kotona jossa äiti on ottanut elämäntehtäväkseen naperon passaamisen. Bonuksena lapsi oppii helpommin omatoimiseksi kun päiväkodissa ohjaajat eivät aina välittömästi ehdi apuun. - akateeminen mies
fghjåoftg kirjoitti:
Pari asiaa tässä jäi epäselväksi.
1. Voitko rehellisesti väittää, ettet ole tuonut esiin kotiäitiyden ylivertaisuutta muihin vaihtoehtoihin nähden?
2. Mitä merkitystä sillä on mun sanomani kannalta, mikä mun oma tilanteeni on? Jos vaikka sanon, että prosentuaalisesti suurempi osa keittäjistä kuin juristeista jää kotiäideksi, miten mun oma asemani sitä muokkaa? Ei mitenkään. Mun mielestäni on uskottavampaa esittää väitteitä yleisellä tasolla perustellen kuin käyttäen itseään argumenttina.
Lisäksi mua on aidosti alkanut kiinnostaa A-luokan mies sun oma koulutuksesi. Mikä se on? Siksi kiinnostasa, kun miten voit väittää ettei ammatti mitenkään, siis millään lailla, valikoi sen suhteen jääkö nainen kotiin vai ei. Lisäksi toi että mielipiteen esittäjän oma tausta vaikuttaisi ko. mielipiteen uskottavuuteen. Eli tulee sellainen tunne että sellainen asia kuin väite ja sen perustelut, ja näiden ero, jää sulle jotenkin vähän hämäräksi. Ja se juuri on yksi asia, jota akateeminen koulutus opettaa. Näin muuten ihan uskottavan tutkimuksen mukaan, päässyt jopa oppikirjoihin.Taisi osua "A-luuokan miehen" akilleen kantapäähän tuo koulutusasia, kun meni jauhot suuhun. Ei taidakaan löytyä A-luokan papereita takataskusta...
- å i y r
akateeminen mies kirjoitti:
Taisi osua "A-luuokan miehen" akilleen kantapäähän tuo koulutusasia, kun meni jauhot suuhun. Ei taidakaan löytyä A-luokan papereita takataskusta...
Ilmeisesti. Olenkin miettinyt, että mikä se sen syy on tohon pullisteluun ja itsekorostukseen, että onko se lyhyt vai mikä mättää. Vaan tossa se syy sitten taitaakin olla. Eikä meidän A-luokkainen voi edes sanoa, että tutkinto on vain paperi, kun on niin moneen kertaan hehkuttanut vaimonsa akateemisuutta.
- loistavaa....
å i y r kirjoitti:
Ilmeisesti. Olenkin miettinyt, että mikä se sen syy on tohon pullisteluun ja itsekorostukseen, että onko se lyhyt vai mikä mättää. Vaan tossa se syy sitten taitaakin olla. Eikä meidän A-luokkainen voi edes sanoa, että tutkinto on vain paperi, kun on niin moneen kertaan hehkuttanut vaimonsa akateemisuutta.
Vähän tulee nyt masentavaa kuvaa älykkäistä ja akateemisista. Ette viitsisi, teissä se tulevaisuus kuitenkin lepää ja me tavalliset pulliaiset joudumme tosiaankin luottamaan esimerkiksi tavalliseen arvauskeskuslääkäriin kuin jumalaan. (Todella surkein seurauksin, se on nähty, mutta eipä tarvitse enää ihmetellä kun tämän ketjun on lukenut.) Täällä ajatusten tonavien äärellä (kaipaattehan virikkeitä) te huippuyksilöt sitten roikutte niin paljon että nimimerkitkin jo tulevat tutuiksi, nypitte niitä tuttuja kaikesta mitä koskaan on sanottu ja kaikesta mitä suinkin hänestä tiedätte, ja jos outo vastaaja ei ala suosiolla kertomaan henkilökohtaisista asioistaan niin alatte arvailemaan, ihan vaan että pääsisitte kettulemaan niin että koko asiakin unohtuu. Kaikki kuorrutetaan tietenkin niin hienoihin sanankäänteisiin että tavallisesta lukijasta tuntuu että nyt on äänessä todellinen asiantuntija ja on hiljaa silkasta pelosta, ja kaikesta mahdollisesta tosiaan voidaan jälkeenpäin väittää että ei olla itseasiassa mitään sanottu eikä varsinkaan tarkoitettu, voipi olla tai voipi olla olemattakin, nnniii... Kun sitä älyä löytyy niin sitä käytetään ilkeilyyn ja kieroiluun. Hyvä te, todella, jatkakaa samaan malliin....
- A luokkaa
akateeminen mies kirjoitti:
Taisi osua "A-luuokan miehen" akilleen kantapäähän tuo koulutusasia, kun meni jauhot suuhun. Ei taidakaan löytyä A-luokan papereita takataskusta...
Ystävät rakkaat. Palaan kyllä vastaamaan, vaan minulla on elämässä muutakin kuin tämä palsta. Puolet viikosta mennyt reissussa ja tämänkin viestin kirjoitan puhelimella. Tutkinnoista, tai muustakaan henk. koht. asioista en teille kerro, eivätkä ne liity mitenkään tähän avaukseen. Minulla on kaksi ammattia, mutta kumpikaan niistä ei liity laninkaan siihen mitä olen viimevuodet tehnyt liittyen bisneksiini. Lisäksi olen jo vuosia opiskellut yliopistoon ja tähtään aika mielenkiintoiseen lopputulemaan. Luennoin tuosta aiheesta maksaville oppilaille. Kuten sanoin, palaan vastaamaan.
- A luokkaa
fghjåoftg kirjoitti:
Pari asiaa tässä jäi epäselväksi.
1. Voitko rehellisesti väittää, ettet ole tuonut esiin kotiäitiyden ylivertaisuutta muihin vaihtoehtoihin nähden?
2. Mitä merkitystä sillä on mun sanomani kannalta, mikä mun oma tilanteeni on? Jos vaikka sanon, että prosentuaalisesti suurempi osa keittäjistä kuin juristeista jää kotiäideksi, miten mun oma asemani sitä muokkaa? Ei mitenkään. Mun mielestäni on uskottavampaa esittää väitteitä yleisellä tasolla perustellen kuin käyttäen itseään argumenttina.
Lisäksi mua on aidosti alkanut kiinnostaa A-luokan mies sun oma koulutuksesi. Mikä se on? Siksi kiinnostasa, kun miten voit väittää ettei ammatti mitenkään, siis millään lailla, valikoi sen suhteen jääkö nainen kotiin vai ei. Lisäksi toi että mielipiteen esittäjän oma tausta vaikuttaisi ko. mielipiteen uskottavuuteen. Eli tulee sellainen tunne että sellainen asia kuin väite ja sen perustelut, ja näiden ero, jää sulle jotenkin vähän hämäräksi. Ja se juuri on yksi asia, jota akateeminen koulutus opettaa. Näin muuten ihan uskottavan tutkimuksen mukaan, päässyt jopa oppikirjoihin.Olen tuonut kotiäiteydestä esiin sen, että lapsen kannalta se on kaikkein paras ja riskittömin vaihtoehto, mutta en ole pitänyt sitä ainoana vaihtoehtona lapsen hoidon suhteen. Olen kertonut, että läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta lapsen kotihoitoon ja siksi kukaan ei voi osoitella sormella työssä käyviä ja uraa luovia naisia. Enkä tässä ole syyttelemässä niitäkään, joilla olisi varaa jäädä kotiin, mutta eivät sitä valintaa tee. Kyse on ennen muuta arvovalinnasta ja nykyajan arvomaailman huomioiden, on turha edes yrittää puhua kotiäiteyden puolesta(ellei tätä keskustelua lasketa).
Sinun tilanteellasi ei sinällään ole mitään merkitystä, mutta onhan se vähän niin kuin puskasta kirjoittelua, jos kritisoi juuri sitä, mitä itse on ja puhuu tavallaan omia arvojaan vastaan. Ennen kuin ehdit taas syyttämään väärin käsityksistä, niin tarkennan asiaa. Olet kirjoittanut, että kotiäidit eivät ole älykkäitä ja vaikkakin olet asian jo korjannut moneen kertaan, ehdit kuitenkin noin kirjoittaa. No, tuleeko sitten mieleen, että olet itse kotiäiti? Ei varmaan ja tuleeko mieleen, että jotenkin katsoisit oikeaksi ja hyväksi vaihtoehdoksi kotiin lasten kanssa jäämisen, kun olet monin tavoin ensin puolustellut sitä, miksi kotiin jäävät vain tyhmät, huonosti koulutetut. No, sanot kuitenkin itse olevasi kotiäiti ja iloinen siitä, että olet tehnyt tämän valinnan ja että se on ollut oikea valinta. Lisäksi annat itsestäsi sellaisen vaikutelman, että olet korkeasti koulutettu, kun näsäviisaasti arvostelet minun ja muiden kirjoituksia moneen kertaan. Sinun pääpointtisi onkin ollut koko keskustelun ajan vain se ajatus, että meillä vastakirjoittajilla on hieman heikko koulutus. No, eihän tässä sitten mitään ristiriitaa ole päässyt syntymään, kun olet tavallaan itse haukkunut itsesi tyhmäksi(kotiäiti) ja väittänyt, että akateemisesti koulutetut eivät ole kotiäitejä(normaalisti). Silti annat itsestäsi kuvan, että olet akateemisesti koulutettu ja ellet ole, niin pidähän sitten pienempää suuta koulutuksista ym. Nyt sitten varmaan kirjoitat jälleen kerran, että kukaan ei ymmärrä sinua, mutta jospa palaisit itse lukemaan omia kirjoituksiasi, ihan vaikka alusta lähtien, niin tuskin ymmärtäisit itsekkään.
Itse asian kyllä ymmärrän, mitä olet yrittänyt viestittää (sinua itseäsi en). Asia lyhykäisyydessään on se, että korkeasti koulutettu jää helpommin töihin, kuin että jää kotiin lasten kanssa. Asia on kyllä näin, mutta silti sanon, että myös korkeasti koulutettuja äitejä jää kotiin, silläkin uhalla, että ura katkeaa(jos se on taloudellisesti mahdollista). Mistä siinä on kyse? Kyse on arvovalinnasta ja eikö silloin se koulutettu äiti, joka tekee sydämessään arvovalinnan, asettaen lapsen edun oman etunsa edelle, ole tehnyt oikeammin ja VIISAAMMIN kuin se, joka ajattelee itsekkäästi? Minä en syytä, tai patista ketään näissä asioissa, mutta on se nyt h e l v e t i n väärin, jos tätä ei (haluta) nähdä, vaan aletaan peräti spekuloimaan kyseisen henkilön kyvyillä selvitä työelämässä tms. Nykyään se, että tekee oikein, on niin outoa ja harvinaista, että kyseisen henkilön älykkyys on syytä arvioida uudelleen(liittyy myös edellisen ketjun neitsyt keskusteluun).
Kirjoitit: ”Eli tulee sellainen tunne että sellainen asia kuin väite ja sen perustelut, ja näiden ero, jää sulle jotenkin vähän hämäräksi”. Väitteitä ja niiden perusteluja tutkin päivittäin, enkä tarkoita tätä palstaa. - fghjåoftg
A luokkaa kirjoitti:
Olen tuonut kotiäiteydestä esiin sen, että lapsen kannalta se on kaikkein paras ja riskittömin vaihtoehto, mutta en ole pitänyt sitä ainoana vaihtoehtona lapsen hoidon suhteen. Olen kertonut, että läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta lapsen kotihoitoon ja siksi kukaan ei voi osoitella sormella työssä käyviä ja uraa luovia naisia. Enkä tässä ole syyttelemässä niitäkään, joilla olisi varaa jäädä kotiin, mutta eivät sitä valintaa tee. Kyse on ennen muuta arvovalinnasta ja nykyajan arvomaailman huomioiden, on turha edes yrittää puhua kotiäiteyden puolesta(ellei tätä keskustelua lasketa).
Sinun tilanteellasi ei sinällään ole mitään merkitystä, mutta onhan se vähän niin kuin puskasta kirjoittelua, jos kritisoi juuri sitä, mitä itse on ja puhuu tavallaan omia arvojaan vastaan. Ennen kuin ehdit taas syyttämään väärin käsityksistä, niin tarkennan asiaa. Olet kirjoittanut, että kotiäidit eivät ole älykkäitä ja vaikkakin olet asian jo korjannut moneen kertaan, ehdit kuitenkin noin kirjoittaa. No, tuleeko sitten mieleen, että olet itse kotiäiti? Ei varmaan ja tuleeko mieleen, että jotenkin katsoisit oikeaksi ja hyväksi vaihtoehdoksi kotiin lasten kanssa jäämisen, kun olet monin tavoin ensin puolustellut sitä, miksi kotiin jäävät vain tyhmät, huonosti koulutetut. No, sanot kuitenkin itse olevasi kotiäiti ja iloinen siitä, että olet tehnyt tämän valinnan ja että se on ollut oikea valinta. Lisäksi annat itsestäsi sellaisen vaikutelman, että olet korkeasti koulutettu, kun näsäviisaasti arvostelet minun ja muiden kirjoituksia moneen kertaan. Sinun pääpointtisi onkin ollut koko keskustelun ajan vain se ajatus, että meillä vastakirjoittajilla on hieman heikko koulutus. No, eihän tässä sitten mitään ristiriitaa ole päässyt syntymään, kun olet tavallaan itse haukkunut itsesi tyhmäksi(kotiäiti) ja väittänyt, että akateemisesti koulutetut eivät ole kotiäitejä(normaalisti). Silti annat itsestäsi kuvan, että olet akateemisesti koulutettu ja ellet ole, niin pidähän sitten pienempää suuta koulutuksista ym. Nyt sitten varmaan kirjoitat jälleen kerran, että kukaan ei ymmärrä sinua, mutta jospa palaisit itse lukemaan omia kirjoituksiasi, ihan vaikka alusta lähtien, niin tuskin ymmärtäisit itsekkään.
Itse asian kyllä ymmärrän, mitä olet yrittänyt viestittää (sinua itseäsi en). Asia lyhykäisyydessään on se, että korkeasti koulutettu jää helpommin töihin, kuin että jää kotiin lasten kanssa. Asia on kyllä näin, mutta silti sanon, että myös korkeasti koulutettuja äitejä jää kotiin, silläkin uhalla, että ura katkeaa(jos se on taloudellisesti mahdollista). Mistä siinä on kyse? Kyse on arvovalinnasta ja eikö silloin se koulutettu äiti, joka tekee sydämessään arvovalinnan, asettaen lapsen edun oman etunsa edelle, ole tehnyt oikeammin ja VIISAAMMIN kuin se, joka ajattelee itsekkäästi? Minä en syytä, tai patista ketään näissä asioissa, mutta on se nyt h e l v e t i n väärin, jos tätä ei (haluta) nähdä, vaan aletaan peräti spekuloimaan kyseisen henkilön kyvyillä selvitä työelämässä tms. Nykyään se, että tekee oikein, on niin outoa ja harvinaista, että kyseisen henkilön älykkyys on syytä arvioida uudelleen(liittyy myös edellisen ketjun neitsyt keskusteluun).
Kirjoitit: ”Eli tulee sellainen tunne että sellainen asia kuin väite ja sen perustelut, ja näiden ero, jää sulle jotenkin vähän hämäräksi”. Väitteitä ja niiden perusteluja tutkin päivittäin, enkä tarkoita tätä palstaa."Olen tuonut kotiäiteydestä esiin sen, että lapsen kannalta se on kaikkein paras ja riskittömin vaihtoehto"
... ja mä sen ettei näin aina ole, ei joka tapauksessa. Lue vaikka edellä antamani esimerkkinaiset.
"Olet kirjoittanut, että kotiäidit eivät ole älykkäitä"
No kun en vaan ole.
"sanot kuitenkin itse olevasi kotiäiti ja iloinen siitä, että olet tehnyt tämän valinnan ja että se on ollut oikea valinta"
Näin on, mun kohdallani. Ei vain tarkoita että sama ratkaisu olisi paras kaikille.
"väittänyt, että akateemisesti koulutetut eivät ole kotiäitejä"
Toi on jo niin absurdia etten tiedä itkeäkö vai nauraa. Miten tollasta kukaan voisi väittää, en ainakaan mä.
"Asia lyhykäisyydessään on se, että korkeasti koulutettu jää helpommin töihin, kuin että jää kotiin lasten kanssa."
Bingo!
Mä en tosin enää jaksa väitellä sun kanssasi, kun koko ajan laitat mun suuhun sanoja joita en ole sanonut. Mä olen koettanut puolustaa maailman ja elämän moniulotteisuutta ja että eri valinnat ovat parhaita eri tilanteissa, mutta kun se johtaa koko ajan vain siihen että mun väitetään väittävän jotain aivan muuta. Esim. että olen kotiäitiyskriittinen, jos se ei mun mielestäni ole aina ja joka perheessä paras vaihtoehto. Jestas.
Eli just näitä mielivaltaisia päätelmiä.
Eli se on mun osalta siinä, jatkakoon joku jos huvittaa, mä en enää jaksa. - A luokkaa
uskoo ken tahtoo.. kirjoitti:
"Suurin osa keskustelijoista ei edes ymmärtänyt eroa vapaan suhteen ja parisuhteen välillä."
Anteeksi nyt vain, mutta sinä olit lähes ainoa, joka tuota eroa ei tajunnut. Sinähän myönsit halveksuvasi myös niitä naisia, joille oli kertynyt enemmän parisuhteita ja rinnastit nämä naiset yhtä "likaisiksi" kuin ne, jotka harrastavat yhdenyön juttuja.
Lisäksi korostit koko ajan oman elämäsi erinomaisuutta mikä oli jo aika surkuhupaisissa mittasuhteissa kun kaikki oli kuulemma pelkkää juhlaa, rahaa tulee ovista ja ikkunoista ja parisuhteessa ei ikinä ole ollut minkäänlaisia ongelmia vaan sekin on yhtä ruusuilla tanssimista. Ja tottakai koko perhe on täynnä jotain priimuksia ja ylisuorittajia aina lapsista lähtien. Että katsopa oikeasti noita sepustuksiasi ja ihmettele rauhassa miksi kaikkien mielestä noissa tarinoissasi on jotain mätää.
Puhuit myös jatkuvasti ristiin itsesi kanssa aina sen mukaan, kenelle vastasit. Muokkasit aina vastaustasi sillä tavalla, että se oli otollinen juuri sille keskustelijalle kenelle kirjoitit, etkä ajatellut että olit jo käynyt lässyttämässä päinvastaisen romaanin jollekin toiselle vastaajalle. Esim. siitä vaimosi "opettamisesta", mikäli muistat. Ensin vaimosi olikin neitsyenä loistava rakastaja jota ei tarvinnut "kouluttaa" ollenkaan koska kirjoittaja jolle vastasit, sanoi että neitsyet harvoin ovat kovin hyviä sängyssä ja heitä täytyy opettaa tai jotain vastaavaa. Mutta muutamaa viestiä myöhemmin kerroitkin kuinka jouduit opastamaan ja opettamaan vaimoasi, koska piti päästä väittämään jollekin toiselle vastaan.
Että satuile vaan raukka-parka, taidat olla ainoa ihminen täällä joka noita tarinoita uskoo. Olette ainoa täydellinen ja onnellinen perhe koko Suomessa ja sinä olet mahtava ja viisas mies joka tietää kaikkien naisten ajatukset heitä paremmin ja tietysti muutenkin tiedät kaiken kaikesta. Muiden mielipiteet ovat turhia ja vääriä. Tuliko ukkoressulle nyt parempi mieli? Eivätkö pilvilinnat vielä sortuneet?Ei taaskaan liity tämän ketjun aiheeseen nämä jutut, mutta täytyy kait sitten vielä kommentoida. Älä viitsi kirjoittaa minusta sellaista, jota minä en ole kirjoittanut, tai tarkoittanut. Tahallinen väärin ymmärtäminen on ilmeisesti hyvä keino lyödä, kun ei enää muita aseita ole käytössä. Sillä saadaan usein koko joukko kannattajia taakse ja kukaan ei enää edes välitä tietää, mitä kirjoittaja on mahtanut sanoa, tai tarkoittaa. Olen korostamalla korostanut, että puhun omasta naisihanteestani ja hitto, kun ainakin luulin, että se oli tämän palstan teema. Tulin kertomaan oman ihanteeni ja siitäkös sitten itku ja hammastenkiristys. Ensimmäisestä viestistä asti sain vain kuraa niskaan siitä, miten olen kasinaismoralisti ja miten vaatimukseni naisten suhteen ovat kohtuuttomia ja vääriä. Minä kun nyt satuin haaveilemaan koskemattomasta vaimosta ja sellaisen itselleni sitten sainkin. Se on ollut yksi parhaista asioista, mitä ole koskaan saanut ja se tuntuu minusta vieläkin hyvältä. Minä en kuitenkaan ole halveksinut ketään naista, vaikka vastauksissani olenkin kirjoittanut kohtalaisen suoraan siitä, mitä mieltä olen vapaasta seksistä ja naisista, joilla on hurja tausta. Ei minulla ole mitään ongelmaa kunnioittaa naista, kun naista, mutta kyse on ollut siitä, millaisen naisen otan vaimokseni. Vaimonani en pysty kunnioittamaan naista, joka on sekoillut menneisyydessään. Ehdoton ihanteeni on koskematon, kun puhutaan vaimosta, mutta pidän kyllä ihan kunnollisina naisina niitäkin, joilla on ollut seksiä suhteissa, seksihän kuuluu suhteeseen. Onhan se tietty hieman arveluttavaa, jos naiselle / miehellä alkaa olla kovin useita suhteita takanaan ja tästä olen sanonut oman mielipiteeni. Itse en haluaisi naista, jolla on useita seksi suhteita takanaan ja taas puhun vaimosta. Minulla on aika kovat kriteerit vaimon suhteen, tai en nyt sitten tiedä, ovatko ne lopultakaan mitenkään kovin kovat, vaan onko pikemminkin kyse siitä, että nykymeno on niin väljää, joten minun arvoni eivät vain kelpaa.
Oman elämäni erinomaisuutta (jos nyt näin halut(te) asian ilmaista) olen korostanut vain käyttäessäni esimerkkejä keskustelussa ja tämähän on sentään anonyymiä keskustelua, joten ei tässä pääse kukaan oikeasti loistamaan. Voittehan pitää minua vaikka provona, niin saatte paremman mielen, eikä tule ainakaan kade olo. Älä nyt liioittele kuitenkaan minun sanomisiani ja ota huomioon, että en ole kertonut mitään varjo puolia elämästäni. Eihän kenenkään elämä ole yhtä juhlaa ja onnistumista, vaan kyllä elämässä on jokaisella myös varjopuolia ja sanoisin, että kaikella on hintansa. Mitä tulee menestykseen, niin se on tullut järjettömän kovalla työllä. Eräs ystäväni sanoi minulle tässä ihan viikko sitten, että älä sitten ainakaan hänelle tule sanomaan, ettei olla varoitettu, kun makaat sairaalassa. Hän tietää suunnilleen minun kuvioni ja sen työ taakan / vastuun, jota kannan. Unella ei saisi leikkiä, mutta minä opin tekemään töitä myös yöllä. Muutenkin se vastuu, jota kannan, on niin järkyttävän suuri, että moni ei sitä henkisesti edes kestäisi ja tämän sanon ihan vakavissani. Vaimoni ei voisi ikinä astua saappaisiini. Hän on joskus murehtinutkin sitä, että jos kuolen, niin miten hän saa ajettua tämän laivan satamaan. Olen luonut varasuunnitelman ihan sen varalle ja kertonut, mitä sitten pitää tehdä. Avioliitossa on myös käyty opetteluvaiheet läpi, ihan samalla tavalla, kun kaikki muutkin käyvät, eli ei tämä sen ihmeellisempää siinä suhteessa ole, mutta olemme kuitenkin onnistuneet. Voimme kaikkien näiden vuosien jälkeen sanoa, että rakastamme toisiamme aivan valtavasti. Koskaan emme ole pettäneet, tai edes harkinneet sellaista ja olemme hitsautuneet vuosien saatossa yhteen enemmän ja enemmän.
Ristiin puhuminen on täyttä valetta. Kirjoitukseni erot, joista syytät minua eivät ole ristiriitaisuuksia, vaan tekemällä tehtyjä, typeriä väännöksiä, kun ette parempaan pysty. En aio enää kommentoida niitä, koska olen niihin jo selityksen antanut edellisessä ketjussa. Aivan turhaa ja lapsellista kaivamista sanon minä. Minä en tietääkseni ole väittänyt olevani viisas, puhumattakaan muita viisaampi, mutta kieltämättä hieman petyin edellisen ketjun vastaväittäjiin, kun keskustelun sävy meni lähinnä haistatteluksi. Mitään varsinaista asiaa ei enää tuntunut olevan kenelläkään, vaan yhtä kettuilua. Itse kuitenkin perustelin kantojani aika laajasti ja monipuolisesti, mutta pitäisi tietty lukea koko viestiketju ja kuka sitä enää jaksaa. Minä en ole mikään ukkoressu, joksi minua nimitit, enkä ole satuillut yhtään mitään. Jos olet(te) jo nyt noin hämmästyneitä elämästäni, kun olen kertonut siitä murto-osan, niin voinhan kertoa vielä lisääkin, niin saatte sitten lisää sääliä tätä ukkoressukkaa. Toisella kertaa sitten. - A luokkaa
Nainen82- kirjoitti:
"Annat ymmärtää, mitä itse ajattelet heistä ja mitä he ns. tilastollisesti(kin) ovat, mutta sitten vedätkin takaisin, sanoen… tässä kukaan mitään oo sanonut, vaan tarkoitus oli vain plaa plaa."
Sisälukutaitosi on näköjään vähän kadoksissa. Olen edelleen sitä mieltä että älykkäät naiset tuskin omasta tahdostaan jäävät kotiäidiksi. Siihen onko kotiäidin työ arvokasta vai ei en ole ottanut lainkaan kantaa.
"Snobi tyyli tulee esiin lähinnä siinä, että ryhdytään arvioimaan jonkun muun kirjoituksia, eli näpäytellään ja huomautellaan ihan aiheeseen kuulumattomista asioista"
Heh, ja sinähän et tähän syntiin ole syyllistynyt? Tartut johonkin ihme kirjoitustyyliin ja lähdet siitä revittelemään kuinka minulle on epäilemättä jo kotona opetettu tämä ylenkatsominen.
"Nyt kyselet, että pitäisikö koko palasta lopettaa, kun minä vain tiedän kaiken. Minulle on todellakin se ja sama, vaikka lopetettaisiin, mutta kuvittelin, että tämä on keskustelupalsta ja jos saa aikaan keskustelua, niin silloin luulisin jollain tavalla onnistuneeni toimimaan oikein."
Mitäs keskustelua se on kun aina kun tulee joku vasta-argumentti niin sinä vain vetoat siihen ettei vastaansanoja todellisuudessa ymmärrä asiasta mitään? Heittäisit edes jonkin asiallisen vastauksen, mutta sinun oma "tietäymyksesi" ei osoita kantasi oikeellisuutta pätkän vertaa.
"En tietenkään itse väheksy, mutta teillä pettää logiikka, kun on oma lehmä ojassa."
Ainohei hyvä että korjasit ettet missään tapauksessa väheksy meitä ettet vaan syyllistyisi samaan mistä syytät muita. Niin missä vaiheessa logiikka pettää? Minä ja muuta muu on esittänyt että koulutetut ihmiset ovat keskimäärin fiksumpia kuin kouluttamattomat. Kukaan ei tietääkseni ole väittänyt että fiksut ihmiset ovat automaattisesti parempia kasvattajia kuin vähemmän fiksut. Ja mistäs sinä ylipäänsä tiedät mikä on ammattitaitoista kasvatusta? Ai niin, pääsi unohtumaan, sinähän tiedät kaikesta kaiken ja olet aina absoluuttisen oikeassa.
"Itse olen kylläkin sitä mieltä, että osaan(me) sen homman paremmin ihan itse ja lopputulos on taatusti parempi."
No tämähän on sanomattakin selvää :D
"Voisitko kertoa minulle, että millä tavalla esim. perhepäivähoitaja on parempi kasvattaja kuin oma äiti ja millä tavalla lapsi on virikkeellisemmässä, tai kehittävämmässä ympäristössä siellä kuin kotona?"
No toistetaan nyt kun kerran pyydetään...Päivähoidossa lapsi saa kontaktia muihin lapsiin, mitä kotona ei välttämättä saa. Lisäksi lapsi oppii toimimaan ryhmässä (esim. odottamaan omaa vuoroaan yms.), toisin kuin kotona jossa äiti on ottanut elämäntehtäväkseen naperon passaamisen. Bonuksena lapsi oppii helpommin omatoimiseksi kun päiväkodissa ohjaajat eivät aina välittömästi ehdi apuun.Sillä sisälukutaidolla, joka minulla on, saan tuosta sinun tekstistäsi sen käsityksen, jonka olen siitä saanut alusta pitäen eli… Naiset, jotka ovat kotiäitejä, ovat tyhmiä, tai sitten heidät on pakotettu jäämään kotiin, koska älykkäät naiset eivät kotiin jää. No, onko tuo sitten kotona opetettu, niin siihen en nyt ota kantaa, ettei tule kenellekään paha mieli, mutta on tuo kyllä aika erikoinen väite. Se on nyt sitten niin, että ne naiset, jotka ovat kotiäitejä, eivät ole älykkäitä. Mitä mahdat sitten tarkoitta tuolla mainitsemallasi älyllä?
Miten mitataan älykkyyttä? Tarkoitatko älyllä ihmisen lahjoja, ihan vain yleensä ottaen, vai tarkoitatko sillä ihmisen henkisen kapasiteetin tiettyä aluetta? Miten erottelet älyn ja sosiaalisen lahjakkuuden, tai kielellisen, matemaattisen tms. Miten älyä voidaan objektiivisesti mitata? Jos joku saa älykkyystestissä korkean ÄÖ:n joka vaikka oikeuttaa Mensan jäseneksi, niin mitä se tarkoittaa? Mielestäni se tarkoitta sitä, että kyseinen testityyppi sopii sen tekijälle, eli henkilö on tällä alueella lahjakas, joka sinällään on älyn ilmentymä, mutta vain kapealla alueella. Älykkyys voi olla sitä, että osaat tehdä nopeasti loogisia päätelmiä ja tämä käy ilmi ihan normaalissa elämässä. Tuttavani sydän pysähtyi ja paikalla oli lääkäri(neurologi). Hän totesi kaverin aivokuolleeksi ja sanoi, ettei elvytä. Paikalle saapuneet pelastuslaitoksen miehet elvyttivät kaverin ja vaikuttikin siltä, että heidän looginen päättelykykynsä tuossa tilanteessa oli älykkäämpää kuin jonkun muun. Älykkyyden muoto voi olla myös kyky omaksua tietoa ja soveltaa sitä käytäntöön. Joku voi myös kehittää uutta tietoa / taitoa ja tämä vaatiikin jo aika paljon älyä. Tunnen näitä ihmisiä ja kaikilla heistä ei ole väikkäriä taskussa. Kyky toimia oikein uusissa tilanteissa ja ympäristössä, vaatii älykkyyttä jne. On monia asioita, jotka kertovat ihmisten älykkyydestä, eikä silti tarvitse puhua siitä, mitä joku on lukenut, tai jättänyt lukematta. Älykkyys ei ole kirjaviisautta, eikä testimenestystä, luovuutta, eikä edes elämänviisautta, eli älykkyys on pohjimmiltaan asia, jota on hyvin vaikea määritellä. Eräs vankilapappi sanoi kerran aika hauskasti. Hän sanoi, että hän ei ole missään tavannut niin älykkäitä ihmisiä, kun vankilassa.
Luen sinun kirjoituksiasi, mutta en ole vielä päässyt selvyyteen siitä, oletko sinä älykäs.
Jatkan myöhemmin… - I re ne
A luokkaa kirjoitti:
Ei taaskaan liity tämän ketjun aiheeseen nämä jutut, mutta täytyy kait sitten vielä kommentoida. Älä viitsi kirjoittaa minusta sellaista, jota minä en ole kirjoittanut, tai tarkoittanut. Tahallinen väärin ymmärtäminen on ilmeisesti hyvä keino lyödä, kun ei enää muita aseita ole käytössä. Sillä saadaan usein koko joukko kannattajia taakse ja kukaan ei enää edes välitä tietää, mitä kirjoittaja on mahtanut sanoa, tai tarkoittaa. Olen korostamalla korostanut, että puhun omasta naisihanteestani ja hitto, kun ainakin luulin, että se oli tämän palstan teema. Tulin kertomaan oman ihanteeni ja siitäkös sitten itku ja hammastenkiristys. Ensimmäisestä viestistä asti sain vain kuraa niskaan siitä, miten olen kasinaismoralisti ja miten vaatimukseni naisten suhteen ovat kohtuuttomia ja vääriä. Minä kun nyt satuin haaveilemaan koskemattomasta vaimosta ja sellaisen itselleni sitten sainkin. Se on ollut yksi parhaista asioista, mitä ole koskaan saanut ja se tuntuu minusta vieläkin hyvältä. Minä en kuitenkaan ole halveksinut ketään naista, vaikka vastauksissani olenkin kirjoittanut kohtalaisen suoraan siitä, mitä mieltä olen vapaasta seksistä ja naisista, joilla on hurja tausta. Ei minulla ole mitään ongelmaa kunnioittaa naista, kun naista, mutta kyse on ollut siitä, millaisen naisen otan vaimokseni. Vaimonani en pysty kunnioittamaan naista, joka on sekoillut menneisyydessään. Ehdoton ihanteeni on koskematon, kun puhutaan vaimosta, mutta pidän kyllä ihan kunnollisina naisina niitäkin, joilla on ollut seksiä suhteissa, seksihän kuuluu suhteeseen. Onhan se tietty hieman arveluttavaa, jos naiselle / miehellä alkaa olla kovin useita suhteita takanaan ja tästä olen sanonut oman mielipiteeni. Itse en haluaisi naista, jolla on useita seksi suhteita takanaan ja taas puhun vaimosta. Minulla on aika kovat kriteerit vaimon suhteen, tai en nyt sitten tiedä, ovatko ne lopultakaan mitenkään kovin kovat, vaan onko pikemminkin kyse siitä, että nykymeno on niin väljää, joten minun arvoni eivät vain kelpaa.
Oman elämäni erinomaisuutta (jos nyt näin halut(te) asian ilmaista) olen korostanut vain käyttäessäni esimerkkejä keskustelussa ja tämähän on sentään anonyymiä keskustelua, joten ei tässä pääse kukaan oikeasti loistamaan. Voittehan pitää minua vaikka provona, niin saatte paremman mielen, eikä tule ainakaan kade olo. Älä nyt liioittele kuitenkaan minun sanomisiani ja ota huomioon, että en ole kertonut mitään varjo puolia elämästäni. Eihän kenenkään elämä ole yhtä juhlaa ja onnistumista, vaan kyllä elämässä on jokaisella myös varjopuolia ja sanoisin, että kaikella on hintansa. Mitä tulee menestykseen, niin se on tullut järjettömän kovalla työllä. Eräs ystäväni sanoi minulle tässä ihan viikko sitten, että älä sitten ainakaan hänelle tule sanomaan, ettei olla varoitettu, kun makaat sairaalassa. Hän tietää suunnilleen minun kuvioni ja sen työ taakan / vastuun, jota kannan. Unella ei saisi leikkiä, mutta minä opin tekemään töitä myös yöllä. Muutenkin se vastuu, jota kannan, on niin järkyttävän suuri, että moni ei sitä henkisesti edes kestäisi ja tämän sanon ihan vakavissani. Vaimoni ei voisi ikinä astua saappaisiini. Hän on joskus murehtinutkin sitä, että jos kuolen, niin miten hän saa ajettua tämän laivan satamaan. Olen luonut varasuunnitelman ihan sen varalle ja kertonut, mitä sitten pitää tehdä. Avioliitossa on myös käyty opetteluvaiheet läpi, ihan samalla tavalla, kun kaikki muutkin käyvät, eli ei tämä sen ihmeellisempää siinä suhteessa ole, mutta olemme kuitenkin onnistuneet. Voimme kaikkien näiden vuosien jälkeen sanoa, että rakastamme toisiamme aivan valtavasti. Koskaan emme ole pettäneet, tai edes harkinneet sellaista ja olemme hitsautuneet vuosien saatossa yhteen enemmän ja enemmän.
Ristiin puhuminen on täyttä valetta. Kirjoitukseni erot, joista syytät minua eivät ole ristiriitaisuuksia, vaan tekemällä tehtyjä, typeriä väännöksiä, kun ette parempaan pysty. En aio enää kommentoida niitä, koska olen niihin jo selityksen antanut edellisessä ketjussa. Aivan turhaa ja lapsellista kaivamista sanon minä. Minä en tietääkseni ole väittänyt olevani viisas, puhumattakaan muita viisaampi, mutta kieltämättä hieman petyin edellisen ketjun vastaväittäjiin, kun keskustelun sävy meni lähinnä haistatteluksi. Mitään varsinaista asiaa ei enää tuntunut olevan kenelläkään, vaan yhtä kettuilua. Itse kuitenkin perustelin kantojani aika laajasti ja monipuolisesti, mutta pitäisi tietty lukea koko viestiketju ja kuka sitä enää jaksaa. Minä en ole mikään ukkoressu, joksi minua nimitit, enkä ole satuillut yhtään mitään. Jos olet(te) jo nyt noin hämmästyneitä elämästäni, kun olen kertonut siitä murto-osan, niin voinhan kertoa vielä lisääkin, niin saatte sitten lisää sääliä tätä ukkoressukkaa. Toisella kertaa sitten."Minä kun nyt satuin haaveilemaan koskemattomasta vaimosta ja sellaisen itselleni sitten sainkin."
Olithan myös itse varmasti koskematon? - A luokkaa
I re ne kirjoitti:
"Minä kun nyt satuin haaveilemaan koskemattomasta vaimosta ja sellaisen itselleni sitten sainkin."
Olithan myös itse varmasti koskematon?En, mutta miten se liittyy siihen toiveeseen, joka minulla oli? Enhän ole vaatinut keneltäkään mitään(naiseni oli koskematon, koska oli itse päättänyt säästää itsensä sille oikealle), eikä kenenkään ole tarvinnut hyväksyä minua kuin omasta vapaasta tahdostaan. Siksi molemmat saivat juuri sitä, mitä halusivatkin. Naiselle seksi merkitsee enemmän kuin miehille ja siksi halusin naisen, joka on koskematon. Älkää kuitenkaan aloittako uutta neitsyt keskustelua, koska tämä ketju täyttyy alta aikayksikön, kun kaikki haista vitt.. ja sä olet ö luokkaa kirjoittajat ryntäävät paikalle fiksuine mielipiteineen.
- hgfjgfhjgjghj
A luokkaa kirjoitti:
En, mutta miten se liittyy siihen toiveeseen, joka minulla oli? Enhän ole vaatinut keneltäkään mitään(naiseni oli koskematon, koska oli itse päättänyt säästää itsensä sille oikealle), eikä kenenkään ole tarvinnut hyväksyä minua kuin omasta vapaasta tahdostaan. Siksi molemmat saivat juuri sitä, mitä halusivatkin. Naiselle seksi merkitsee enemmän kuin miehille ja siksi halusin naisen, joka on koskematon. Älkää kuitenkaan aloittako uutta neitsyt keskustelua, koska tämä ketju täyttyy alta aikayksikön, kun kaikki haista vitt.. ja sä olet ö luokkaa kirjoittajat ryntäävät paikalle fiksuine mielipiteineen.
Korjaus:
JOILLEKIN naisille seksi merkitsee enemmän kuin miehille. - A luokkaa
hgfjgfhjgjghj kirjoitti:
Korjaus:
JOILLEKIN naisille seksi merkitsee enemmän kuin miehille.Ihan tutkimuksenkin mukaan KAKILLE naisille, mutta ehkä sitten eriasteisesti.
- A luokkaa
A luokkaa kirjoitti:
Ihan tutkimuksenkin mukaan KAKILLE naisille, mutta ehkä sitten eriasteisesti.
äh.. kaikille : )
- A luokkaa
Nainen82- kirjoitti:
"Annat ymmärtää, mitä itse ajattelet heistä ja mitä he ns. tilastollisesti(kin) ovat, mutta sitten vedätkin takaisin, sanoen… tässä kukaan mitään oo sanonut, vaan tarkoitus oli vain plaa plaa."
Sisälukutaitosi on näköjään vähän kadoksissa. Olen edelleen sitä mieltä että älykkäät naiset tuskin omasta tahdostaan jäävät kotiäidiksi. Siihen onko kotiäidin työ arvokasta vai ei en ole ottanut lainkaan kantaa.
"Snobi tyyli tulee esiin lähinnä siinä, että ryhdytään arvioimaan jonkun muun kirjoituksia, eli näpäytellään ja huomautellaan ihan aiheeseen kuulumattomista asioista"
Heh, ja sinähän et tähän syntiin ole syyllistynyt? Tartut johonkin ihme kirjoitustyyliin ja lähdet siitä revittelemään kuinka minulle on epäilemättä jo kotona opetettu tämä ylenkatsominen.
"Nyt kyselet, että pitäisikö koko palasta lopettaa, kun minä vain tiedän kaiken. Minulle on todellakin se ja sama, vaikka lopetettaisiin, mutta kuvittelin, että tämä on keskustelupalsta ja jos saa aikaan keskustelua, niin silloin luulisin jollain tavalla onnistuneeni toimimaan oikein."
Mitäs keskustelua se on kun aina kun tulee joku vasta-argumentti niin sinä vain vetoat siihen ettei vastaansanoja todellisuudessa ymmärrä asiasta mitään? Heittäisit edes jonkin asiallisen vastauksen, mutta sinun oma "tietäymyksesi" ei osoita kantasi oikeellisuutta pätkän vertaa.
"En tietenkään itse väheksy, mutta teillä pettää logiikka, kun on oma lehmä ojassa."
Ainohei hyvä että korjasit ettet missään tapauksessa väheksy meitä ettet vaan syyllistyisi samaan mistä syytät muita. Niin missä vaiheessa logiikka pettää? Minä ja muuta muu on esittänyt että koulutetut ihmiset ovat keskimäärin fiksumpia kuin kouluttamattomat. Kukaan ei tietääkseni ole väittänyt että fiksut ihmiset ovat automaattisesti parempia kasvattajia kuin vähemmän fiksut. Ja mistäs sinä ylipäänsä tiedät mikä on ammattitaitoista kasvatusta? Ai niin, pääsi unohtumaan, sinähän tiedät kaikesta kaiken ja olet aina absoluuttisen oikeassa.
"Itse olen kylläkin sitä mieltä, että osaan(me) sen homman paremmin ihan itse ja lopputulos on taatusti parempi."
No tämähän on sanomattakin selvää :D
"Voisitko kertoa minulle, että millä tavalla esim. perhepäivähoitaja on parempi kasvattaja kuin oma äiti ja millä tavalla lapsi on virikkeellisemmässä, tai kehittävämmässä ympäristössä siellä kuin kotona?"
No toistetaan nyt kun kerran pyydetään...Päivähoidossa lapsi saa kontaktia muihin lapsiin, mitä kotona ei välttämättä saa. Lisäksi lapsi oppii toimimaan ryhmässä (esim. odottamaan omaa vuoroaan yms.), toisin kuin kotona jossa äiti on ottanut elämäntehtäväkseen naperon passaamisen. Bonuksena lapsi oppii helpommin omatoimiseksi kun päiväkodissa ohjaajat eivät aina välittömästi ehdi apuun.Lisää mietittävää
Päiväkotihoidosta sen verran, että se ei ole toimiva laitos. Kaikki siellä toimivat kasvattajat eivät ole riittävän ammattitaitoisia ja hoitoalan työ vaatii ammattitaidon lisäksi muutakin. Se vaatii välittämistä ja ainut oikea tapa tehdä tuota työtä, on se, että sitä tehdään sydämellä, mutta tämän yhtälön toteutuminen homogeenisesti on lähes mahdotonta. Harvassa ovat ne ammattiosaajat, jotka loppuun saakka myös välittävät lapsista. Suurin osa päiväkodeista on heikkotasoisia ja että päivähoidolla saataisiin jotain positiivista aikaan lasten kasvatuksessa, täytyisi henkilökunnan olla sitoutuneita kasvatustehtävään ja heidän tulisi pyrkiä rakentamaan lapselle toimiva / turvallinen ympäristö. Tämä toive jää valitettavasti vain haaveeksi nykymallin päiväkodeissa, joissa ryhmätkin ovat jo täysin epätoimivia. Koulutuksella voisi vaikuttaa siihen, että ohjaajat pystyisivät paremmin lukemaan lapsen tunne-elämää ja toimimaan vuorovaikutuksessa lasten kanssa, mutta ketä lopulta kiinnostaa ja kuka ylipäätään ehtii / välittää. Entäpä jatkuvat ryhmän ja ohjaajien muutokset? Tämä jo ihan tutkitustikin vaikuttaa lapsen turvallisuudentuntoon ja entä sitten taaperoikäiset lapset, jotka tarvitsevat ennen muuta tukea ja huomiota. Kysynpä vaan, että mitä ryhmätaitoja niiden siten pitää oppia? Jonottamistako ja sitä, että ohjaaja ei aina(koskaan) ehdi apuun, kun apua tarvitaan? Tällä tavallako lapsi sitten oppii itsenäiseksi? Mottona on ilmeisesti se, että mikä ei tapa, se vahvistaa ja on ”äitejä” jotka sanovat, ”riittää kun lapsi pysyy hengissä”. Tuo ajatus on jotenkin niin tunteeton, että menee jo lähelle Linkolan teesejä(lasten hankkiminen on ympäristörikos).
Päiväkodit tuotiin alunperin Saksasta ja niiden tarkoituksena oli se, että yhteiskunta pystyisi huolehtimaan lapsista, joilla oli huonot kotiolosuhteet. Yhteiskunta halusi, että kaikilla lapsilla olisi suht samat lähtökohdat elämään. Homma on nyttemmin kääntynyt jokseenkin päälaelleen, nimittäin nykyään hyväosaisten perheiden lapset viedään hoitoon. Vielä 80 luvulla päivähoitopaikan sai vain yksinhuoltajat ja muut vähäosaiset, joiden oli pakko mennä töihin. Nykyään sitten päivähoito(yhtäkkiä) onkin kotihoitoa parempi vaihtoehto ja se on niin hienoa, että lapsi voi helposti olla 10h/vrk päivähoidossa, eikä se mitään haittaa, vaikka se on todettu haitalliseksi. Lapset myös sairastelevat paljon päiväkodeissa ja melu on sitä luokkaa, että se voi aiheuttaa, jopa psyykkisiä ongelmia lapsille. Jatkuva kiire ja lapsen raahaaminen tiukoilla aikatauluilla paikasta a pisteeseen b tuo osaltaan turvattomuutta. Tällaisen lapsen voi olla jo vaikea ymmärtää edes sitä, missä on oma koti. Tuttavani lapsi kysyin minulta kerran aika erikoisen kysymyksen. Hän kysyi, että kuka on minun äitini? En ole koskaan kuullut kenenkään lapsen suusta moista, mutta kun tiedän suunnilleen, miten tuota lasta on juoksutettu paikasta toiseen, niin ymmärrän kyllä. Kukaan tarhatäti ei voi koskaan korvata isän ja äidin paikkaa, mutta nykyään se on jostain syystä nähty hyväksi vaihtoehdoksi(paremman puutteessa). Edes ne tutkimukset, jotka on pyritty tekemään päiväkotihoitoa puoltaviksi, eivät voi ummistaa silmiään siltä tosiasialta, että päiväkodit, ovat epätoimivia. Olen sitä mieltä, että jopa sosiaaliset taidot kehittyvät kotona paremmin, kun lapsen tarpeet huomioidaan, häntä rakastetaan ja voihan lapsia viedä päiväkerhoihin, leikkipuistoihin ja useissa perheissä on myös sisaruksia. Alle kolmevuotiaat lapset eivät edes osaa vielä leikkiä muiden lasten kanssa, vaan leikkivät rinnakasleikkejä. Jatkuva kiire helpottaa, kun lapsia ei tarvitse viedä hoitoon ja tietyt omat, turvalliset arkirutiinit ovat omiaan luomaan perusturvallisuuden tunnetta lapselle, kun lapsi saa olla kotona. Monissa perheissä ei ole osattu laskea edes taloudellista hyötyä oikein, tai se voi olla aika paljon pienempi kuin mitä luullaan. Lähdetään nyt vaikka siitä, että toista autoa ei välttämättä tarvita jne… - Nainen82-
A luokkaa kirjoitti:
Lisää mietittävää
Päiväkotihoidosta sen verran, että se ei ole toimiva laitos. Kaikki siellä toimivat kasvattajat eivät ole riittävän ammattitaitoisia ja hoitoalan työ vaatii ammattitaidon lisäksi muutakin. Se vaatii välittämistä ja ainut oikea tapa tehdä tuota työtä, on se, että sitä tehdään sydämellä, mutta tämän yhtälön toteutuminen homogeenisesti on lähes mahdotonta. Harvassa ovat ne ammattiosaajat, jotka loppuun saakka myös välittävät lapsista. Suurin osa päiväkodeista on heikkotasoisia ja että päivähoidolla saataisiin jotain positiivista aikaan lasten kasvatuksessa, täytyisi henkilökunnan olla sitoutuneita kasvatustehtävään ja heidän tulisi pyrkiä rakentamaan lapselle toimiva / turvallinen ympäristö. Tämä toive jää valitettavasti vain haaveeksi nykymallin päiväkodeissa, joissa ryhmätkin ovat jo täysin epätoimivia. Koulutuksella voisi vaikuttaa siihen, että ohjaajat pystyisivät paremmin lukemaan lapsen tunne-elämää ja toimimaan vuorovaikutuksessa lasten kanssa, mutta ketä lopulta kiinnostaa ja kuka ylipäätään ehtii / välittää. Entäpä jatkuvat ryhmän ja ohjaajien muutokset? Tämä jo ihan tutkitustikin vaikuttaa lapsen turvallisuudentuntoon ja entä sitten taaperoikäiset lapset, jotka tarvitsevat ennen muuta tukea ja huomiota. Kysynpä vaan, että mitä ryhmätaitoja niiden siten pitää oppia? Jonottamistako ja sitä, että ohjaaja ei aina(koskaan) ehdi apuun, kun apua tarvitaan? Tällä tavallako lapsi sitten oppii itsenäiseksi? Mottona on ilmeisesti se, että mikä ei tapa, se vahvistaa ja on ”äitejä” jotka sanovat, ”riittää kun lapsi pysyy hengissä”. Tuo ajatus on jotenkin niin tunteeton, että menee jo lähelle Linkolan teesejä(lasten hankkiminen on ympäristörikos).
Päiväkodit tuotiin alunperin Saksasta ja niiden tarkoituksena oli se, että yhteiskunta pystyisi huolehtimaan lapsista, joilla oli huonot kotiolosuhteet. Yhteiskunta halusi, että kaikilla lapsilla olisi suht samat lähtökohdat elämään. Homma on nyttemmin kääntynyt jokseenkin päälaelleen, nimittäin nykyään hyväosaisten perheiden lapset viedään hoitoon. Vielä 80 luvulla päivähoitopaikan sai vain yksinhuoltajat ja muut vähäosaiset, joiden oli pakko mennä töihin. Nykyään sitten päivähoito(yhtäkkiä) onkin kotihoitoa parempi vaihtoehto ja se on niin hienoa, että lapsi voi helposti olla 10h/vrk päivähoidossa, eikä se mitään haittaa, vaikka se on todettu haitalliseksi. Lapset myös sairastelevat paljon päiväkodeissa ja melu on sitä luokkaa, että se voi aiheuttaa, jopa psyykkisiä ongelmia lapsille. Jatkuva kiire ja lapsen raahaaminen tiukoilla aikatauluilla paikasta a pisteeseen b tuo osaltaan turvattomuutta. Tällaisen lapsen voi olla jo vaikea ymmärtää edes sitä, missä on oma koti. Tuttavani lapsi kysyin minulta kerran aika erikoisen kysymyksen. Hän kysyi, että kuka on minun äitini? En ole koskaan kuullut kenenkään lapsen suusta moista, mutta kun tiedän suunnilleen, miten tuota lasta on juoksutettu paikasta toiseen, niin ymmärrän kyllä. Kukaan tarhatäti ei voi koskaan korvata isän ja äidin paikkaa, mutta nykyään se on jostain syystä nähty hyväksi vaihtoehdoksi(paremman puutteessa). Edes ne tutkimukset, jotka on pyritty tekemään päiväkotihoitoa puoltaviksi, eivät voi ummistaa silmiään siltä tosiasialta, että päiväkodit, ovat epätoimivia. Olen sitä mieltä, että jopa sosiaaliset taidot kehittyvät kotona paremmin, kun lapsen tarpeet huomioidaan, häntä rakastetaan ja voihan lapsia viedä päiväkerhoihin, leikkipuistoihin ja useissa perheissä on myös sisaruksia. Alle kolmevuotiaat lapset eivät edes osaa vielä leikkiä muiden lasten kanssa, vaan leikkivät rinnakasleikkejä. Jatkuva kiire helpottaa, kun lapsia ei tarvitse viedä hoitoon ja tietyt omat, turvalliset arkirutiinit ovat omiaan luomaan perusturvallisuuden tunnetta lapselle, kun lapsi saa olla kotona. Monissa perheissä ei ole osattu laskea edes taloudellista hyötyä oikein, tai se voi olla aika paljon pienempi kuin mitä luullaan. Lähdetään nyt vaikka siitä, että toista autoa ei välttämättä tarvita jne…Ohhoh, taas tuli sellainen avautuminen ettei tuota erkkikään jaksa lukea.
Juu, siinä olet oikeassa ettei yhtä ainoaa älykkyyden määritelmää ole olemassakaan. Mutta riippumatta siitä miten se määritellään, kiistätkö silti sen, että älykäs ihminen haluaa myös käyttää älyään? Kotona äiti ei saa virikkeitä eikä ole mitään mihin sitä älyä käyttää (vai oletko tosissasi sitä mieltä, että täytyy olla Einstein jotta pystyy vaihtamaan vaippoja ja laittamaan ruokaa), joten kaiken logiikan mukaan ihminen joka kaipaa korkeamman tason virikkeitä ei viihdy kotiäitinä.
Ja sillä mitä mieltä sinä olet minun älykkyydestäni ei ole tämän asian kannalta mitään merkitystä (ja sinähän tiedät jo mitä mieltä minä olen sinun älykkyydestäsi). Minun älyni tai sen puute ei itse asiassa vaikuta asiaan millään tavalla. Vaikka huomautuksen siitä että maa ei ole litteä, olisi esittänyt tyhmä ihminen, ei se silti muuta itse asiaa mihinkään. - Nainen82-
A luokkaa kirjoitti:
Olen tuonut kotiäiteydestä esiin sen, että lapsen kannalta se on kaikkein paras ja riskittömin vaihtoehto, mutta en ole pitänyt sitä ainoana vaihtoehtona lapsen hoidon suhteen. Olen kertonut, että läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta lapsen kotihoitoon ja siksi kukaan ei voi osoitella sormella työssä käyviä ja uraa luovia naisia. Enkä tässä ole syyttelemässä niitäkään, joilla olisi varaa jäädä kotiin, mutta eivät sitä valintaa tee. Kyse on ennen muuta arvovalinnasta ja nykyajan arvomaailman huomioiden, on turha edes yrittää puhua kotiäiteyden puolesta(ellei tätä keskustelua lasketa).
Sinun tilanteellasi ei sinällään ole mitään merkitystä, mutta onhan se vähän niin kuin puskasta kirjoittelua, jos kritisoi juuri sitä, mitä itse on ja puhuu tavallaan omia arvojaan vastaan. Ennen kuin ehdit taas syyttämään väärin käsityksistä, niin tarkennan asiaa. Olet kirjoittanut, että kotiäidit eivät ole älykkäitä ja vaikkakin olet asian jo korjannut moneen kertaan, ehdit kuitenkin noin kirjoittaa. No, tuleeko sitten mieleen, että olet itse kotiäiti? Ei varmaan ja tuleeko mieleen, että jotenkin katsoisit oikeaksi ja hyväksi vaihtoehdoksi kotiin lasten kanssa jäämisen, kun olet monin tavoin ensin puolustellut sitä, miksi kotiin jäävät vain tyhmät, huonosti koulutetut. No, sanot kuitenkin itse olevasi kotiäiti ja iloinen siitä, että olet tehnyt tämän valinnan ja että se on ollut oikea valinta. Lisäksi annat itsestäsi sellaisen vaikutelman, että olet korkeasti koulutettu, kun näsäviisaasti arvostelet minun ja muiden kirjoituksia moneen kertaan. Sinun pääpointtisi onkin ollut koko keskustelun ajan vain se ajatus, että meillä vastakirjoittajilla on hieman heikko koulutus. No, eihän tässä sitten mitään ristiriitaa ole päässyt syntymään, kun olet tavallaan itse haukkunut itsesi tyhmäksi(kotiäiti) ja väittänyt, että akateemisesti koulutetut eivät ole kotiäitejä(normaalisti). Silti annat itsestäsi kuvan, että olet akateemisesti koulutettu ja ellet ole, niin pidähän sitten pienempää suuta koulutuksista ym. Nyt sitten varmaan kirjoitat jälleen kerran, että kukaan ei ymmärrä sinua, mutta jospa palaisit itse lukemaan omia kirjoituksiasi, ihan vaikka alusta lähtien, niin tuskin ymmärtäisit itsekkään.
Itse asian kyllä ymmärrän, mitä olet yrittänyt viestittää (sinua itseäsi en). Asia lyhykäisyydessään on se, että korkeasti koulutettu jää helpommin töihin, kuin että jää kotiin lasten kanssa. Asia on kyllä näin, mutta silti sanon, että myös korkeasti koulutettuja äitejä jää kotiin, silläkin uhalla, että ura katkeaa(jos se on taloudellisesti mahdollista). Mistä siinä on kyse? Kyse on arvovalinnasta ja eikö silloin se koulutettu äiti, joka tekee sydämessään arvovalinnan, asettaen lapsen edun oman etunsa edelle, ole tehnyt oikeammin ja VIISAAMMIN kuin se, joka ajattelee itsekkäästi? Minä en syytä, tai patista ketään näissä asioissa, mutta on se nyt h e l v e t i n väärin, jos tätä ei (haluta) nähdä, vaan aletaan peräti spekuloimaan kyseisen henkilön kyvyillä selvitä työelämässä tms. Nykyään se, että tekee oikein, on niin outoa ja harvinaista, että kyseisen henkilön älykkyys on syytä arvioida uudelleen(liittyy myös edellisen ketjun neitsyt keskusteluun).
Kirjoitit: ”Eli tulee sellainen tunne että sellainen asia kuin väite ja sen perustelut, ja näiden ero, jää sulle jotenkin vähän hämäräksi”. Väitteitä ja niiden perusteluja tutkin päivittäin, enkä tarkoita tätä palstaa."Mistä siinä on kyse? Kyse on arvovalinnasta ja eikö silloin se koulutettu äiti, joka tekee sydämessään arvovalinnan, asettaen lapsen edun oman etunsa edelle, ole tehnyt oikeammin ja VIISAAMMIN kuin se, joka ajattelee itsekkäästi?"
Nonniin nyt ollaan asian ytimessä. Ensin sanot ettet tuomitse ihmisten valintoja, mutta silti annat ymmärtää että töissä käyvät äidit olisivat itsekkäitä. Päätä nyt jo mitä mieltä olet. Ilmeisesti mielestäsi ainut hyväksyttävä syy käydä töissä on se, ettei talous kestä kotiinjäämistä. No entäs jos nainen vain nauttii työstää? Eis, ei niinhän saa niin tehdä kun se on itsekästä. Ainut mistä nainen saa oikeutetusti nauttia on lasten hoitaminen, vai mitä?
"Nykyään se, että tekee oikein, on niin outoa ja harvinaista, että kyseisen henkilön älykkyys on syytä arvioida uudelleen(liittyy myös edellisen ketjun neitsyt keskusteluun)."
Voi kiesus, vieläkö jaksat olla näin puusilmä. Lukuisat naiset kertoivat sinulle omasta kokemuksestaan ettei seksi ole heille niin maatakaatavan vakavaa, mutta kuittasit kaikki vastaväitteet tosiaan sillä ettei nämä ihmiset "ymmärrä rakkaudesta mitään" ja "sinä oman elämäkokemuksesi perusteella tiedät mikä on oikein". Niin muiden ihmisten aidoilla elämänkokemuksillahan ei ole mitään painoarvoa...
Ai et syytä tai patista ketään. Ethän sinä muuta teekkään?! Seksiä harrastaneet naiset ovat "rikkinäisiä" ja mitä lie, työssäkäyvät naiset ovat "itsekkäitä" yms. Shall I carry on? - Tunneälyä uupuu
A luokkaa kirjoitti:
En, mutta miten se liittyy siihen toiveeseen, joka minulla oli? Enhän ole vaatinut keneltäkään mitään(naiseni oli koskematon, koska oli itse päättänyt säästää itsensä sille oikealle), eikä kenenkään ole tarvinnut hyväksyä minua kuin omasta vapaasta tahdostaan. Siksi molemmat saivat juuri sitä, mitä halusivatkin. Naiselle seksi merkitsee enemmän kuin miehille ja siksi halusin naisen, joka on koskematon. Älkää kuitenkaan aloittako uutta neitsyt keskustelua, koska tämä ketju täyttyy alta aikayksikön, kun kaikki haista vitt.. ja sä olet ö luokkaa kirjoittajat ryntäävät paikalle fiksuine mielipiteineen.
Kuvitella, että A-luokan immeinen voi näin piskuisella jutulla selvittää, miten olemattomat älyn lahjat todellisuudessa ovat. Pään kovalevylle voi kerätä vaikka mitä, jos muisti on hyvä, mutta tunne ja äly ovat lahjoja, jotka joko toimivat tai sitten eivät.
- A luokkaa
Nainen82- kirjoitti:
"Mistä siinä on kyse? Kyse on arvovalinnasta ja eikö silloin se koulutettu äiti, joka tekee sydämessään arvovalinnan, asettaen lapsen edun oman etunsa edelle, ole tehnyt oikeammin ja VIISAAMMIN kuin se, joka ajattelee itsekkäästi?"
Nonniin nyt ollaan asian ytimessä. Ensin sanot ettet tuomitse ihmisten valintoja, mutta silti annat ymmärtää että töissä käyvät äidit olisivat itsekkäitä. Päätä nyt jo mitä mieltä olet. Ilmeisesti mielestäsi ainut hyväksyttävä syy käydä töissä on se, ettei talous kestä kotiinjäämistä. No entäs jos nainen vain nauttii työstää? Eis, ei niinhän saa niin tehdä kun se on itsekästä. Ainut mistä nainen saa oikeutetusti nauttia on lasten hoitaminen, vai mitä?
"Nykyään se, että tekee oikein, on niin outoa ja harvinaista, että kyseisen henkilön älykkyys on syytä arvioida uudelleen(liittyy myös edellisen ketjun neitsyt keskusteluun)."
Voi kiesus, vieläkö jaksat olla näin puusilmä. Lukuisat naiset kertoivat sinulle omasta kokemuksestaan ettei seksi ole heille niin maatakaatavan vakavaa, mutta kuittasit kaikki vastaväitteet tosiaan sillä ettei nämä ihmiset "ymmärrä rakkaudesta mitään" ja "sinä oman elämäkokemuksesi perusteella tiedät mikä on oikein". Niin muiden ihmisten aidoilla elämänkokemuksillahan ei ole mitään painoarvoa...
Ai et syytä tai patista ketään. Ethän sinä muuta teekkään?! Seksiä harrastaneet naiset ovat "rikkinäisiä" ja mitä lie, työssäkäyvät naiset ovat "itsekkäitä" yms. Shall I carry on?Ajattelet liian kulmikkaasti kaiken, etkä osaa ns. harmonisoida kirjoituksia, eli muodostaa niistä yhteneväistä käsitystä. Tämä sama ongelma oli siinä neitsyt ketjussa ja suorastaan ihmettelen, että miten sokeita te olette lukemaan / ymmärtämään sen, mitä joku yrittää sanoa. Hyvä, että olet kuitenkin huomannut, että en tuomitse työssä käyviä, enkä edes niitä työssä käyviä, joilla olisi varaa jäädä kotiin. Kirjoitan tähän ketjuun siksi, että kerroit harvinaisen selvästi, että ne naiset, jotka jäävät kotiin lasten kanssa, ovat tyhmiä ja älylliseltä kapasiteetiltaan heikkoja, eivätkä tuskin edes pysty mihinkään muuhun kuin imuroimiseen tms. On tämä kyllä sen sortin sutkautus, että politiikassa tässä ei olisi kyllä päässyt enää pelkällä huomautuksella, ei sitten varmasti. Menee sinne Hakkaraisen osastolle nämä jutut ja otin sinut kiinni tästä siksikin, että olet sanonut olevasi lääkäri. No, sanot sen täällä anonyymina, mutta hiukan tuli kyllä sellainen fiilis, että taidat olla aika ylimielinen tapaus ihan livenäkin.
Ole mikä olet, mutta voisitko sinä arvon lääkäri ymmärtää, että on naisia, jotka tekevät päätöksiä myös sydämellään, eivätkä pelkästään järjellä. On olemassa arvovalintoja, joissa ratkaisut tehdään epäitsekkäistä lähtökohdista ja tällainen ihminen on valmis menettämään / antamaan osan omasta elämästään jonkun toisen hyväksi. Tiedän, että kaikki eivät tähän pysty ja vapaus vallitkoon, en syyllistä, toistan, en syyllistä, mutta on se nyt aika moista kettuilua, jos joku tulee avautumaan niille äideille, jotka ovat olleet valmiita uhraamaan oman elämänsä lastensa edun vuoksi. Minusta se on loukkaavaa ja hyvin ajattelematonta lähteä leimaamaan tyhmiksi ja lahjattomiksi näitä naisia. Se, että joku tekee tämän arvokkaan valinnan, on tehnyt sen kokonaan vapaaehtoista ja se, joka sitä ei tee, on kokonaan vapaa, koska ei kenelläkään ole oikeutta vaatia, ketään omaksumaan omia arvojaan(liittyy myös neitsyys keskusteluun). En nyt sitten kirjoita pidempään, kun et pysty omaksumaan paljoa kerralla. - A luokkaa
Nainen82- kirjoitti:
Ohhoh, taas tuli sellainen avautuminen ettei tuota erkkikään jaksa lukea.
Juu, siinä olet oikeassa ettei yhtä ainoaa älykkyyden määritelmää ole olemassakaan. Mutta riippumatta siitä miten se määritellään, kiistätkö silti sen, että älykäs ihminen haluaa myös käyttää älyään? Kotona äiti ei saa virikkeitä eikä ole mitään mihin sitä älyä käyttää (vai oletko tosissasi sitä mieltä, että täytyy olla Einstein jotta pystyy vaihtamaan vaippoja ja laittamaan ruokaa), joten kaiken logiikan mukaan ihminen joka kaipaa korkeamman tason virikkeitä ei viihdy kotiäitinä.
Ja sillä mitä mieltä sinä olet minun älykkyydestäni ei ole tämän asian kannalta mitään merkitystä (ja sinähän tiedät jo mitä mieltä minä olen sinun älykkyydestäsi). Minun älyni tai sen puute ei itse asiassa vaikuta asiaan millään tavalla. Vaikka huomautuksen siitä että maa ei ole litteä, olisi esittänyt tyhmä ihminen, ei se silti muuta itse asiaa mihinkään.Eihän tuo nyt mikään pitkä teksti ole ja jaoin sen kahteen erilliseen, eri asioita käsittelevään kirjoitukseen. Älystä halusin tehdä vain selväksi sen, että lähestyit asiaa hieman väärästä näkökulmasta. Kotiäiti voi olla älykäs yksilö ja silti hän voi haluta jäädä kotiin, koska haluaa hoitaa itse lapsensa. Tämä on kuule aika luonnollinen asia, että äiti ei halua antaa lapsiaan muille hoidettaviksi. En tiedä onko sinulla lapsia ja ei sinällään kiinnosta edes tietää, mutta moni äiti ei vain halua antaa lastaan hoitoon. Omaa lastaan rakastaa niin vietävästi, että sille haluaa antaa kaiken mahdollisen tuen ja avun elämään, jonka katsoo jollain tavalla auttavan lasta jaksamaan elämässä. Oma ammatti ja ura jäävät helposti hopealle ja vaikka olisi luonteeltaan kunnianhimoinenkin, niin siitä huolimatta moni äiti vain jää lasten kanssa kotiin. Puhut jatkuvasti vain siitä, mitä äiti saa ja mitä äiti ei saa. Mitä äidin pitää tehdä kotona ja mistä äiti on vapaa muualla jne. Tekisi mieli sanoa, että sinä et ole kuule äitiä nähnytkään. Äiti ei yleensä ensimmäisenä ajattele itseään ja omaa etuaan, vaan normaalisti äidit ovat aika uhrautuvaista sorttia. En edelleenkään tarkoita, että äidin pitäisi jäädä kotiin, että olisi hyvä äiti, mutta tuo sinun, mitä minä, minä, minä menetän tyyli, ei kyllä kuulosta äidille sopivalta asenteelta.
Kuka teki huomautuksen maan pyöreästä muodosta, niin sitä ei varmaan edes tiedetä. Siitä on oltu kahta eri mieltä jo miltei 2000 vuotta. Joku älykäs sen on huomannut, mutta tuskin sai osakseen ihailua ja pidettiin varmaan tyhmänä. Niinhän sinäkin kotiäitejä. - Nainen82-
A luokkaa kirjoitti:
Ajattelet liian kulmikkaasti kaiken, etkä osaa ns. harmonisoida kirjoituksia, eli muodostaa niistä yhteneväistä käsitystä. Tämä sama ongelma oli siinä neitsyt ketjussa ja suorastaan ihmettelen, että miten sokeita te olette lukemaan / ymmärtämään sen, mitä joku yrittää sanoa. Hyvä, että olet kuitenkin huomannut, että en tuomitse työssä käyviä, enkä edes niitä työssä käyviä, joilla olisi varaa jäädä kotiin. Kirjoitan tähän ketjuun siksi, että kerroit harvinaisen selvästi, että ne naiset, jotka jäävät kotiin lasten kanssa, ovat tyhmiä ja älylliseltä kapasiteetiltaan heikkoja, eivätkä tuskin edes pysty mihinkään muuhun kuin imuroimiseen tms. On tämä kyllä sen sortin sutkautus, että politiikassa tässä ei olisi kyllä päässyt enää pelkällä huomautuksella, ei sitten varmasti. Menee sinne Hakkaraisen osastolle nämä jutut ja otin sinut kiinni tästä siksikin, että olet sanonut olevasi lääkäri. No, sanot sen täällä anonyymina, mutta hiukan tuli kyllä sellainen fiilis, että taidat olla aika ylimielinen tapaus ihan livenäkin.
Ole mikä olet, mutta voisitko sinä arvon lääkäri ymmärtää, että on naisia, jotka tekevät päätöksiä myös sydämellään, eivätkä pelkästään järjellä. On olemassa arvovalintoja, joissa ratkaisut tehdään epäitsekkäistä lähtökohdista ja tällainen ihminen on valmis menettämään / antamaan osan omasta elämästään jonkun toisen hyväksi. Tiedän, että kaikki eivät tähän pysty ja vapaus vallitkoon, en syyllistä, toistan, en syyllistä, mutta on se nyt aika moista kettuilua, jos joku tulee avautumaan niille äideille, jotka ovat olleet valmiita uhraamaan oman elämänsä lastensa edun vuoksi. Minusta se on loukkaavaa ja hyvin ajattelematonta lähteä leimaamaan tyhmiksi ja lahjattomiksi näitä naisia. Se, että joku tekee tämän arvokkaan valinnan, on tehnyt sen kokonaan vapaaehtoista ja se, joka sitä ei tee, on kokonaan vapaa, koska ei kenelläkään ole oikeutta vaatia, ketään omaksumaan omia arvojaan(liittyy myös neitsyys keskusteluun). En nyt sitten kirjoita pidempään, kun et pysty omaksumaan paljoa kerralla.Noniin, taas nähtiin ettet vain osaa sisäistää lukemaasi.
En tosiaan ole sitä mieltä ettet sinä tuomitse ihmisiä. Kuten edellä todettiin niin ethän sinä muuta teekkään!
"Menee sinne Hakkaraisen osastolle nämä jutut ja otin sinut kiinni tästä siksikin, että olet sanonut olevasi lääkäri."
Ai että oikein otit kiinni... Niin mistä otit kiinni? Rehellisten mielipiteiden esittämisestä? Tuhma minä...
"koska ei kenelläkään ole oikeutta vaatia, ketään omaksumaan omia arvojaan(liittyy myös neitsyys keskusteluun)"
Kun nyt vielä itse omaksuisit tämän asian niin oltaisiin jo oikealla tiellä. Jos sinä jatkuvasti väität tietäväsi paremmin ja toteat että muut ovat moraalittomia/huonoja äitejä/etc. niin etkö tuossa nimenomaan ole tyrkyttämässä muille omaa elämänkatsomustasi?
"On olemassa arvovalintoja, joissa ratkaisut tehdään epäitsekkäistä lähtökohdista ja tällainen ihminen on valmis menettämään / antamaan osan omasta elämästään jonkun toisen hyväksi."
Näinhän se on, äitiys muuttaa elämää peruuttamattomasti. Sinä olisit tässä kuitenki vaatimassa että nainen uhraisi - ei vain osaa elämästään - vaan käytännössä koko elämänsä.
Ja vaikka kuinka yrität saarnata niin olen edelleenkin tätä mieltä:
Kotiäidit ovat huonoja roolimalleja lapsilleen. En ikinä haluaisi että tyttäreni omaksuisi sellaista naiskuvaa että naisen tehtävä on vain olla kotona ja hoitaa kotia ja lapsia. - I re ne
A luokkaa kirjoitti:
Eihän tuo nyt mikään pitkä teksti ole ja jaoin sen kahteen erilliseen, eri asioita käsittelevään kirjoitukseen. Älystä halusin tehdä vain selväksi sen, että lähestyit asiaa hieman väärästä näkökulmasta. Kotiäiti voi olla älykäs yksilö ja silti hän voi haluta jäädä kotiin, koska haluaa hoitaa itse lapsensa. Tämä on kuule aika luonnollinen asia, että äiti ei halua antaa lapsiaan muille hoidettaviksi. En tiedä onko sinulla lapsia ja ei sinällään kiinnosta edes tietää, mutta moni äiti ei vain halua antaa lastaan hoitoon. Omaa lastaan rakastaa niin vietävästi, että sille haluaa antaa kaiken mahdollisen tuen ja avun elämään, jonka katsoo jollain tavalla auttavan lasta jaksamaan elämässä. Oma ammatti ja ura jäävät helposti hopealle ja vaikka olisi luonteeltaan kunnianhimoinenkin, niin siitä huolimatta moni äiti vain jää lasten kanssa kotiin. Puhut jatkuvasti vain siitä, mitä äiti saa ja mitä äiti ei saa. Mitä äidin pitää tehdä kotona ja mistä äiti on vapaa muualla jne. Tekisi mieli sanoa, että sinä et ole kuule äitiä nähnytkään. Äiti ei yleensä ensimmäisenä ajattele itseään ja omaa etuaan, vaan normaalisti äidit ovat aika uhrautuvaista sorttia. En edelleenkään tarkoita, että äidin pitäisi jäädä kotiin, että olisi hyvä äiti, mutta tuo sinun, mitä minä, minä, minä menetän tyyli, ei kyllä kuulosta äidille sopivalta asenteelta.
Kuka teki huomautuksen maan pyöreästä muodosta, niin sitä ei varmaan edes tiedetä. Siitä on oltu kahta eri mieltä jo miltei 2000 vuotta. Joku älykäs sen on huomannut, mutta tuskin sai osakseen ihailua ja pidettiin varmaan tyhmänä. Niinhän sinäkin kotiäitejä.A-luokkainen, tärkeä kysymys sinulle: olisitko itse valmis jättämään työsi ja jäämään vuosiksi koti-isäksi? Oletuksella että sulla olisi vaimo joka sinua voisi ja haluaisi elättää, eli olisi taloudellisisesti mahdollista.
- A luokkaa
Nainen82- kirjoitti:
Noniin, taas nähtiin ettet vain osaa sisäistää lukemaasi.
En tosiaan ole sitä mieltä ettet sinä tuomitse ihmisiä. Kuten edellä todettiin niin ethän sinä muuta teekkään!
"Menee sinne Hakkaraisen osastolle nämä jutut ja otin sinut kiinni tästä siksikin, että olet sanonut olevasi lääkäri."
Ai että oikein otit kiinni... Niin mistä otit kiinni? Rehellisten mielipiteiden esittämisestä? Tuhma minä...
"koska ei kenelläkään ole oikeutta vaatia, ketään omaksumaan omia arvojaan(liittyy myös neitsyys keskusteluun)"
Kun nyt vielä itse omaksuisit tämän asian niin oltaisiin jo oikealla tiellä. Jos sinä jatkuvasti väität tietäväsi paremmin ja toteat että muut ovat moraalittomia/huonoja äitejä/etc. niin etkö tuossa nimenomaan ole tyrkyttämässä muille omaa elämänkatsomustasi?
"On olemassa arvovalintoja, joissa ratkaisut tehdään epäitsekkäistä lähtökohdista ja tällainen ihminen on valmis menettämään / antamaan osan omasta elämästään jonkun toisen hyväksi."
Näinhän se on, äitiys muuttaa elämää peruuttamattomasti. Sinä olisit tässä kuitenki vaatimassa että nainen uhraisi - ei vain osaa elämästään - vaan käytännössä koko elämänsä.
Ja vaikka kuinka yrität saarnata niin olen edelleenkin tätä mieltä:
Kotiäidit ovat huonoja roolimalleja lapsilleen. En ikinä haluaisi että tyttäreni omaksuisi sellaista naiskuvaa että naisen tehtävä on vain olla kotona ja hoitaa kotia ja lapsia.Minun kirjoitukset ovat tuomitsevia…. huoh… pata kattilaa jne… Joo, kiinni otin siitä, että joku ”älykäs?” ihminen on nyt sanonut jotain todella tyhmää ja vieläpä täydessä ymmärryksessään / kirkkain silmin. Tuhma sinä…. ei, ei, vaan tyhmä sinä. Niin, minulle on tosiaan ihan sama, mitä mieltä sinä olet siitä, tuomitsenko, vaan havaitsin, että poimit kirjoitukseni kohdan jossa sanon, etten tuomitse. Yritin kyllä kertoa jotain kirjoitusteni harmonisoinnista kokonaiskuvan ja tarkoituksen selkeyttämiseksi, mutta taitaa olla vieras käsite.
Arvovalinnoista ja uhrauksista en ole sanonut muuta kuin sen, että on naisia, jotka tekevät arvovalintoja. En ole vaatinut sinua tekemään, tai ketään muitakaan, joten miksi väität jotain muuta. Sinähän saat olla sitä mieltä mitä olet, enkä yritä sinua mitenkään muuttaa. Olet sitä mieltä, että kotiäidit ovat huonoja roolimalleja. No, sinä et näekään äidin tehtävissä mitään muuta kuin roolimallin. Äidillä on myös muita tehtäviä suhteessa lapseen(sinulle vierasta) ja tässä suhteessa sinulla on niin pelkistetty ja kylmä kuva äidistä.
Roolimalleja on monenlaisia ja se, mikä sopii yhdelle, ei sovi välttämättä toiselle. Nykyisin ei ole olemassa kovin selkeitä roolimalleja, joista voisi ottaa mallia. Perinteinen malli on sinun ja joidenkin mielestä pois suljettu, mutta ei kaikkien ja toisaalta mitään kovin selkeää uutta mallia ei ole tullut tilalle. Uraäideillä ei välttämättä ole mitään selvää roolimallia, josta voisi mallata sitä, miten uralla eteneminen ja perhe sovitetaan yhteen, tai millainen uranaisen pitäisi olla kotona. Tässä suhteessa olemme jonkinasteisessa murrosvaiheessa ja vasta tulevaisuus näyttää sen, miten hyvä ja toimiva tuo sinun roolimallisi on käytännössä / sen miten hyvin suoriudut roolistasi. Siksi en voi yhtyä tuohon samaan ehdottomuuteen, jota viljelet omasta roolistasi lasten mallina ja oletko tietoinen, etteivät lapset aina noudata vanhempiensa antamaa mallia. Entä jos tyttärestäsi tuleekin se typerä kotiäiti, jota sinä inhoat. Jokainen perhe luo tietenkin itselleen / yhteisesti sopivat roolimallit, eikä tarkoitus ole asettua sellaiseen rooliin, jonka kokee itselleen vieraaksi. Keskustelun pointti ei kuitenkaan ollut tämä, vaan se, että joku keksi sanoa, että kotiäidinrooli on typeryksen rooli. Se ei ollut tuhmasti sanottu, vaan ainoastaan tyhmä sanoo noin. - A luokkaa
I re ne kirjoitti:
A-luokkainen, tärkeä kysymys sinulle: olisitko itse valmis jättämään työsi ja jäämään vuosiksi koti-isäksi? Oletuksella että sulla olisi vaimo joka sinua voisi ja haluaisi elättää, eli olisi taloudellisisesti mahdollista.
Jokainen tekee oman itsenäisen valintansa tässä suhteessa. Kyse ei ole siitä, minkä valinnan minä tekisin ja minkä joku muu, vaan siitä, että jokainen tekee itselleen sopivan valinnan. Naiselle on tietty huomattavasti luontevampaa jäädä kotiin ja kait se on sitten se äidin vaisto ja hoivavietti, mutta onhan niitä koti-isiäkin. Minä kuitenkin näen naisen ja miehen välillä paljon muitakin eroja kuin ulkomuodon. Mies on mies ja nainen on nainen, vaikka feministit sanoisivat mitä. Tässä suhteessa nainen sopii paljon paremmin kotiin kuin mies. Tämä kotiin jääminen, tai töissä käyminen ei kuitenkaan ole ollut keskustelun pointti, vaan se, että kotiäidit leimattiin tyhmiksi. Siitä tämä keskustelu on lähtenyt etenemään.
Niin, jäisinkö kotiin. Paljon mahdollista, koska tulen hyvin toimeen lasten kanssa ja rakastan heitä yli kaiken. Toisaalta olen valinnut sellaisen vaimon, jolla oli perinteiset arvot ja lähtökodittain meillä on asetelma ollut luonnostaan se, että vaimo on kotona. Nämäkin ovat sen tyyppisiä asioita, jotka kannattaa huomioida vaimoa etsiessä. Otanko uraohjuksen, jos pidän enemmän siitä kotiäiti tyypistä. - fghjåoftg
A luokkaa kirjoitti:
Jokainen tekee oman itsenäisen valintansa tässä suhteessa. Kyse ei ole siitä, minkä valinnan minä tekisin ja minkä joku muu, vaan siitä, että jokainen tekee itselleen sopivan valinnan. Naiselle on tietty huomattavasti luontevampaa jäädä kotiin ja kait se on sitten se äidin vaisto ja hoivavietti, mutta onhan niitä koti-isiäkin. Minä kuitenkin näen naisen ja miehen välillä paljon muitakin eroja kuin ulkomuodon. Mies on mies ja nainen on nainen, vaikka feministit sanoisivat mitä. Tässä suhteessa nainen sopii paljon paremmin kotiin kuin mies. Tämä kotiin jääminen, tai töissä käyminen ei kuitenkaan ole ollut keskustelun pointti, vaan se, että kotiäidit leimattiin tyhmiksi. Siitä tämä keskustelu on lähtenyt etenemään.
Niin, jäisinkö kotiin. Paljon mahdollista, koska tulen hyvin toimeen lasten kanssa ja rakastan heitä yli kaiken. Toisaalta olen valinnut sellaisen vaimon, jolla oli perinteiset arvot ja lähtökodittain meillä on asetelma ollut luonnostaan se, että vaimo on kotona. Nämäkin ovat sen tyyppisiä asioita, jotka kannattaa huomioida vaimoa etsiessä. Otanko uraohjuksen, jos pidän enemmän siitä kotiäiti tyypistä.Mä olen nyt uskoton tavoilleni ja jatkan sittenkin hetken sun kanssasi jankkaamista.
Korostan, että sä näet keskustelun pointtinä että joku täällä on leimannut kotiäidit tyhmiksi. Mä näen kotiinjäämisen vs töissäkäymisen aika oleellisena juttuna tässä.
Kun puhut niin paljon arvoista, että on itsekkyyttä olla uhraamatta uraansa lasten eteen, niin eihän se ole mikään sukupuolikysymys. Nykyaikana nainenkin voi saavuttaa paljon urallaan, ihan siinä kuin mieskin. Ja lasten kuuluu olla yhtä tärkeitä molemmille. Eli jos mies katsoo, että naisen tulee unohtaa omat ammatilliset asiansa lasten edun vuoksi, täytyy hänen ajatella samaa myös itsestään. Kun kerran puhutaan arvoista.
Jos olisit itse valmis jättämään työsi, urasi ja kaiken kodin ulkopuolisen jäädäksesi koti-isäksi, asia ok.
Vaan kaunis kiitos sulle A-luokkaa, kun luen sun kirjoituksiasi, mulle tulee aivan ylitsevuotava onnentunne omasta miehestäni. Hän näkee mut naisena ja haluaa mua kuin mies (siitä ei ole ollut koskaan epäilystä...), mutta silti olen hänelle tasa-arvoinen ystävä ja puoliso, vailla mitään sukupuolirooliodotuksia. Hän ei ole koskaan edes rivien välistä antanut ymmärtää että mun pitäisi tehdä tai olla tekemättä jotain siksi että olen nainen. Mun parhaita puoliani hän on sanonut olevan äly, suoruus, avoimuus- siis nämä ovat vain hänen mielipiteitään, ei kenenkään muun tai edes totta- ja okei, peppu myös;)
Meillä roolijako on perinteinen, mutta jos koskaan aistisin että mies sellaista odottaisi, astuisin varmaan taakse vasemmalle.
Onneksi sopivat ovat löytäneet toisensa puolin ja toisin. Sun kanssasi mä tulisin hulluksi alta aikayksikön. - A luokkaa
fghjåoftg kirjoitti:
Mä olen nyt uskoton tavoilleni ja jatkan sittenkin hetken sun kanssasi jankkaamista.
Korostan, että sä näet keskustelun pointtinä että joku täällä on leimannut kotiäidit tyhmiksi. Mä näen kotiinjäämisen vs töissäkäymisen aika oleellisena juttuna tässä.
Kun puhut niin paljon arvoista, että on itsekkyyttä olla uhraamatta uraansa lasten eteen, niin eihän se ole mikään sukupuolikysymys. Nykyaikana nainenkin voi saavuttaa paljon urallaan, ihan siinä kuin mieskin. Ja lasten kuuluu olla yhtä tärkeitä molemmille. Eli jos mies katsoo, että naisen tulee unohtaa omat ammatilliset asiansa lasten edun vuoksi, täytyy hänen ajatella samaa myös itsestään. Kun kerran puhutaan arvoista.
Jos olisit itse valmis jättämään työsi, urasi ja kaiken kodin ulkopuolisen jäädäksesi koti-isäksi, asia ok.
Vaan kaunis kiitos sulle A-luokkaa, kun luen sun kirjoituksiasi, mulle tulee aivan ylitsevuotava onnentunne omasta miehestäni. Hän näkee mut naisena ja haluaa mua kuin mies (siitä ei ole ollut koskaan epäilystä...), mutta silti olen hänelle tasa-arvoinen ystävä ja puoliso, vailla mitään sukupuolirooliodotuksia. Hän ei ole koskaan edes rivien välistä antanut ymmärtää että mun pitäisi tehdä tai olla tekemättä jotain siksi että olen nainen. Mun parhaita puoliani hän on sanonut olevan äly, suoruus, avoimuus- siis nämä ovat vain hänen mielipiteitään, ei kenenkään muun tai edes totta- ja okei, peppu myös;)
Meillä roolijako on perinteinen, mutta jos koskaan aistisin että mies sellaista odottaisi, astuisin varmaan taakse vasemmalle.
Onneksi sopivat ovat löytäneet toisensa puolin ja toisin. Sun kanssasi mä tulisin hulluksi alta aikayksikön.Kotiin jäämisestä ja työssä käymisestä voidaan aina keskustella ja niissä on varmasti puolensa / puolensa. Keskustelu vain lipsahti ihan johonkin muuhun, kun työssäkäyntiä alettiin puolustamaan kotiin jäävien heikolla älyllä. Itse olen korostanut arvoja, mutta en ole vaatimassa keneltäkään omia arvojani ja mitä ihmettä se kenellekään kuuluu, jos jollakin on tietyn tyyppinen naisihanne. On paljon sellaisia miehiä, jotka haluaisivat perinteitä kunnioittavan naisen vaimokseen, mutta moni saa tyytyä niihin itsekkäisiin uraohjuksiin, joista ei loppupeleissä ole kuin harmia.
Arvot eivät ole mikään sukupuolikysymys, mutta kyllä naiselle sopii lastenhoito paljon paremmin, kun miehelle, joskaan se ei mitenkään pois sulje sitä vaihtoehtoa, että mieskin voi jäädä kotiin lasten kanssa. Ei tasa-arvo sitä tarkoita, että nainen muuttuu mieheksi ja mies naiseksi. On asioita, jotka ovat naiselle luontevampia kuin miehille ja silloin, jos se vain muuten perheen tilanteeseen sopii, on hyvä / luonnollista toimia sukupuoliroolien mukaan. Ei naisen tarvitse unohtaa mitään haavettaan, tai toimia luonteensa vastaisesti, sen paremmin kuin uhrautua perheensä puolesta. Ei toki, vaan kyse on siitä, että monet naiset haluavat hoitaa itse lapsensa ja tällaisia perinteisesti ajattelevia naisia monet miehet ihailevat. Mikä tässä on sellaista, joka teidän on vaikea ymmärtää? Minä en ole vaatinut vaimoani jäämään kotiin, vaan hän jäi omasta vapaasta tahdostaan.
Arvoista olen puhunut siksi, kun täällä syytellään älynvähyydestä ja esitetään, että kotiäideillä ei kapasiteetti riitä muuhun kuin imurointiin tms. Itse ajattelen, että kyse on enemminkin arvoista ja voihan tietty olla, että joku jää kotiin siksikin, kun ei muuhun pysty, mutta on se aika törkeää ryhtyä yleistämään kotiäitien kyvyttömyyttä. Silloin, jos itse ei pysty tekemään arvovalintoja / arvokkaita päätöksiä elämässään, on tietty hyvä keventää omaatuntoaan ja sanoa, että muut tekevät ne valinnat siksi, kun eivät muuhun pysty. Voi olla(ja varmaan onkin), että sinä teit tuon valinnan siksi, kun et muuhun pystynyt(ainakin inokkaasti puollat ajatusta ja olet kotiäiti), mutta oma vaimoni ei sitä tehnyt noilla perusteilla, eikä moni muukaan.
Mitä ihmettä sinä sekoilet tuon sukupuolirooli jutun kanssa? Miehesi näkee sinut naisena ja haluaa sua...öööh… meillä ei sitten ilmeisesti näin ole. No sehän on hienoa, jos teillä synkkaa ja ei ole mitään roolijakoja missään asiassa ja tykkäätte toisistanne muutenkin. Sanon nyt kuitenkin ihan vain hiljaa ja varovasti(ettei taas syytetä omasta kehusta tms.), että minulla ja vaimollani on myös hyvä suhde. Ajattele! Tällainen mies ja tuollainen vaimo, mutta silti toimii ja olemme onnellisia. Voi että, mihinkähän nyt pitäisi vetää rasti, kun tämä kaikki on niin ihmeellistä. Minulla miehenä oli oma naisihanteeni ja vaimollani puolestaan oma miesihanteensa. Molemmat saimme sen, mitä halusimme ja odotimme toisiltamme. Olen mielelläni mies talossa ja hän puolestaan nainen, siksi sukupuoliroolit menevät meillä kohdilleen ihan luonnostaan. En minäkään ole koskaan odottanut, tai edellyttänyt häneltä mitään, puhumattakaan, että olisin pakottanut, vaan homma menee ihan luonnostaan. Kirjoitin jo tässä ketjussa aiemmin, että tekisin mielelläni jotain kotitöitä hänen kanssaan, mutta en saa tehdä niitä. Hän haluaa tehdä ne itse ja minä puolestani en anna hänelle omia töitäni, koska pyrin hoitamaan oman roolini tässä perheessä.
Kukaan ei ole tukkinut ketään mihinkään rooliin, eikä kukaan ole missään muualla kuin omalla paikallaan ja sillä paikalla saa olla niin kauan, kun itse tahtoo. Jos vaimoni ilmoittaisi minulle, että meneekin huomenna sitten töihin, niin siitä vaan. Hienosti hän jaksoi olla kotona lasten kanssa ja antaisin hänelle siitä lahjaksi vaikka vuoden loman, jos niin tahtoisi. Olen tietty onnellinen, että hän on kotona, kun siihen olemme tottuneet ja roolit ovat ns. vakiintuneet, mutta valinta on edelleen hänen omansa. En sitten tiedä, että mitä pahaa tuo kotiäiteys saa aikaan lastemme tulevaisuudessa, mutta tähän asti olemme kyllä onnistuneet kiitettävällä tavalla. Lapset ovat menestyneet elämässään monin tavoin(mutta tätähän ei saanut sanoa). Sinä sanot, että tulisit minun kanssani hulluksi. Suosittelen, että pysyt uskollisena lupauksellesi olla vastaamatta minulle, ettei mielenterveytesi ala pahemmin horjua ja hei… onneksi sinulla on se oma huippu mies. Siis kehuko se sua älykkääksi? Pidä kuule kiinni siitä kaverista, toista samanlaista et löydä. - fghjåoftg
A luokkaa kirjoitti:
Kotiin jäämisestä ja työssä käymisestä voidaan aina keskustella ja niissä on varmasti puolensa / puolensa. Keskustelu vain lipsahti ihan johonkin muuhun, kun työssäkäyntiä alettiin puolustamaan kotiin jäävien heikolla älyllä. Itse olen korostanut arvoja, mutta en ole vaatimassa keneltäkään omia arvojani ja mitä ihmettä se kenellekään kuuluu, jos jollakin on tietyn tyyppinen naisihanne. On paljon sellaisia miehiä, jotka haluaisivat perinteitä kunnioittavan naisen vaimokseen, mutta moni saa tyytyä niihin itsekkäisiin uraohjuksiin, joista ei loppupeleissä ole kuin harmia.
Arvot eivät ole mikään sukupuolikysymys, mutta kyllä naiselle sopii lastenhoito paljon paremmin, kun miehelle, joskaan se ei mitenkään pois sulje sitä vaihtoehtoa, että mieskin voi jäädä kotiin lasten kanssa. Ei tasa-arvo sitä tarkoita, että nainen muuttuu mieheksi ja mies naiseksi. On asioita, jotka ovat naiselle luontevampia kuin miehille ja silloin, jos se vain muuten perheen tilanteeseen sopii, on hyvä / luonnollista toimia sukupuoliroolien mukaan. Ei naisen tarvitse unohtaa mitään haavettaan, tai toimia luonteensa vastaisesti, sen paremmin kuin uhrautua perheensä puolesta. Ei toki, vaan kyse on siitä, että monet naiset haluavat hoitaa itse lapsensa ja tällaisia perinteisesti ajattelevia naisia monet miehet ihailevat. Mikä tässä on sellaista, joka teidän on vaikea ymmärtää? Minä en ole vaatinut vaimoani jäämään kotiin, vaan hän jäi omasta vapaasta tahdostaan.
Arvoista olen puhunut siksi, kun täällä syytellään älynvähyydestä ja esitetään, että kotiäideillä ei kapasiteetti riitä muuhun kuin imurointiin tms. Itse ajattelen, että kyse on enemminkin arvoista ja voihan tietty olla, että joku jää kotiin siksikin, kun ei muuhun pysty, mutta on se aika törkeää ryhtyä yleistämään kotiäitien kyvyttömyyttä. Silloin, jos itse ei pysty tekemään arvovalintoja / arvokkaita päätöksiä elämässään, on tietty hyvä keventää omaatuntoaan ja sanoa, että muut tekevät ne valinnat siksi, kun eivät muuhun pysty. Voi olla(ja varmaan onkin), että sinä teit tuon valinnan siksi, kun et muuhun pystynyt(ainakin inokkaasti puollat ajatusta ja olet kotiäiti), mutta oma vaimoni ei sitä tehnyt noilla perusteilla, eikä moni muukaan.
Mitä ihmettä sinä sekoilet tuon sukupuolirooli jutun kanssa? Miehesi näkee sinut naisena ja haluaa sua...öööh… meillä ei sitten ilmeisesti näin ole. No sehän on hienoa, jos teillä synkkaa ja ei ole mitään roolijakoja missään asiassa ja tykkäätte toisistanne muutenkin. Sanon nyt kuitenkin ihan vain hiljaa ja varovasti(ettei taas syytetä omasta kehusta tms.), että minulla ja vaimollani on myös hyvä suhde. Ajattele! Tällainen mies ja tuollainen vaimo, mutta silti toimii ja olemme onnellisia. Voi että, mihinkähän nyt pitäisi vetää rasti, kun tämä kaikki on niin ihmeellistä. Minulla miehenä oli oma naisihanteeni ja vaimollani puolestaan oma miesihanteensa. Molemmat saimme sen, mitä halusimme ja odotimme toisiltamme. Olen mielelläni mies talossa ja hän puolestaan nainen, siksi sukupuoliroolit menevät meillä kohdilleen ihan luonnostaan. En minäkään ole koskaan odottanut, tai edellyttänyt häneltä mitään, puhumattakaan, että olisin pakottanut, vaan homma menee ihan luonnostaan. Kirjoitin jo tässä ketjussa aiemmin, että tekisin mielelläni jotain kotitöitä hänen kanssaan, mutta en saa tehdä niitä. Hän haluaa tehdä ne itse ja minä puolestani en anna hänelle omia töitäni, koska pyrin hoitamaan oman roolini tässä perheessä.
Kukaan ei ole tukkinut ketään mihinkään rooliin, eikä kukaan ole missään muualla kuin omalla paikallaan ja sillä paikalla saa olla niin kauan, kun itse tahtoo. Jos vaimoni ilmoittaisi minulle, että meneekin huomenna sitten töihin, niin siitä vaan. Hienosti hän jaksoi olla kotona lasten kanssa ja antaisin hänelle siitä lahjaksi vaikka vuoden loman, jos niin tahtoisi. Olen tietty onnellinen, että hän on kotona, kun siihen olemme tottuneet ja roolit ovat ns. vakiintuneet, mutta valinta on edelleen hänen omansa. En sitten tiedä, että mitä pahaa tuo kotiäiteys saa aikaan lastemme tulevaisuudessa, mutta tähän asti olemme kyllä onnistuneet kiitettävällä tavalla. Lapset ovat menestyneet elämässään monin tavoin(mutta tätähän ei saanut sanoa). Sinä sanot, että tulisit minun kanssani hulluksi. Suosittelen, että pysyt uskollisena lupauksellesi olla vastaamatta minulle, ettei mielenterveytesi ala pahemmin horjua ja hei… onneksi sinulla on se oma huippu mies. Siis kehuko se sua älykkääksi? Pidä kuule kiinni siitä kaverista, toista samanlaista et löydä.Pakko tohon nyt on vastata vaikka oikeasti turhauttaa kun ymmärrät tai haluat ymmärtää kaiken väärin. Varsinkin kun väität mun väittäneen kotiäitejä tyhjentävästi alempiälyisiksi. Taas kerran, tilastollisesti tuo asia aiheuttaa valikoitumista, yksilötasolla puhuttaessa ei tällainen päde. Mutta en enää edes toivo sun sitä ymmärtävän, ehkä siihen olisi vaadittu se akateeminen koulutus joka sulta puuttuu.
Jos mun mies haluaa mua naisena, tarkoittaako se ettei teillä olisi niin? No ei. Hienoa kun teillä homma toimii.
Kyllä kun sun ihanne on perinteinen nainen niin sä myös tavallaan odotat siltä noita roolijakojuttuja. Mun miehen ihanne ei ole se, se usein puhuukin kotitalouskoneista viitaten sellaisiin naisiin. Eli eiköhän se ole sitä kun kaikki osapuolet ovat saaneet sellaiset puolisot mitä toivovat.
Mähän en ole arvottanut ketään, sä sitä vastoin arvotat ("moni saa tyytyä niihin itsekkäisiin uraohjuksiin, joista ei loppupeleissä ole kuin harmia.").
Oletko koskaan ajatellut, että uraohjuksen ja kotirouvan välissä on paljon muutakin. Esim. ihan tavallisia perheenäitejä, jotka tasapainoilevat ja yhteensovittavat elämäänsä sekä työn että perheen? Onko sun mahdotonta nähdä myös harmaan sävyjä?
Se on kyllä totta että mun miehestä mun kannattaa pitää kiinni, kaikilta kanteilta ajateltuna.
"Voi olla(ja varmaan onkin), että sinä teit tuon valinnan siksi, kun et muuhun pystynyt(ainakin inokkaasti puollat ajatusta ja olet kotiäiti), mutta oma vaimoni ei sitä tehnyt noilla perusteilla" En halua alkaa hehkuttamaan saavutuksillani, joten totean vain että maksoin kotiäitiydestäni kovan hinnan, sekä taloudellisesti että ammatillisen aseman menetyksenä. - Nainen82-
A luokkaa kirjoitti:
Minun kirjoitukset ovat tuomitsevia…. huoh… pata kattilaa jne… Joo, kiinni otin siitä, että joku ”älykäs?” ihminen on nyt sanonut jotain todella tyhmää ja vieläpä täydessä ymmärryksessään / kirkkain silmin. Tuhma sinä…. ei, ei, vaan tyhmä sinä. Niin, minulle on tosiaan ihan sama, mitä mieltä sinä olet siitä, tuomitsenko, vaan havaitsin, että poimit kirjoitukseni kohdan jossa sanon, etten tuomitse. Yritin kyllä kertoa jotain kirjoitusteni harmonisoinnista kokonaiskuvan ja tarkoituksen selkeyttämiseksi, mutta taitaa olla vieras käsite.
Arvovalinnoista ja uhrauksista en ole sanonut muuta kuin sen, että on naisia, jotka tekevät arvovalintoja. En ole vaatinut sinua tekemään, tai ketään muitakaan, joten miksi väität jotain muuta. Sinähän saat olla sitä mieltä mitä olet, enkä yritä sinua mitenkään muuttaa. Olet sitä mieltä, että kotiäidit ovat huonoja roolimalleja. No, sinä et näekään äidin tehtävissä mitään muuta kuin roolimallin. Äidillä on myös muita tehtäviä suhteessa lapseen(sinulle vierasta) ja tässä suhteessa sinulla on niin pelkistetty ja kylmä kuva äidistä.
Roolimalleja on monenlaisia ja se, mikä sopii yhdelle, ei sovi välttämättä toiselle. Nykyisin ei ole olemassa kovin selkeitä roolimalleja, joista voisi ottaa mallia. Perinteinen malli on sinun ja joidenkin mielestä pois suljettu, mutta ei kaikkien ja toisaalta mitään kovin selkeää uutta mallia ei ole tullut tilalle. Uraäideillä ei välttämättä ole mitään selvää roolimallia, josta voisi mallata sitä, miten uralla eteneminen ja perhe sovitetaan yhteen, tai millainen uranaisen pitäisi olla kotona. Tässä suhteessa olemme jonkinasteisessa murrosvaiheessa ja vasta tulevaisuus näyttää sen, miten hyvä ja toimiva tuo sinun roolimallisi on käytännössä / sen miten hyvin suoriudut roolistasi. Siksi en voi yhtyä tuohon samaan ehdottomuuteen, jota viljelet omasta roolistasi lasten mallina ja oletko tietoinen, etteivät lapset aina noudata vanhempiensa antamaa mallia. Entä jos tyttärestäsi tuleekin se typerä kotiäiti, jota sinä inhoat. Jokainen perhe luo tietenkin itselleen / yhteisesti sopivat roolimallit, eikä tarkoitus ole asettua sellaiseen rooliin, jonka kokee itselleen vieraaksi. Keskustelun pointti ei kuitenkaan ollut tämä, vaan se, että joku keksi sanoa, että kotiäidinrooli on typeryksen rooli. Se ei ollut tuhmasti sanottu, vaan ainoastaan tyhmä sanoo noin."Minun kirjoitukset ovat tuomitsevia…. huoh… pata kattilaa jne… "
Jees, ero on vaan siinä että minä en ole yrittänytkään peitellä sitä tuomitsevuutta.
"En ole vaatinut sinua tekemään, tai ketään muitakaan, joten miksi väität jotain muuta."
Et ole vaatinut, mutta olet ilmaissut että naiset jotka tekevät perinteisestä mallista poikkeavan ratkaisun ovat itsekkäitä. Se siitä, ettet muka tuomitse.. Ja toteat ettei tule asettua sellaiseen rooliin, jonka kokee vieraaksi. No tuliko mieleen että kaikki jotkut naiset saattavat kokea pullakoneen roolin itselleen vieraaksi?
"Perinteinen malli on sinun ja joidenkin mielestä pois suljettu, mutta ei kaikkien ja toisaalta mitään kovin selkeää uutta mallia ei ole tullut tilalle"
Sanoisin että se uusi malli on se, että naisesta voi olla muuhunkin kuin kodinhoitoon...
"Entä jos tyttärestäsi tuleekin se typerä kotiäiti, jota sinä inhoat"
En tätä nyt omalle tyttärelleni päin naamaa sanoisi, mutta olisin kyllä erittäin pettynyt.
"Se ei ollut tuhmasti sanottu, vaan ainoastaan tyhmä sanoo noin."
Kuten tässä on jo monesti sanottu niin tilastot tukevat sitä, että kotiäidiksi jäävät alemman koulutuksen omaavat, eli ei menestyksekästä uraa luovat -> menestyksekästä uraa luovat ovat keskimäärin fiksumpaa porukkaa.
Ergo: Fiksu ei jää kotiäidiksi. Korrelaatio ei tietenkään ole sataprosenttinen, mutta pätee enemmistöön.Onko joku tässä päätelyketjussa vielä jäänyt sinulle epäselväksi?
Tosiin sanoen tämä on ihan faktaa eikä sen näkemyksen esittäminen siis ole lainkaan tyhmää. Kaikki eivät kuitenkaan ole (tai kotiäiteinä itse halua olla) asiasta samaa mieltä, joten he eivät halua kuulla heidän maailmankuvaansa vastaan sotivia, mielipahaa aiheuttavia "tuhmia" kommentteja. Tasan ei kuule mee nallekarkit, deal with it. - A luokkaa
Nainen82- kirjoitti:
"Minun kirjoitukset ovat tuomitsevia…. huoh… pata kattilaa jne… "
Jees, ero on vaan siinä että minä en ole yrittänytkään peitellä sitä tuomitsevuutta.
"En ole vaatinut sinua tekemään, tai ketään muitakaan, joten miksi väität jotain muuta."
Et ole vaatinut, mutta olet ilmaissut että naiset jotka tekevät perinteisestä mallista poikkeavan ratkaisun ovat itsekkäitä. Se siitä, ettet muka tuomitse.. Ja toteat ettei tule asettua sellaiseen rooliin, jonka kokee vieraaksi. No tuliko mieleen että kaikki jotkut naiset saattavat kokea pullakoneen roolin itselleen vieraaksi?
"Perinteinen malli on sinun ja joidenkin mielestä pois suljettu, mutta ei kaikkien ja toisaalta mitään kovin selkeää uutta mallia ei ole tullut tilalle"
Sanoisin että se uusi malli on se, että naisesta voi olla muuhunkin kuin kodinhoitoon...
"Entä jos tyttärestäsi tuleekin se typerä kotiäiti, jota sinä inhoat"
En tätä nyt omalle tyttärelleni päin naamaa sanoisi, mutta olisin kyllä erittäin pettynyt.
"Se ei ollut tuhmasti sanottu, vaan ainoastaan tyhmä sanoo noin."
Kuten tässä on jo monesti sanottu niin tilastot tukevat sitä, että kotiäidiksi jäävät alemman koulutuksen omaavat, eli ei menestyksekästä uraa luovat -> menestyksekästä uraa luovat ovat keskimäärin fiksumpaa porukkaa.
Ergo: Fiksu ei jää kotiäidiksi. Korrelaatio ei tietenkään ole sataprosenttinen, mutta pätee enemmistöön.Onko joku tässä päätelyketjussa vielä jäänyt sinulle epäselväksi?
Tosiin sanoen tämä on ihan faktaa eikä sen näkemyksen esittäminen siis ole lainkaan tyhmää. Kaikki eivät kuitenkaan ole (tai kotiäiteinä itse halua olla) asiasta samaa mieltä, joten he eivät halua kuulla heidän maailmankuvaansa vastaan sotivia, mielipahaa aiheuttavia "tuhmia" kommentteja. Tasan ei kuule mee nallekarkit, deal with it.Et ole peitellyt sitä, että tuomitset ja silti syytät minua siitä, mitä itse teet avoimesti. Olen siltikin erimieltä siitä, että minä tuomitsisin. Minä tuomitsen mielestäsi uranaiset itsekkäiksi. Kysyn, eivätkö he sitten olekaan sitä? Ei se mitään tuomitsemista ole jos sanoo itsekkääksi sitä, joka on sitä. Pikemminkin se on toteamus jostain selvästä asiasta. Sanot, että sama periaate koskee kotiäidin älyä, mutta olet väärässä. Tuo toteamushan on vain sinun oma päätelmäsi, joka ei pidä paikkaansa, kun taas itselleen eläminen(uran luominen) on juuri sitä, mitä se on.. itsekästä. Kuka siis on tuominnut?
Niin, en tosiaan ole vaatinut sinua tekemää kotiäidin arvovalintoja, mutta annan ymmärtää, että olet itsekäs, kun et tee. Juuri niin, eli olet ymmärtänyt asian ihan oikein. Kirjoitat omasta urastasi ja elämästäsi hyvin itsekkäästi ja osoitat välinpitämättömyyttä, omia lapsiasi kohtaan(tulevia?). Totean sitten kuitenkin, ettei pidä asettua itselleen vieraaseen rooliin. Ei tietenkään pidä väkisin / pakosta tehdä mitään valintaa, vaan vapaus vallitkoon ja jokainen taaplaa tavallaan. Jos äidin rooli tuntuu huonolta, niin älä ihmeessä asetu siihen. Minun tuttavani teki valinnan, että elää itselleen / työlleen ja hän on erittäin menestynyt ihminen. Luki muuten hammaslääkäriksi, mutta on ollut jo pitkään yrittäjänä. Menestynyt nainen, mutta lapseton. Se oli hänen valintansa, mutta huomaa, ettei hän tehnyt sitä lastensa kustannuksella.
Uusi naisen malli on se, että naisesta on muuhunkin kuin kodinhoitoon. Ei tässä ole kyse vain naisen mallista, vaan lasten hoidosta. Kumpi painaa vaakakupissa enemmän, naisen malli uraa luovana menestyjänä, vai se, että lapset saavat osakseen huolenpitoa ja rakkautta? Mitä luulet lapsen vastaavan tähän?
Tyttärellesi sinä asetat aika kovat paineet elämään. Tunnen sinun luonteisia ihmisiä ja tosiaan, he eivät välttämättä puhu mitään, mutta sanaton viestintä kertoo kaiken. Lapsi oppii näkemään ja aistimaan, milloin hänen äitinsä on tyytyväinen häneen ja tällä tavalla äiti dominoi lastaan tiettyihin valintoihin. Kyllä lähtökohta on se, että lapsi on arvokas ihmisenä, yksilönä, omana persoonanaan ja hänellä täytyy olla vapaus valita elämässään itsenäisesti. Ei se ole mitään rakkautta, jos lapselle asetetaan rooli, johon hänen on tähdättävä, ollakseen hyväksytty. Entä jos lapsesi saakin jonkin hyppygeenin jommankumman suvusta, eikä olekaan yhtä lahjakas kuin vanhempansa. Voi sitä pettymystä, jonka tuo lahjaton yksilö vanhemmilleen tuottaa. Tällaisen lapsen elämä on tuhoon tuomittu ja hän tulee olemaan eriarvoisessa asemassa perheen muiden lasten kanssa. Tästä voisi kirjoittaa vaikka miten paljon, mutta yritän pitää mielessä sen, ettet lue pitkiä kirjoituksia.
Tilastot osoittavat, että koulutetut tekevät uraa ja alemman koulutuksen saaneet jäävät kotiin. Tilastot kertovat yhtä, jos toista, vaan eivät kaikkea ja niitä pitää osata lukea. Kyse oli muistaakseni älykkyydestä, ei koulutuksesta ja onhan se varmaan ihan luonnollista, että joku pahoittaa mielensä, jos aletaan koulutuksen perusteella nimittelemään tyhmäksi, tai älykkääksi. Otetaanpa taas esimerkki ja näitä muuten riittäisi, jos vaan saisi kirjoittaa(joku lukisi). Eräs kaikkien tuntema kylän juoppo sai lääkäriltä ns. madonluvut. Ei enää pisaraakaan, jos haluat elää. Mies raitistui ja kun ei ilmeisesti ollut muutakaan tekemistä, alkoi opiskelemaan. No lukihan siinä sitten itsensä insinööriksi ja vaikka tuo nyt ei olekaan vielä mikään mieletön suoritus, niin on se kuitenkin osoitus jostain. Nimittäin siitä, että ei perhana viitsitä lajitella ihmisiä tyhmiin ja älykkäisiin, kun me ei tosiasiassa tiedetä tuosta älykkyyden määritelmästä kovinkaan paljoa. Eli tilasto kertoi sen, että alemman koulutuksen omaavat jäävät helpommin kotiin, eikä sitä, että joku on toista älykkäämpi. Toisaalta alemman koulutuksen omaavat jäävät kotiin siksikin, koska he eivät hyödy työssä käynnistään paljoakaan ja voi olla, että on jopa kannattavaa jäädä kotiin(fiksujahan ne ovat).
Toisin sanonen, tuo tilastotiede kertoo meille lähinnä sen, että kotiin jää kaikista eri yhteiskuntaluokista ne ihmiset, joiden sydän on paikallaan ja joille äitinä oleminen merkitsee lapsen edun huomioimista. Kyse ei ole älystä, eikä edes koulutuksesta, vaan arvovalinnasta ja tähän eivät kaikki pysty. Tilasto kertoo myös sen, että kotiin jäävät alemman koulutuksen saaneet, koska osalla heistä on sydän paikallaan ja osa katsoo, etteivät taloudellisesti juurikaan hyödy töihin menosta. Kun katsotaan kotiäideiksi jäävien määrää siinä valossa, että kuka tekee sen sydämen valinnan, niin suhde onkin kohtalaisen vakio ja koulutuksesta riippumaton. More statistics.. - A luokkaa
fghjåoftg kirjoitti:
Pakko tohon nyt on vastata vaikka oikeasti turhauttaa kun ymmärrät tai haluat ymmärtää kaiken väärin. Varsinkin kun väität mun väittäneen kotiäitejä tyhjentävästi alempiälyisiksi. Taas kerran, tilastollisesti tuo asia aiheuttaa valikoitumista, yksilötasolla puhuttaessa ei tällainen päde. Mutta en enää edes toivo sun sitä ymmärtävän, ehkä siihen olisi vaadittu se akateeminen koulutus joka sulta puuttuu.
Jos mun mies haluaa mua naisena, tarkoittaako se ettei teillä olisi niin? No ei. Hienoa kun teillä homma toimii.
Kyllä kun sun ihanne on perinteinen nainen niin sä myös tavallaan odotat siltä noita roolijakojuttuja. Mun miehen ihanne ei ole se, se usein puhuukin kotitalouskoneista viitaten sellaisiin naisiin. Eli eiköhän se ole sitä kun kaikki osapuolet ovat saaneet sellaiset puolisot mitä toivovat.
Mähän en ole arvottanut ketään, sä sitä vastoin arvotat ("moni saa tyytyä niihin itsekkäisiin uraohjuksiin, joista ei loppupeleissä ole kuin harmia.").
Oletko koskaan ajatellut, että uraohjuksen ja kotirouvan välissä on paljon muutakin. Esim. ihan tavallisia perheenäitejä, jotka tasapainoilevat ja yhteensovittavat elämäänsä sekä työn että perheen? Onko sun mahdotonta nähdä myös harmaan sävyjä?
Se on kyllä totta että mun miehestä mun kannattaa pitää kiinni, kaikilta kanteilta ajateltuna.
"Voi olla(ja varmaan onkin), että sinä teit tuon valinnan siksi, kun et muuhun pystynyt(ainakin inokkaasti puollat ajatusta ja olet kotiäiti), mutta oma vaimoni ei sitä tehnyt noilla perusteilla" En halua alkaa hehkuttamaan saavutuksillani, joten totean vain että maksoin kotiäitiydestäni kovan hinnan, sekä taloudellisesti että ammatillisen aseman menetyksenä.Ellet ole vielä huomannut, niin provosoin sinua tahallani. (”moni saa tyytyä niihin itsekkäisiin uraohjuksiin, joista ei loppupeleissä ole kuin harmia."). Meinasin kirjoittaa perään sulkuihin, että provosoin, mutta annoin sinun tarttua tähän. Tuo sana uraohjus merkitsee minulle tässä ketjussa enemmän kuin sitä, mistä sinä puhut. Osaan nähdä harmaan sävyn, mutta nyt näen vain mustaa. Uraohjuksella on tässä ketjussa tarkoitettu naista, joka elää täysin itselleen, uralleen ja haaveilleen, tehden sen lastensa / perheensä kustannuksella. Uranainen tässä keskustelussa on kylmäkiskoinen, muita halveksuva, ylemmyydentuntoinen ja itselleen elävä nainen, joille lapset ovat vain kersoja, tai penskoja. Uranainen ei voi kotiäitiä sietää ja omat lapsetkin ovat hänelle suuri pettymys, jos erehtyvät aikuisena jäämään kotiin lastensa kanssa . Tätä uranaista sinä ryhdyit peesaamaan ja allekirjoitit kaikki hänen teesinsä. Tästä syystä minun värimaailmani on nyt tilapäisesti muuttunut mustavalkoiseksi. Tiedän monia aivan ihania äitejä, jotka käyvät töissä, mutta joiden sydän on paljon pehmeämpi kuin mitä tämän yhden uraohjuksen.
Odotan roolijakojuttuja. En muuten odota(edellytä), vaan ne nyt vain pelittävät meillä. Oletetaan, että vaimoni ei tykkäisi ruuanlaittamisesta lainkaan. No, ei se minun elämäni siihen kaatuisi, vaan minä poikahan kokkailisin pois tiehensä ja sama juttu kaiken muunkin kanssa. Korostan nyt kuitenkin sitä, että lähtökohdittain etsin konservatiivista naista, joten olihan minulla fokus siinä, että nainen on nainen ja mies on mies. Anteeksi nyt vain, mutta minä kyllä ihan pidän siitä, että on selkeät sukupuoliroolit, jos ne asettuvat kohdilleen ilman mitään painostamista. Ottaisinko poikatytön, jota ei juuri miehestä erottaisi käytökseltään / tavoiltaan, tai ottaisinko jonkin sipsuttelevan prinsessa ladyn, jonka aika menisi varpaankynsiä lakatessa. Pidän eniten ihan tavallisista naisista ja se minua viehätti varmaan alkuun eniten vaimossani. Oli jotenkin niin mukavan rentofiilis molemmilla, niin kuin oltaisiin aina tunnettu. Eli vaimoni on nyt sitten se kotitalouskone, jota sinun miehesi inhoaa. Ei millään pahalla, mutta minä en sinua usko. Mieskö sylkee palvelualttiin ja hyvin kotinsa / lapsensa hoitavan naisen päälle? Älä kuule naurata. Totuus on se, että jos sinä muutut nenästä painamalla minun vaimokseni, niin miehesi ei sinua enää kaipaisi. Sanoinko pahasti?
Maksoit kovan hinnan kotiäiteydestäsi. Miksi? - ghjåoftg
A luokkaa kirjoitti:
Ellet ole vielä huomannut, niin provosoin sinua tahallani. (”moni saa tyytyä niihin itsekkäisiin uraohjuksiin, joista ei loppupeleissä ole kuin harmia."). Meinasin kirjoittaa perään sulkuihin, että provosoin, mutta annoin sinun tarttua tähän. Tuo sana uraohjus merkitsee minulle tässä ketjussa enemmän kuin sitä, mistä sinä puhut. Osaan nähdä harmaan sävyn, mutta nyt näen vain mustaa. Uraohjuksella on tässä ketjussa tarkoitettu naista, joka elää täysin itselleen, uralleen ja haaveilleen, tehden sen lastensa / perheensä kustannuksella. Uranainen tässä keskustelussa on kylmäkiskoinen, muita halveksuva, ylemmyydentuntoinen ja itselleen elävä nainen, joille lapset ovat vain kersoja, tai penskoja. Uranainen ei voi kotiäitiä sietää ja omat lapsetkin ovat hänelle suuri pettymys, jos erehtyvät aikuisena jäämään kotiin lastensa kanssa . Tätä uranaista sinä ryhdyit peesaamaan ja allekirjoitit kaikki hänen teesinsä. Tästä syystä minun värimaailmani on nyt tilapäisesti muuttunut mustavalkoiseksi. Tiedän monia aivan ihania äitejä, jotka käyvät töissä, mutta joiden sydän on paljon pehmeämpi kuin mitä tämän yhden uraohjuksen.
Odotan roolijakojuttuja. En muuten odota(edellytä), vaan ne nyt vain pelittävät meillä. Oletetaan, että vaimoni ei tykkäisi ruuanlaittamisesta lainkaan. No, ei se minun elämäni siihen kaatuisi, vaan minä poikahan kokkailisin pois tiehensä ja sama juttu kaiken muunkin kanssa. Korostan nyt kuitenkin sitä, että lähtökohdittain etsin konservatiivista naista, joten olihan minulla fokus siinä, että nainen on nainen ja mies on mies. Anteeksi nyt vain, mutta minä kyllä ihan pidän siitä, että on selkeät sukupuoliroolit, jos ne asettuvat kohdilleen ilman mitään painostamista. Ottaisinko poikatytön, jota ei juuri miehestä erottaisi käytökseltään / tavoiltaan, tai ottaisinko jonkin sipsuttelevan prinsessa ladyn, jonka aika menisi varpaankynsiä lakatessa. Pidän eniten ihan tavallisista naisista ja se minua viehätti varmaan alkuun eniten vaimossani. Oli jotenkin niin mukavan rentofiilis molemmilla, niin kuin oltaisiin aina tunnettu. Eli vaimoni on nyt sitten se kotitalouskone, jota sinun miehesi inhoaa. Ei millään pahalla, mutta minä en sinua usko. Mieskö sylkee palvelualttiin ja hyvin kotinsa / lapsensa hoitavan naisen päälle? Älä kuule naurata. Totuus on se, että jos sinä muutut nenästä painamalla minun vaimokseni, niin miehesi ei sinua enää kaipaisi. Sanoinko pahasti?
Maksoit kovan hinnan kotiäiteydestäsi. Miksi?Totuus on se, että jos sinä muutut nenästä painamalla minun vaimokseni, niin miehesi ei sinua enää kaipaisi. Sanoinko pahasti?"
Et mutta tyhmästi. Säkö se mun miehenikin maun tunnet? Mun mies arvostaa naisessa älyä ja hyvää luonnetta (sellaisena kuin ne itse näkee), kai vähän ulkonäköä, jne. Kun en vaimostasi juuri mitään sellaista tiedä mikä liippaisi mun miehen mieltymyksiin, en myöskään voi tietää miten hurmaantunut se sun vaimostasi olisi. Mutta sen voin sanoa, että ne kerrat kun se on ihmetellyt miten sille sopiva ja sen mielestä ihana olen, on liittynyt aina noihin edellämainittuihin asioihin. Nyt kun olen kotona ja hoidan kodin, teen ruoat jne, se ei ole koskaan, ei kertaakaan, sanonut mulle siitä mitään. Sitä vastoin se on kertonut mulle jo vuosia sitten, että sille on ihan yksi ja sama osaako nainen kokata tai siivoaako se. Kotitalouskoneella se tarkoittaa kodinhengetärtä, josta ei ole keskustelukumppaniksi. Sun vaimosi voi olla hyvinkin syvällinen keskustelija, vaikka millainen partaveitsi, sitähän mä en voi tietää.
Kuten olen sanonut, mä haluan juurikin miehen, joka ei toivo sukupuolirooleja, ei ajattele että jonkun pitää tehdä tai olla tekemättä jotain siksi että on nainen tai mies. Kyllä nainen on nainen vaikka se ei missään roolissa eläisikään. Esim. itse työssä käydessäni olin totta vie nainen, ei mitään epäilystä, pitkissä hiuksissani ja hameissani, vaikken sen enempää kotia hoitanutkaan kuin mieskään.
MÄ en susta oikein ota tolkkua, kun välillä vaikutat ihan täyspäiseltäkin mutta välillä sulta tulee ihan käsittämätöntä juttua, ihan hatustatemmattuja päätelmiä jne.
Miksi maksoin hinnan (menetin loistavan työn jossa todella viihdyin ja sain toetuttaa itseäni ja sekä hyödyntää sitä yli 10v akateemista polkua jonka sitä kohti kuljin; mainitsematta viisinumeroista kuukausituloani yrittäjänä)? No eikö tule mieleen? Lasten takia tietenkin. Mua ei kiinnosta sekuntiakaan kodinhoito tai miehen passaaminen, mutta lasten on paras olla kotona ensimmäiset vuotensa joten tämä uhraus oli tarpeen. Mieheni oli ja on valmis vaihtamaan paikkaa milloin vain, mutta haluan nyt olla lasten kanssa kotona. Enkä ole hetkeäkään katunut. Vaan kun lapset tuosta vähän kasvavat, aion palata lyhyellä työpäivällä johonkin työhön, aiempaan en tule enää pääsemään. Mutta ei voi mitään, elämä on valintoja. - ghjåoftg
ghjåoftg kirjoitti:
Totuus on se, että jos sinä muutut nenästä painamalla minun vaimokseni, niin miehesi ei sinua enää kaipaisi. Sanoinko pahasti?"
Et mutta tyhmästi. Säkö se mun miehenikin maun tunnet? Mun mies arvostaa naisessa älyä ja hyvää luonnetta (sellaisena kuin ne itse näkee), kai vähän ulkonäköä, jne. Kun en vaimostasi juuri mitään sellaista tiedä mikä liippaisi mun miehen mieltymyksiin, en myöskään voi tietää miten hurmaantunut se sun vaimostasi olisi. Mutta sen voin sanoa, että ne kerrat kun se on ihmetellyt miten sille sopiva ja sen mielestä ihana olen, on liittynyt aina noihin edellämainittuihin asioihin. Nyt kun olen kotona ja hoidan kodin, teen ruoat jne, se ei ole koskaan, ei kertaakaan, sanonut mulle siitä mitään. Sitä vastoin se on kertonut mulle jo vuosia sitten, että sille on ihan yksi ja sama osaako nainen kokata tai siivoaako se. Kotitalouskoneella se tarkoittaa kodinhengetärtä, josta ei ole keskustelukumppaniksi. Sun vaimosi voi olla hyvinkin syvällinen keskustelija, vaikka millainen partaveitsi, sitähän mä en voi tietää.
Kuten olen sanonut, mä haluan juurikin miehen, joka ei toivo sukupuolirooleja, ei ajattele että jonkun pitää tehdä tai olla tekemättä jotain siksi että on nainen tai mies. Kyllä nainen on nainen vaikka se ei missään roolissa eläisikään. Esim. itse työssä käydessäni olin totta vie nainen, ei mitään epäilystä, pitkissä hiuksissani ja hameissani, vaikken sen enempää kotia hoitanutkaan kuin mieskään.
MÄ en susta oikein ota tolkkua, kun välillä vaikutat ihan täyspäiseltäkin mutta välillä sulta tulee ihan käsittämätöntä juttua, ihan hatustatemmattuja päätelmiä jne.
Miksi maksoin hinnan (menetin loistavan työn jossa todella viihdyin ja sain toetuttaa itseäni ja sekä hyödyntää sitä yli 10v akateemista polkua jonka sitä kohti kuljin; mainitsematta viisinumeroista kuukausituloani yrittäjänä)? No eikö tule mieleen? Lasten takia tietenkin. Mua ei kiinnosta sekuntiakaan kodinhoito tai miehen passaaminen, mutta lasten on paras olla kotona ensimmäiset vuotensa joten tämä uhraus oli tarpeen. Mieheni oli ja on valmis vaihtamaan paikkaa milloin vain, mutta haluan nyt olla lasten kanssa kotona. Enkä ole hetkeäkään katunut. Vaan kun lapset tuosta vähän kasvavat, aion palata lyhyellä työpäivällä johonkin työhön, aiempaan en tule enää pääsemään. Mutta ei voi mitään, elämä on valintoja.Niin tulipa esimerkkinä mieleeni, että mieheni juuri ehdotti, että kun palaan osa-aikaisesti työelämään jahka nuorin täyttää sen 3v, niin voisimme palkata kotiin kodinhoitajan. Kävisi meilä päivällä kun olen töissä, tekisi ruoat, siivoaisi jne. tekisi kaikki kodin hanttihommat. Joten kun me olemme kotona, voisimme oikeasti keskittyä siihen yhdessäoloon eikä alkaa sitten vääntää niitä hommia joihin voisi sen apinankin kouluttaa. Kun kerran on varaa, miksi ei kesklittyisi kodin ulkopuolella haastaviin tehtäviin ja kotona aitoon läsnäoloon? Nyt kun olen kotona lasten takia kokopäiväisesti, ne huoltotyöt kuuluu siinä asiaan. Mutta siis pointtina on, että sen verran mun mies niitä kodinhoitohommia arvostaa, ei ollenkaan.
Lasten hoito ja kasvatus on siis se tärkeä asia meille. Mutta ei lasten takia tarvitse kokopäiväisenä kotirouvana vuosikausia olla! - A luokkaa
ghjåoftg kirjoitti:
Totuus on se, että jos sinä muutut nenästä painamalla minun vaimokseni, niin miehesi ei sinua enää kaipaisi. Sanoinko pahasti?"
Et mutta tyhmästi. Säkö se mun miehenikin maun tunnet? Mun mies arvostaa naisessa älyä ja hyvää luonnetta (sellaisena kuin ne itse näkee), kai vähän ulkonäköä, jne. Kun en vaimostasi juuri mitään sellaista tiedä mikä liippaisi mun miehen mieltymyksiin, en myöskään voi tietää miten hurmaantunut se sun vaimostasi olisi. Mutta sen voin sanoa, että ne kerrat kun se on ihmetellyt miten sille sopiva ja sen mielestä ihana olen, on liittynyt aina noihin edellämainittuihin asioihin. Nyt kun olen kotona ja hoidan kodin, teen ruoat jne, se ei ole koskaan, ei kertaakaan, sanonut mulle siitä mitään. Sitä vastoin se on kertonut mulle jo vuosia sitten, että sille on ihan yksi ja sama osaako nainen kokata tai siivoaako se. Kotitalouskoneella se tarkoittaa kodinhengetärtä, josta ei ole keskustelukumppaniksi. Sun vaimosi voi olla hyvinkin syvällinen keskustelija, vaikka millainen partaveitsi, sitähän mä en voi tietää.
Kuten olen sanonut, mä haluan juurikin miehen, joka ei toivo sukupuolirooleja, ei ajattele että jonkun pitää tehdä tai olla tekemättä jotain siksi että on nainen tai mies. Kyllä nainen on nainen vaikka se ei missään roolissa eläisikään. Esim. itse työssä käydessäni olin totta vie nainen, ei mitään epäilystä, pitkissä hiuksissani ja hameissani, vaikken sen enempää kotia hoitanutkaan kuin mieskään.
MÄ en susta oikein ota tolkkua, kun välillä vaikutat ihan täyspäiseltäkin mutta välillä sulta tulee ihan käsittämätöntä juttua, ihan hatustatemmattuja päätelmiä jne.
Miksi maksoin hinnan (menetin loistavan työn jossa todella viihdyin ja sain toetuttaa itseäni ja sekä hyödyntää sitä yli 10v akateemista polkua jonka sitä kohti kuljin; mainitsematta viisinumeroista kuukausituloani yrittäjänä)? No eikö tule mieleen? Lasten takia tietenkin. Mua ei kiinnosta sekuntiakaan kodinhoito tai miehen passaaminen, mutta lasten on paras olla kotona ensimmäiset vuotensa joten tämä uhraus oli tarpeen. Mieheni oli ja on valmis vaihtamaan paikkaa milloin vain, mutta haluan nyt olla lasten kanssa kotona. Enkä ole hetkeäkään katunut. Vaan kun lapset tuosta vähän kasvavat, aion palata lyhyellä työpäivällä johonkin työhön, aiempaan en tule enää pääsemään. Mutta ei voi mitään, elämä on valintoja.Tjoo, onhan se tietty ongelmallista, jos vaimosta ei ole keskustelu kumppaniksi. Ymmärrän kyllä, ettei sellaista naista kukaan halua(kodinhengetär), joka tekee duunit, mutta ei ole henkisesti samalla tasolla. Voihan jollekin kelvata sellainen Aasialainen tyyli, mutta veikkaan kuitenkin, että aika harvalle. Vaimoni on älykäs ja niin olet varmasti sinäkin, en ole sitä epäillyt hetkeäkään, vaan kyse on ollut lähinnä kettuilusta (molemmin puolin). Minua on vain ärsyttänyt jokin, teidän kirjoituksissanne ja on tässä edellisessäkin jotain sellaista, joka hieman ottaa silmään, vaan en jaksa puuttua.
Kun molemmat käyvät työssä, on ihan luonnollista, että kotityöt jaetaan ja ei minunkaan vaimoni ole aina kotona ollut, vaan vasta sen jälkeen, kun on tullut lapsia. En minä ole pyytänyt / odottanut, että vaimo jäisi kotiin kodinhoitajaksi, jos lapsia ei ole, mutta silloin kun niitä on ja äiti on kotona, hoitaa hän luonnostaan myös kotityöt. Sellaista asennetta minä vierastan, että nainen on miehelleen tyly. Ei minua ainakaan tarvitse mitenkään passata, mutta kyllä minä sen kokisin jotenkin loukkaavana, jos vaimo pesisi lasten pyykit, omat pyykkinsä, vaan ei minun pyykkiä ja vain siksi, ettei halua olla palvella(kun on kotiäitinä). Sellainen asenne on väärä ja rakkaudeton, koska kotiäiteys tuo tullessaan myös kotityöt.
Teit suuren uhrauksen lasten vuoksi ja tämä on juuri ollut se minun pointtini koko tässä(rönsyilevässä) keskustelussa. Kysyin sinulta miksi, koska halusin sinun sanovan juuri tämän asian. Teit arvovalinnan ja ymmärrän hyvin, että et tehnyt sitä miehesi tähden, tai kodin töiden tähden, vaan lastesi tähden. Se on se sama valinta, joka on tehty meidänkin perheessämme ja on meilläkin siitä maksettu hintaa. Vaimoni oli hyvällä paikalla työelämässä, mutta jätti sen. Meillä nyt on taloudellisesti se tilanne, että pärjätään ”kohtuuhyvin : )”, eikä vaimoni tarvitse rahan tähden mennä koskaan töihin. On hän kuitenkin sanonut, että haluaa mennä töihin, kun lapset kasvat. Menee, jos haluaa.
Minä arvostan niitä äitejä, jotka eivät mittaa lapsiaan rahassa, mutta ymmärrä kyllä niitäkin, jotka eivät koe kotiäidinroolia omakseen. Ymmärtäisin heitä vielä paljon paremmin, jos he sanoisivat, että nostamme hattua niille äideille, jotka pystyivät tekemään tämän valinnan, mutta kun ei. Se mihin itse ei syystä tai toisesta pystytä, onkin asia, johon ei kenenkään täysjärkisen ihmisen tulekaan pystyä / pyrkiä. Se rooli kuuluu joukolle typeryksiä. Tässä syy miksi kirjoitan kotiäitien puolesta.
Minä olen monta kertaa ehdottanut vaimolleni, että hommataan kodinhoitaja, mutta se ei ole hänelle käynyt. Hän on ihminen, joka rakastaa tehdä myös kotitöitä. Vaimoni tekee täysillä aina sen, minkä tekee. Ihan sama, mitä tekee, niin hän tekee sen hyvin ja ahkerasti, enkä koskaan ole kokenut, että hän olisi valittanut, tai kokenut osansa jotenkin huonoksi. Minuakin hän palvelee, ihan vain omasta halustaan. En tiedä yhtään ihanampaa ihmistä koko maailmassa kuin mitä hän on. Jos olen lähdössä vaikka palaveriin, niin aina hän ilman pyytämistä katselee minulle vaatteet ja huolehtii, että ne on silitettyjä / puhtaita. Katselee minua ja sanoo, että hänellä on komea mies. Tässä paripäivää sitten olin menossa palaveriin ja join siinä kahvia, niin hän tuli hiusharjan kanssa taakseni ja kampasi tukkaani, kun siinä oli kuulemma jotain pyörteitä takana. En minä ole pyytänyt, opettanut, tai edes toivonut, että hän minulle tekisi noin, mutta kun vaan tekee. Kaikki se palvelualttius ja huomio, jota saan vaimoltani kertoo minulle jotain. Se kertoo minulle sen, että hän rakastaa minua todella paljon. - Nianen82-
A luokkaa kirjoitti:
Et ole peitellyt sitä, että tuomitset ja silti syytät minua siitä, mitä itse teet avoimesti. Olen siltikin erimieltä siitä, että minä tuomitsisin. Minä tuomitsen mielestäsi uranaiset itsekkäiksi. Kysyn, eivätkö he sitten olekaan sitä? Ei se mitään tuomitsemista ole jos sanoo itsekkääksi sitä, joka on sitä. Pikemminkin se on toteamus jostain selvästä asiasta. Sanot, että sama periaate koskee kotiäidin älyä, mutta olet väärässä. Tuo toteamushan on vain sinun oma päätelmäsi, joka ei pidä paikkaansa, kun taas itselleen eläminen(uran luominen) on juuri sitä, mitä se on.. itsekästä. Kuka siis on tuominnut?
Niin, en tosiaan ole vaatinut sinua tekemää kotiäidin arvovalintoja, mutta annan ymmärtää, että olet itsekäs, kun et tee. Juuri niin, eli olet ymmärtänyt asian ihan oikein. Kirjoitat omasta urastasi ja elämästäsi hyvin itsekkäästi ja osoitat välinpitämättömyyttä, omia lapsiasi kohtaan(tulevia?). Totean sitten kuitenkin, ettei pidä asettua itselleen vieraaseen rooliin. Ei tietenkään pidä väkisin / pakosta tehdä mitään valintaa, vaan vapaus vallitkoon ja jokainen taaplaa tavallaan. Jos äidin rooli tuntuu huonolta, niin älä ihmeessä asetu siihen. Minun tuttavani teki valinnan, että elää itselleen / työlleen ja hän on erittäin menestynyt ihminen. Luki muuten hammaslääkäriksi, mutta on ollut jo pitkään yrittäjänä. Menestynyt nainen, mutta lapseton. Se oli hänen valintansa, mutta huomaa, ettei hän tehnyt sitä lastensa kustannuksella.
Uusi naisen malli on se, että naisesta on muuhunkin kuin kodinhoitoon. Ei tässä ole kyse vain naisen mallista, vaan lasten hoidosta. Kumpi painaa vaakakupissa enemmän, naisen malli uraa luovana menestyjänä, vai se, että lapset saavat osakseen huolenpitoa ja rakkautta? Mitä luulet lapsen vastaavan tähän?
Tyttärellesi sinä asetat aika kovat paineet elämään. Tunnen sinun luonteisia ihmisiä ja tosiaan, he eivät välttämättä puhu mitään, mutta sanaton viestintä kertoo kaiken. Lapsi oppii näkemään ja aistimaan, milloin hänen äitinsä on tyytyväinen häneen ja tällä tavalla äiti dominoi lastaan tiettyihin valintoihin. Kyllä lähtökohta on se, että lapsi on arvokas ihmisenä, yksilönä, omana persoonanaan ja hänellä täytyy olla vapaus valita elämässään itsenäisesti. Ei se ole mitään rakkautta, jos lapselle asetetaan rooli, johon hänen on tähdättävä, ollakseen hyväksytty. Entä jos lapsesi saakin jonkin hyppygeenin jommankumman suvusta, eikä olekaan yhtä lahjakas kuin vanhempansa. Voi sitä pettymystä, jonka tuo lahjaton yksilö vanhemmilleen tuottaa. Tällaisen lapsen elämä on tuhoon tuomittu ja hän tulee olemaan eriarvoisessa asemassa perheen muiden lasten kanssa. Tästä voisi kirjoittaa vaikka miten paljon, mutta yritän pitää mielessä sen, ettet lue pitkiä kirjoituksia.
Tilastot osoittavat, että koulutetut tekevät uraa ja alemman koulutuksen saaneet jäävät kotiin. Tilastot kertovat yhtä, jos toista, vaan eivät kaikkea ja niitä pitää osata lukea. Kyse oli muistaakseni älykkyydestä, ei koulutuksesta ja onhan se varmaan ihan luonnollista, että joku pahoittaa mielensä, jos aletaan koulutuksen perusteella nimittelemään tyhmäksi, tai älykkääksi. Otetaanpa taas esimerkki ja näitä muuten riittäisi, jos vaan saisi kirjoittaa(joku lukisi). Eräs kaikkien tuntema kylän juoppo sai lääkäriltä ns. madonluvut. Ei enää pisaraakaan, jos haluat elää. Mies raitistui ja kun ei ilmeisesti ollut muutakaan tekemistä, alkoi opiskelemaan. No lukihan siinä sitten itsensä insinööriksi ja vaikka tuo nyt ei olekaan vielä mikään mieletön suoritus, niin on se kuitenkin osoitus jostain. Nimittäin siitä, että ei perhana viitsitä lajitella ihmisiä tyhmiin ja älykkäisiin, kun me ei tosiasiassa tiedetä tuosta älykkyyden määritelmästä kovinkaan paljoa. Eli tilasto kertoi sen, että alemman koulutuksen omaavat jäävät helpommin kotiin, eikä sitä, että joku on toista älykkäämpi. Toisaalta alemman koulutuksen omaavat jäävät kotiin siksikin, koska he eivät hyödy työssä käynnistään paljoakaan ja voi olla, että on jopa kannattavaa jäädä kotiin(fiksujahan ne ovat).
Toisin sanonen, tuo tilastotiede kertoo meille lähinnä sen, että kotiin jää kaikista eri yhteiskuntaluokista ne ihmiset, joiden sydän on paikallaan ja joille äitinä oleminen merkitsee lapsen edun huomioimista. Kyse ei ole älystä, eikä edes koulutuksesta, vaan arvovalinnasta ja tähän eivät kaikki pysty. Tilasto kertoo myös sen, että kotiin jäävät alemman koulutuksen saaneet, koska osalla heistä on sydän paikallaan ja osa katsoo, etteivät taloudellisesti juurikaan hyödy töihin menosta. Kun katsotaan kotiäideiksi jäävien määrää siinä valossa, että kuka tekee sen sydämen valinnan, niin suhde onkin kohtalaisen vakio ja koulutuksesta riippumaton. More statistics.."Et ole peitellyt sitä, että tuomitset ja silti syytät minua siitä, mitä itse teet avoimesti."
En ole syyttänyt sinua itse tuomitsemisesta, vaan siitä että yrität jeesustella ja selitellä ettet muka tuomitse. Olisit edes rehellisesti jotain mieltä.
Jos mielestäsi se on itsekästä, ettei halua menettää itselleen tärkeitä asioita ja tehdä muiden palvelemisesta elämäntehtäväänsä niin kyllä, sitten olen itsekäs. Usko huviksesi, useat naiset pystyvät ihan menestyksekkäästi kasvattamaan lapsensa ilman että omaa minuutta tarvitsee siinä hötäkässä menettää.
"Toisaalta alemman koulutuksen omaavat jäävät kotiin siksikin, koska he eivät hyödy työssä käynnistään paljoakaan ja voi olla, että on jopa kannattavaa jäädä kotiin(fiksujahan ne ovat)."
No eikös tämä päinvastoin todista minun kantaani oikeaksi? Ihmiset joista ei ole työelämässä mihinkään jäävät kotiin.
Sinulla on kyllä mielenkiintoinen näkökanta tilastotieteeseen. Siinä neitsytketjussa yritit todistella sitä että naiset ovat tilastollisesti rikki ja valitsevat huonoja miehiä yms.. Huvittavaa. Mites "rikkinäisyyttä" tai "miehen huonoutta mitataan"? Sama koskee tuota "sydän paikallaan"-kriteeriä? Tässä taitaa päteä ainoastaan joku fiktiivinen A-luokkaa-kerroin, ne jotka ovat hänen kanssaan samaa kieltä ovat oikeassa... Kerrotko meillekin miten tilastoja tulee lukea, jotta niistä saa irti noin perverssejä tuloksia? Ja kaikki nämä päätelmät teet yhden juoppuhullun perusteella.
Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää että naisilla voi olla omia kiinostuksenkohteita ja mielipiteitä? Miksi haluat väkisin pakottaa naiset luopumaan niistä? Aika mustavalkoinen kuva sinulla on naisista. Tämä voi olla joko uranainentai äiti, mutta ei molempia? - A luokkaa
Nianen82- kirjoitti:
"Et ole peitellyt sitä, että tuomitset ja silti syytät minua siitä, mitä itse teet avoimesti."
En ole syyttänyt sinua itse tuomitsemisesta, vaan siitä että yrität jeesustella ja selitellä ettet muka tuomitse. Olisit edes rehellisesti jotain mieltä.
Jos mielestäsi se on itsekästä, ettei halua menettää itselleen tärkeitä asioita ja tehdä muiden palvelemisesta elämäntehtäväänsä niin kyllä, sitten olen itsekäs. Usko huviksesi, useat naiset pystyvät ihan menestyksekkäästi kasvattamaan lapsensa ilman että omaa minuutta tarvitsee siinä hötäkässä menettää.
"Toisaalta alemman koulutuksen omaavat jäävät kotiin siksikin, koska he eivät hyödy työssä käynnistään paljoakaan ja voi olla, että on jopa kannattavaa jäädä kotiin(fiksujahan ne ovat)."
No eikös tämä päinvastoin todista minun kantaani oikeaksi? Ihmiset joista ei ole työelämässä mihinkään jäävät kotiin.
Sinulla on kyllä mielenkiintoinen näkökanta tilastotieteeseen. Siinä neitsytketjussa yritit todistella sitä että naiset ovat tilastollisesti rikki ja valitsevat huonoja miehiä yms.. Huvittavaa. Mites "rikkinäisyyttä" tai "miehen huonoutta mitataan"? Sama koskee tuota "sydän paikallaan"-kriteeriä? Tässä taitaa päteä ainoastaan joku fiktiivinen A-luokkaa-kerroin, ne jotka ovat hänen kanssaan samaa kieltä ovat oikeassa... Kerrotko meillekin miten tilastoja tulee lukea, jotta niistä saa irti noin perverssejä tuloksia? Ja kaikki nämä päätelmät teet yhden juoppuhullun perusteella.
Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää että naisilla voi olla omia kiinostuksenkohteita ja mielipiteitä? Miksi haluat väkisin pakottaa naiset luopumaan niistä? Aika mustavalkoinen kuva sinulla on naisista. Tämä voi olla joko uranainentai äiti, mutta ei molempia?Minähän olen kokoajan tuonut rehellisesti kantani esiin. Eriasia on sitten se, jos täytyisi olla jotenkin äärioikealla, tai äärivasemmalla mielipiteidensä kanssa. Sitä minä en ole, eikä kukaan fiksu ihminen toimi sillä tavalla(paitsi sinä). Itsekkyydellä tarkoitan edelleen sitä, että laitat oman etusi lapsen edun edelle. Onhan se itsekästä, mutta jotkut toimivat itsekkäästi, eivätkä pysty tekemään arvokkaita päästöksi. Onko tuo sitten tuomitsemista, niin päättäkää te. Ihan sama minulle, mitä päätätte.
Sinun kantaasi en todistanut oikeaksi, vaan vääräksi. Ihmiset jotka eivät koe hyötyvänsä(taloudellisesti) työssä käynnistä, verrattuna kotiin jäämiseen, jäävät helpommin kotiin. Fiksustihan he siinä toimivat, kun osaavat laskea, että mikä kannattaa ja mikä ei. Työelämässä pärjäämisestä ei siis ollut kyse, kyllä sinä tämän ymmärrät, vai haenko rautalankaa.
Minulla on mielenkiintoinen näkökanta tilastotieteeseen. No niin tosiaan on ja hyvä kun sinunkin mielenkiintosi heräsi. Päätelmäni taisi olla aika osuva, kun ehdit jo vaihtaa puheenaihettakin, eli palaat edellisen ketjun keskusteluun, joka sinällään oli kyllä mielenkiintoinen. Voidaanhan me toki siitäkin puhua, jos et muuta enää keksi, mutta näyttää siltä, että et pysy totuudessa senkään suhteen, vaan keksit ihan omiasi. En minä ole mistään rikkimenemisien tilastoista puhunut, vaan olen ketjussa tuonut esiin erittäin monipuolisesti sen, miten nainen kokee seksin eritavalla, kun mies ja tosiaan, voi mennä rikkikin. Väittämäni on ihan päivän selvä fakta ja aiheesta on tehty tutkimuskin. Kerroin aiheesta monia valaisevia esimerkkejä, sekä omien näkemysteni / kokemusteni kautta, että tutkimusten tuomaa faktaa asiaan liittyen. Toin myös esimerkkejä niiden ihmisten suhteista, joita olen saanut läheltä seurata ja olihan siinä ketjussakin monia sellaisia viestejä, jotka tukivat kantaani. Minulla oli ainakin kaksi erittäin tutkimusta käytössäni, joihin pohjasin väittämäni ja lisäksi luin erilaisia tilastoja, liittyen siihen, mitä esitin. Kun tuota ketjua tarkastelee objektiivisesti, niin lyhyt päätelmäni siitä on se, että teillä kenelläkään ei ollut yhtään mitään vastaan sanomista koko aikana, ellei sitten lasketa näitä….. ööö haista sinä kuule… ei pidä paikkaansa ja sillä sipuli… oot semmoen ja tämmönen kirjoituksia… tai siten näitä sinun tyyppisiä väärin lukijoita / ymmärtäjiä.
Tässäkään ketjussa sinä et ole juurikaan edes keskustellut aiheesta(mistään aiheesta), vaan hyvin lyhyesti vain käynyt toteamassa, jotain aihetta sivuavaa, tai siihen kuulumatonta / kokonaan jotain muuta (niin kuin tämä edellinen viestisi). Juoppomiehen esimerkinkin otit vain väittelyn välineeksi ja tyylillesi uskollisena ohitat kaiken oleellisen ja tartut epäoleelliseen, vääntäen senkin miten milloinkin tahdot. Kirjoitin tuolla ylempänä pari hieman pidempää kirjoitusta joihin sinun olisi pitänyt hieman perehtyä, että olisit voinut vasta asiallisesti, niin ohitit ne vain sanomalla, en jaksa lukea…. syytön minä kuule siihen ole, jos sinä et jaksa lukea. Kai sinä kuitenkin osaat lukea? - pätevyys?
hehhehhee kirjoitti:
Anteeksi, mutta olisi huomattavan paljon uskottavampaa, jos et kutsuisi itseäsi titteliltäsi Turun musiikkijuhlaksi (tmj).
Toimitusjohtaja = tj.
Tämän nyt jokainen oikea tj tietää.
Sinulta on itseltäsi tainnut käydä koulut käymättä - ja vaimokin on arvattavasti AMK-tasoa. Korkeintaan jokin tusinamaisteri (opettaja, lastentarhanopettaja tms), jos yliopistoa on koskaan nähnytkään.Tuo jos jokin on äärimmäisen ilkeää ja sivistymätöntä - eihän sinunkaan yliopistokoulutuksellasi paljon arvoa olisi, jos kaikki siihen kykenevät haluaisivat sen suorittaa. On todella vanhanaikaista ja ylimielistä luokitella ihmisiä koulutuksen tai taustan mukaan.
Minulta on "koulut" käymättä. Eikä sillä ole mitään tekemistä minun ihmisarvoni kanssa. Olen vähintään yhtä hyvä kuin sinä, ja asiantuntijuuteni on syntynyt muulla tavalla.
- fghjåoftg
Voi pyhä sylvi, toivottavasti nyt viimeisen kerran: ainakaan mä en ole väittänyt ketään tyhmäksi tai että koulutus olisi älyn mitta! Siis jos muhun viittaatte. Mielestäni olisi jopa hieman ylimielistä yrittää väittää, että mä sen määrittelen, mityä äly tai sen puute on, kun ei siitä ole konsensusta alan tutkijoillakaan, niin moniulotteinen juttuhan se on. Ainoa asia, mitä olen sanonut tästä, on että ammattiryhmien välille saadaan olemassaolevilla (miten valideilla?) älykkyystesteillä keskiarvoeroja, silti yksittäinen siivooja voi saada jopa näissä testeissä isommat pisteet kuin yksittäinen ydinfyysikko, puhumattakaan älykkyydestä laajemmin ymmärrettynä.
Mä olen sanonut, että kotiäiti- vs. uraäitijoukko sekä kouluttamaton vs. korkeakoulutettu joukko eroavat erinäisiltä päänsisäisiltä piirteiltään (muutkin ja eritoten muut kuin älykkyys) toisistaan, joka tekee mahdottomaksi sen tarkastelun onko kotiäitiys vs. työssäkäynti paras ratkaisu yleensä, kun nämä joukkojen väliset KESKIMÄÄRÄISET erot vaikuttavat kokonaistilanteeseen, eikä asiaa voi pelkistää siihen onko kotiinjääminen vai työssäkäyminen paras ja kelle. Mä EN ole siis myöskään arvottanut kertaakaan arvottanut kotiäitiyttä tai työssäkäyntiä toistaan arvokkammaksi, yrittänyt vain keskustella neutraalisti ilmiöistä.
Otetaan nyt kuitenkin esimerkki, vaikkei niistä ehkä kannattaisi puhua kun ilmiöistä puhutaan. Mä olen itsekotiäiti ja hoidan lapsiani täyspäiväisesti kotona, siskoni on syöpälääkäri ja hoitaa syöpäpotilaita puolipäiväisesti lasten ollessa sen ajan perhepäivähoitajalla, lopun aikaa hän omistautuu perheelleen. Molemmat me tehdään arvokasta työtä, en mä ainakaan ole se joka päättää kumpi arvokkaampaa!
Taidan olla tosi surkea tuomaan mielipiteitäni esiin, kun ne koko ajan ymmärretään väärin. Paras varmaan lopettaa. - Hukka vienyt
Saivartelevatko älykkäinä itseään pitävät immeiset todellakin näin paljon?
- Nainen82-
Mitä saivartelua se on jos sanoo rehellisesti oman mielipiteensä?
- nainen21v
Nainen82- kirjoitti:
Mitä saivartelua se on jos sanoo rehellisesti oman mielipiteensä?
Itse olen juuri sellainen aika vanhanaikainen nuori nainen, joskaan en ole vielä naimisissa joten lapsia ei ole. Mutta haluaisin mielellään olla tulevaisuudessa kotirouva ja saada useita lapsia, jotka hoitaisin tietysti itse kotona. Se että nainen on kotona ei ole mitään tyhjänpanttina olemista niin että mies rehkii töissä sillä aikaan kun nainen laiskottelee kotona. Eikä se mielestäni ole naisen alentamistakaan, hullu koko ajatus! Minusta se on erittäin arvokas asia ja luulisi että moni mieskin sitä arvostaisi. Itse ainakin haluan sellaisen miehen. Osaan laittaa ruokaa, ja pidän siitä, teen myös käsitöitä, pesen mielellään pyykit ja tiskit ja pidän muutenkin kodin kunnossa. Se on minulle vain nautintoa ja osa naiseuttani. En ole elämässäni kertaakaan käynyt baarissa, se ei ole koskaan ollut mun juttu. Mutta käyn kyllä tapaamassa kavereita ja harrastamassa, ja sitähän voi tehdä lastenkin kanssa. Perhe on aina etusijalla. Kaiken lisäksi olen vielä kauniskin ja minulla on pitkät hiukset ja naisellinen vartalo. Olen tyytyväinen itseeni ja elämääni eikä minun tarvitse lähteä hakemaan huomiota baarista kännipäissään paljastavissa vaatteissa ja meikeissä. (yleistämistä) Ainoa mikä vielä puuttuu on mies, jota en nyt ole kovin aktiivisesti haeskellutkaan mutta alkais pian olla aika sillekin. :) Mutta baariin en mene sitä etsimään. Eikö miehet teistäkin olisi kiva kun on kotona aina ruoka valmiina, puhtaat vaatteet kaapissa, siisti koti ja iloinen vaimo odottamassa kun tulette töistä. (tai ainakin useimmiten iloinen :D)
- hohhoijakkaa....
Nainen82- kirjoitti:
Mitä saivartelua se on jos sanoo rehellisesti oman mielipiteensä?
Etkö (edes) tajua mitä kysymyksellä tarkoitettiin?
http://suomisanakirja.fi/q/Mitä tarkoittaa saivartelu?
http://variblog.wordpress.com/2010/02/24/saivartelua-kielten-sattumista/ - Nainen82-
hohhoijakkaa.... kirjoitti:
Etkö (edes) tajua mitä kysymyksellä tarkoitettiin?
http://suomisanakirja.fi/q/Mitä tarkoittaa saivartelu?
http://variblog.wordpress.com/2010/02/24/saivartelua-kielten-sattumista/Ollos kiitetty, sinä ylivertainen kielinero...
No näimpä näin. Jos joku esittää eriäviä mielipiteitä ja kehtaa vielä perustella niitä niin se otetaan heti "nipottamisena" ja "hiustenhalkomisena".
Oma viestisi oli muuten itsessään kuningasesimerkki saivartelusta. - A luokkaa
nainen21v kirjoitti:
Itse olen juuri sellainen aika vanhanaikainen nuori nainen, joskaan en ole vielä naimisissa joten lapsia ei ole. Mutta haluaisin mielellään olla tulevaisuudessa kotirouva ja saada useita lapsia, jotka hoitaisin tietysti itse kotona. Se että nainen on kotona ei ole mitään tyhjänpanttina olemista niin että mies rehkii töissä sillä aikaan kun nainen laiskottelee kotona. Eikä se mielestäni ole naisen alentamistakaan, hullu koko ajatus! Minusta se on erittäin arvokas asia ja luulisi että moni mieskin sitä arvostaisi. Itse ainakin haluan sellaisen miehen. Osaan laittaa ruokaa, ja pidän siitä, teen myös käsitöitä, pesen mielellään pyykit ja tiskit ja pidän muutenkin kodin kunnossa. Se on minulle vain nautintoa ja osa naiseuttani. En ole elämässäni kertaakaan käynyt baarissa, se ei ole koskaan ollut mun juttu. Mutta käyn kyllä tapaamassa kavereita ja harrastamassa, ja sitähän voi tehdä lastenkin kanssa. Perhe on aina etusijalla. Kaiken lisäksi olen vielä kauniskin ja minulla on pitkät hiukset ja naisellinen vartalo. Olen tyytyväinen itseeni ja elämääni eikä minun tarvitse lähteä hakemaan huomiota baarista kännipäissään paljastavissa vaatteissa ja meikeissä. (yleistämistä) Ainoa mikä vielä puuttuu on mies, jota en nyt ole kovin aktiivisesti haeskellutkaan mutta alkais pian olla aika sillekin. :) Mutta baariin en mene sitä etsimään. Eikö miehet teistäkin olisi kiva kun on kotona aina ruoka valmiina, puhtaat vaatteet kaapissa, siisti koti ja iloinen vaimo odottamassa kun tulette töistä. (tai ainakin useimmiten iloinen :D)
Sinähän olet kyllä aivan upea nainen. Toivottavasti saat arvoisesi miehen ja varmasti saatkin. Baarista sitä ei tosiaan löydä, mutta onko toi ihan totta, että et ole koskaan käynyt baarissa? Et kyllä ole mitään siinä menettänyt, mutta siis vau.. että on vielä näitäkin. Mä ihailen(älä väärin ymmärrä:) näitä naisia.
- A luokkaa
nainen21v kirjoitti:
Itse olen juuri sellainen aika vanhanaikainen nuori nainen, joskaan en ole vielä naimisissa joten lapsia ei ole. Mutta haluaisin mielellään olla tulevaisuudessa kotirouva ja saada useita lapsia, jotka hoitaisin tietysti itse kotona. Se että nainen on kotona ei ole mitään tyhjänpanttina olemista niin että mies rehkii töissä sillä aikaan kun nainen laiskottelee kotona. Eikä se mielestäni ole naisen alentamistakaan, hullu koko ajatus! Minusta se on erittäin arvokas asia ja luulisi että moni mieskin sitä arvostaisi. Itse ainakin haluan sellaisen miehen. Osaan laittaa ruokaa, ja pidän siitä, teen myös käsitöitä, pesen mielellään pyykit ja tiskit ja pidän muutenkin kodin kunnossa. Se on minulle vain nautintoa ja osa naiseuttani. En ole elämässäni kertaakaan käynyt baarissa, se ei ole koskaan ollut mun juttu. Mutta käyn kyllä tapaamassa kavereita ja harrastamassa, ja sitähän voi tehdä lastenkin kanssa. Perhe on aina etusijalla. Kaiken lisäksi olen vielä kauniskin ja minulla on pitkät hiukset ja naisellinen vartalo. Olen tyytyväinen itseeni ja elämääni eikä minun tarvitse lähteä hakemaan huomiota baarista kännipäissään paljastavissa vaatteissa ja meikeissä. (yleistämistä) Ainoa mikä vielä puuttuu on mies, jota en nyt ole kovin aktiivisesti haeskellutkaan mutta alkais pian olla aika sillekin. :) Mutta baariin en mene sitä etsimään. Eikö miehet teistäkin olisi kiva kun on kotona aina ruoka valmiina, puhtaat vaatteet kaapissa, siisti koti ja iloinen vaimo odottamassa kun tulette töistä. (tai ainakin useimmiten iloinen :D)
Vaimoni on just tommonen ahertaja kun sinäkin. Siis kerta kaikkiaan mä ihmettelen sitä vauhtia, joka sillä on päällä. Välillä itseä oikein hävettää, kun tulee kotiin ja kämppä on siivottu, ruoka laitettu, kaupassa käyty jne. Aamulla kun herään, niin aina on kahvi keitettynä ja lehti siinä kupin vieressä. Päivällä aina soittaa, että moneltako laittaa ruokaa ja joka kerta kun tulen, hän on yhtä aurinkoisena ottamassa vastaan. Siis voiko ihminen enempää toivoa elämältään. Silti vaimoni sanoo minulle usein, että on saanut maailman parhaan miehen ja on onnellisin ihminen tässä maailmassa. Monesti se on niin, että nainen, joka jää kotiäidiksi saa koko perheen kukoistamaan / menestymään. Moni asia helpottuu, eikä monesti edes taloudellinen menetys ole kovinkaan suuri, jos osaa laskea oikein. Komppaan sua..: )
- hvc,g
A luokkaa kirjoitti:
Vaimoni on just tommonen ahertaja kun sinäkin. Siis kerta kaikkiaan mä ihmettelen sitä vauhtia, joka sillä on päällä. Välillä itseä oikein hävettää, kun tulee kotiin ja kämppä on siivottu, ruoka laitettu, kaupassa käyty jne. Aamulla kun herään, niin aina on kahvi keitettynä ja lehti siinä kupin vieressä. Päivällä aina soittaa, että moneltako laittaa ruokaa ja joka kerta kun tulen, hän on yhtä aurinkoisena ottamassa vastaan. Siis voiko ihminen enempää toivoa elämältään. Silti vaimoni sanoo minulle usein, että on saanut maailman parhaan miehen ja on onnellisin ihminen tässä maailmassa. Monesti se on niin, että nainen, joka jää kotiäidiksi saa koko perheen kukoistamaan / menestymään. Moni asia helpottuu, eikä monesti edes taloudellinen menetys ole kovinkaan suuri, jos osaa laskea oikein. Komppaan sua..: )
Muuttaisin tuon niin, että nainen TAIKKA MIES joka on kotona ja hoitaa osansa saa koko perheen kukoistamaan. On kuitenkin tapauksia että se tiskiharja ei vaan pysy miehen kädessä millään. Selvää on että nainen ei tällaisessa liitossa edes pysty keskittymään kovin merkittävään uraan kun kotona odottaa toinen työpäivä, puolison työtilanteesta riippumatta. Tai jos yksi ihminen hoitaa aivan kaiken niin jossain vaiheessa alkaa väsyttää sekä harmittaa eikä liitto liene pitkäikäinen.
- parempaa tekemistä
A luokkaa kirjoitti:
Vaimoni on just tommonen ahertaja kun sinäkin. Siis kerta kaikkiaan mä ihmettelen sitä vauhtia, joka sillä on päällä. Välillä itseä oikein hävettää, kun tulee kotiin ja kämppä on siivottu, ruoka laitettu, kaupassa käyty jne. Aamulla kun herään, niin aina on kahvi keitettynä ja lehti siinä kupin vieressä. Päivällä aina soittaa, että moneltako laittaa ruokaa ja joka kerta kun tulen, hän on yhtä aurinkoisena ottamassa vastaan. Siis voiko ihminen enempää toivoa elämältään. Silti vaimoni sanoo minulle usein, että on saanut maailman parhaan miehen ja on onnellisin ihminen tässä maailmassa. Monesti se on niin, että nainen, joka jää kotiäidiksi saa koko perheen kukoistamaan / menestymään. Moni asia helpottuu, eikä monesti edes taloudellinen menetys ole kovinkaan suuri, jos osaa laskea oikein. Komppaan sua..: )
Juu, tikkareita ja sateenkaaria satelee joka päivä, rahaa tulee ovista ja ikkunoista ja linnut laulavat kilpaa aina aurinkoisen vaimosi kanssa joka häärää keittiössä. Voi jösses sentään, luuletko että kukaan uskoo tuohon sinun maalailemaan "täydelliseen" elämään? Aika säälittävää :D. Joku on katsonut vähän liikaa disney-filmejä..
Sinä et hyväksy niitä kommentoijien mielipiteitä jotka ovat kotiäitejä vastaan ja väität heitä tuomitseviksi ym. mutta samaan aikaan itse hehkutat kotiäitejä ja nytkin väität että VAIN jos nainen jää kotiin niin perhe voi olla onnellinen ja kukoistava. Eli uranaisten perheet ovat ilmeisesti kaikkea muuta kuin "kukoistavia" koska naiset eivät ole jääneet passaamaan miestään ja punaamaan kotiaan kuin joskus 50-60 vuotta sitten oli tapana. Mielestäni tuollaiset vaimosi kaltaiset "kotiäitylit" tekevät vain hallaa itselleen ja muille naisille. Naiset eivät taistelleet vuosikymmeniä vain sen takia, että vielä 2000-luvullakin naisen paikka on kotona ja keittiössä. Mutta minkäs sille voi jos on tahdoton räsynukke jonka päähän on iskostettu tuo vanhanaikainen ideologia eikä kyseiseltä ihmiseltä löydy mitään halua kyseenalaistaa sitä... - hvc,g
parempaa tekemistä kirjoitti:
Juu, tikkareita ja sateenkaaria satelee joka päivä, rahaa tulee ovista ja ikkunoista ja linnut laulavat kilpaa aina aurinkoisen vaimosi kanssa joka häärää keittiössä. Voi jösses sentään, luuletko että kukaan uskoo tuohon sinun maalailemaan "täydelliseen" elämään? Aika säälittävää :D. Joku on katsonut vähän liikaa disney-filmejä..
Sinä et hyväksy niitä kommentoijien mielipiteitä jotka ovat kotiäitejä vastaan ja väität heitä tuomitseviksi ym. mutta samaan aikaan itse hehkutat kotiäitejä ja nytkin väität että VAIN jos nainen jää kotiin niin perhe voi olla onnellinen ja kukoistava. Eli uranaisten perheet ovat ilmeisesti kaikkea muuta kuin "kukoistavia" koska naiset eivät ole jääneet passaamaan miestään ja punaamaan kotiaan kuin joskus 50-60 vuotta sitten oli tapana. Mielestäni tuollaiset vaimosi kaltaiset "kotiäitylit" tekevät vain hallaa itselleen ja muille naisille. Naiset eivät taistelleet vuosikymmeniä vain sen takia, että vielä 2000-luvullakin naisen paikka on kotona ja keittiössä. Mutta minkäs sille voi jos on tahdoton räsynukke jonka päähän on iskostettu tuo vanhanaikainen ideologia eikä kyseiseltä ihmiseltä löydy mitään halua kyseenalaistaa sitä...Yyyh... Eipä kyllä huvita yhtään tämä toinenkaan vaihtoehto, että naiset olisivat ilmeisesti taistelleet sen vuoksi että naisten EHDOTON paikka on uraputkessa...? Tulen aivan varmasti tekemään sitten sitä hallaa aivan helvatusti jos siihen suinkin mahdollisuuden (ts. rahaa) saan. Minä kun kuvittelin että pyrkimys olisi yleensäkin ollut yhteiskunnassa valinnanmahdollisuuksia kohti, mutta nyt se sitten onkin niin että jos nainen jää kotiin on tyhmä? Ihan niin tyhmä en silti ole (enää), että hankkisin uran joka vaatii hirveätä panostusta ja riehuisin myös kotosalla kaiken koska kumppani arvostaa vapaa-aikaansa korkealle, ja kuukahtaisin burnouttiin. Vähän mietityttää millaisia tahdottomia räsynukkeja työelämässä riehuu, kunnon työmoraali, ainoa millä on merkitystä on työ? Heikosti menee jos ette mitään muuta keksi elämänne sisällöksi, saatte lottovoiton niin ensimmäiseksi tietenkin painutte töihin niinkuin tavallisestikin. Mitäpä sitä paikkaansakaan antamaan sellaiselle joka sen elääkseen tarvitsisi. On mielikuvituksen puutetta pahasti ilmassa....
- A luokkaa
parempaa tekemistä kirjoitti:
Juu, tikkareita ja sateenkaaria satelee joka päivä, rahaa tulee ovista ja ikkunoista ja linnut laulavat kilpaa aina aurinkoisen vaimosi kanssa joka häärää keittiössä. Voi jösses sentään, luuletko että kukaan uskoo tuohon sinun maalailemaan "täydelliseen" elämään? Aika säälittävää :D. Joku on katsonut vähän liikaa disney-filmejä..
Sinä et hyväksy niitä kommentoijien mielipiteitä jotka ovat kotiäitejä vastaan ja väität heitä tuomitseviksi ym. mutta samaan aikaan itse hehkutat kotiäitejä ja nytkin väität että VAIN jos nainen jää kotiin niin perhe voi olla onnellinen ja kukoistava. Eli uranaisten perheet ovat ilmeisesti kaikkea muuta kuin "kukoistavia" koska naiset eivät ole jääneet passaamaan miestään ja punaamaan kotiaan kuin joskus 50-60 vuotta sitten oli tapana. Mielestäni tuollaiset vaimosi kaltaiset "kotiäitylit" tekevät vain hallaa itselleen ja muille naisille. Naiset eivät taistelleet vuosikymmeniä vain sen takia, että vielä 2000-luvullakin naisen paikka on kotona ja keittiössä. Mutta minkäs sille voi jos on tahdoton räsynukke jonka päähän on iskostettu tuo vanhanaikainen ideologia eikä kyseiseltä ihmiseltä löydy mitään halua kyseenalaistaa sitä...Ei toki. En minä sentään olosuhteita ja kohtaloa hallitse. Ellei linnut laula ja aurinko paista, niin sille en voi mitään. En myöskään sille, jos elämä tuo tullessaan murheita, niin kuin nyt kaikkien elämään mahtuu yhtä jos toista. Työtäkin on paljon ja sen mukana tuomaa vastuuta, mutta vaimostanihan minä tuossa vain puhuin. Hän on juuri kuvaamani kaltainen, iloinen, aurinkoinen ja palvelualtis. Tikkareita ei ole vielä satanut täällä meillä päin, mutta rahaa on kyllä tullut ovista ja ikkunoista. Mihin sen oikein ehtisi tuhlaamaan, kun alkaa olla jo ihan kaikkea. Olisiko sinulla jokin hyvä vinkki?
En ole sanonut, että silloin vain perhe voi olla onnellinen jos nainen on kotona, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että paremmat mahdollisuudet siihen onneen on silloin, kun toinen on kotona. Uranaisten perheet tosiaan voivat olla aika kylmiä ja elottomia koteja, kun lapset passaavat aamulla itsensä kouluun, tulevat päivällä tyhjään kotiin ja mahdollisesti ehtivät jo häipyä, ennen kuin kukaan ehtii kotiin. Pieniä lapsia revitään hoitoon ja heitellään pitkin päivää paikasta toiseen niin kuin paikkarasaa. Viikonloppuna sitten yhdessä painetaan niitä viikolla rästiin jääneitä töitä tukka putkella ja lasten kanssa vietetään sitten sitä kuuluisaa laatuaikaa(joskus, jos ehtii), jota lapset eivät edes tarvitse. Lapset kaipaavat ihan tavallista arkea ja elämää, sitä että vanhemmat ovat aidosti läsnä, ei mitään kerran viikossa vietettävää keinotekoista laatuaikaa. Niin ja mummot ja vaarit tietenkin valjastetaan hoitamaan lapsia niin paljon kuin suinkin mahdollista, että iskä ja äippä pääsee menemään, milloin mihinkin, siinä se menee se loppukin perheen yhteinen aika. Yleensä ne äidit, jotka ottavat äitiytensä tosissaan ja kantavat siitä sen vastuun, mikä siitä pitääkin kantaa, ovat hyvin perhekeskeisiä tapauksia ja toimivat perheessä kaikkia yhdistävänä tekijänä. Näissä kodeissa on lämpöä ja elämää, jota lapset tarvitsevat, niin ja kukoistaa se liittokin siinä samalla.
Ei naisten ole pitkiin aikoihin tarvinnut taistella sen puolesta, että heidän pitäisi jäädä kotiin. Tuon nyt on vain feministien höpötyksiä. Heidän kun täytyy aina saada taistella jotain vastaan, ellei muuta, niin olematonta vihollista vastaan. Jokainen (järkevä) äiti tietää, että saa tehdä oman vapaan valinnan kotiäiteyden puolesta, tai vastaan. Uraa saa luoda, jos siltä tuntuu, eikä siinä tarvita mitään feministien rintamaa tukena. Kaikki eivät vain halua toimia näin, vaan on äitejä, jotka tekevät lapsia kasvattaakseen, huolehtiakseen ja rakastaakseen niitä. Uraäidit kyllä haluavat äitiyden ilon ja ellei muuta, niin kulissit pystyyn(meillä on perhe idylli), mutta mitään hintaa siitä ei olla valmiita maksamaan. Osaltaan tämä tulee sitten esiin lasten psyykkisinä ongelmina ja muina lieve ilmiöinä. Tahdoton räsynukke on äiti, joka menee sinne, minne muut käskevät, ilman omaa tahtoa ja kykyä erottua valtavirrasta. Siksi juuri arvostankin kotiäitejä, he eivät ole näitä räsynukkeja, vaan uhmaavat tämän ajan sopulilaumaa ja uskaltavat tehdä niitä itsenäisiä päätöksiä, joita heidän sydämensä vaatii. Kaikista ei tähän ole. - 2000-lukulainen
nainen21v kirjoitti:
Itse olen juuri sellainen aika vanhanaikainen nuori nainen, joskaan en ole vielä naimisissa joten lapsia ei ole. Mutta haluaisin mielellään olla tulevaisuudessa kotirouva ja saada useita lapsia, jotka hoitaisin tietysti itse kotona. Se että nainen on kotona ei ole mitään tyhjänpanttina olemista niin että mies rehkii töissä sillä aikaan kun nainen laiskottelee kotona. Eikä se mielestäni ole naisen alentamistakaan, hullu koko ajatus! Minusta se on erittäin arvokas asia ja luulisi että moni mieskin sitä arvostaisi. Itse ainakin haluan sellaisen miehen. Osaan laittaa ruokaa, ja pidän siitä, teen myös käsitöitä, pesen mielellään pyykit ja tiskit ja pidän muutenkin kodin kunnossa. Se on minulle vain nautintoa ja osa naiseuttani. En ole elämässäni kertaakaan käynyt baarissa, se ei ole koskaan ollut mun juttu. Mutta käyn kyllä tapaamassa kavereita ja harrastamassa, ja sitähän voi tehdä lastenkin kanssa. Perhe on aina etusijalla. Kaiken lisäksi olen vielä kauniskin ja minulla on pitkät hiukset ja naisellinen vartalo. Olen tyytyväinen itseeni ja elämääni eikä minun tarvitse lähteä hakemaan huomiota baarista kännipäissään paljastavissa vaatteissa ja meikeissä. (yleistämistä) Ainoa mikä vielä puuttuu on mies, jota en nyt ole kovin aktiivisesti haeskellutkaan mutta alkais pian olla aika sillekin. :) Mutta baariin en mene sitä etsimään. Eikö miehet teistäkin olisi kiva kun on kotona aina ruoka valmiina, puhtaat vaatteet kaapissa, siisti koti ja iloinen vaimo odottamassa kun tulette töistä. (tai ainakin useimmiten iloinen :D)
Arvostan enemmän naista, jolla on älyä opiskella ja luoda uraa, naista joka arvostaa itseään niin ettei aseta itseään ja tarpeitaan muiden tarpeiden jälkeen tulevaksi. Osaan laittaa itse ruokani ja pestä pyykkini, jos en osaisi, hankkisin hommaan siivoojan ja talousapulaisen. Vaimoani arvostan ihan muiden avujen takia kuin kokkaajana ja siivoojana. Olisiko sinusta nainen 21v olisi kiva jos minä silittäisin sinun vaatteesi aamuksi? Sinulle tulisi varmaan mieleen ajatus että osaisit itsekin..Niin minäkin!
- A luokkaa
hvc,g kirjoitti:
Muuttaisin tuon niin, että nainen TAIKKA MIES joka on kotona ja hoitaa osansa saa koko perheen kukoistamaan. On kuitenkin tapauksia että se tiskiharja ei vaan pysy miehen kädessä millään. Selvää on että nainen ei tällaisessa liitossa edes pysty keskittymään kovin merkittävään uraan kun kotona odottaa toinen työpäivä, puolison työtilanteesta riippumatta. Tai jos yksi ihminen hoitaa aivan kaiken niin jossain vaiheessa alkaa väsyttää sekä harmittaa eikä liitto liene pitkäikäinen.
Homma on jaettava, jos nainenkin on töissä, silloin täytyy huolehtia siitä, että kotityötä tekevät molemmat. Meillä vaimo on kotona, niin silloin hän luonnollisesti huolehtii kodin. Viikonloppuna ja iltaisin pyrin olemaan kaikessa mukana niin paljon kun vain mahdollista. Tietty jos mies jää kotiin lasten kanssa ja vaimo on töissä, niin silloin homma menee ihan samalla tavalla käänteisesti. Eihän se tule kuulonkaan, että vaimo käy töissä ja mies makaa sohvalla, odottamassa vaimoa kotiin siivoamaan jne. Se tarina päättyy aika pian, kun toinen uupuu.
- hvc,g
2000-lukulainen kirjoitti:
Arvostan enemmän naista, jolla on älyä opiskella ja luoda uraa, naista joka arvostaa itseään niin ettei aseta itseään ja tarpeitaan muiden tarpeiden jälkeen tulevaksi. Osaan laittaa itse ruokani ja pestä pyykkini, jos en osaisi, hankkisin hommaan siivoojan ja talousapulaisen. Vaimoani arvostan ihan muiden avujen takia kuin kokkaajana ja siivoojana. Olisiko sinusta nainen 21v olisi kiva jos minä silittäisin sinun vaatteesi aamuksi? Sinulle tulisi varmaan mieleen ajatus että osaisit itsekin..Niin minäkin!
No minulle ainakin tulisi mieleeni että onpa aivan ihanaa kun vaatteet on silitetty aamuksi eikä minun tarvitse. Voi olla suhteellisen vaikeaa ilahduttaa näköjään 2000-lukulaista. (Syntymävuosi? ;-) ) Jos jotain tekee toisen hyväksi niin sille tulee joku MINÄ ITTE-kohtaus... ;-D
No, minusta olisi ihan kaikin puolin ihanaa jos kotona kaikki olisi valmista ja minun ei tarvitsisi puuttua mihinkään. Aivan loistavaa. Voisin harkita vaikka sitä uraa sitten. - A luokkaa
2000-lukulainen kirjoitti:
Arvostan enemmän naista, jolla on älyä opiskella ja luoda uraa, naista joka arvostaa itseään niin ettei aseta itseään ja tarpeitaan muiden tarpeiden jälkeen tulevaksi. Osaan laittaa itse ruokani ja pestä pyykkini, jos en osaisi, hankkisin hommaan siivoojan ja talousapulaisen. Vaimoani arvostan ihan muiden avujen takia kuin kokkaajana ja siivoojana. Olisiko sinusta nainen 21v olisi kiva jos minä silittäisin sinun vaatteesi aamuksi? Sinulle tulisi varmaan mieleen ajatus että osaisit itsekin..Niin minäkin!
En oikein aina ymmärrä tätä teidän ajatuksen juoksuanne. Syljetään niiden naisten päälle, jotka olisivat valmiita rakastamaan miestään myös tekojen kautta. Nainen on mitä miellyttävin ja ihanin tapaus(silti voi olla koulutettu), niin tullaan sanomaan, että ei se tuollainen saa olla. Sen täytyy olla itsekäs ja ajatella omaa etua enemmän kuin miehen, tai lasten. Samaa soopaa kun siinä neitsytketjussa. Sitten ihmetellään, jos kirjoitan, että te ette tiedä parisuhteesta yhtään mitään. Perusarvot ovat kokonaan kadoksissa, eikä teidän liittonne tule tuollaisella logiikalla toimimaan kovinkaan kauan.
Siis oikeesti... ei se nainenkaan kunnioita sellaista miestä, joka alistuu... ei mua tarvi mitenkään huomioida, elä nyt vain itsellesi. Kyllä se nainen sitten elääkin vain itselleen ja sylkee sinun päällesi. - hvc,g
A luokkaa kirjoitti:
En oikein aina ymmärrä tätä teidän ajatuksen juoksuanne. Syljetään niiden naisten päälle, jotka olisivat valmiita rakastamaan miestään myös tekojen kautta. Nainen on mitä miellyttävin ja ihanin tapaus(silti voi olla koulutettu), niin tullaan sanomaan, että ei se tuollainen saa olla. Sen täytyy olla itsekäs ja ajatella omaa etua enemmän kuin miehen, tai lasten. Samaa soopaa kun siinä neitsytketjussa. Sitten ihmetellään, jos kirjoitan, että te ette tiedä parisuhteesta yhtään mitään. Perusarvot ovat kokonaan kadoksissa, eikä teidän liittonne tule tuollaisella logiikalla toimimaan kovinkaan kauan.
Siis oikeesti... ei se nainenkaan kunnioita sellaista miestä, joka alistuu... ei mua tarvi mitenkään huomioida, elä nyt vain itsellesi. Kyllä se nainen sitten elääkin vain itselleen ja sylkee sinun päällesi.Joo, en ymmärrä minäkään, enkä edes ole mikään "perinteinen nainen" vaan hyvinkin tasa-arvoon kallistuva ja kiinnostuksen kohteetkin jossain aivan muualla kuin perheessä....
Olisikos tässä nyt jokin "parisuhteen teoria ja käytäntö" - tyyppinen juttu.... Voihan se olla jännittävää hoitaa itse pyykkinsä jos on juuri lentänyt pesästä, mutta aivan taatusti kymmenen vuoden sisällä kusette suorastaan hunajaa jos puoliso onkin silittänyt yllättäen paitanne jokin aamu valmiiksi eikä teidän itsenne tarvitse. Poislukien tietenkin tilanteet että vaatteiden silitys sattuu olemaan juuri se kotityö mikä on mielestänne todella mukavaa, mutta vähän epäilen että siinäkään tapauksessa on vielä aihetta kriisipalaveriin.
Siis miten tuo edes onnistuu, pesette omat pyykkinne, teette omat ruokanne? Pyykkivuorolista kodinhoitohuoneen seinässä? Ihan aikuisten oikeasti voi olla ihan pikkasen kätevämpää että ne pyykit hoitaa yhdellä kertaa yksi ihminen ja toinen sitten vaikka laittaa ne sapuskat molemmille sillä välin... Ja kyllä kyllä, toisen ihmisen "palveleminen" arjessa on todellakin liitossa yhdistävä tekijä, kysymyksessä on LIITTO, eli ME, ei SINÄ ja MINÄ. Ja nimenomaan arjen puuhastelut yhdistävät, kaikki ei kuitenkaan tule joka hetki olemaan yhtä juhlaa vaikka keskittyisittekin pelkästään, niin, en tiedä mihin, yhteisiin harrastuksiin, ravintolaillallisiin, petipuuhiin, keskusteluihin? Olisi sitten vähän eväitä valmiina niihin vastamäkiinkin.
Ja vielä noista rakkauden osoittamisista teoin, kyllä minä ainakin arvostan miljoona kertaa enemmän sitä, että mies on vaikka vaihtanut autooni renkaat (osaan kyllä itsekin, siitä ei kiikasta) kuin että tuo minulle kukkapuskan. En nyt tajua mitenkään päin miksi naisen puuhat perheen eteen olisivat niin kovin halveksittavia näköjään lähes kaikkien mielestä? Kukahan ne pakolliset "naisten työt" loppujen lopuksi kohta enää tekee kun niistä saa näköjään enimmäkseen vain kakkaa niskaansa ja kun todellakin naisillakin on vaihtoehtoja miten elämänsä viettää. Miksi miehetkään innostuisivat tekemään töitä jotka halventavat tekijäänsä?
Tuossa 2000-lukulaisen vastauksessa logiikkakin pettää. Nainen21v. kertoi pitävänsä kotirouvan hommista, joten miten ihmeessä hän nyt sitten muiden tarpeita asettaa siinä edelle, omiahan hän toteuttaa? Jos sydämensä valitulla ei sitten olekaan mahdollisuutta tarjota hänelle toivomaansa uraa niin kai hän nyt EDELLEEN pitää käsitöiden tekemisestä ja kotona puuhastelusta, jos kerran sellaisesta aidosti pitää. (Toki toivon mukaan puoliso myös osallistuu kotityötalkoisiin jos Nainen21v. käy myös töissä) Eli pitääkö nyt sitten hänen siinä tapauksessa luopua myös harrastuksistaan eli asioista jotka tuottavat hänelle mielihyvää (kotipuuhat) kelvatakseen? Kolmannen gradun vääntäminenkö se on se ainoa hyväksyttävä harrastus vai mikä?
Ja minun on ainakin sanottava suoraan, että arvostan todella korkealle ihmisiä, niin miehiä kuin naisia, jotka osaavat asettaa muiden tarpeet omiensa, vaikka välillä aivan ventovieraidenkin tarpeiden edelle ja vielä itse siitä kärsimättä eli tietenkin kohtuuden nimissä. On se sen verran hieno ja harvinainen ominaisuus nykyään, ei tarvitse kuin mennä tuonne liikenteeseen niin huomaa kuinka harvinaista se on. En ole vielä edes keski-iässä mutta minulle on ainakin näin opetettu, että tällainen on oikea tapa toimia. Eihän se nyt aina onnistu, aina ei huomaa olla huomaavainen, mutta perin oudolta kuulostaa kyllä ihan erikseen halveksia huomaavaisia ihmisiä ja aina vaan korostaa tuota että pidetään huolta vaan itsestä ja omasta onnesta. Tyhmä ei tietenkään tarvitse olla ja antaa kaikkien halukkaiden sortaa. - akateeminen mies
A luokkaa kirjoitti:
Sinähän olet kyllä aivan upea nainen. Toivottavasti saat arvoisesi miehen ja varmasti saatkin. Baarista sitä ei tosiaan löydä, mutta onko toi ihan totta, että et ole koskaan käynyt baarissa? Et kyllä ole mitään siinä menettänyt, mutta siis vau.. että on vielä näitäkin. Mä ihailen(älä väärin ymmärrä:) näitä naisia.
Musta on säälittävää jos nainen tai siis tyttö ajattelee 21-v:na että mitäpä haluan elämältäni, no kotirouvaksi. Jotenkin vähän kunnianhimoisempia tavoitteita saisi olla elämälle.
- korjaus
hvc,g kirjoitti:
Joo, en ymmärrä minäkään, enkä edes ole mikään "perinteinen nainen" vaan hyvinkin tasa-arvoon kallistuva ja kiinnostuksen kohteetkin jossain aivan muualla kuin perheessä....
Olisikos tässä nyt jokin "parisuhteen teoria ja käytäntö" - tyyppinen juttu.... Voihan se olla jännittävää hoitaa itse pyykkinsä jos on juuri lentänyt pesästä, mutta aivan taatusti kymmenen vuoden sisällä kusette suorastaan hunajaa jos puoliso onkin silittänyt yllättäen paitanne jokin aamu valmiiksi eikä teidän itsenne tarvitse. Poislukien tietenkin tilanteet että vaatteiden silitys sattuu olemaan juuri se kotityö mikä on mielestänne todella mukavaa, mutta vähän epäilen että siinäkään tapauksessa on vielä aihetta kriisipalaveriin.
Siis miten tuo edes onnistuu, pesette omat pyykkinne, teette omat ruokanne? Pyykkivuorolista kodinhoitohuoneen seinässä? Ihan aikuisten oikeasti voi olla ihan pikkasen kätevämpää että ne pyykit hoitaa yhdellä kertaa yksi ihminen ja toinen sitten vaikka laittaa ne sapuskat molemmille sillä välin... Ja kyllä kyllä, toisen ihmisen "palveleminen" arjessa on todellakin liitossa yhdistävä tekijä, kysymyksessä on LIITTO, eli ME, ei SINÄ ja MINÄ. Ja nimenomaan arjen puuhastelut yhdistävät, kaikki ei kuitenkaan tule joka hetki olemaan yhtä juhlaa vaikka keskittyisittekin pelkästään, niin, en tiedä mihin, yhteisiin harrastuksiin, ravintolaillallisiin, petipuuhiin, keskusteluihin? Olisi sitten vähän eväitä valmiina niihin vastamäkiinkin.
Ja vielä noista rakkauden osoittamisista teoin, kyllä minä ainakin arvostan miljoona kertaa enemmän sitä, että mies on vaikka vaihtanut autooni renkaat (osaan kyllä itsekin, siitä ei kiikasta) kuin että tuo minulle kukkapuskan. En nyt tajua mitenkään päin miksi naisen puuhat perheen eteen olisivat niin kovin halveksittavia näköjään lähes kaikkien mielestä? Kukahan ne pakolliset "naisten työt" loppujen lopuksi kohta enää tekee kun niistä saa näköjään enimmäkseen vain kakkaa niskaansa ja kun todellakin naisillakin on vaihtoehtoja miten elämänsä viettää. Miksi miehetkään innostuisivat tekemään töitä jotka halventavat tekijäänsä?
Tuossa 2000-lukulaisen vastauksessa logiikkakin pettää. Nainen21v. kertoi pitävänsä kotirouvan hommista, joten miten ihmeessä hän nyt sitten muiden tarpeita asettaa siinä edelle, omiahan hän toteuttaa? Jos sydämensä valitulla ei sitten olekaan mahdollisuutta tarjota hänelle toivomaansa uraa niin kai hän nyt EDELLEEN pitää käsitöiden tekemisestä ja kotona puuhastelusta, jos kerran sellaisesta aidosti pitää. (Toki toivon mukaan puoliso myös osallistuu kotityötalkoisiin jos Nainen21v. käy myös töissä) Eli pitääkö nyt sitten hänen siinä tapauksessa luopua myös harrastuksistaan eli asioista jotka tuottavat hänelle mielihyvää (kotipuuhat) kelvatakseen? Kolmannen gradun vääntäminenkö se on se ainoa hyväksyttävä harrastus vai mikä?
Ja minun on ainakin sanottava suoraan, että arvostan todella korkealle ihmisiä, niin miehiä kuin naisia, jotka osaavat asettaa muiden tarpeet omiensa, vaikka välillä aivan ventovieraidenkin tarpeiden edelle ja vielä itse siitä kärsimättä eli tietenkin kohtuuden nimissä. On se sen verran hieno ja harvinainen ominaisuus nykyään, ei tarvitse kuin mennä tuonne liikenteeseen niin huomaa kuinka harvinaista se on. En ole vielä edes keski-iässä mutta minulle on ainakin näin opetettu, että tällainen on oikea tapa toimia. Eihän se nyt aina onnistu, aina ei huomaa olla huomaavainen, mutta perin oudolta kuulostaa kyllä ihan erikseen halveksia huomaavaisia ihmisiä ja aina vaan korostaa tuota että pidetään huolta vaan itsestä ja omasta onnesta. Tyhmä ei tietenkään tarvitse olla ja antaa kaikkien halukkaiden sortaa........Ja minun on ainakin sanottava suoraan, että arvostan todella korkealle ihmisiä, niin miehiä kuin naisia, jotka osaavat asettaa muiden, välillä aivan ventovieraidenkin tarpeet omiensa edelle ja vielä itse siitä kärsimättä eli tietenkin kohtuuden nimissä...........
:-D - 2000-lukulainen
hvc,g kirjoitti:
Joo, en ymmärrä minäkään, enkä edes ole mikään "perinteinen nainen" vaan hyvinkin tasa-arvoon kallistuva ja kiinnostuksen kohteetkin jossain aivan muualla kuin perheessä....
Olisikos tässä nyt jokin "parisuhteen teoria ja käytäntö" - tyyppinen juttu.... Voihan se olla jännittävää hoitaa itse pyykkinsä jos on juuri lentänyt pesästä, mutta aivan taatusti kymmenen vuoden sisällä kusette suorastaan hunajaa jos puoliso onkin silittänyt yllättäen paitanne jokin aamu valmiiksi eikä teidän itsenne tarvitse. Poislukien tietenkin tilanteet että vaatteiden silitys sattuu olemaan juuri se kotityö mikä on mielestänne todella mukavaa, mutta vähän epäilen että siinäkään tapauksessa on vielä aihetta kriisipalaveriin.
Siis miten tuo edes onnistuu, pesette omat pyykkinne, teette omat ruokanne? Pyykkivuorolista kodinhoitohuoneen seinässä? Ihan aikuisten oikeasti voi olla ihan pikkasen kätevämpää että ne pyykit hoitaa yhdellä kertaa yksi ihminen ja toinen sitten vaikka laittaa ne sapuskat molemmille sillä välin... Ja kyllä kyllä, toisen ihmisen "palveleminen" arjessa on todellakin liitossa yhdistävä tekijä, kysymyksessä on LIITTO, eli ME, ei SINÄ ja MINÄ. Ja nimenomaan arjen puuhastelut yhdistävät, kaikki ei kuitenkaan tule joka hetki olemaan yhtä juhlaa vaikka keskittyisittekin pelkästään, niin, en tiedä mihin, yhteisiin harrastuksiin, ravintolaillallisiin, petipuuhiin, keskusteluihin? Olisi sitten vähän eväitä valmiina niihin vastamäkiinkin.
Ja vielä noista rakkauden osoittamisista teoin, kyllä minä ainakin arvostan miljoona kertaa enemmän sitä, että mies on vaikka vaihtanut autooni renkaat (osaan kyllä itsekin, siitä ei kiikasta) kuin että tuo minulle kukkapuskan. En nyt tajua mitenkään päin miksi naisen puuhat perheen eteen olisivat niin kovin halveksittavia näköjään lähes kaikkien mielestä? Kukahan ne pakolliset "naisten työt" loppujen lopuksi kohta enää tekee kun niistä saa näköjään enimmäkseen vain kakkaa niskaansa ja kun todellakin naisillakin on vaihtoehtoja miten elämänsä viettää. Miksi miehetkään innostuisivat tekemään töitä jotka halventavat tekijäänsä?
Tuossa 2000-lukulaisen vastauksessa logiikkakin pettää. Nainen21v. kertoi pitävänsä kotirouvan hommista, joten miten ihmeessä hän nyt sitten muiden tarpeita asettaa siinä edelle, omiahan hän toteuttaa? Jos sydämensä valitulla ei sitten olekaan mahdollisuutta tarjota hänelle toivomaansa uraa niin kai hän nyt EDELLEEN pitää käsitöiden tekemisestä ja kotona puuhastelusta, jos kerran sellaisesta aidosti pitää. (Toki toivon mukaan puoliso myös osallistuu kotityötalkoisiin jos Nainen21v. käy myös töissä) Eli pitääkö nyt sitten hänen siinä tapauksessa luopua myös harrastuksistaan eli asioista jotka tuottavat hänelle mielihyvää (kotipuuhat) kelvatakseen? Kolmannen gradun vääntäminenkö se on se ainoa hyväksyttävä harrastus vai mikä?
Ja minun on ainakin sanottava suoraan, että arvostan todella korkealle ihmisiä, niin miehiä kuin naisia, jotka osaavat asettaa muiden tarpeet omiensa, vaikka välillä aivan ventovieraidenkin tarpeiden edelle ja vielä itse siitä kärsimättä eli tietenkin kohtuuden nimissä. On se sen verran hieno ja harvinainen ominaisuus nykyään, ei tarvitse kuin mennä tuonne liikenteeseen niin huomaa kuinka harvinaista se on. En ole vielä edes keski-iässä mutta minulle on ainakin näin opetettu, että tällainen on oikea tapa toimia. Eihän se nyt aina onnistu, aina ei huomaa olla huomaavainen, mutta perin oudolta kuulostaa kyllä ihan erikseen halveksia huomaavaisia ihmisiä ja aina vaan korostaa tuota että pidetään huolta vaan itsestä ja omasta onnesta. Tyhmä ei tietenkään tarvitse olla ja antaa kaikkien halukkaiden sortaa.Kuvaako paitojen silittäminen jotenkin rakkauttanne? Jos näin on niin monikaan mies ei sitten rakasta vaimoaan. Rakkaus on jotain ihan muuta kuulkaas arvon naiset. Olen syntynyt 70-luvun alkupuolella ja vaimoani arvostan ihan muiden avujen kuin siivoamisen takia. Siihen todellakin riittää palkattu siivoaja. Rakkauden osoittamiset osoitetaan meillä muulla tavoin, romanttisemmin ja molemminpuolisesti. Onko teidän kivikautisten ihmisten ajatuksissa sitten miehen taholta rakkauden osoitus se, että hän vaihtaa jarrupalat autoon?
- hvc,g
2000-lukulainen kirjoitti:
Kuvaako paitojen silittäminen jotenkin rakkauttanne? Jos näin on niin monikaan mies ei sitten rakasta vaimoaan. Rakkaus on jotain ihan muuta kuulkaas arvon naiset. Olen syntynyt 70-luvun alkupuolella ja vaimoani arvostan ihan muiden avujen kuin siivoamisen takia. Siihen todellakin riittää palkattu siivoaja. Rakkauden osoittamiset osoitetaan meillä muulla tavoin, romanttisemmin ja molemminpuolisesti. Onko teidän kivikautisten ihmisten ajatuksissa sitten miehen taholta rakkauden osoitus se, että hän vaihtaa jarrupalat autoon?
No totta kai kuvaa, mikä tahansa toisen eteen tehty palvelus, toista ilahduttava ja hyödyttävä ele, arkea helpottava työ. Loppuuko teidän rakkautenne sitten siihen kun jotain sattuu eikä ole enää varaa siivoojiin, ja aikaa johonkin suurempaan spektaakkeliin, kun rakkautta ei voi osoittaa ohimennen jollain arjen askareella joka kumminkin on hoidettava? Romanttinen voi toki olla nollabudjetillakin, eri asia osaatteko juuri te sitä taitoa?
Toisekseen, jos kumppaninne sattuu jotain vahingossa hyväksenne tekemäänkin, niin onko se teille sitten aivan yhdentekevää? Itsestäänselvyys? Kauppa tai velka? Jos se kerran ei voi olla rakkauden ja välittämisen osoitus?
Jos arki ja teot eivät kerro rakkaudesta niin kyllä sen kukkapuskankin voi syöttää naapurin hevosille, jos kukat eivät ole myrkyllisiä. Suuret sanat ei todellakaan suuta halkaise. Mutta totta tuokin, moni mies ei todellakaan rakasta vaimoaan.
Lisäksi tiedän kyllä olevani naisten joukossa vähemmistössä mutta en ole mikään suuri siirapin ynnä muun makeilun ystävä. - Nainen82-
A luokkaa kirjoitti:
Ei toki. En minä sentään olosuhteita ja kohtaloa hallitse. Ellei linnut laula ja aurinko paista, niin sille en voi mitään. En myöskään sille, jos elämä tuo tullessaan murheita, niin kuin nyt kaikkien elämään mahtuu yhtä jos toista. Työtäkin on paljon ja sen mukana tuomaa vastuuta, mutta vaimostanihan minä tuossa vain puhuin. Hän on juuri kuvaamani kaltainen, iloinen, aurinkoinen ja palvelualtis. Tikkareita ei ole vielä satanut täällä meillä päin, mutta rahaa on kyllä tullut ovista ja ikkunoista. Mihin sen oikein ehtisi tuhlaamaan, kun alkaa olla jo ihan kaikkea. Olisiko sinulla jokin hyvä vinkki?
En ole sanonut, että silloin vain perhe voi olla onnellinen jos nainen on kotona, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että paremmat mahdollisuudet siihen onneen on silloin, kun toinen on kotona. Uranaisten perheet tosiaan voivat olla aika kylmiä ja elottomia koteja, kun lapset passaavat aamulla itsensä kouluun, tulevat päivällä tyhjään kotiin ja mahdollisesti ehtivät jo häipyä, ennen kuin kukaan ehtii kotiin. Pieniä lapsia revitään hoitoon ja heitellään pitkin päivää paikasta toiseen niin kuin paikkarasaa. Viikonloppuna sitten yhdessä painetaan niitä viikolla rästiin jääneitä töitä tukka putkella ja lasten kanssa vietetään sitten sitä kuuluisaa laatuaikaa(joskus, jos ehtii), jota lapset eivät edes tarvitse. Lapset kaipaavat ihan tavallista arkea ja elämää, sitä että vanhemmat ovat aidosti läsnä, ei mitään kerran viikossa vietettävää keinotekoista laatuaikaa. Niin ja mummot ja vaarit tietenkin valjastetaan hoitamaan lapsia niin paljon kuin suinkin mahdollista, että iskä ja äippä pääsee menemään, milloin mihinkin, siinä se menee se loppukin perheen yhteinen aika. Yleensä ne äidit, jotka ottavat äitiytensä tosissaan ja kantavat siitä sen vastuun, mikä siitä pitääkin kantaa, ovat hyvin perhekeskeisiä tapauksia ja toimivat perheessä kaikkia yhdistävänä tekijänä. Näissä kodeissa on lämpöä ja elämää, jota lapset tarvitsevat, niin ja kukoistaa se liittokin siinä samalla.
Ei naisten ole pitkiin aikoihin tarvinnut taistella sen puolesta, että heidän pitäisi jäädä kotiin. Tuon nyt on vain feministien höpötyksiä. Heidän kun täytyy aina saada taistella jotain vastaan, ellei muuta, niin olematonta vihollista vastaan. Jokainen (järkevä) äiti tietää, että saa tehdä oman vapaan valinnan kotiäiteyden puolesta, tai vastaan. Uraa saa luoda, jos siltä tuntuu, eikä siinä tarvita mitään feministien rintamaa tukena. Kaikki eivät vain halua toimia näin, vaan on äitejä, jotka tekevät lapsia kasvattaakseen, huolehtiakseen ja rakastaakseen niitä. Uraäidit kyllä haluavat äitiyden ilon ja ellei muuta, niin kulissit pystyyn(meillä on perhe idylli), mutta mitään hintaa siitä ei olla valmiita maksamaan. Osaltaan tämä tulee sitten esiin lasten psyykkisinä ongelmina ja muina lieve ilmiöinä. Tahdoton räsynukke on äiti, joka menee sinne, minne muut käskevät, ilman omaa tahtoa ja kykyä erottua valtavirrasta. Siksi juuri arvostankin kotiäitejä, he eivät ole näitä räsynukkeja, vaan uhmaavat tämän ajan sopulilaumaa ja uskaltavat tehdä niitä itsenäisiä päätöksiä, joita heidän sydämensä vaatii. Kaikista ei tähän ole.Nautin työstäni enkä halua siitä lupua -> olen siis sopuli. A-luokkaa: logiikkasi on täysin pettämätön.
Kotiin jäävän äidin kantti/lahjakkuus ei kestä työelämää. Miksi sitä ihminen vapaaehtoisesti heittäisi lahjakkuutensa hukkaan? - Nainen82-
hvc,g kirjoitti:
No totta kai kuvaa, mikä tahansa toisen eteen tehty palvelus, toista ilahduttava ja hyödyttävä ele, arkea helpottava työ. Loppuuko teidän rakkautenne sitten siihen kun jotain sattuu eikä ole enää varaa siivoojiin, ja aikaa johonkin suurempaan spektaakkeliin, kun rakkautta ei voi osoittaa ohimennen jollain arjen askareella joka kumminkin on hoidettava? Romanttinen voi toki olla nollabudjetillakin, eri asia osaatteko juuri te sitä taitoa?
Toisekseen, jos kumppaninne sattuu jotain vahingossa hyväksenne tekemäänkin, niin onko se teille sitten aivan yhdentekevää? Itsestäänselvyys? Kauppa tai velka? Jos se kerran ei voi olla rakkauden ja välittämisen osoitus?
Jos arki ja teot eivät kerro rakkaudesta niin kyllä sen kukkapuskankin voi syöttää naapurin hevosille, jos kukat eivät ole myrkyllisiä. Suuret sanat ei todellakaan suuta halkaise. Mutta totta tuokin, moni mies ei todellakaan rakasta vaimoaan.
Lisäksi tiedän kyllä olevani naisten joukossa vähemmistössä mutta en ole mikään suuri siirapin ynnä muun makeilun ystävä.On vähän eri asia tehdä jotain "palveluksia ja arkea helpottavia töitä", kuin olla tilanteessa jossa toinen olettaa sinu luopuvan omasta elämästäsi palvellaksesi toista.
Uskoisin että se mitä 2000-lukulainen tässä yrittää sanoa on se, että naista voi arvostaa ihan ihmisenä eikä kodinkoneena. - MUAHAHAHAHAHAHAAA!
A luokkaa kirjoitti:
Sinähän olet kyllä aivan upea nainen. Toivottavasti saat arvoisesi miehen ja varmasti saatkin. Baarista sitä ei tosiaan löydä, mutta onko toi ihan totta, että et ole koskaan käynyt baarissa? Et kyllä ole mitään siinä menettänyt, mutta siis vau.. että on vielä näitäkin. Mä ihailen(älä väärin ymmärrä:) näitä naisia.
itse olen oman miehenikin baarista löytänyt ja olen kotiäiti joten älä nyt poloinen sovinisti siellä sönkkää mitään!
- 19+20
Onko nämä jotkut feministiliiton kokoontumisajot? Kotirouvien arvostaminen on ilmeisesti sovinismia.
Noh, nämä meidän tuottavat uranaisetkin varmaan huomaavat lopulta että se valtion tarjoama suojatyöpaikka lähtee pian alta, eikä vaihtoehtoja enää ole.
Aloitus nyt toki oli suoraan 50-luvulta, mutta silti.- werewd
Tuo valtion tarjoama suojatyöpaikka ja uranainen eivät sovi yhteen. Valtion suojatyöpaikoissa ei tehdä kunnon uraa. Liian pienet palkat ja toimenkuva.
Uranaiset ovat yksityisellä. - A luokkaa
werewd kirjoitti:
Tuo valtion tarjoama suojatyöpaikka ja uranainen eivät sovi yhteen. Valtion suojatyöpaikoissa ei tehdä kunnon uraa. Liian pienet palkat ja toimenkuva.
Uranaiset ovat yksityisellä.Niin ovat ja siellä vasta saakin pelätä paikkansa puolesta. Valtion viroissa saa yleensä olla hamaan tappiin saakka, koska järjestelmä tukee itse itseään, vaan palkka / uralla eteneminen on vähäistä. Kannattaa siis pyrkiä yksityiselle, mutta silloin on syytä olla hyvä varasuunnitelma. Se kaikkein varminkin yksityinen taho, voi pettää pahemman kerran. Pörssiyhtiöt käyttäytyvät todella arvaamattomasti ja epäloogisesti, eikä siellä olla turvassa, edes vallan huipulla(joskin muutama vuosi riittää). Keskisuuret ovat puolestaan suhdanneherkkiä ja työntekijä ei arvaakaan kuinka veitsenterällä niiden talous monesti pyörii, vaikka liikevaihto näyttääkin isoja numeroita. Pienissä yrityksissä ei sitten mitään uraa luodakaan. Mitä jää? Ryhdy itse yrittäjäksi. Ponnistat pohjalta ja teet asioita oikein kymmenen vuotta. Kerran vuodessa tuplaat liikevaihdon ja sijoitat kaiken vapaan pääoman yrityksesi kasvattamiseen. Luot oman brändin ja maksat hintaa siitä, että ihmiset ovat tyytyväisiä tuotteeseen. Saat hyvän maineen ja tuotteesi alkaa olla kysytty. Koneisto on valmiina, koska olet sijoittanut yritykseesi vuosia ja organisaatio on luotu. Tämän jälkeen räjäytät pankin. Vaarana on, että epäonnistut, mutta ei se mitään, jos teit asiat oikein ja perustit turvallisen yhtiömuodon, olet turvassa. Joka vuosi nostat palkkaa sen verran, ettei harmita tehdä töitä, mutta älä lypsä firmaa tyhjäksi. Jos käy huonosti, olet voittanut, jos käy hyvin, olet rikastunut. Älä kuitenkaan rakastu tuotteeseesi, tai yritykseesi liikaa, koska juuri silloin, kun olet huipulla, sinun tulee myydä yrityksesi pois(voithan pitääkin). Sellainen kauppamies tekee aina hyvän kaupan, jolla ei ole myyntihaluja, eli tuote on niin hyvä, ettei sitä oikein edes kannattaisi myydä. Ne myyntihaluthan täytyy ostaa sinulta : ) Suunnilleen näin minä olen toiminut. Vielä yksi vinkki… ymmärrä lopettaa ajoissa, koska bisnes voi olla huumetta. Tiedän niitäkin, jotka saivat homman hyvään malliin, mutta menivät onnettomat lopulta sotkemaan kaiken. Ei kannata tavoitella rikastumista, se tulee, jos on tullakseen. Tekee vain asioita oikein ja pitää silmät auki, on avoin kaikelle uudelle, sekä riittävän rohkea, niin siinä se. Ei liittynyt kylläkään ketjun aiheeseen tämä avautuminen ja tietty taas syytetään itsensä korostamisesta, mutta mieluummin kirjoitan asian sivusta, kun riitelen / saivartelen jonninjoutavia.
- werewd
A luokkaa kirjoitti:
Niin ovat ja siellä vasta saakin pelätä paikkansa puolesta. Valtion viroissa saa yleensä olla hamaan tappiin saakka, koska järjestelmä tukee itse itseään, vaan palkka / uralla eteneminen on vähäistä. Kannattaa siis pyrkiä yksityiselle, mutta silloin on syytä olla hyvä varasuunnitelma. Se kaikkein varminkin yksityinen taho, voi pettää pahemman kerran. Pörssiyhtiöt käyttäytyvät todella arvaamattomasti ja epäloogisesti, eikä siellä olla turvassa, edes vallan huipulla(joskin muutama vuosi riittää). Keskisuuret ovat puolestaan suhdanneherkkiä ja työntekijä ei arvaakaan kuinka veitsenterällä niiden talous monesti pyörii, vaikka liikevaihto näyttääkin isoja numeroita. Pienissä yrityksissä ei sitten mitään uraa luodakaan. Mitä jää? Ryhdy itse yrittäjäksi. Ponnistat pohjalta ja teet asioita oikein kymmenen vuotta. Kerran vuodessa tuplaat liikevaihdon ja sijoitat kaiken vapaan pääoman yrityksesi kasvattamiseen. Luot oman brändin ja maksat hintaa siitä, että ihmiset ovat tyytyväisiä tuotteeseen. Saat hyvän maineen ja tuotteesi alkaa olla kysytty. Koneisto on valmiina, koska olet sijoittanut yritykseesi vuosia ja organisaatio on luotu. Tämän jälkeen räjäytät pankin. Vaarana on, että epäonnistut, mutta ei se mitään, jos teit asiat oikein ja perustit turvallisen yhtiömuodon, olet turvassa. Joka vuosi nostat palkkaa sen verran, ettei harmita tehdä töitä, mutta älä lypsä firmaa tyhjäksi. Jos käy huonosti, olet voittanut, jos käy hyvin, olet rikastunut. Älä kuitenkaan rakastu tuotteeseesi, tai yritykseesi liikaa, koska juuri silloin, kun olet huipulla, sinun tulee myydä yrityksesi pois(voithan pitääkin). Sellainen kauppamies tekee aina hyvän kaupan, jolla ei ole myyntihaluja, eli tuote on niin hyvä, ettei sitä oikein edes kannattaisi myydä. Ne myyntihaluthan täytyy ostaa sinulta : ) Suunnilleen näin minä olen toiminut. Vielä yksi vinkki… ymmärrä lopettaa ajoissa, koska bisnes voi olla huumetta. Tiedän niitäkin, jotka saivat homman hyvään malliin, mutta menivät onnettomat lopulta sotkemaan kaiken. Ei kannata tavoitella rikastumista, se tulee, jos on tullakseen. Tekee vain asioita oikein ja pitää silmät auki, on avoin kaikelle uudelle, sekä riittävän rohkea, niin siinä se. Ei liittynyt kylläkään ketjun aiheeseen tämä avautuminen ja tietty taas syytetään itsensä korostamisesta, mutta mieluummin kirjoitan asian sivusta, kun riitelen / saivartelen jonninjoutavia.
Kirjoitus napsahti hieman väärään tahoon. Minulla ei tarvitse olla työpaikan puolesta huolissani. Minulle on aina töitä (siis todellakin aina) - ja näin "vuorineuvoslinjalta" valmistuneelle kouluttamattoman höpinäsi on kärpäsen surinaa korvissani.
- A luokkaa
werewd kirjoitti:
Kirjoitus napsahti hieman väärään tahoon. Minulla ei tarvitse olla työpaikan puolesta huolissani. Minulle on aina töitä (siis todellakin aina) - ja näin "vuorineuvoslinjalta" valmistuneelle kouluttamattoman höpinäsi on kärpäsen surinaa korvissani.
En minä viestiä sinulle osoittanut, vaan ihan yleiseen keskusteluun. Aika moni akateemisesti koulutettu on pätkätöissä, tai kokee, ettei ole saanut koulutustaan vastaavaa työtä lainkaan mutta hyvä, jos sinulla ei ole huolia tässä suhteessa. Minä en tässä puhu koulutusta vastaan ja yrittäjällekin koulutuksesta on aina pelkästään hyötyä. Sen kuitenkin sanon, että pelkkä koulutus ei tee kenestäkään johtajaa, tai minkään alan huippuosaajaa.
- W
A luokkaa kirjoitti:
En minä viestiä sinulle osoittanut, vaan ihan yleiseen keskusteluun. Aika moni akateemisesti koulutettu on pätkätöissä, tai kokee, ettei ole saanut koulutustaan vastaavaa työtä lainkaan mutta hyvä, jos sinulla ei ole huolia tässä suhteessa. Minä en tässä puhu koulutusta vastaan ja yrittäjällekin koulutuksesta on aina pelkästään hyötyä. Sen kuitenkin sanon, että pelkkä koulutus ei tee kenestäkään johtajaa, tai minkään alan huippuosaajaa.
Kaksi korkeakoulututkintoa omaavana uranaisena pistää miettimään että kuinkahan minun perheeni toimeentulo kärsisikään jos heittäytyisin palvelemaan miestäni jonka ansiotulot ovat alle puolet omistani. Vai pitäisikö tässä tapauksessa miehen jäädä kotiin osoittamaan rakkauttaan minuun ja silittämään jakkupukujani? Olisiko mies ilahtunut enemmän siitä että olisin silittänyt hänen paitansa aamuisin vai siitä että olen ostanut hänellekin auton ja maksanut asuntolainan? Noo..kukin kykyjensä mukaan. Paidan silittämiseen ei kauheasti avuja ja kykyjä tarvita.
- :-D
W kirjoitti:
Kaksi korkeakoulututkintoa omaavana uranaisena pistää miettimään että kuinkahan minun perheeni toimeentulo kärsisikään jos heittäytyisin palvelemaan miestäni jonka ansiotulot ovat alle puolet omistani. Vai pitäisikö tässä tapauksessa miehen jäädä kotiin osoittamaan rakkauttaan minuun ja silittämään jakkupukujani? Olisiko mies ilahtunut enemmän siitä että olisin silittänyt hänen paitansa aamuisin vai siitä että olen ostanut hänellekin auton ja maksanut asuntolainan? Noo..kukin kykyjensä mukaan. Paidan silittämiseen ei kauheasti avuja ja kykyjä tarvita.
Minua tässä kohtaa ihmetyttää miksi kukaan nyt tähän jankuta jankuttamasta päästyään että kyse Aan tekstissä oli yrittäjistä joukkona ja yleisestä työelämäkeskustelusta? Mutta eihän se nyt ole niin tähdellistä silloin kun kyse on "teidän leiristä." Plussaa paukkuu kun edustaa oikeaa mielipidettä vaikka nyt puhuisikin yksinomaan omasta perheestään ja siinä sivussa vähän tölvisi muiden elämäntapoja.... :-D
- A luokkaa
W kirjoitti:
Kaksi korkeakoulututkintoa omaavana uranaisena pistää miettimään että kuinkahan minun perheeni toimeentulo kärsisikään jos heittäytyisin palvelemaan miestäni jonka ansiotulot ovat alle puolet omistani. Vai pitäisikö tässä tapauksessa miehen jäädä kotiin osoittamaan rakkauttaan minuun ja silittämään jakkupukujani? Olisiko mies ilahtunut enemmän siitä että olisin silittänyt hänen paitansa aamuisin vai siitä että olen ostanut hänellekin auton ja maksanut asuntolainan? Noo..kukin kykyjensä mukaan. Paidan silittämiseen ei kauheasti avuja ja kykyjä tarvita.
Mistähän tässä ketjussa on puhuttu? Alkaa se punainen lanka olla jo hieman hukassa, joten korjaan hieman. Kukaan aviomies ei varmasti kaipaa naista kotiin palvelemaan itseään, jos suhteessa ei ole lapsia. Kyse on ollut siitä, että nainen jää kotiäidiksi ja onhan se ihan luonnollista, että hän tekee kotona muutakin kuin hoitaa lapsia. Kotiäidin rooli on yleensä aika monipuolinen ja siihen liittyy kaikki kodissa tehtävät työt, ruuanlaitosta, siivoukseen, pyykinpesuun ja silityskin kuuluu siihen. Tuntuisi se hiukan oudolta varmaan miehestä, jos nainen pesisi kaikkien muiden pyykit, paitsi miehensä ja silittäisi kaikkien muiden vaatteet, vaan ei miehen(jos on kotona). Aika kolkko fiilis siitä kyllä jäisi ja pakostakin miettisi, että mahtaakohan tuo nainen enää edes rakastaa minua. Eriasia on sitten se, jos molemmat ovat töissä. Silloin hommat jaetaan, tai muuten joku väsyy.
Minä olen meidän perheessä se, joka on maksanut asuntolainan ja ostanut autot / vähän muutakin ja vaimoni on hoitanut lapset ja kodin. En ole puuttumassa kenenkään tapaan elää ja valita, eikä kaikille varmasti sovi samat valinnat, mutta kotiäitejä minä puolustan. Ei minulle ainakaan ole tullut kertaakaan mieleen se, että mitä minä olen taloudellisesti menettänyt, kun vaimoni jäi kotiin. Kyllä hänelläkin olisi palkka ollut ihan hyvä ja töissä hän oli siihen asti, kun syntyi ensimmäinen lapsi. En yhtään vastustellut, kun hän kertoi, että haluaa jäädä kotiin, vaan olin iloinen, koska rakastamme lapsiamme aivan valtavasti. Kyse oli arvovalinnasta ja meillä lapsia ei mitata rahassa. On paljon äitejä / isiä, jotka ovat olleet valmiita luopumaan taloudellisesta asemastaan lastensa puolesta ja näille äideille minä nostan hattua. Toisin kun tässä ketjussa on todettu, minä pidän heitä älykkäinä. - 33
W kirjoitti:
Kaksi korkeakoulututkintoa omaavana uranaisena pistää miettimään että kuinkahan minun perheeni toimeentulo kärsisikään jos heittäytyisin palvelemaan miestäni jonka ansiotulot ovat alle puolet omistani. Vai pitäisikö tässä tapauksessa miehen jäädä kotiin osoittamaan rakkauttaan minuun ja silittämään jakkupukujani? Olisiko mies ilahtunut enemmän siitä että olisin silittänyt hänen paitansa aamuisin vai siitä että olen ostanut hänellekin auton ja maksanut asuntolainan? Noo..kukin kykyjensä mukaan. Paidan silittämiseen ei kauheasti avuja ja kykyjä tarvita.
USKOAKSENI JA TOIVOAKSENI ALOITUS ON TROLLAAMISTA... mutta silti voidaan kuvitella mitä KANSANATALOUDELLEMME JA KOKO YHTEISKUNNALLEMME tapahtuisi, jos työmarkkinoilta häviäisi 48% kotiin silittämään paitoja ja laittamaan ruokaa töistä palaavalle miehelle. Kuinka moni mies haluaisi elää sellaisessa yhteiskunnassa?
Todennäköisesti juuri miehen elämästä tulisi aika rankkaa. Miesten työviikko pitenisi ensiksi tasaamaan työvoiman pienenemistä. Todennäköisesti palattaisiin kuusipäiväiseen työviikkoon. Naisten tärkein kriteeri olisi miehen varallisuus ja tulotaso, koska se olisi ainoa keino naiselle turvata tulevaisuus itselle ja tuleville lapsille. Köyhillä miehillä ei olisi juurikaan mahdollisuutta päästä perustamaan perhettä. Sosiaaliset etuudet laskisivat sille tasolle, johon verotulot puolella työvoimalla riittää. Ensin lähtisi varmastikin kotihoidontuet ja lapsilisät. Miehen vastuulla olisi hankkia elanto niin itselleen, kuin kotona olevalle vaimolle ja lapsille, joiden elatus jatkuisi, vaikka ero tulisikin. Kun lapsiperheiden etuudet olisivat sitten sillä tasolla, kuin vaikka 50-luvulla (ennen naisten ryntäystä työmarkkinoille), perheen elätys perusduunarina olisi jatkuvaa taistelua selviämisen kanssa. Vaimo laittaisi kyllä sen ruuan odottamaan töistä palaavaa miestä, mutta tuskinpa varaa olisi kummoisiin gourmet-elämyksiin.
Kun bkt ja valtion budjetti puolittuisi, palattaisiin takas sellaiseen yhteiskuntaan, joka oli joskus monta vuosikymmentä sitten. Jokainen menettäisi materiaalista hyvää, mutta myös henkistä. Yhteisillä varoilla ei saataisi enää suht edullista terveydenhuoltoa ja ilmaista koulutusta. Vain rikkaiden lapsille olisi varaa opiskella. Tavan työtätekevällä miehellä autokin olisi vain haaveissa. Lomamatkat olisivat luksusta. Miehellä olisi varaa ostaa ehkä jouluksi ja juhannukseksi pari olusta...
Oih ihana elämä! Pääasia, että naiset on kotona, eihän siinä enää kannata tyttäriäkään laittaa kouluun yhteiskunnan varoja tuhlaamaan, jos heistäkin sitten tulee kotirouvia. Malli voitaisiin hakea vaikka Afganistanista. Olikos toimiva keino kivittää tyttölapsia, jotka yrittävät mennä kouluun? - 27
33 kirjoitti:
USKOAKSENI JA TOIVOAKSENI ALOITUS ON TROLLAAMISTA... mutta silti voidaan kuvitella mitä KANSANATALOUDELLEMME JA KOKO YHTEISKUNNALLEMME tapahtuisi, jos työmarkkinoilta häviäisi 48% kotiin silittämään paitoja ja laittamaan ruokaa töistä palaavalle miehelle. Kuinka moni mies haluaisi elää sellaisessa yhteiskunnassa?
Todennäköisesti juuri miehen elämästä tulisi aika rankkaa. Miesten työviikko pitenisi ensiksi tasaamaan työvoiman pienenemistä. Todennäköisesti palattaisiin kuusipäiväiseen työviikkoon. Naisten tärkein kriteeri olisi miehen varallisuus ja tulotaso, koska se olisi ainoa keino naiselle turvata tulevaisuus itselle ja tuleville lapsille. Köyhillä miehillä ei olisi juurikaan mahdollisuutta päästä perustamaan perhettä. Sosiaaliset etuudet laskisivat sille tasolle, johon verotulot puolella työvoimalla riittää. Ensin lähtisi varmastikin kotihoidontuet ja lapsilisät. Miehen vastuulla olisi hankkia elanto niin itselleen, kuin kotona olevalle vaimolle ja lapsille, joiden elatus jatkuisi, vaikka ero tulisikin. Kun lapsiperheiden etuudet olisivat sitten sillä tasolla, kuin vaikka 50-luvulla (ennen naisten ryntäystä työmarkkinoille), perheen elätys perusduunarina olisi jatkuvaa taistelua selviämisen kanssa. Vaimo laittaisi kyllä sen ruuan odottamaan töistä palaavaa miestä, mutta tuskinpa varaa olisi kummoisiin gourmet-elämyksiin.
Kun bkt ja valtion budjetti puolittuisi, palattaisiin takas sellaiseen yhteiskuntaan, joka oli joskus monta vuosikymmentä sitten. Jokainen menettäisi materiaalista hyvää, mutta myös henkistä. Yhteisillä varoilla ei saataisi enää suht edullista terveydenhuoltoa ja ilmaista koulutusta. Vain rikkaiden lapsille olisi varaa opiskella. Tavan työtätekevällä miehellä autokin olisi vain haaveissa. Lomamatkat olisivat luksusta. Miehellä olisi varaa ostaa ehkä jouluksi ja juhannukseksi pari olusta...
Oih ihana elämä! Pääasia, että naiset on kotona, eihän siinä enää kannata tyttäriäkään laittaa kouluun yhteiskunnan varoja tuhlaamaan, jos heistäkin sitten tulee kotirouvia. Malli voitaisiin hakea vaikka Afganistanista. Olikos toimiva keino kivittää tyttölapsia, jotka yrittävät mennä kouluun?33, tuohon tyyliin se menisi. Hyvinvointivaltio perustamisessa päällimäisenä syynä oli naisten töihinmenon mahdollistaminen ja juuri tähän koko hyvinvointivaltiomalli perustuu. Ja nyt jotkut haikailevat pimeätä keskiaikaa.
- A luokkaa
33 kirjoitti:
USKOAKSENI JA TOIVOAKSENI ALOITUS ON TROLLAAMISTA... mutta silti voidaan kuvitella mitä KANSANATALOUDELLEMME JA KOKO YHTEISKUNNALLEMME tapahtuisi, jos työmarkkinoilta häviäisi 48% kotiin silittämään paitoja ja laittamaan ruokaa töistä palaavalle miehelle. Kuinka moni mies haluaisi elää sellaisessa yhteiskunnassa?
Todennäköisesti juuri miehen elämästä tulisi aika rankkaa. Miesten työviikko pitenisi ensiksi tasaamaan työvoiman pienenemistä. Todennäköisesti palattaisiin kuusipäiväiseen työviikkoon. Naisten tärkein kriteeri olisi miehen varallisuus ja tulotaso, koska se olisi ainoa keino naiselle turvata tulevaisuus itselle ja tuleville lapsille. Köyhillä miehillä ei olisi juurikaan mahdollisuutta päästä perustamaan perhettä. Sosiaaliset etuudet laskisivat sille tasolle, johon verotulot puolella työvoimalla riittää. Ensin lähtisi varmastikin kotihoidontuet ja lapsilisät. Miehen vastuulla olisi hankkia elanto niin itselleen, kuin kotona olevalle vaimolle ja lapsille, joiden elatus jatkuisi, vaikka ero tulisikin. Kun lapsiperheiden etuudet olisivat sitten sillä tasolla, kuin vaikka 50-luvulla (ennen naisten ryntäystä työmarkkinoille), perheen elätys perusduunarina olisi jatkuvaa taistelua selviämisen kanssa. Vaimo laittaisi kyllä sen ruuan odottamaan töistä palaavaa miestä, mutta tuskinpa varaa olisi kummoisiin gourmet-elämyksiin.
Kun bkt ja valtion budjetti puolittuisi, palattaisiin takas sellaiseen yhteiskuntaan, joka oli joskus monta vuosikymmentä sitten. Jokainen menettäisi materiaalista hyvää, mutta myös henkistä. Yhteisillä varoilla ei saataisi enää suht edullista terveydenhuoltoa ja ilmaista koulutusta. Vain rikkaiden lapsille olisi varaa opiskella. Tavan työtätekevällä miehellä autokin olisi vain haaveissa. Lomamatkat olisivat luksusta. Miehellä olisi varaa ostaa ehkä jouluksi ja juhannukseksi pari olusta...
Oih ihana elämä! Pääasia, että naiset on kotona, eihän siinä enää kannata tyttäriäkään laittaa kouluun yhteiskunnan varoja tuhlaamaan, jos heistäkin sitten tulee kotirouvia. Malli voitaisiin hakea vaikka Afganistanista. Olikos toimiva keino kivittää tyttölapsia, jotka yrittävät mennä kouluun?Mitä sinä oikein tarkoitat tuolla 48% määrällä? Mehän olemme puhuneet kotiäideistä, jotka jäävät pienten, mahdollisesti alle kolmivuotiaiden lasten kanssa kotiin, koska katsovat sen olevan lapsen etu. Suomessa on tälläkin hetkellä päivähoidon piirissä vain noin joka neljäs alle kolmevuotias ja yli puolet alle kolmevuotiaiden lasten äideistä on kotona lastensa kanssa(isiä en laskenut). Ei Suomi ole ainakaan vielä kaatunut tämän taakan alle ja asiaa voidaan aina tarkastella monelta kantilta. Ei päivähoito ole ilmaista kunnalle, eikä sitä kautta saavutettu etu ole aina suoraan rahaksi muutettavissa. Uskoisin, että lasten henkisen hyvin voinnin kautta saavutettu etu on kuitenkin pitkässä juoksussa asia, joka maksaa takaisin sen, mikä ehkä menetetään. En nyt sitten tiedä, että kuinka monta työkykyistä alle kolme vuotiaan lapsen äitiä suomessa on tällä hetkellä, mutta oletetaan, että heitä on vaikkapa 250.000kpl. Näistä noin puolet(125.000kpl) on tällä hetkellä kotona lasten kanssa ja palaa töihin, kun se on mahdollista. Samaan aikaan työttömiä työnhakijoita naisissa on, sanotaan nyt vaikka 130.000kpl ja miehissä ehkä vähän enemmän, ehkä 150.000kpl. Työssä käyvien määrä yhteensä on, ehkä 2.400.000kpl (kaikki luvut ns. työlukuja) ja miehiä taitaa olla töissä hieman vähemmän kuin naisia, vaikka en nyt tämän päivän lukuja tiedä. Naisia on töissä siis noin 1.250.000kpl ja miehiä 1.150.000kpl. Vähennetään tuosta äidit(ne, jotka ovat työssä), jää 1.125.000kpl, eli naisia on työssä lähes saman verran kuin miehiä. Vaikka luvut eivät pitäisikään tarkasti kutiaan, antavat ne ihan riittävän vastauksen siihen, tuleeko kotiäideistä jokin ongelma yhteiskunnalle.
Työllisyys lukuja on hankala seurata, kun ne voivat vaihdella kuukausittain ja vuosittain aika paljonkin, mutta tuo nyt on ehkä lähellä keskiarvoa. Naisia on töissä suunnilleen saman verran kuin miehiä, senkin jälkeen, kun suurin osa pienten lasten äideistä on kotona ja vaikka kaikki pienten lasten äidit jäisivät kotiin, ei siitä saisi katastrofia aikaan tekemälläkään. Samaan aikaan on kuitenkin työttömiä naisia, jos miehiäkin reilusti enemmän, kun mitä työmarkkinoille tuleva lovi on ja kunnathan tuossa säästävät, jos päivähoidon kustannukset vähenevät. Taitaa olla niin, että yhden alle kolmevuotiaan lapsen hoito maksaa noin 1500e / kk. No, minä noista tiedä sen enempää, eikä ole aikaa tutkia ja laskeskella. Sen vain sanon, että jos me lähdemme siitä ajatuksesta, että lapset hoidetaan / kasvatetaan hyvin ja heille annetaan riittävät eväät henkiselle hyvinvoinnille tulevaisuudessa, niin luulisinpa, että laitamme rahaa pankkiin. Toinen vaihtoehto on se, että lähdetään virittämään tätä mopedia lasten kustannuksella ja kokeillaan, kuinka lujaa sillä pääsee. Rahaa voi näennäisesti tulla pankkiin, mutta possussa on reikä ja se tulee sitä kautta, että rakennamme yhteiskuntaa henkisen hyvinvoinnin kustannuksella. On varmasti monia mahdollisuuksia kehittää tätä yhteiskuntaa parempaan ja tuottavampaan suuntaan, jos siihen löytyisi vain tahtoa ja haluttaisiin nähdä myös se, mitä voimme saavuttaa, kun sijoitamme kestäviin arvoihin.
On monia tutkimuksia ja kyselyjä lasten hyvinvoinnista ja ne ovat hieman erityyppisiä sisällöltään. Tutkimukset ovat kehittymässä, mutta yksi asia niissä on havaittu. Lasten ja nuorten pahoinvoinnille on löydettävissä yhteys johonkin tämän ajan yhteiskunnallisen ilmiön ja / tai muutoksen seurauksista, eikä lapsiperheiden sisäisistä / ulkoisista ongelmista, kuten taloudelliset ongelmat tms. Syyt pahoinvointiin eivät löydy perheen sisältä, kuten kasvatuksesta, vaan pikemminkin siitä, että hyvinvointivaltiomme perusteet ovat murroksessa. Olemme tulleet yhteiskuntaan, jossa pärjäämisen vahva korotus asettaa lapsille monia stressitekijöitä ja lapset saavat kantaa itse vastuun omasta elämästään, sekä oppimisestaan. Työ, ura ja muut itsekkäät tavoitteet ovat ajaneet lasten edun ohi ja lapset joutuvat kohtamaan nykyään itse / yksin elämän tuottamat paineet / ahdistuksen. Tässä on kyse lapsen perusturvallisuuden puutteesta ja se johtaa ongelmien radikaaliin lisääntymiseen nyt ja tulevaisuudessa. - ghjåoftg
A luokkaa kirjoitti:
Mitä sinä oikein tarkoitat tuolla 48% määrällä? Mehän olemme puhuneet kotiäideistä, jotka jäävät pienten, mahdollisesti alle kolmivuotiaiden lasten kanssa kotiin, koska katsovat sen olevan lapsen etu. Suomessa on tälläkin hetkellä päivähoidon piirissä vain noin joka neljäs alle kolmevuotias ja yli puolet alle kolmevuotiaiden lasten äideistä on kotona lastensa kanssa(isiä en laskenut). Ei Suomi ole ainakaan vielä kaatunut tämän taakan alle ja asiaa voidaan aina tarkastella monelta kantilta. Ei päivähoito ole ilmaista kunnalle, eikä sitä kautta saavutettu etu ole aina suoraan rahaksi muutettavissa. Uskoisin, että lasten henkisen hyvin voinnin kautta saavutettu etu on kuitenkin pitkässä juoksussa asia, joka maksaa takaisin sen, mikä ehkä menetetään. En nyt sitten tiedä, että kuinka monta työkykyistä alle kolme vuotiaan lapsen äitiä suomessa on tällä hetkellä, mutta oletetaan, että heitä on vaikkapa 250.000kpl. Näistä noin puolet(125.000kpl) on tällä hetkellä kotona lasten kanssa ja palaa töihin, kun se on mahdollista. Samaan aikaan työttömiä työnhakijoita naisissa on, sanotaan nyt vaikka 130.000kpl ja miehissä ehkä vähän enemmän, ehkä 150.000kpl. Työssä käyvien määrä yhteensä on, ehkä 2.400.000kpl (kaikki luvut ns. työlukuja) ja miehiä taitaa olla töissä hieman vähemmän kuin naisia, vaikka en nyt tämän päivän lukuja tiedä. Naisia on töissä siis noin 1.250.000kpl ja miehiä 1.150.000kpl. Vähennetään tuosta äidit(ne, jotka ovat työssä), jää 1.125.000kpl, eli naisia on työssä lähes saman verran kuin miehiä. Vaikka luvut eivät pitäisikään tarkasti kutiaan, antavat ne ihan riittävän vastauksen siihen, tuleeko kotiäideistä jokin ongelma yhteiskunnalle.
Työllisyys lukuja on hankala seurata, kun ne voivat vaihdella kuukausittain ja vuosittain aika paljonkin, mutta tuo nyt on ehkä lähellä keskiarvoa. Naisia on töissä suunnilleen saman verran kuin miehiä, senkin jälkeen, kun suurin osa pienten lasten äideistä on kotona ja vaikka kaikki pienten lasten äidit jäisivät kotiin, ei siitä saisi katastrofia aikaan tekemälläkään. Samaan aikaan on kuitenkin työttömiä naisia, jos miehiäkin reilusti enemmän, kun mitä työmarkkinoille tuleva lovi on ja kunnathan tuossa säästävät, jos päivähoidon kustannukset vähenevät. Taitaa olla niin, että yhden alle kolmevuotiaan lapsen hoito maksaa noin 1500e / kk. No, minä noista tiedä sen enempää, eikä ole aikaa tutkia ja laskeskella. Sen vain sanon, että jos me lähdemme siitä ajatuksesta, että lapset hoidetaan / kasvatetaan hyvin ja heille annetaan riittävät eväät henkiselle hyvinvoinnille tulevaisuudessa, niin luulisinpa, että laitamme rahaa pankkiin. Toinen vaihtoehto on se, että lähdetään virittämään tätä mopedia lasten kustannuksella ja kokeillaan, kuinka lujaa sillä pääsee. Rahaa voi näennäisesti tulla pankkiin, mutta possussa on reikä ja se tulee sitä kautta, että rakennamme yhteiskuntaa henkisen hyvinvoinnin kustannuksella. On varmasti monia mahdollisuuksia kehittää tätä yhteiskuntaa parempaan ja tuottavampaan suuntaan, jos siihen löytyisi vain tahtoa ja haluttaisiin nähdä myös se, mitä voimme saavuttaa, kun sijoitamme kestäviin arvoihin.
On monia tutkimuksia ja kyselyjä lasten hyvinvoinnista ja ne ovat hieman erityyppisiä sisällöltään. Tutkimukset ovat kehittymässä, mutta yksi asia niissä on havaittu. Lasten ja nuorten pahoinvoinnille on löydettävissä yhteys johonkin tämän ajan yhteiskunnallisen ilmiön ja / tai muutoksen seurauksista, eikä lapsiperheiden sisäisistä / ulkoisista ongelmista, kuten taloudelliset ongelmat tms. Syyt pahoinvointiin eivät löydy perheen sisältä, kuten kasvatuksesta, vaan pikemminkin siitä, että hyvinvointivaltiomme perusteet ovat murroksessa. Olemme tulleet yhteiskuntaan, jossa pärjäämisen vahva korotus asettaa lapsille monia stressitekijöitä ja lapset saavat kantaa itse vastuun omasta elämästään, sekä oppimisestaan. Työ, ura ja muut itsekkäät tavoitteet ovat ajaneet lasten edun ohi ja lapset joutuvat kohtamaan nykyään itse / yksin elämän tuottamat paineet / ahdistuksen. Tässä on kyse lapsen perusturvallisuuden puutteesta ja se johtaa ongelmien radikaaliin lisääntymiseen nyt ja tulevaisuudessa."Syyt pahoinvointiin eivät löydy perheen sisältä, kuten kasvatuksesta"
Tuollaiset asiat kuin työttömyys, päihdeongelmat, perheväkivalta etc ei mitenkään vaikuta mihinkään... Se on niin yksinkertaista, kaiken lähtökohta on vain se onko äiti kotona vai ei. Jos on, lapset ovat pelastetut, ja jos ei, niistä tulee
Kuule, aina ne olosuhteet siellä kotonakaan ei vain ole niin idylliset. MIssäköhän satumaailmassa sä elät?
Sun olisi kannattanut alunperinkin täsmentää, että kun puhut kotiäideistä, tarkoitat vain lasten aivan ensimmäisiä vuosia! Ne äidit, jotka ovat kotona max lapsen kolme ensimmäistä vuotta (tai kunnes nuorin täyttää 3 v), ovat hiukan eri populaatio kuin ne pitkäaikaiskotiäidit/-kotirouvat, jotka oikeasti jäävät vuosiksi ja vuosiksi kotiin. Nämä Nina Mikkoset et kumppanit.
Voi olla että moni täällä ymmärtää kotiäitiyden vähän eri tavoin. - I re ne
ghjåoftg kirjoitti:
"Syyt pahoinvointiin eivät löydy perheen sisältä, kuten kasvatuksesta"
Tuollaiset asiat kuin työttömyys, päihdeongelmat, perheväkivalta etc ei mitenkään vaikuta mihinkään... Se on niin yksinkertaista, kaiken lähtökohta on vain se onko äiti kotona vai ei. Jos on, lapset ovat pelastetut, ja jos ei, niistä tulee
Kuule, aina ne olosuhteet siellä kotonakaan ei vain ole niin idylliset. MIssäköhän satumaailmassa sä elät?
Sun olisi kannattanut alunperinkin täsmentää, että kun puhut kotiäideistä, tarkoitat vain lasten aivan ensimmäisiä vuosia! Ne äidit, jotka ovat kotona max lapsen kolme ensimmäistä vuotta (tai kunnes nuorin täyttää 3 v), ovat hiukan eri populaatio kuin ne pitkäaikaiskotiäidit/-kotirouvat, jotka oikeasti jäävät vuosiksi ja vuosiksi kotiin. Nämä Nina Mikkoset et kumppanit.
Voi olla että moni täällä ymmärtää kotiäitiyden vähän eri tavoin.Yep, nuorisopsykiatrialla työskennelleenä voin kokemuksesta sanoa, että ei ne häiriintyneimmät tapaukset ole niitä voiden äiti on mennyt töihin kun lapsi on ollut vaikka 1-3v, vaan ne joiden äiti on kaatuillut kännissä niiden päälle ja isä hakannut äidin siniseksi, huostaanotot tapahtuvat enimmäkseen perheissä, jossa vanhemmat tuskin edes pystyisivät töihin. Usein ihan sielä kotona neljän sisällä tapahtuu plajon pahempia asioita kuin hyvässä hoitopaikassa!
Päivähoitoa ei pidä demonisoida, ja ongelmat pitäisi osata suhteuttaa: mikä oikeasti traumatisoi ja mikä ei. En ole koskaan törmännyt nuoreen, jonka ongelmien olisi katsottu johtuvan siitä, että hän on ollut kohtuullisen ajan päivässä vaikkapa perhepäivähoitajalla, jonka jälkeen hänet haetaan ehjään kotiin.
Riittävän hyvä riittää, ja se voi olla monella eri tavalla. Keskittykää todelliseen lasten kaltoinkohteluun, sitäkin on! - oooooooooooooooooooo
A luokkaa kirjoitti:
Mitä sinä oikein tarkoitat tuolla 48% määrällä? Mehän olemme puhuneet kotiäideistä, jotka jäävät pienten, mahdollisesti alle kolmivuotiaiden lasten kanssa kotiin, koska katsovat sen olevan lapsen etu. Suomessa on tälläkin hetkellä päivähoidon piirissä vain noin joka neljäs alle kolmevuotias ja yli puolet alle kolmevuotiaiden lasten äideistä on kotona lastensa kanssa(isiä en laskenut). Ei Suomi ole ainakaan vielä kaatunut tämän taakan alle ja asiaa voidaan aina tarkastella monelta kantilta. Ei päivähoito ole ilmaista kunnalle, eikä sitä kautta saavutettu etu ole aina suoraan rahaksi muutettavissa. Uskoisin, että lasten henkisen hyvin voinnin kautta saavutettu etu on kuitenkin pitkässä juoksussa asia, joka maksaa takaisin sen, mikä ehkä menetetään. En nyt sitten tiedä, että kuinka monta työkykyistä alle kolme vuotiaan lapsen äitiä suomessa on tällä hetkellä, mutta oletetaan, että heitä on vaikkapa 250.000kpl. Näistä noin puolet(125.000kpl) on tällä hetkellä kotona lasten kanssa ja palaa töihin, kun se on mahdollista. Samaan aikaan työttömiä työnhakijoita naisissa on, sanotaan nyt vaikka 130.000kpl ja miehissä ehkä vähän enemmän, ehkä 150.000kpl. Työssä käyvien määrä yhteensä on, ehkä 2.400.000kpl (kaikki luvut ns. työlukuja) ja miehiä taitaa olla töissä hieman vähemmän kuin naisia, vaikka en nyt tämän päivän lukuja tiedä. Naisia on töissä siis noin 1.250.000kpl ja miehiä 1.150.000kpl. Vähennetään tuosta äidit(ne, jotka ovat työssä), jää 1.125.000kpl, eli naisia on työssä lähes saman verran kuin miehiä. Vaikka luvut eivät pitäisikään tarkasti kutiaan, antavat ne ihan riittävän vastauksen siihen, tuleeko kotiäideistä jokin ongelma yhteiskunnalle.
Työllisyys lukuja on hankala seurata, kun ne voivat vaihdella kuukausittain ja vuosittain aika paljonkin, mutta tuo nyt on ehkä lähellä keskiarvoa. Naisia on töissä suunnilleen saman verran kuin miehiä, senkin jälkeen, kun suurin osa pienten lasten äideistä on kotona ja vaikka kaikki pienten lasten äidit jäisivät kotiin, ei siitä saisi katastrofia aikaan tekemälläkään. Samaan aikaan on kuitenkin työttömiä naisia, jos miehiäkin reilusti enemmän, kun mitä työmarkkinoille tuleva lovi on ja kunnathan tuossa säästävät, jos päivähoidon kustannukset vähenevät. Taitaa olla niin, että yhden alle kolmevuotiaan lapsen hoito maksaa noin 1500e / kk. No, minä noista tiedä sen enempää, eikä ole aikaa tutkia ja laskeskella. Sen vain sanon, että jos me lähdemme siitä ajatuksesta, että lapset hoidetaan / kasvatetaan hyvin ja heille annetaan riittävät eväät henkiselle hyvinvoinnille tulevaisuudessa, niin luulisinpa, että laitamme rahaa pankkiin. Toinen vaihtoehto on se, että lähdetään virittämään tätä mopedia lasten kustannuksella ja kokeillaan, kuinka lujaa sillä pääsee. Rahaa voi näennäisesti tulla pankkiin, mutta possussa on reikä ja se tulee sitä kautta, että rakennamme yhteiskuntaa henkisen hyvinvoinnin kustannuksella. On varmasti monia mahdollisuuksia kehittää tätä yhteiskuntaa parempaan ja tuottavampaan suuntaan, jos siihen löytyisi vain tahtoa ja haluttaisiin nähdä myös se, mitä voimme saavuttaa, kun sijoitamme kestäviin arvoihin.
On monia tutkimuksia ja kyselyjä lasten hyvinvoinnista ja ne ovat hieman erityyppisiä sisällöltään. Tutkimukset ovat kehittymässä, mutta yksi asia niissä on havaittu. Lasten ja nuorten pahoinvoinnille on löydettävissä yhteys johonkin tämän ajan yhteiskunnallisen ilmiön ja / tai muutoksen seurauksista, eikä lapsiperheiden sisäisistä / ulkoisista ongelmista, kuten taloudelliset ongelmat tms. Syyt pahoinvointiin eivät löydy perheen sisältä, kuten kasvatuksesta, vaan pikemminkin siitä, että hyvinvointivaltiomme perusteet ovat murroksessa. Olemme tulleet yhteiskuntaan, jossa pärjäämisen vahva korotus asettaa lapsille monia stressitekijöitä ja lapset saavat kantaa itse vastuun omasta elämästään, sekä oppimisestaan. Työ, ura ja muut itsekkäät tavoitteet ovat ajaneet lasten edun ohi ja lapset joutuvat kohtamaan nykyään itse / yksin elämän tuottamat paineet / ahdistuksen. Tässä on kyse lapsen perusturvallisuuden puutteesta ja se johtaa ongelmien radikaaliin lisääntymiseen nyt ja tulevaisuudessa.TILASTOKESKUKSEN mukaan naisten osuus työvoimasta Suomessa on noin 48%.
Esim Ruotsissa määrä on suurempi. Olisiko tässä yksi syy siihen miksi Suomi on suhdanneherkempi kuin Ruotsi..? - psyk sh minäkin...
I re ne kirjoitti:
Yep, nuorisopsykiatrialla työskennelleenä voin kokemuksesta sanoa, että ei ne häiriintyneimmät tapaukset ole niitä voiden äiti on mennyt töihin kun lapsi on ollut vaikka 1-3v, vaan ne joiden äiti on kaatuillut kännissä niiden päälle ja isä hakannut äidin siniseksi, huostaanotot tapahtuvat enimmäkseen perheissä, jossa vanhemmat tuskin edes pystyisivät töihin. Usein ihan sielä kotona neljän sisällä tapahtuu plajon pahempia asioita kuin hyvässä hoitopaikassa!
Päivähoitoa ei pidä demonisoida, ja ongelmat pitäisi osata suhteuttaa: mikä oikeasti traumatisoi ja mikä ei. En ole koskaan törmännyt nuoreen, jonka ongelmien olisi katsottu johtuvan siitä, että hän on ollut kohtuullisen ajan päivässä vaikkapa perhepäivähoitajalla, jonka jälkeen hänet haetaan ehjään kotiin.
Riittävän hyvä riittää, ja se voi olla monella eri tavalla. Keskittykää todelliseen lasten kaltoinkohteluun, sitäkin on!Oma äitini oli kotiäiti. Hän puhui kuinka ihanaa yms se on, mutta jotenkin se tuntui ulkoaopitulta mantralta ja hän ei vaikuttanut siltä, että olisi ollut tyytyväinen.
Nyt vanhuksena hän on erittäin pettynyt ja katkera elämäänsä ja hokee, ettei ole tehnyt mitään, ei ole saanut aikaan mitään. Hän kertoo nuoruuden haaveistaan opiskeluineen ja työpaikkoineen, kaikki tuo jäi saavuttamatta kun "jäi" kotiäidiksi/rouvaksi. Puhumattakaan siitä, ettei eläkettä ole kertynyt ja tulot ovat nyt luokkaa minimikansaneläke.. - ghjåoftg
psyk sh minäkin... kirjoitti:
Oma äitini oli kotiäiti. Hän puhui kuinka ihanaa yms se on, mutta jotenkin se tuntui ulkoaopitulta mantralta ja hän ei vaikuttanut siltä, että olisi ollut tyytyväinen.
Nyt vanhuksena hän on erittäin pettynyt ja katkera elämäänsä ja hokee, ettei ole tehnyt mitään, ei ole saanut aikaan mitään. Hän kertoo nuoruuden haaveistaan opiskeluineen ja työpaikkoineen, kaikki tuo jäi saavuttamatta kun "jäi" kotiäidiksi/rouvaksi. Puhumattakaan siitä, ettei eläkettä ole kertynyt ja tulot ovat nyt luokkaa minimikansaneläke..Ihanaa kun joku ymmärtää pointtini. Aina kotona äidin kanssa ei ole se lapsellekaan paras vaihtoehto, vaikka usein, yleensä kyllä. Jos äiti ei esim. pysty olemaan katkeroitumatta uhrauksistaan- kaikki eivät vain ole niin ihanteellisia- tai kotiolosuhteet ovat muuten vain huonot, voi olla parempikin olla osa päivästä hoidossa. Vaikka itse tunnen tekeväni oikein ollessani kotona lasten ensivuodet, tiedän elämän olevan niin monimuotoista että tiedän ettei kaikkien kohdalla näin ole; lisäksi tuo "riittävän hyvä" on oiva ilmaisu enkä ikinä, koskaan syyttäisi ihmisiä ratkaisuista joista ei kuitenkaan mitään suoranaista vahinkoa kellekään tule.
Eletään ja annetaan muidenkin elää! - A luokkaa
ghjåoftg kirjoitti:
"Syyt pahoinvointiin eivät löydy perheen sisältä, kuten kasvatuksesta"
Tuollaiset asiat kuin työttömyys, päihdeongelmat, perheväkivalta etc ei mitenkään vaikuta mihinkään... Se on niin yksinkertaista, kaiken lähtökohta on vain se onko äiti kotona vai ei. Jos on, lapset ovat pelastetut, ja jos ei, niistä tulee
Kuule, aina ne olosuhteet siellä kotonakaan ei vain ole niin idylliset. MIssäköhän satumaailmassa sä elät?
Sun olisi kannattanut alunperinkin täsmentää, että kun puhut kotiäideistä, tarkoitat vain lasten aivan ensimmäisiä vuosia! Ne äidit, jotka ovat kotona max lapsen kolme ensimmäistä vuotta (tai kunnes nuorin täyttää 3 v), ovat hiukan eri populaatio kuin ne pitkäaikaiskotiäidit/-kotirouvat, jotka oikeasti jäävät vuosiksi ja vuosiksi kotiin. Nämä Nina Mikkoset et kumppanit.
Voi olla että moni täällä ymmärtää kotiäitiyden vähän eri tavoin.No voi huoh... Yritän kirjoittaa keskimääräisistä arviosta ja siitä, että on muitakin ongelmia kuin nämä mainitsemasi työttömyys / päihdeongelmat jne. Eiköhän nuo nyt ole ihan tutkimattakin selviä asioita, mutta kun on havaittu muitakin ongelmia ja tuskin mitään tutkimuksia edes tehtäisiin, jos tämän yhteiskunnan ainoat ongelmat ovat päihteiden käyttö ja väkivalta. Minä en ole kiinnostunut edes keskustelemaan mistään päivänselvistä asioista ja tässä suhteessa voin heittää palloa hieman takaisinkin. Missä satumaailmassa sinä kuvittelet eläväsi, jos luulet, että yhteiskunnan ongelmat ovat päihteissä ja väkivallassa. Ei se kuule niin ole, vaan nuo asiat vain kertovat meille jostain suuremmasta ongelmasta ja oireita on turha hoitaa, ellei nähdä todellisia syitä.
Se, että äidit ovat kotona, on keskimäärin parempi vaihtoehto lapsen kannalta, mutta onhan tässä yhteiskunnassa tosiaan niitäkin äitejä / isiä, joille ei lapsia olisi tarvinnut siunaantua lainkaan, joten jätetään ne nyt kotiäiti laskuista pois. Emmekös me keskustelleet siitä, että onko äidin ylipäätään sopivaa jäädä kotiin ja siitä, että kuinka perhanan tyhmä sellainen kotiin jäävä äiti oikein on. Siitäkin olemme käyneet keskustelua, että onko lapsen etu, että äiti on kotona, vai onko päivähoito parempi vaihtoehto lapsen kannalta. Nämä olivat muistaakseni ne pääaiheet, eikä tässä kukaan ole yrittänyt väittää, että kaikki maailman ongelmat olisivat kerralla pois, jos äidit jäävät kotiin (helpottiko tämä tieto).
Kotiäidit ovat kotiäitejä ja kotiäiteys päättyy käsittääkseni siinä vaiheessa, kun lapsi on kasvanut ja ei enää tarvitse äidin tukea ja huomiota. Ensimmäiset vuodet ovat tärkeitä lapsen perusturvallisuuden kannalta ja jokainen äiti päättää itse, milloin on sopiva hetki palata työelämään. Minä en sitä päätä / ota siihen kantaa sen enempää, mutta ensimmäisen kolmen vuoden jälkeen moni äiti palaa työelämään. Toiset äidit voivat olla vielä vuoden, tai kaksi lisää. Lapsia tulee monesti lisää ja silloin homma jatkuu niin kauan, että se viimeinenkin on varttunut ja en minä itse asiassa tuomitse niitäkään, jotka jäävät pysyvästi kotiin lasten kanssa. Se on jokaisen oma asia, mutta voihan siinä jo tulla hieman aika pitkäksi, jos lapset ovat koulussa, tai eskarissa, mies töissä ja äiti yksin kotona. Kandee ostaa koira, että viihtyy.
1.Olen sitä mieltä, että lapselle on parempi vaihtoehto se, että äiti hoitaa hänet kotona.
2.Päivähoito on toiseksi paras vaihtoehto lapsen näkökulmasta katsottuna.
3.Ne äidit, jotka valitsevat kotiäitiyden lapsen edun vuoksi, eivät ole tyhmiä, tai lahjattomampia kuin ne äidit, jotka luovat uraa - A luokkaa
oooooooooooooooooooo kirjoitti:
TILASTOKESKUKSEN mukaan naisten osuus työvoimasta Suomessa on noin 48%.
Esim Ruotsissa määrä on suurempi. Olisiko tässä yksi syy siihen miksi Suomi on suhdanneherkempi kuin Ruotsi..?”Olisiko tässä yksi syy siihen miksi Suomi on suhdanneherkempi kuin Ruotsi..?”
No jos nyt ei kuitenkaan. Ruotsissa on parempi vientituote kuin Suomessa ja muutenkin sen talouden rakenteet ovat hieman erilaisella perustalla kuin Suomessa. Ruotsin talouden perustana on varsin korkealle kehittynyt ja maailmallakin tunnettu teollisuustuotanto. Teollisuustuotanto ja palveluyritykset on lähes kokonaisuudessaan yksityisomistuksessa, koska hallitus on hyvin sitoutunut EU:n kilpailun vapauttamisperiaatteeseen. Lisäksi Ruotsalaiset yritykset ovat vahvasti kansainvälistyneet ja valtion verotus myös osaltaan tukee yrittäjiä. Suomen vientituote on huonompi, mutta Suomi on silti hyvässä iskussa ja ellei EU syöksy totaaliseen tuhoonsa, selviää Suomi kohtuu hyvin taantumista ym. Suomella itsellään kun ei ole ongelmia, vaan ongelmat ovat Euroopassa ja sitä kautta myös Suomessa. Venäjän talouden ongelmat ovat myös osaltaan heijastuneet Suomen talouteen. Rahaliitosta on ollut Suomelle suuri hyöty, mutta se hyöty kyllä maksetaan takaisin, jos euro hajoaa, tai syöksyy lamaan. Ruotsi ei ole rahaliitossa.
- Löytyy paljon!
Onhan noita muiden eteen uhrautuvia, vaatimattomia ja nöyriä kodinhengettäriä paljonkin mm. Afganistanissa. Tervemenoa vaan! :)
- Yöäk !
Pitävätkö näin vinksahtaneilla asenteilla varustetut itseään älykkäinä, oikeasti? Kilometritolkulla oman erinomaisuuden ylistystä, itsekehua ja muiden mollaamista, vähättelyä ja vähempiarvoiseksi tekemistä. Minä sanon sellaisia ihmisiä idiooteiksi.
- jym5ym
Tosi inhottavaa kyllä lukea tätä keskustelua. Mikä siinä on, että niin moni nainen tutuu halveksivan naisia, jotka ovat kotiäitejä. Miksi? Oletteko ehkä sittenkin alitajuisesti kateellisia heille?
Itse ainakin olen todella kiitollinen äidilleni, joka oli kotona, kun olin lapsi. Kiitollinen siitä ettei minun tarvinnut elää suurinta osaa lapsuudestani lastenkodissa.
Itse en todellakaan vaadi tulevaa vaimoani pysymään kotona, mutta annan siihen kyllä luvan jos hän haluaa. Koska tiedän että jos itse olisin nainen, niin olisin paljon mielummin kotiäiti. Harmi että meillä miehillä ei ole sitä vaihtoehtoa.- Nainen82-
Ihan sama tilaisuushanmiehilläkin on jäädä kotiin kuin naisillakin. Mistäs sitä olisi kateellinen? Siitä että joutuu nyhjäämään kotona koko päivän? Joo, näin se hei täytyy olla. Onko se niin vaikea uskoa että joku nainen saattaa jopa nauttia työstään?
Miten lastenkoti tähän liittyy. Oletko sitä mieltä että töissäkäyvien naisten lapset huostaanotetaan? Vai oletko näitä nohevia kommentoijia joilla menee lastenkodit ja lastentarhat sekaisin.. - iukuh
Nainen82- kirjoitti:
Ihan sama tilaisuushanmiehilläkin on jäädä kotiin kuin naisillakin. Mistäs sitä olisi kateellinen? Siitä että joutuu nyhjäämään kotona koko päivän? Joo, näin se hei täytyy olla. Onko se niin vaikea uskoa että joku nainen saattaa jopa nauttia työstään?
Miten lastenkoti tähän liittyy. Oletko sitä mieltä että töissäkäyvien naisten lapset huostaanotetaan? Vai oletko näitä nohevia kommentoijia joilla menee lastenkodit ja lastentarhat sekaisin..No jos ihan tarkkoja ollaan, niin suurimmassa osassa perheistä ei ole mahdollisuutta kummallakaan kovin kauaa kotona maleksia. Juurikin se joukko, jotka olisivat mielestänne tyhmiä joka tapauksessa, jäivät kotiin tai eivät.
- ghjåoftg
Mulle tulee mieleen vain, että kylläpä ihmiset on yksisilmäisiä, nähdään vain se oma ratkaisu oikeana, nostetaan se jalustalle ja paheksutaan muita. Jotenkin ylimääräisen hankalaa ymmärtää, että sekä ihmiset että elämäntilanteet vaihtelevat niin paljon, ettei mitenkään voi olla yhtä oikeaa toimintamallia.
Itse olen kotiäiti, mutta luoja varjelkoon mua siltä että alkaisin esittää että naapurinkin kuuluisi tehdä niin, kun enhän mä heidän koko palettiiaan tunne!- A luokkaa
Ei tässä mitään yhtä ja ainutta totuutta ole ja päivän selväähän se on, että jokainen äiti ei voi valita kotiäidiksi jäämistä, ei vaikka haluaisikin. On niitäkin äitejä, jotka eivät yksinkertaisesti jaksa olla kotona lastensa kanssa ja silloin varmaan on parempi vaihtoehto, että lapset ovat päivähoidossa. Edelleen löytyy näitä uranaisia, jotka hoitavat sen lasten kasvatuksen ja perheen omalla tavallaan ja siitäkin saa ihan toimivan ratkaisun. Oleellista tässä kaikessa on varmasti se, että jokainen hoitaa lapsensa / perheensä niin hyvin kun pystyy / osaa. Ei lapset sinne hoitoon kuole, jos kotona on rakastavat vanhemmat ja vaikka olenkin sitä mieltä, että kotiäidit, jotka sen homman jaksavat tehdä, ovat parhaita kasvattajia lapsilleen, ei silti voi sanoa, ettei muutkin mallit olisi toimivia, tietyin edellytyksin. Oma pointtini tässä koko ”sopassa” on ollut se, että kotiäidit eivät ole tyhmiä ja heidän panoksensa omille lapsilleen / perheelleen on tärkeä / tarpeellinen. Vaikka näenkin päivähoidossa ja vanhempien tavassa hoitaa lapsensa / kotinsa, paljon epäkohtia, niin silti nostan hattua, en pelkästään kotiäideille, vaan kaikille äideille. Hoitakaa kotinne ja lapsenne sydämellä, vaikka tekisittekin uraa.
- --------------------
A luokkaa kirjoitti:
Ei tässä mitään yhtä ja ainutta totuutta ole ja päivän selväähän se on, että jokainen äiti ei voi valita kotiäidiksi jäämistä, ei vaikka haluaisikin. On niitäkin äitejä, jotka eivät yksinkertaisesti jaksa olla kotona lastensa kanssa ja silloin varmaan on parempi vaihtoehto, että lapset ovat päivähoidossa. Edelleen löytyy näitä uranaisia, jotka hoitavat sen lasten kasvatuksen ja perheen omalla tavallaan ja siitäkin saa ihan toimivan ratkaisun. Oleellista tässä kaikessa on varmasti se, että jokainen hoitaa lapsensa / perheensä niin hyvin kun pystyy / osaa. Ei lapset sinne hoitoon kuole, jos kotona on rakastavat vanhemmat ja vaikka olenkin sitä mieltä, että kotiäidit, jotka sen homman jaksavat tehdä, ovat parhaita kasvattajia lapsilleen, ei silti voi sanoa, ettei muutkin mallit olisi toimivia, tietyin edellytyksin. Oma pointtini tässä koko ”sopassa” on ollut se, että kotiäidit eivät ole tyhmiä ja heidän panoksensa omille lapsilleen / perheelleen on tärkeä / tarpeellinen. Vaikka näenkin päivähoidossa ja vanhempien tavassa hoitaa lapsensa / kotinsa, paljon epäkohtia, niin silti nostan hattua, en pelkästään kotiäideille, vaan kaikille äideille. Hoitakaa kotinne ja lapsenne sydämellä, vaikka tekisittekin uraa.
Hassua miten tässä ketjussa korostuu vanhemmuudesta juuri ÄITIYS.
Jos nyt vaihdetaan jokaiseen äiti-sanan tilalle isä, miten sitten asiat muuttuvat?
Täällä paasataan äitien tärkeyttä, ilmeisesti isät ovat täysin turhia. Eikö optimaalisinta olisi siis antaa lasteteko-oikeus vain naispareille, joissa äitiyttä on maksimaalisesti?
En tekisi lapsia yhdenkään niin alkeellisen ajattelun omaavan miehen kanssa, joka odottaisi minun juuri naiseuteni vuoksi jäävän kotiäidiksi/rouvaksi. Ihanteellisin ratkaisu itselleni on jakaa miehen kanssa vanhempainvapaat tasan.
Aloittajalle voisin sanoa, että mies joka tarvitsee naisen laittamaan ruokaa ja siivoamaan, voi palata äitinsä luo, jos äiti on miehestä kasvattanut sellaisen , että mies aikuisenakin odottaa naisen tekevän noita hänen puolestaan. Normaalia nykynaista tuollainen mies ei ansaitse. - vastaväittelijä
-------------------- kirjoitti:
Hassua miten tässä ketjussa korostuu vanhemmuudesta juuri ÄITIYS.
Jos nyt vaihdetaan jokaiseen äiti-sanan tilalle isä, miten sitten asiat muuttuvat?
Täällä paasataan äitien tärkeyttä, ilmeisesti isät ovat täysin turhia. Eikö optimaalisinta olisi siis antaa lasteteko-oikeus vain naispareille, joissa äitiyttä on maksimaalisesti?
En tekisi lapsia yhdenkään niin alkeellisen ajattelun omaavan miehen kanssa, joka odottaisi minun juuri naiseuteni vuoksi jäävän kotiäidiksi/rouvaksi. Ihanteellisin ratkaisu itselleni on jakaa miehen kanssa vanhempainvapaat tasan.
Aloittajalle voisin sanoa, että mies joka tarvitsee naisen laittamaan ruokaa ja siivoamaan, voi palata äitinsä luo, jos äiti on miehestä kasvattanut sellaisen , että mies aikuisenakin odottaa naisen tekevän noita hänen puolestaan. Normaalia nykynaista tuollainen mies ei ansaitse.Loistava kommentti! Meillä asia on ratkaistu niin, että molemmat vanhemmat käyvät puolipäivätöissä kun lapset ovat pieniä. Seurauksia: molemmat vanhemmat voivat luoda lapsiinsa läheisen suhteen, molemmilla säilyy kosketus työelämään, lapset voivat olla kotihoidossa. Kaikki voittavat.
Näin isä on muutakin kuin siittäjä ja maksaja. - A luokkaa
-------------------- kirjoitti:
Hassua miten tässä ketjussa korostuu vanhemmuudesta juuri ÄITIYS.
Jos nyt vaihdetaan jokaiseen äiti-sanan tilalle isä, miten sitten asiat muuttuvat?
Täällä paasataan äitien tärkeyttä, ilmeisesti isät ovat täysin turhia. Eikö optimaalisinta olisi siis antaa lasteteko-oikeus vain naispareille, joissa äitiyttä on maksimaalisesti?
En tekisi lapsia yhdenkään niin alkeellisen ajattelun omaavan miehen kanssa, joka odottaisi minun juuri naiseuteni vuoksi jäävän kotiäidiksi/rouvaksi. Ihanteellisin ratkaisu itselleni on jakaa miehen kanssa vanhempainvapaat tasan.
Aloittajalle voisin sanoa, että mies joka tarvitsee naisen laittamaan ruokaa ja siivoamaan, voi palata äitinsä luo, jos äiti on miehestä kasvattanut sellaisen , että mies aikuisenakin odottaa naisen tekevän noita hänen puolestaan. Normaalia nykynaista tuollainen mies ei ansaitse.Tässä nyt on keskusteltu kotiäiteydestä, eikä kukaan ole poissulkenut isän roolia kotitöissä ja lasten kasvatuksessa / hoidossa. Kyllä isä voi olla kotona siinä missä äitikin ja jokainen tekee sen asian omalla tavallaan. Itse olen ollut iloinen, että vaimoni on jäänyt kotiin lasten kanssa ja koen, että toimii meidän perheessä paremmin sillä tavalla. Kyllä lapsille äiti aina merkitsee enemmän ja äidit ovat luonnostaan hoivaavampia, empaattisempia, sekä läheisempiä pienille taaperoille kuin isät. Isä käy kyllä paremman puutteessa, mutta äiti on paljon parempi vaihtoehto kotiin kuin mies. Isille on imettämien myös huomattavasti hankalampaa kuin naisille. En tiedä sitten, että mistä tuo johtuu ja kyllähän koti isien pitäisi, ihan tasa-arvonkin nimissä opetella imettämään lapsia, mutta kun eivät vain osaa. Ai niin, mutta tässähän tulee nyt esiin se feministien vihaama roolijako. Eihän pienten vauvojen hoito VOI olla mitenkään luontevampaa naiselle, kun miehelle.
- amalia-
A luokkaa kirjoitti:
Tässä nyt on keskusteltu kotiäiteydestä, eikä kukaan ole poissulkenut isän roolia kotitöissä ja lasten kasvatuksessa / hoidossa. Kyllä isä voi olla kotona siinä missä äitikin ja jokainen tekee sen asian omalla tavallaan. Itse olen ollut iloinen, että vaimoni on jäänyt kotiin lasten kanssa ja koen, että toimii meidän perheessä paremmin sillä tavalla. Kyllä lapsille äiti aina merkitsee enemmän ja äidit ovat luonnostaan hoivaavampia, empaattisempia, sekä läheisempiä pienille taaperoille kuin isät. Isä käy kyllä paremman puutteessa, mutta äiti on paljon parempi vaihtoehto kotiin kuin mies. Isille on imettämien myös huomattavasti hankalampaa kuin naisille. En tiedä sitten, että mistä tuo johtuu ja kyllähän koti isien pitäisi, ihan tasa-arvonkin nimissä opetella imettämään lapsia, mutta kun eivät vain osaa. Ai niin, mutta tässähän tulee nyt esiin se feministien vihaama roolijako. Eihän pienten vauvojen hoito VOI olla mitenkään luontevampaa naiselle, kun miehelle.
Jos olisit joskus saanut perheenlisäystä, tietäisit, että isät otetaan mukaan alkaen synnytysvalmennuksesta synnärillä annettuihin kädestä pitäen ohjeistuksiin vauvan hoidossa. Se ei ole rakettitiedettä ja normaalilla älyllä ja tunne-elämällä siitä selviää lähes kaikki aikuiset ihmiset. Kaikki naisetkaan eivät imetä.
Miesten osallistuminen lasten hoitamiseen on todettu laskevan miesten testosteronitasoa ja vahvistavan sidettä perheeseen. Sama ilmiö on myös eläinmaailmassa. Perhearvojen puolestapuhujan kuuluisi siis loogisesti puolustaa myös tasa-arvoista vanhemmuutta, eikä korostaa äidin roolia.
En tosin edes tämän ketjun kirjoitusten perusteella usko nimim aluokan olevan perheellinen. Olisiko sama tyyppi kuin aloittaja, joka haaveilee vaimosta, joka olisi samalla äidinjatke? Jonkinlainen norman bates-tyyppi kenties :b? - amalia-
A luokkaa kirjoitti:
Tässä nyt on keskusteltu kotiäiteydestä, eikä kukaan ole poissulkenut isän roolia kotitöissä ja lasten kasvatuksessa / hoidossa. Kyllä isä voi olla kotona siinä missä äitikin ja jokainen tekee sen asian omalla tavallaan. Itse olen ollut iloinen, että vaimoni on jäänyt kotiin lasten kanssa ja koen, että toimii meidän perheessä paremmin sillä tavalla. Kyllä lapsille äiti aina merkitsee enemmän ja äidit ovat luonnostaan hoivaavampia, empaattisempia, sekä läheisempiä pienille taaperoille kuin isät. Isä käy kyllä paremman puutteessa, mutta äiti on paljon parempi vaihtoehto kotiin kuin mies. Isille on imettämien myös huomattavasti hankalampaa kuin naisille. En tiedä sitten, että mistä tuo johtuu ja kyllähän koti isien pitäisi, ihan tasa-arvonkin nimissä opetella imettämään lapsia, mutta kun eivät vain osaa. Ai niin, mutta tässähän tulee nyt esiin se feministien vihaama roolijako. Eihän pienten vauvojen hoito VOI olla mitenkään luontevampaa naiselle, kun miehelle.
Jos olisit joskus saanut perheenlisäystä, tietäisit, että isät otetaan mukaan alkaen synnytysvalmennuksesta synnärillä annettuihin kädestä pitäen ohjeistuksiin vauvan hoidossa. Se ei ole rakettitiedettä ja normaalilla älyllä ja tunne-elämällä siitä selviää lähes kaikki aikuiset ihmiset. Kaikki naisetkaan eivät imetä.
Miesten osallistuminen lasten hoitamiseen on todettu laskevan miesten testosteronitasoa ja vahvistavan sidettä perheeseen. Sama ilmiö on myös eläinmaailmassa. Perhearvojen puolestapuhujan kuuluisi siis loogisesti puolustaa myös tasa-arvoista vanhemmuutta, eikä korostaa äidin roolia.
En tosin edes tämän ketjun kirjoitusten perusteella usko nimim aluokan olevan perheellinen. Olisiko sama tyyppi kuin aloittaja, joka haaveilee vaimosta, joka olisi samalla äidinjatke? Jonkinlainen norman bates-tyyppi kenties :b? - vastaväittelijä
A luokkaa kirjoitti:
Tässä nyt on keskusteltu kotiäiteydestä, eikä kukaan ole poissulkenut isän roolia kotitöissä ja lasten kasvatuksessa / hoidossa. Kyllä isä voi olla kotona siinä missä äitikin ja jokainen tekee sen asian omalla tavallaan. Itse olen ollut iloinen, että vaimoni on jäänyt kotiin lasten kanssa ja koen, että toimii meidän perheessä paremmin sillä tavalla. Kyllä lapsille äiti aina merkitsee enemmän ja äidit ovat luonnostaan hoivaavampia, empaattisempia, sekä läheisempiä pienille taaperoille kuin isät. Isä käy kyllä paremman puutteessa, mutta äiti on paljon parempi vaihtoehto kotiin kuin mies. Isille on imettämien myös huomattavasti hankalampaa kuin naisille. En tiedä sitten, että mistä tuo johtuu ja kyllähän koti isien pitäisi, ihan tasa-arvonkin nimissä opetella imettämään lapsia, mutta kun eivät vain osaa. Ai niin, mutta tässähän tulee nyt esiin se feministien vihaama roolijako. Eihän pienten vauvojen hoito VOI olla mitenkään luontevampaa naiselle, kun miehelle.
"Kyllä lapsille äiti aina merkitsee enemmän" Älä nyt p...aa jauha. Tottakai äiti on tärkeämpi jos isä on koko lapsen lapsuuden huitonut pitkiä päiviä töissä ja äiti hoitanut lapset. Jos isäkin hoitaisi niitä lapsia, tulisi isäkin läheisemmäksi ja itse asiassa nykytutkimus on osoittanut, että jaettu vanhemmuus on myös lapsille se paras vaihtoehto, sillä silloin lapsi saa kaksi läheistä suhdetta eikä se ole äitisuhteesta pois vaan sen rikaste. Se, jos sä et ole hoivaava tai empaattinen, sille ei voi mitään, mutta usko pois että moni mies osaa olla tosi pehmoisä. Synnyttää tai imettää isä ei voi, kaiken muun osaa isä siinä kuin äitikin. Itsehän se isä siinä itsensä vanhempana alentaa höpisemällä jostain aataminaikuisista roolijaoista. Onneksi nykyisin osataan arvostaa miehiä, jotka oikeasti omistautuvat perheelleen eivätkä vain toimi elättäjänä ja iltaisin piipahda kotona.
Mä hoidin käytännössä esikoisemme, mies teki pitkää päivää. Toisen lapsen olemme hoitaneet puoliksi heti pikkuvauvavaiheen jälkeen imetyksen loputtua, ja kyllä huomaa miten paljon läheisempi suhde tällä kuopuksella on isäänsä ja isäkin on sanonut että heille on kehittynyt aivan ainutlaatuinen suhde kun on oikeasti saanut kunnolla tutustua lapseensa ihan alusta asti. Multa se ei ole pois. Todellinen kaikki voittavat-tilanne: lapsi saa läheisen suhteen kahteen vanhempaan, isä saa aidosti läheisen suhteen lapseensa, äitikin pystyy pysymään mukana myös kodin ulkopuolisessa elämässä. - A luokkaa
A luokkaa kirjoitti:
Tässä nyt on keskusteltu kotiäiteydestä, eikä kukaan ole poissulkenut isän roolia kotitöissä ja lasten kasvatuksessa / hoidossa. Kyllä isä voi olla kotona siinä missä äitikin ja jokainen tekee sen asian omalla tavallaan. Itse olen ollut iloinen, että vaimoni on jäänyt kotiin lasten kanssa ja koen, että toimii meidän perheessä paremmin sillä tavalla. Kyllä lapsille äiti aina merkitsee enemmän ja äidit ovat luonnostaan hoivaavampia, empaattisempia, sekä läheisempiä pienille taaperoille kuin isät. Isä käy kyllä paremman puutteessa, mutta äiti on paljon parempi vaihtoehto kotiin kuin mies. Isille on imettämien myös huomattavasti hankalampaa kuin naisille. En tiedä sitten, että mistä tuo johtuu ja kyllähän koti isien pitäisi, ihan tasa-arvonkin nimissä opetella imettämään lapsia, mutta kun eivät vain osaa. Ai niin, mutta tässähän tulee nyt esiin se feministien vihaama roolijako. Eihän pienten vauvojen hoito VOI olla mitenkään luontevampaa naiselle, kun miehelle.
Arvelinkin, että kiirehditte kertomaan, miten mieskin voi olla kotona ja miten imetys ei edes millään tavoin liity lapsen hoitoon ja kaikki, tai tuskin kukaan enää edes imettää jne… ja trallallaa… En minä ole väittänyt, ettei isä voisi hoitaa lapsia siinä missä äitikin ja en ole väittänyt, etteikö lapsi voisi kiintyä isään, siinä missä äitiinkin. Lapsihan voi kiintyä, vaikka hoitotätiin äh.. anteeksi, siis hoitosetään(tasa-arvo), jos niikseen tulee, mutta äideistähän nyt puhuttiin ja siitä, onko äidin ja isän ominaisuudet / roolit täsmälleen samat. Mielestäni ei ole, vaan paremminkin ne täydentävät toisiaan ja olen sitä mieltä, että äiti on paras lastenhoitaja ja isä toiseksi paras. Kyse ei ole siitä, ettei isä osaisi, vaan että äiti on pienelle lapselle turvallisempi ja luonnollisempi hoitaja, kun isä. Vauvaikäisillä äidin merkitys kehitykseen on tärkeämpi kuin isän. On tutkittu, että pienet lapset itkiessään, lähes poikkeuksetta kaipaavaan äitiään ja vaikka isän merkitys on myös keskeinen, korostuu se vasta myöhemmin lapsuudessa. Äiti ymmärtää usein intuitiivisesti lapsen hädän / tarpeet ja on siksi herkempi reagoimaan / poistamaan vauvan epämieluisan tilan. Äidit ottavat myös aivan kuin luonnostaan huomioon lapsen tarpeet. Näin lapsen ja äidin välille syntyy vuorovaikutus, jonka seurauksena vauva alkaa luottaa äitiinsä. Hyvällä äiti suhteella on seurauksia lapsen kehityksenkin kannalta, koska emotionaalisten tarpeiden tyydytys on keskeisessä asemassa lapsen kehityksen kannalta. Emotionaalisten tarpeiden on havaittu vaikuttavan lapsen älykkyyden kehitykseen, samoin kun puheen ja joidenkin perustaitojen oppimiseen. Jotkut äidit puolustavat hoitoon viemistä usein sillä, että lapsi siellä oppii sitä ja tätä. Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, koska juuri hoidossa lapsen emotionaalisten tarpeiden tyydytys jää heikoksi ja toisin kun väitetään, saattavat nämä lapset, jopa taantua kehitykseltään. Isäkin voi toimia lapsen hoitajana, mutta kuten edellä totesin, on äiti (yleensä) parempi vaihtoehto, ihan vain luonnollisten syiden johdosta. Maskuliinisen ja feminiinisen ihmisen suurin ero tulee juuri tunteiden ilmaisussa ja käsittelyssä. Miehet ilmaiset ja aistivat tunnetiloja huomattavasti rajoittuneemmin kuin naiset, eikä maskuliiniselle miehelle ole välttämättä kovin luonteenomaista puhua tunteistaan. Mies voi tuntea asioita sisällään näyttämättä niitä ulos, kun taas nainen on kokonaan erilainen tässä suhteessa. Feminiinisyyden etuihin voi katsoa myös sosiaalisen puolen, joka lapsen hoidossa ja kasvatuksessa on hyvin oleellinen tekijä. Siksi naiselle onkin hyvin luontevaa ilmaista tunteensa ja antaa aikaa lapselle, kun taas miehelle on luonteenomaista keskittyä toimintaan. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsi saa molempien vanhempien huomion, mutta ensimmäisen vuosien aikana, on parempi, että nimenomaan äiti on pienen lapsen kanssa kotona. En tarkoita, että lapsi ei pärjäisi, ellei äiti voi olla kotona ja lapsi on isän kanssa, mutta olen sitä mieltä, että äiti on keskimäärin parempi, tai paras vaihtoehto, kun mietitään sitä, kuka jää kotiin pienen lapsen kanssa.
- Nainen82-
A luokkaa kirjoitti:
Arvelinkin, että kiirehditte kertomaan, miten mieskin voi olla kotona ja miten imetys ei edes millään tavoin liity lapsen hoitoon ja kaikki, tai tuskin kukaan enää edes imettää jne… ja trallallaa… En minä ole väittänyt, ettei isä voisi hoitaa lapsia siinä missä äitikin ja en ole väittänyt, etteikö lapsi voisi kiintyä isään, siinä missä äitiinkin. Lapsihan voi kiintyä, vaikka hoitotätiin äh.. anteeksi, siis hoitosetään(tasa-arvo), jos niikseen tulee, mutta äideistähän nyt puhuttiin ja siitä, onko äidin ja isän ominaisuudet / roolit täsmälleen samat. Mielestäni ei ole, vaan paremminkin ne täydentävät toisiaan ja olen sitä mieltä, että äiti on paras lastenhoitaja ja isä toiseksi paras. Kyse ei ole siitä, ettei isä osaisi, vaan että äiti on pienelle lapselle turvallisempi ja luonnollisempi hoitaja, kun isä. Vauvaikäisillä äidin merkitys kehitykseen on tärkeämpi kuin isän. On tutkittu, että pienet lapset itkiessään, lähes poikkeuksetta kaipaavaan äitiään ja vaikka isän merkitys on myös keskeinen, korostuu se vasta myöhemmin lapsuudessa. Äiti ymmärtää usein intuitiivisesti lapsen hädän / tarpeet ja on siksi herkempi reagoimaan / poistamaan vauvan epämieluisan tilan. Äidit ottavat myös aivan kuin luonnostaan huomioon lapsen tarpeet. Näin lapsen ja äidin välille syntyy vuorovaikutus, jonka seurauksena vauva alkaa luottaa äitiinsä. Hyvällä äiti suhteella on seurauksia lapsen kehityksenkin kannalta, koska emotionaalisten tarpeiden tyydytys on keskeisessä asemassa lapsen kehityksen kannalta. Emotionaalisten tarpeiden on havaittu vaikuttavan lapsen älykkyyden kehitykseen, samoin kun puheen ja joidenkin perustaitojen oppimiseen. Jotkut äidit puolustavat hoitoon viemistä usein sillä, että lapsi siellä oppii sitä ja tätä. Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, koska juuri hoidossa lapsen emotionaalisten tarpeiden tyydytys jää heikoksi ja toisin kun väitetään, saattavat nämä lapset, jopa taantua kehitykseltään. Isäkin voi toimia lapsen hoitajana, mutta kuten edellä totesin, on äiti (yleensä) parempi vaihtoehto, ihan vain luonnollisten syiden johdosta. Maskuliinisen ja feminiinisen ihmisen suurin ero tulee juuri tunteiden ilmaisussa ja käsittelyssä. Miehet ilmaiset ja aistivat tunnetiloja huomattavasti rajoittuneemmin kuin naiset, eikä maskuliiniselle miehelle ole välttämättä kovin luonteenomaista puhua tunteistaan. Mies voi tuntea asioita sisällään näyttämättä niitä ulos, kun taas nainen on kokonaan erilainen tässä suhteessa. Feminiinisyyden etuihin voi katsoa myös sosiaalisen puolen, joka lapsen hoidossa ja kasvatuksessa on hyvin oleellinen tekijä. Siksi naiselle onkin hyvin luontevaa ilmaista tunteensa ja antaa aikaa lapselle, kun taas miehelle on luonteenomaista keskittyä toimintaan. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsi saa molempien vanhempien huomion, mutta ensimmäisen vuosien aikana, on parempi, että nimenomaan äiti on pienen lapsen kanssa kotona. En tarkoita, että lapsi ei pärjäisi, ellei äiti voi olla kotona ja lapsi on isän kanssa, mutta olen sitä mieltä, että äiti on keskimäärin parempi, tai paras vaihtoehto, kun mietitään sitä, kuka jää kotiin pienen lapsen kanssa.
Your so full of .... :D Alkaa itselläkin pikkuhiljaa tulla sellainen fiilis ettei sinulla perhettä olekaan. Eiköhän se lapsi kiinny eniten siihen, jonka kanssa eniten viettää aikaa. Siis myös isään.
A-luokkaa: maailma muuttaa, hyväksy se. Mitä jos käyttäisit tämän räyhäysenergiasi johonkin rakentavaan ja pykäisit vaikka aikakoneen, jolla suhauttaa takaisin sinne 50-luvulle. - A luokkaa
Nainen82- kirjoitti:
Your so full of .... :D Alkaa itselläkin pikkuhiljaa tulla sellainen fiilis ettei sinulla perhettä olekaan. Eiköhän se lapsi kiinny eniten siihen, jonka kanssa eniten viettää aikaa. Siis myös isään.
A-luokkaa: maailma muuttaa, hyväksy se. Mitä jos käyttäisit tämän räyhäysenergiasi johonkin rakentavaan ja pykäisit vaikka aikakoneen, jolla suhauttaa takaisin sinne 50-luvulle.Voisin tosiaan käyttää energiani paljon paremminkin, kun hillumalla tällä palstalla, mutta olen aina valmis käymään keskustelua, jos vain löytyisi joku, jonka kanssa voi keskustella. Se on vähän niin kuin shakin pelaamista, eli teet siirtosi ja jäät odottamaan, että toinen tekee omansa. Mitään kiirettä ei ole ja tätä peliä voi pelata vaikka siten, että kirjoittaa viestin viikossa, kunhan hieman vaivautuu ajattelemaan mitä kirjoittaa. Huvinsa siis kullakin ja älykäs keskustelu on ihan hauskaa, jos molemmat ovat siinä mukana, mutta yksin ei viitsi. On turhauttavaa kirjoittaa, jos kukaan ei vastaa, tai kun vastaa, niin se on jotain olematonta, mitäänsanomatonta ja tyhjää. Sinun vastauksesi ovat tällaisia, etkä viitsi edes ajatuksella lukea, mitä sinulle kirjoitetaan.
- Nainen82-
A luokkaa kirjoitti:
Voisin tosiaan käyttää energiani paljon paremminkin, kun hillumalla tällä palstalla, mutta olen aina valmis käymään keskustelua, jos vain löytyisi joku, jonka kanssa voi keskustella. Se on vähän niin kuin shakin pelaamista, eli teet siirtosi ja jäät odottamaan, että toinen tekee omansa. Mitään kiirettä ei ole ja tätä peliä voi pelata vaikka siten, että kirjoittaa viestin viikossa, kunhan hieman vaivautuu ajattelemaan mitä kirjoittaa. Huvinsa siis kullakin ja älykäs keskustelu on ihan hauskaa, jos molemmat ovat siinä mukana, mutta yksin ei viitsi. On turhauttavaa kirjoittaa, jos kukaan ei vastaa, tai kun vastaa, niin se on jotain olematonta, mitäänsanomatonta ja tyhjää. Sinun vastauksesi ovat tällaisia, etkä viitsi edes ajatuksella lukea, mitä sinulle kirjoitetaan.
Usko huviksesi, että aika moni on sitä mieltä että sinun tekstisi ovat mitäänsanomattomia ja tyhjiä ( tyhmiä).
Sinun kanssasi on äärettömän turhauttavaa keskustella. Et suostu keskustelemaan kuin vain silloin kun toinen on kanssasi samaa mieltä.
P.S. Miksi pitäisi "lukea ajatuksella" mielipuolisia (ja äärimmäisen pitkiä) jorinoita kun heti näkee ettei kappaleessa ole mitään sisältöä? Jos sinulta vie 50 riviä esim. sen pointin osoittamiseen, että kaikki koulutetut tuttavasi eivät ole ylimielisiä niin vika ei ole lukijassa vaan kirjoittajassa. - A luokkaa
Nainen82- kirjoitti:
Usko huviksesi, että aika moni on sitä mieltä että sinun tekstisi ovat mitäänsanomattomia ja tyhjiä ( tyhmiä).
Sinun kanssasi on äärettömän turhauttavaa keskustella. Et suostu keskustelemaan kuin vain silloin kun toinen on kanssasi samaa mieltä.
P.S. Miksi pitäisi "lukea ajatuksella" mielipuolisia (ja äärimmäisen pitkiä) jorinoita kun heti näkee ettei kappaleessa ole mitään sisältöä? Jos sinulta vie 50 riviä esim. sen pointin osoittamiseen, että kaikki koulutetut tuttavasi eivät ole ylimielisiä niin vika ei ole lukijassa vaan kirjoittajassa.Aika erikoinen tuo sinun väitteesi siitä, etten suostu keskustelemaan kuin niiden kanssa, jotka ovat samaa mieltä kanssani. Enhän minä ole muiden kanssa edes keskustellut kuin niiden, jotka ovat kanssani eri mieltä ja siitähän se keskustelu syntyy, jos joku on erimieltä. Väität minun olevan myös mielipuolinen kirjoittaja. Kun nyt kerran otit esiin tuon ajatuksen, niin pakko sanoa, että sinun asenteesi ovat tuoneet minulle mieleen jotain vastaavaa. Ajatuksesi ovat Linkolalaisia. Kirjoitukseni ovat mielestäsi pitkiä jorinoita, ilman sisältöä. Taitaa olla niin, että niissä on sisältöä niin paljon, että et kykene keskustelemaan samalla tasolla. Muutenkin olet ymmärtänyt ihan väärin palstan ja keskustelun luonteen. Sinulla on tarve ainoastaan miettiä keskustelu kumppanin persoonaa ja kirjoitus tyyliä, mutta itse aiheeseen et puutu millään tavoin. Ainut mitä olet pystynyt tuomaan esiin tässä keskustelussa, on ollut se että kotiäidit ovat tyhmiä (niin ja tietenkin me kaikki muutkin) ja kyvyttömiä mihinkään muuhun kuin imuroimiseen tms. Kun sinun pitäisi vastata tähän väitteeseen, niin se ei sitten enää onnistukaan, vaan keskityt arvostelemaan itse kirjoittajia. Olen muutaman kerran vastannut perustellusti tässä ketjussa, mutta jostain syystä et ole vastannut, tai puuttunut näihin viesteihin millään tavalla. Se, että kirjoitus on liian pitkä luettavaksi, on kyllä aika heikko pakotie ja kertoo lähinnä siitä, että et vain osaa vastata. Pitkistä viesteistä on muutenkin kohtuullisen helppoa poimia se, mikä niissä on oleellista(riittää nopea yleissilmäys) ja se juuri kertoo lukijan älystä, jota sinulla ilmeisesti ei ole. Tähän asti olet poiminut vain kaiken epäoleellisen ja osannut irrottaa sen sujuvasti asiayhteydestä. Kertooko se sinun älykkyydestäsi, vai naisen logiikasta. Päädyn ensimmäiseen, koska vaimoni ei ole noin tyhmä.
- Nainen82-
A luokkaa kirjoitti:
Aika erikoinen tuo sinun väitteesi siitä, etten suostu keskustelemaan kuin niiden kanssa, jotka ovat samaa mieltä kanssani. Enhän minä ole muiden kanssa edes keskustellut kuin niiden, jotka ovat kanssani eri mieltä ja siitähän se keskustelu syntyy, jos joku on erimieltä. Väität minun olevan myös mielipuolinen kirjoittaja. Kun nyt kerran otit esiin tuon ajatuksen, niin pakko sanoa, että sinun asenteesi ovat tuoneet minulle mieleen jotain vastaavaa. Ajatuksesi ovat Linkolalaisia. Kirjoitukseni ovat mielestäsi pitkiä jorinoita, ilman sisältöä. Taitaa olla niin, että niissä on sisältöä niin paljon, että et kykene keskustelemaan samalla tasolla. Muutenkin olet ymmärtänyt ihan väärin palstan ja keskustelun luonteen. Sinulla on tarve ainoastaan miettiä keskustelu kumppanin persoonaa ja kirjoitus tyyliä, mutta itse aiheeseen et puutu millään tavoin. Ainut mitä olet pystynyt tuomaan esiin tässä keskustelussa, on ollut se että kotiäidit ovat tyhmiä (niin ja tietenkin me kaikki muutkin) ja kyvyttömiä mihinkään muuhun kuin imuroimiseen tms. Kun sinun pitäisi vastata tähän väitteeseen, niin se ei sitten enää onnistukaan, vaan keskityt arvostelemaan itse kirjoittajia. Olen muutaman kerran vastannut perustellusti tässä ketjussa, mutta jostain syystä et ole vastannut, tai puuttunut näihin viesteihin millään tavalla. Se, että kirjoitus on liian pitkä luettavaksi, on kyllä aika heikko pakotie ja kertoo lähinnä siitä, että et vain osaa vastata. Pitkistä viesteistä on muutenkin kohtuullisen helppoa poimia se, mikä niissä on oleellista(riittää nopea yleissilmäys) ja se juuri kertoo lukijan älystä, jota sinulla ilmeisesti ei ole. Tähän asti olet poiminut vain kaiken epäoleellisen ja osannut irrottaa sen sujuvasti asiayhteydestä. Kertooko se sinun älykkyydestäsi, vai naisen logiikasta. Päädyn ensimmäiseen, koska vaimoni ei ole noin tyhmä.
Pitkistä viesteistä on muutenkin kohtuullisen helppoa poimia se, mikä niissä on oleellista(riittää nopea yleissilmäys)"
Juuri tätähän yritin sinulle sanoa. Skimmaan ne kohdat joissa ei ole sisältöä..
Ja juu, siinä olet kyllä oikeassa etten osaa keskustella "samalla tasolla". Tiivistän argumenttini, enkä kirjoita pitkiä jorinoita siitä mitä naapurin erkki on joskus minulle sanonut.
"Kun sinun pitäisi vastata tähän väitteeseen, niin se ei sitten enää onnistukaan"
Noup. Olen vastannut kysymyksiisi, mutta aina kun sinulle tulee vastaan joku vastaus josta et pidä/johon et itse keksi mitään vastausta niin ohitat nämä kommentit. Ja pakko korostaa lisäksi vielä sitä, että väitteesi harvoin ovat kovinkaan perusteltuja, vaan perustuvat lähinnä omiin tuntemuksiisi. Mitäs siihen sitten vastaamaan... Peräänkuulutan sitä itsekin esille nostamaasi älykästä keskustelua, eikä mitään "minun (tai naapurin erkin) mielestä sitä ja tätä"..
Ja ei, en ole muuttanut mielipidettäni pääkysymyksestä. Ihminen, jolla olisi älyä ja taitoa tehdä elämässä mitä haluaa ei yksinkertaisesti voi olla onnellinen jollei pääse koettelemaan taitojaan ja kehittämään itseään. Monotonisiin rutiineihin alistuvat vain sellaiset ihmiset, joilla ei ole kykyjä joita kehittää. Älykäs ihminenkin voi tehdä sen arvovalinnan että uhraa elämänsä kodinhoidolle, mutta en usko että tähän valintaan voi olla aidosti tyytyväinen, vaan se tulee aina olemaan uhraus jota pahimmassa tapauksessa katuu lopun elämäänsä. Olisinko kotiäidiksi ryhtynyt kyennyt sittenkin johonkin haastavampaan hommaan? Sitä äiti ei koskaan saa tietää.
Jos keksit tähän jonkun oikeasti älykkään vastauksen niin ole hyvä ja esitä se. Tähän mennessä ei ole näkynyt. Edellä esitettyä tukee mm. tällainen looginen päättelyketju:
Korkeassa asemassa olevilla naisilla on keskimäärin vähemmän lapsia ja he harvemmin jäävät kotiin -> tyhmät ihmiset harvemmin pääsevät kovin korkeaan asemaan (vrt. rikkaus, joka taas ei välttämättä korreloi älyn kanssa. Hyvänä esimerkkinä toimit sinä (jos nyt sitten oikeasti omistat pennin pyörylää)). = fiksut naiset harvemmin jäävät kotiin. - A luokkaa
Nainen82- kirjoitti:
Pitkistä viesteistä on muutenkin kohtuullisen helppoa poimia se, mikä niissä on oleellista(riittää nopea yleissilmäys)"
Juuri tätähän yritin sinulle sanoa. Skimmaan ne kohdat joissa ei ole sisältöä..
Ja juu, siinä olet kyllä oikeassa etten osaa keskustella "samalla tasolla". Tiivistän argumenttini, enkä kirjoita pitkiä jorinoita siitä mitä naapurin erkki on joskus minulle sanonut.
"Kun sinun pitäisi vastata tähän väitteeseen, niin se ei sitten enää onnistukaan"
Noup. Olen vastannut kysymyksiisi, mutta aina kun sinulle tulee vastaan joku vastaus josta et pidä/johon et itse keksi mitään vastausta niin ohitat nämä kommentit. Ja pakko korostaa lisäksi vielä sitä, että väitteesi harvoin ovat kovinkaan perusteltuja, vaan perustuvat lähinnä omiin tuntemuksiisi. Mitäs siihen sitten vastaamaan... Peräänkuulutan sitä itsekin esille nostamaasi älykästä keskustelua, eikä mitään "minun (tai naapurin erkin) mielestä sitä ja tätä"..
Ja ei, en ole muuttanut mielipidettäni pääkysymyksestä. Ihminen, jolla olisi älyä ja taitoa tehdä elämässä mitä haluaa ei yksinkertaisesti voi olla onnellinen jollei pääse koettelemaan taitojaan ja kehittämään itseään. Monotonisiin rutiineihin alistuvat vain sellaiset ihmiset, joilla ei ole kykyjä joita kehittää. Älykäs ihminenkin voi tehdä sen arvovalinnan että uhraa elämänsä kodinhoidolle, mutta en usko että tähän valintaan voi olla aidosti tyytyväinen, vaan se tulee aina olemaan uhraus jota pahimmassa tapauksessa katuu lopun elämäänsä. Olisinko kotiäidiksi ryhtynyt kyennyt sittenkin johonkin haastavampaan hommaan? Sitä äiti ei koskaan saa tietää.
Jos keksit tähän jonkun oikeasti älykkään vastauksen niin ole hyvä ja esitä se. Tähän mennessä ei ole näkynyt. Edellä esitettyä tukee mm. tällainen looginen päättelyketju:
Korkeassa asemassa olevilla naisilla on keskimäärin vähemmän lapsia ja he harvemmin jäävät kotiin -> tyhmät ihmiset harvemmin pääsevät kovin korkeaan asemaan (vrt. rikkaus, joka taas ei välttämättä korreloi älyn kanssa. Hyvänä esimerkkinä toimit sinä (jos nyt sitten oikeasti omistat pennin pyörylää)). = fiksut naiset harvemmin jäävät kotiin.Kyllä sinulle on annettu älykäs vastaus siihen, miksi jotkut jäävät kotiäideiksi, mutta kysyt samaa asiaa uudelleen ja uudelleen väittäen, ettei kukaan ole vielä vastannut. Minua on ketuttanut sinun kirjoituksessasi se, että kirjoitat kotiäitien älyn vähyydestä. Nyt alat pyörittelemään asiaa siten, että kotiäiti voi kyllä olla älykäs, mutta siinä tapauksessa hän ei ole tyytyväinen valintaansa kotiäitinä. Nämähän ovat jo kaksi eri asiaa, eli keskustelemmeko siitä, miten älykäs kotiäiti kokee kotiäitiyden monotonisen rutiinin, sekä mahdollisen pettymyksen siihen, mitä jäi kokematta ja saavuttamatta elämässä, vai siitä, että kotiäidit vain yksinkertaisesti ovat tyhmiä?
Olen vastannut sinulle, ettet ensinnäkään voi edes sanoa ketään tyhmäksi, tai älykkääksi, koska älyn mittaaminen on vaikea ja moniulotteinen asia(palaa lukemaan aiempaa kirjoitustani). Tämän sinä olet jo myöntänyt tässä keskustelussa, joten sinun väittämiltäsi on jo tietyssä mielessä pohja pois. Kotiäiti voi olla älykäs ja uraohjus voi olla tyhmä / päinvastoin. Toisin sanoen, olet tehnyt virhearvion kun lähdit leimaamaan kotiäidit tyhmiksi ja keskimääräisyyksiin vetoaminen on vailla pohjaa. Kouluttamattomuus johon vetoat, on monen sattuman summa, eikä sen korrelaatiosta ihmisen(kotiäidin) älyyn, tai sen vähyyteen ole mitään näyttöä. Kotiäidinrooli on arvovalinta, joka tehdään lapsen edun vuoksi, ei siksi, ettei joku pystyisi johonkin tms. skeidaa.
Se, onko joku tyytyväinen omaan valintaansa jälkikäteen, on sitten eri asia ja varmasti on niin, että moni äiti miettii tätä asiaa, että mitä menetti, mitä olisi voinut saavuttaa jne. Kertooko tämä sitten siitä, onko kotiäiti tyhmä, vai älykäs, niin sen saat päätellä itse. En kuitenkaan usko sitä, etteivätkö äidit olisi keskimäärin tyytyväisiä valintaansa ja enemmän olen kuullut sanottavan, että joku katuu sitä, kun ei jäänyt kotiin, tai viettänyt aikaa lasten kanssa jne. Näitä valintoja yleensä kadutaan jälkikäteen eli sitä, jos on tullut eläneeksi itselleen ja omille pyyteilleen. - jooopah
Nainen82- kirjoitti:
Usko huviksesi, että aika moni on sitä mieltä että sinun tekstisi ovat mitäänsanomattomia ja tyhjiä ( tyhmiä).
Sinun kanssasi on äärettömän turhauttavaa keskustella. Et suostu keskustelemaan kuin vain silloin kun toinen on kanssasi samaa mieltä.
P.S. Miksi pitäisi "lukea ajatuksella" mielipuolisia (ja äärimmäisen pitkiä) jorinoita kun heti näkee ettei kappaleessa ole mitään sisältöä? Jos sinulta vie 50 riviä esim. sen pointin osoittamiseen, että kaikki koulutetut tuttavasi eivät ole ylimielisiä niin vika ei ole lukijassa vaan kirjoittajassa.Entäs nää a luokan esiinvetämät "tutkimustulokset", jotka tukevat juuri hänen näkemystään? ne on aina luokkaa "vauvan pikkuvarpaan asento osoittaa, että äidin tulisi olla neitsyt, jotta vauvasta tulee normaali" :D
- Nainen82-
A luokkaa kirjoitti:
Kyllä sinulle on annettu älykäs vastaus siihen, miksi jotkut jäävät kotiäideiksi, mutta kysyt samaa asiaa uudelleen ja uudelleen väittäen, ettei kukaan ole vielä vastannut. Minua on ketuttanut sinun kirjoituksessasi se, että kirjoitat kotiäitien älyn vähyydestä. Nyt alat pyörittelemään asiaa siten, että kotiäiti voi kyllä olla älykäs, mutta siinä tapauksessa hän ei ole tyytyväinen valintaansa kotiäitinä. Nämähän ovat jo kaksi eri asiaa, eli keskustelemmeko siitä, miten älykäs kotiäiti kokee kotiäitiyden monotonisen rutiinin, sekä mahdollisen pettymyksen siihen, mitä jäi kokematta ja saavuttamatta elämässä, vai siitä, että kotiäidit vain yksinkertaisesti ovat tyhmiä?
Olen vastannut sinulle, ettet ensinnäkään voi edes sanoa ketään tyhmäksi, tai älykkääksi, koska älyn mittaaminen on vaikea ja moniulotteinen asia(palaa lukemaan aiempaa kirjoitustani). Tämän sinä olet jo myöntänyt tässä keskustelussa, joten sinun väittämiltäsi on jo tietyssä mielessä pohja pois. Kotiäiti voi olla älykäs ja uraohjus voi olla tyhmä / päinvastoin. Toisin sanoen, olet tehnyt virhearvion kun lähdit leimaamaan kotiäidit tyhmiksi ja keskimääräisyyksiin vetoaminen on vailla pohjaa. Kouluttamattomuus johon vetoat, on monen sattuman summa, eikä sen korrelaatiosta ihmisen(kotiäidin) älyyn, tai sen vähyyteen ole mitään näyttöä. Kotiäidinrooli on arvovalinta, joka tehdään lapsen edun vuoksi, ei siksi, ettei joku pystyisi johonkin tms. skeidaa.
Se, onko joku tyytyväinen omaan valintaansa jälkikäteen, on sitten eri asia ja varmasti on niin, että moni äiti miettii tätä asiaa, että mitä menetti, mitä olisi voinut saavuttaa jne. Kertooko tämä sitten siitä, onko kotiäiti tyhmä, vai älykäs, niin sen saat päätellä itse. En kuitenkaan usko sitä, etteivätkö äidit olisi keskimäärin tyytyväisiä valintaansa ja enemmän olen kuullut sanottavan, että joku katuu sitä, kun ei jäänyt kotiin, tai viettänyt aikaa lasten kanssa jne. Näitä valintoja yleensä kadutaan jälkikäteen eli sitä, jos on tullut eläneeksi itselleen ja omille pyyteilleen."Kotiäiti voi olla älykäs ja uraohjus voi olla tyhmä / päinvastoin."
Oletko oikeasti sitä mieltä että tyhmät ihmiset ovat erityisen menestyksekkäitä?
"Nämähän ovat jo kaksi eri asiaa, eli keskustelemmeko siitä, miten älykäs kotiäiti kokee kotiäitiyden monotonisen rutiinin, sekä mahdollisen pettymyksen siihen, mitä jäi kokematta ja saavuttamatta elämässä, vai siitä, että kotiäidit vain yksinkertaisesti ovat tyhmiä"
Minun teesini on se, että älykäs nainen ei suostu kotiäidiksi ainakaan vapaaehtoisesti. Nähdäkseni tämä ei sodi kummankaan edellä esittämäsi väittämän kanssa.
Ja juu, älykkyys on moniulotteinen asia, mutta se että tartut tähän määrittelykysmykseen ei kyllä osoita muuta kuin että sinulta on oikeat argumentit vähissä (vrt. edellä käyty saivartelu-keskustelu). Asia nyt sattuu olemaan niin, että ominaisuuksia, joita usein yhdistetään tyhmyyteen, on yhdistettävissä myös naisiin jotka jäävät vapaaehtoisesti kotiin makaamaan. Näin muutamia mainitakseni: ei osoita kiinnostusta uuden oppimiseen tai itsensä kehittämiseen (ja turha mussuttaa mitään "mutta kyllähän minunkin vaimoni lukee hesaria/opetteli virkkaamaan"), kunnianhimottomuus, yms. Ja hei, jos nainen elämäntyönään haluaa vain ja ainoastaan viettää aikaa lasten kanssa (joilla aivotoiminta ei vielä ole kovin kehittynyt) niin eikö tämä jo kerro siitä ettei tämän naisenkaan vintillä kovin kirkas valo pala? Lika barn leker best.
Ettet vaan ole ottanut tätä asiaa turhan henkilökohtaisesti. Ilmeisesti sinua loukkaa se, että minun oikeassaoloni osoittaisi että olet naimisissa tyhmän naisen kanssa. Sellaista sattuu hei paremmissakin piireissä. Jotkut suorastaan preferoivat heitä siitä syystä että pelkäävät fiksuja naisia (sama pätee naisen seksuaalisuuteen). Kuulostaako tutulta?
Joo, meni turhan henkilökohtaisuuksiin, mutta vaikuttaa siltä ettet oikein pysty suhtautumaan asiaan objektiivisesti. - A luokkaa
Nainen82- kirjoitti:
"Kotiäiti voi olla älykäs ja uraohjus voi olla tyhmä / päinvastoin."
Oletko oikeasti sitä mieltä että tyhmät ihmiset ovat erityisen menestyksekkäitä?
"Nämähän ovat jo kaksi eri asiaa, eli keskustelemmeko siitä, miten älykäs kotiäiti kokee kotiäitiyden monotonisen rutiinin, sekä mahdollisen pettymyksen siihen, mitä jäi kokematta ja saavuttamatta elämässä, vai siitä, että kotiäidit vain yksinkertaisesti ovat tyhmiä"
Minun teesini on se, että älykäs nainen ei suostu kotiäidiksi ainakaan vapaaehtoisesti. Nähdäkseni tämä ei sodi kummankaan edellä esittämäsi väittämän kanssa.
Ja juu, älykkyys on moniulotteinen asia, mutta se että tartut tähän määrittelykysmykseen ei kyllä osoita muuta kuin että sinulta on oikeat argumentit vähissä (vrt. edellä käyty saivartelu-keskustelu). Asia nyt sattuu olemaan niin, että ominaisuuksia, joita usein yhdistetään tyhmyyteen, on yhdistettävissä myös naisiin jotka jäävät vapaaehtoisesti kotiin makaamaan. Näin muutamia mainitakseni: ei osoita kiinnostusta uuden oppimiseen tai itsensä kehittämiseen (ja turha mussuttaa mitään "mutta kyllähän minunkin vaimoni lukee hesaria/opetteli virkkaamaan"), kunnianhimottomuus, yms. Ja hei, jos nainen elämäntyönään haluaa vain ja ainoastaan viettää aikaa lasten kanssa (joilla aivotoiminta ei vielä ole kovin kehittynyt) niin eikö tämä jo kerro siitä ettei tämän naisenkaan vintillä kovin kirkas valo pala? Lika barn leker best.
Ettet vaan ole ottanut tätä asiaa turhan henkilökohtaisesti. Ilmeisesti sinua loukkaa se, että minun oikeassaoloni osoittaisi että olet naimisissa tyhmän naisen kanssa. Sellaista sattuu hei paremmissakin piireissä. Jotkut suorastaan preferoivat heitä siitä syystä että pelkäävät fiksuja naisia (sama pätee naisen seksuaalisuuteen). Kuulostaako tutulta?
Joo, meni turhan henkilökohtaisuuksiin, mutta vaikuttaa siltä ettet oikein pysty suhtautumaan asiaan objektiivisesti.Olenko oikeasti sitä mieltä, että tyhmät voivat olla erityisen menestyksekkäitä. Niin no… oletko oikeasti sitä mieltä, että kaikki uraa tekevät ovat erityisen menestyksekkäitä. Hommaat hyvät paprut(lukupää) ja tulet valituksi. Sen jälkeen astut saamaasi virkaan ja luot uraaaaaaa… huoh… mikä menestystarina. Voisin kyllä kertoa sinulle jotain siitä, mitä minä kutsun menestykseksi ja mielenkiintoiseksi elämäksi. Se voi olla sitäkin, että se uraohjus tanssii minun pillini tahdissa ja paljon muuta.
Sinun teesisi on se, että älykäs nainen ei suostu kotiäidiksi. Käytöstäsi kotiäitejä kohtaan voidaan luonnehtia erittäin yksioikoiseksi ja äärimmäiseksi. Tälle määritelmälle löytyy myös nimi, joka on sovinismi. Yleensä tämä yhdistetään miehen väärään suhtautumiseen naisia kohtaan, mutta käsite on huomattavasti laajempi ja tämä sinun tapauksesi on malliesimerkki sovinismista.
Tartun älyn määritelmään. No tietenkin tartun, koska siitä olemme keskustelleet, mutta onko nyt niin, että haluat väistää koko asian ja mitätöidä sen, mitä olet sanonut. Vaihdatko peräti puheenaihetta, vai mitä aiot? Ei se mitään saivartelua ole jos miettii, mitä mainitsemasi sana äly ylipäätään merkitsee. Älykkyys on hyvin laaja käsite ja mikäli leimaat jonkun tyhmäksi / älyttömäksi, niin kyllä minä edellytän sinulta aika laajaa perustelua väitteellesi. Saahan sitä väittää tyhmäksi ihan ketä tahtoo, mutta mitä merkitystä on väitteillä, jotka ovat kokonaan vailla perusteluja. Ai niin, mutta sinähän perustelit… ei osoita halua uuden oppimiseen… kunnianhimoton…. haluaa vain ja ainoastaan viettää aikaa lasten kanssa.
Ei osoita halua oppimiseen: Puhutko nyt niistä, jotka eivät osoittaneet halua opiskeluun ennen lapsia, vai niistä, jotka eivät opiskele kotiäitiytensä ohella? Moni kotiäiti on korkeasti koulutettu, mutta harva jaksaa / ehtii opiskella lasten hoidon ohessa. Mitä tekemistä tällä on älykkyyden kanssa? Mikäli viittaat niihin, jotka ovat oikeasti tyhmiä, tai niihin, jotka eivät ole jaksaneet opiskella, niin mitä tekemistä sillä on sen väittämän kanssa, että juuri kotiäidit ovat tyhmiä(sinun mielestäsi).
Kunnianhimoton: Viittaan edelliseen viestiini, eli nainen on voinut edetä opinnoissaan ja urallaankin kunnianhimoisesti, mutta tekee arvovalinnan ja jää kotiin lasten kanssa. Tyhmä?
Haluaa vain ja ainoastaan viettää aikaa lasten kanssa: Kuka on sanonut, että äiti olisi vain lasten kanssa, puhumattakaan, että haluaisi olla vain lasten kanssa? Äidit ovat lasten paljon lastensa kanssa, koska ovat vastuussa lapsistaan.
Edellä mainitsemasi perustelut voidaan osoittaa yhtä hyvin työssä käyviin ja uraa luoviin. Ei osoita halua uuden oppimiseen, puhumattakaan kouluttautumiseen ja yleensä hyvin rutinoitunut ja kunnianhimoton jne. Koko elämä työssä ja työpaikalla, eikä osaa ajatella, tai puhua mistään muusta. Älykäs?
Minä en ole ottanut keskustelua henkilökohtaisesti ja olen yleensäkin huvittunut, jos joku tekee niin anonyymillä foorumilla. Miten sitä muutenkaan (vieläpä miehenä) voi ottaa henkilökohtaisesti, että nimittelet tyhmiksi kotiäitejä täällä Suomessa, jota voitaisiin luonnehtia kotiäitien maaksi. Naisena sinä olet innokkaasti moittimassa lähes kaikkia muita naisia tyhmiksi. Itse en ole koskaan ajatellut naisista, että heitä voisi mitenkään yleisesti ottaen kutsua tyhmiksi, mutta sinähän sen naisena tiedät miten asia on.
- Ehkä, ehkä ei
Löytyyhän niitä, mutta olen varmasti liian vanha sinulle, koska en suostu enää lapsia hankkimaan. Ed. liitosta on yksi aikuinen tytär. Minä voisin ilomielin olla kotirouva, pidän ruoanlaitosta, leipomisesta, sisustamisesta ja kodin siististä pitämisestä, olen esteetikko, joten minä haluisin päättää miltä koti näyttää. Saisinko sitten sinulta rahaa sisustamiseen ja shoppailuun? Vai onko shoppailu joutenpäiväinen juttu? Mattoja en rupea kutomaan, mutta ommella osaan, ompelin lapselle aikoinaan kaikki vaatteet, siihen saakka etteivät enää kelvanneet, kun piti olla muotivaatteet, verhot ompelen aina itse. Teen itse asiassa paljon muutakin, mitä minun ei sitten tarvitsisi tehdä, nyt hoidan myös puutarhan, teen lumityöt, vien autot huoltoon, hommaan korjaajia kun jotain hajoaa, ajelen asuntovaunun kanssa ym. olisi ihana päästä kaikista niistä jutuista eroon, vaikka onhan oppinut paljon näitten vuosien aikana. En käy laisinkaan juhlimassa, pidän itseni kunnossa ja uskallan olla emäntä talossa.
Ulkonäkö toki on tärkeä minulle, olenhan esteetikko. Pidän kotona olemisesta, luen mielellään, lenkkeilen ja hoidan puutarhaa vapaa-aikanani. En ole urakeskeinen, työ on tärkeä rahan takia, on niin paljon mitä haluan toteuttaa, pelkäänpä pahoin, ettet suostuisi rahoittamaan harrastuksiani. Saisinko sitten kuukausittain sinulta rahaa, koska työni olisi kotirouva? Siihen en suostu, että pitäisi aina olla käsi pitkänä kun tarvitsee rahaa.
Ehkä ei sittenkään, vaikka en olekaan bilehile. - tuomari...
Mikä tilanne? Kuka johtaa, vai onko tasapeli?
- Shole
Löytyiskö jostain nainen joka elättäisi minut jos jään oloneuvokseksi? Saatan osallistua kotitöihin. Palkkaahan tästä pitäisi luonnollisesti maksaa, jotta pääsen joskus eläkkeelle.
- dfsjdkfshju28urnaine
Inhoan lapsia. En voi kuvitella hankkivani sellaisia "koska muillakin on" ja hyysääväni kotia päivät pitkät.
Ehei. - kotonaan kylässä
Käviskö sulle Tiina Jylhä?
Katso Maria!-show jossa hän kertoo arjestaan bodarimiehensä kanssa. Hän ei anna miehensä koskea kodin asioihin.
Samanlainen kuin mun mutsi. Kiva sitten muun perheen olla kotonaan koko ajan "kylässä". Ei saa koskea mihinkään, ja jos joskus faijan kanssa laitetaan ruokaa, niin mutsi vahtii koko ajan vieressä, kun se on varma että me ei osata! Niin rasittavaa! - onnellinenNAINEN47
Kyllä noita naisiakin vielä on mutta kun on 20v miestä syöttänyt jutottanut ja ei koskaan kiitosta saanut niin luuleeko kukaan puupää
että se vanhanajan nainen enää lähtee uudelleen leikkiin mukaan?
Osaan kaiken tuon mitä ap. odottaa naiselta osaan jopa korjata sen autonkin ja tietotekniikastakin ymmärrän jotain.
Mitä siis vanhanajan mies jos ei tarkoita tasa arvoista yhdessä tekemistä niin miehenä tekisi.
Se sänkyvuoro kun on niin perin heppoista jos vain sillä naisen elämässä ratsastaa.. - 46564544545565
Tottakai voisin hyvinkin jäädä kotia hoitamaan, jos saisin siitä palkkaa. Siis yhtä hyvää palkkaa, kuin normaalista työstä. Mistä mies jolla varaa maksaa palkkaa?
Ainiin, ei suomessa sellaisia miehiä ole.
Olisi törkeää jäädä ilman mitään palkkausta kotiin, koska silloin kaikki kontrolli olisi miehellä. Hän saisi tehdä ihan mitä haluaa, miten haluaa, päättää ihan kaikesta ja nainen ei voisi kuin nyökytellä ja seurata. Koska omaa rahaa ei olisi, ei koskaan uskaltaisi olla oma itsensä ja pitäisi aina hyväksyä mitä mies tekee, koska jos jotain sanoo väärin = mies voi päättää olla antamatta rahaa. Sama erotilanteessa, nainen jää varattomaksi ja yksin, kun taas mies jää kotiin jonka nainen piti kunnossa ja jonka nainen rakensi työllä ja vaivalla.
Reilua? Juu ei.
Muutenhan olen vanhanajan nainen. Minä itse ompelen verhot ja muut ylimääräiset kodin sisustukset, opetellut mattojakin tekemään. Siivoilen, laitan ruokaa, pidän itseäni kunnossa. Olen vain liian fiksu ruvetakseni ilmaiseksi orjaksi.- Rahaton arvo
Ihan hyvä näkökanta, mutta miksi se, joka perheessä tienaa, saisi yksin päättää asioista? En minä ainakaan sellaista aikanaan hyväksynyt.
Kotityö on ihan yhtä arvokasta työtä kuin mikä muu tahansa, maksaa mies siitä palkaa tai ei ja vaikka yhteiskunta ei ymmärrä sitä tehdä. Minä en tullut niin arvottomaksi sitä tehdessäni, ettei olisi ollut minkäänlaista sananvaltaa, saatika, ettei sitä olisi ollut ihka omiin asioihin. Tai siis ok; en hyväksynyt sitä vaikka mies olikin samaa mieltä kuin sinäkin.
Rahaa tienaava osapuoli perheessä ei ole silti mikään 'euroopan omistaja' ja 'luomakunan kruunut' ovat jo kauan aikaa olleet vailla yksinvaltiaspatruunoitten valtaa. Perhe on demokraattinen yksikkö eikä tasa-arvo -ajattelu tarkoita pelkästään rahaa. - A luokkaa
Vaimo on kotona ja minä työssä, mutta hänellä on ihan yhtä paljon rahaa, kun minulla. Hän myös käyttää rahaa ihan niin kuin haluaa, kysymättä minulta koskaan yhtään mitään. En ikinä edes lue tiliotteita, että mihin rahaa on mennyt ja kuinka paljon. Sama koskee omaisuutta, joka on kokonaan yhteinen. Mikä se sellainen liitto on, jossa rahat ja laskut jaetaan. Sitten maksellaan eri tileiltä ostoksia ja kytätään, kumpi on ostanut mitäkin. Sehän on ihan sairasta touhua, eikä se kyllä kerro rakkaudesta ja keskinäisestä luottamuksesta yhtään mitään. Minulle oli alusta pitäen selvää, että meillä on yhteinen tili ja minulle on ollut kunnia asia, että nainen saa käyttää rahojani ilman, että hänen täytyisi kysyä, tai kokea olevansa mitenkään vaivaantunut.
- titsku9
Meillä hoidetaan yhdessä penska ja anteeksi vain, että nykymaailma alkaa olemaan sillä mallilla.
Mies haluaa osallistua myös lastenhoitoon ja minä en ole hellan ja nyrkin välissä. Olen nuori äiti ja puolisonikin on nuori.
Puolisoni tekee yhtä paljon kotitöitä kanssani, vaikka tekeekin vuorotyötäkin. Hänelle on pienestä lähtien ollut itsestäänselvyys että molemmat vanhemmat tekevät kotitöitä ja hoitavat lasta !
Jos ei kerta miestä kiinnosta lasta hoitaa, niin sehän on sitten ihan sama muuttaa muualle asumaan !! - 6uy769
Jos ne vanhanajan naiset jäivät sinne vanhaan aikaan? Tervetuloa 2000-luvulle vihdoin viimein.
- väsynyt miehiin
epäilen että sun naisesi onkin uuden aikainen: se pitää itsensä kunnossa. vanhan ajan naiset ei olisi tuhlanneet aikaa sellaiseen joutenpäiväisyyteen.
olet muuten täysin unohtanut uskonnollisuuden. pyhinä kirkkoon ja ruokarukoukset ennen aterioita. ja raamattu on tärkein kirja, jota kotona ahkerasti luetaan. - lapaluukku
Näin koneistaja naisena sanoisin etttä voisin joku päivä olla hyvinkin kotiäiti siihen asti että muksut ovat teinejä vaikkpa. Mutta haluaisin mielelläni mieheni kanssa korjailla autoja ja mieheni haluaa tiskata ja tehdä ruokaa kanssani. Tietyin tavoin kunnioitan perinteitä mutta nainen ei kuulu nyrkin ja hellan väliin. Ja mikäli avioero tulisi niin naiselle kuuluisi puolet omaisuudesta, ilman sitä että nainen olisi ollut kotiäitinä niin miehellä ei olisi ollut mahdollisuutta mennä töihin tienaamaan rahaa.
- öldfv
Valitettavasti tänä päivänä se nainen on haettava ulkomailta, jos vaatimuksena on saada puolisokseen perinteisiä käsityksiä omaava nainen.
- entinen kotiorja...*
olen 27-vuotias nainen.
olen parisuhteessa kohta jo kuudetta vuotta, mies ei ole tehnyt aloitettakaan sitoutumiseen(naimisiinmenoon) vaikka päälle 30v onkin.
osaan leipoa, tehdä ruokaa, kutoa, virkata, korjata vaatteita, siivoan usein.
kiitokseni on se että mies ei tee yhtään mitään ja käyttäytyy kuin pikkupoika. mies ei tee aloitettakaan että auttaisi minua.
tässä tuli puheeksi mahdollinen raskaus. mitä jos niin pääsisi tapahtumaan?
miehen vastaus;"lapseen ei ole varaa, ei sitä kannattaisi pitää, abortti vaan".
entäs jos pitäisin lapsen?
mies sanoo;" no voit sitten kanssa hoitaa itse".
toisin sanoen elän tällä hetkellä "ison vauvan kanssa"...jos ja kun saisin opiskelu/työpaikan edes jostain, niin muuttaisin pois ja eläisin sitten vain itselleni ihan omaa elämää.
mies kun jo nyt valittaa lemmikkieläintemme hoidosta ja milloin mistäkin asiasta, niin en näe järkeä jatkaa sellaista suhdetta kovin pitkälle, jossa minä olen ns. kotiorja.
repikää siitä, "miehet"...
luettelemieni asioiden vuoksi naiset mielummin teeskentelevät tyhmää ja pitävät hauskaa, kuin ryhtyvät miehelle ilmaiseksi kotiorjaksi. - Anonyymi
Työorjanko haluaisit itsellesi? Toivottavasti kukaan nainen ei haksahda toiveittesi täyttämiseen. Naisten on hyvä kartuttaa vararahastoa ja eläkettä tulevaisuutta varten käymällä töissä, ettei jää näppejään nuolemaan rahattomana jos tulee avioero tai kun saavuttaa eläkeiän.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663215
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai272273Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä681849Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t281735Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161401- 281371
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61266Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja291251Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101177Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu631167