Meillä on 2 kk ikäinen tyttövauva, joka on syntymästään asti ollut melko itkuinen. Sylissä itkee jos ei koko ajan olla liikkeessä, näin ollen ei viihdy kauaa yksin missään. Tiedän, että vauvan paikka on sylissä, lähellä äitiä tai isää, mutta jatkuva kanniskelu on melko rankkaa. Nyt alkaa olla jo hieman helpompaa kun vauva viihtyy sohvalla jos olen vieressä ja heiluttelen jotain lelua. Nykyään viihtyy jo jonkin verran sylissä jos ollaan vain paikallaan. Millaisia teidän vauvat ovat olleet näin pieninä? Kun puhun näistä asioista nevolassa, niin heti epäillään allergioita ja tällaista vauvan käyttäytymistä pidetään jotenkin poikkeavana. Vauvalla on kuitenkin paljon myös hyviä hetkiä. Hän hymyilee paljon, juttelee ja seurailee. Aikaisemmin hän söi erittäin tiheästi, noin puolen tunnin välein ja syöntikerta saattoi kestää jopa tunnin. Nykyään annan vauvalle lisäksi tuttelia, on selvästi tyytyväisempi ja nukkuu myös hyvät päiväunet. Nykyään syöntiväli on noin 1,5-2 tuntia. Rinnalla hän on yleensä noin 15 minuuttia. Tyttö on melko temperamenttinen. Jos hän alkaa itkemään esim vaunuissa eikä heti nosta syliin, hän saattaa itkeä puoli tuntia vielä sylissä, tähän ei auta rinta eikä pullo. Samoin käy jos hän säikähtää jotakin pahasti.
Itkuinen vauva
Onko normaalia
7949
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tutun kuuloista. Meillä tuo helpotti esikoisen kanssa joskus 3kk tietämillä. Ole tyytyväinen, että neuvola haluaa ottaa asian tosissaan. Meille vastaus väsyneen äidin huoleen oli "no jotkut vauvat vaan itkee enemmän". Hyvähän olisi tutkia ainakin refluksin mahdollisuus, kysypä siitä neuvolassa etenkin jos itkuisuutta on makuuasennossa. Kokeile myös kantoliinaa niin saat välillä omia käsiä vapaaksi.
Lohdutan, että tuolla tuo meidän reilu 2v touhuilee jo niin omatoimisesti, ettei paljon äitiä leikeissään kaipaa. Välillä jo hetkittäin haikeana muistelee niitä hetkiä, kun käveltiin ja käveltiin ja hyssyteltiin.
Kuten itse tekstissäsi mainitsit, on lapsesi tempperamenttinen. Meidän esikoinen oli aivan samanlainen. Viihtyi vain sylissä ja silloinkin vain kun oltiin liikkeessä...Ei ollut allergioita tai muutakaan ja hänestä on kasvanut omatoiminen 3-vuotias, joka ei viihdy sylissä ;) Meillä neuvolassa eivät ihmetelleet vauvan itkuisuutta sen enempää, kun kerroin millä tavalla saan itkun kumminkin loppumaan.
Pienenä vinkkinä: Jos joskus haluat istahtaa ja vauvaa pitäs silti kantaa, niin pompi se aika jumppapallon päällä...Meille riitti se kunhan liike säilyy...VOIMIA!!
muistan ajan vielä liiankin hyvin, meillä se kesti liki 4 kk. paikallaan ei voinu olla yhtään. jatkuva hyssytys ja kantaminen oli kyllä melko rankkaa... nyt 8kk tyttö viihtyy pitkänkin ajan yksin lelujen kanssa, sylissä ei hetkeäkään oo, eli meno jatkuu, konttaa ympäri kämppää :) välillä kun noita alku aikoja muistelee niin tulee tippa silmään, oli se vaan melkoista. mut ei auttanut mikään, kannettava oli :) toivotaan että pian helpottaa!! paljon voimia ja muistahan pyytää apua isovanhemmilta, kummeilta ym jotka voisivat kantaa välillä :)
Olen ollut tyytyväinen kun neuvolassa otettiin varmuuden vuoksi maitoallergia verikoe, joka onneksi oli negatiivinen. Mutta silti itkuisuuteen edelleen suhtaudutaan kuin olisin ainut jonka vauva itkeskelee. Ja itselle tulee heti sellainen olo, että mikä vauvaa vaivaa kun ei kerta allergiaakaan ole. Lisäksi arkea hieman hankaloittaa kun tyttö ei suostu olemaan vaunuissa ellei nuku eikä viihdy myöskään turvakaukalossa, koska joutuu olemaan paikallaan. Näin ollen en voi lähteä vauvan kanssa edes kauppaan, koska en jaksa kantaa vauvaa koko kauppareissua. Ostimme baby björnin rintarepun, mutta ei tyttö viihdy siinäkään. Vielä en ole uskaltanut kantaa kasvot menosuuntaan. Ihmettelen oikein kaupassa miten vauvat ovat niin tyytyväisiä turvakaukaloissa. Noh, olen kuitenkin ikionnellinen pienestä vauvastani vaikka hän onkin aika haastava tapaus. Tarkoitukseni ei ole "valittaa", mutta olen vain ehkä hieman huolissani.
Ne on ne tyytyväisten vauvojen äidit jotka uskaltaa lähteä sinne kaupalle :) Mie en voisi KUVITELLAKAAN laittavani meidän vajaa kolmikuista turvakaukaloon kaupassa, kantoliinassa uniaikaan kaupalla käynti onnistuu.
Jumppapallo ja kantoliina (paljon vaihtoehtoja, jos ei yksi asento miellytä), jotka tuolla aiemmin mainittiinkin, on meillä auttaneet. Ja oikeastaan nyt 2,5kk kohdalla tapahtui käänne, jonka alan pikkuhiljaa uskoa olevan pysyvä: viihtyy pidempiä hetkiä sitterissä/matolla (siis jopa 10min :D), ja esimerkiksi laulaminen ja näkökontakti pyykkiä ripustaessa riittää vakuuttamaan että äiti on läsnä, ei ole pakko olla sylissä ja tissi suussa :)
Meidän neiti tarvitsee PALJON syliä, ja huomaan, että kun "yritin saada tytön käsistäni edes hetkeksi" niin tuntui että hän aisti sen ja vaati syliä entistä enemmän. Kun taas luovutin, ja päätin olla pelkkä syli vaikka seuraavat puoli vuotta, nukuin päiväunet vieressä, söin ruokani vauva sylissä, niin yllättäen se "sylikiintiö" tulikin täyteen ja hä olikin tyytyväinen myös muualla.
Tsemppiä!
Liiankin normaalia että 2 kk ikänen itkee vaikka tekisi mitä. Se sun terkkas ei vaikuta ihan perustapaukselta. Yleensä vaan hyssytellään äitiä neuvolassa ja sanotaan että kaikki näyttää silti ihan olevan kunnossa ja katsellaan ensikertaan.
Täällä myös itkuinen vauva, kohta 3kk. Itkeny koko ajan illat ja nyt on siirtyny myös päivisin itkemään. Ei ala nukkuun kun väsyttää vaan itkee. ei syö kun on nälkä vaan itkee.. koko ajan pitäis olla sylissä ja kävellä ympäri taloa, sillon on hiljaa. heti ku istuu niin alkaa taas itkeen. kuulemma 3kk iässä lopettaa itkemiset, ainaki vähentää. Sitä ootellessa! itsellä ihan jumissa molemmat ranteet ku kantanu pientä koko ajan toisella kädellä et toisella voi jotain tehä siinä samalla. tämä tuntuu olevan kans aika temperamenttinen lapsi.. nautin kummiski tästä vauva ajasta vaikka aika rankkaa kieltämättä välillä on, niin vähän aikaa on kummiski ihan pieni..