olemme kultani kanssa ajatelleet pistää hynttyyt yhteen ja asettua asumaan minun asuntooni.ongelmani koskee ns.vuokranmaksua..eli onko minulla oikeus pyytää kumppaniani maksamaan esim puolet asumiskuluista kun minä kuitenkin siinä samalla kartutan omaisuuttani maksamalla asuntolainaa hänenkin rahoillaan,vai olisiko jokin muu keino parempi?..esim minä maksan asuntoa ja hän vastaisi muista yhteisistä kuluista.miten muut vastaavassa tilanteessa hoitavat tälläiset järjestelyt?
asumisesta..
pesänrakentaja
71151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos kumppanisi on oikeutettu asumistukeen niin kannattaa hakea kirjakaupasta vuokrasopimuskaavake ja ottaa hänet alivuokralaiseksi. Hän saisi asumistukea kelasta, mikä olisi tietysti teille kotia päin tulevaa ylimääräistä rahaa. Tietenkään ei kelaan kannata kertoa sitä että olette avopari vaan sanotte olevanne tuttavia tai muuten vaan vieraita ja että sinä haet alivuokralaista. Koska avoparina toisen tulot vaikuttaisivat asiaan. Eli jos naisesi ei ole töissä ,tai ansaitsee vain vähän, kannattaa ehdottomasti ottaa hänet "muka" vuokralle. Jolloin kela maksaa asumistuen naisesi tilille jolla hän taas maksaisi sinulle vuokraa. Tällä rahalla voisit/voisitte lyhentää asunnon hintaa. Keskenänne voitte sopia, maksaako hän oikeasti vai ei. Mutta rahaa se on kuitenkin. Ja jos hän on halukas maksaa sinulle mahdollisista tuistaan niin se on teidän välinen asia että minkä verran. Mutta jos ei oikeutta ole asumistukeen tai sosiaaliviraston toimeentulotukeen niin tuohan on vain asia mikä teidän kahden on osattava sopia. Et kai sinä yksinään voi kaikkea maksaa? Voisitteko ajatella etä hänkin osallistuisi talon omistukseen ja alkaisi maksaa puolet asumiskuluista? Jolloin asuntonne olisi yhteisomistuksessa. Tai jos se vaihtoehto ei miellytä niin ota asia puheeksi ja kysy että maksaisiko hän mahdollisesti ruuat? Eihän hänkään voisi muuallakaan ilmaiseksi asua. Nuo ovat vain sovittavia asioita. mutta jos hän on työtön, kannattaa käyttää kaikkia tukia hyväksi. Et kertonut käykö hän töissä. Varmaan käy, joten sitten kannattaa unohtaa tuki-höpinäni.
Elämme hyvinvointiyhteiskunnassa! Eli käyttäkäänne siis kaikkia hyväksenne!
Miksi oletusarvo oli se, ettei tämä tyttöystävä tee mitään? Ja vaikka tekisinkin?
Valtion tukipennit on toivottavasti suunnattu niille, jotka sitä tarvitsevat!
Älä ota spurgua kotiis!
oletko mies?
kaikki pois minkä irti saa. tuet on tarkoitettu käytettäviksi ja verojahan me kaikki maksetaan ihan riittämiin. jos ihminen ei ole töissä, se ei tarkoita että hän olisi spurgu! kumma ajattelumalli sinulla...
kohdallani on tutuksi tullut malli,
kun on yhteiselämää, kustannuksia ja omistamista:
kuluttaminen puoliksi ja omistaminen, sen kartuttaminen/ylläpitäminen, omistamisen kulut (esim. liikenne- &/ autovakuutus, kotivakuutus kiinteistön osalta [irtain sopien] ) hänen, jonka omaisuus on.
Sopimisasioita, ja kaiken voi laskea aivan hyvässä hengessä.
Selvähän se on ettei toinen voi asua ilmaiseksi luonasi, eihän hän voisi tehdä sitä muuallakaan. Toisaalta on myös (minun mielestäni) epäreilua pyytää häntä maksamaan suoraan sinulle, koska, kuten sanoit, se kartuttaa sinun omaisuuttasi. Ja heti alussa häntä tuskin kannattaa vielä ottaa asunnon toiseksi omistajaksi ja pistää lainaa puoliksi? Tuttavapariskunta järjesti asian niin, että omistaja maksaa lainanlyhennykset, ja toinen muut asuntoon liittyvät kuukausittaiset kiinteät kulut (yhtiövastike, autopaikka, vesimaksu jne.), plus kuukausittaiseen talouskassaan loput joilla pääsi tasoihin menoissa lainanlyhentäjän kanssa. Eli periaatteessa siis hän maksaa myös ruuat, bensat ja muita yhteisiä laskuja/menoja. Kuulemma toimii hyvin, varsinkin kun molempien tulot on suurinpiirtein samaa luokkaa.
Jos kultasi on opiskelija, työtön tms. tai teillä on muuten suuri tuloero, tällainen kulujen 50 - 50 -järjestely tuskin on edes mahdollista. Opiskelu- yms. tapauksessa ehkä kannattais tehdä alivuokrasopimus jolloin hän saa hakea tuet Kelalta. Ei siinäkään nyt järkeä ole että hän eläisi kanssasi esim. pelkällä opintotuella, silloinhan hän käytännössä asuisi ilmaiseksi luonasi.
Hetkonen.
Sehän on ihan valinta-asia, että asut omistusasunnossa. Ei se ole aihe, josta sinun pitää kantaa syyllisyyttä. Samalla lailla siitä omistusasumisesta tulee kuluja kuin vuokralla asumisestakin.
Siskoni teki tuon virheen. Ei kehdannut pyytää miehenpuoltaan maksamaan mitään kun oli ostanut asunnon.
Miehellä oli hurjat tulot ja asui siivellä koko suhteen ajan. Systeri kituutti pienemmillä tuloilla lainanlyhennyksiä ja kaikenlaisia yhtiövastikkeita sun muita. Mies matkaili kaveriporukan kanssa ympäri maailmaa eikä siskolla ollut varaa lähteä mukaan.
Oli surullista katseltavaa. Toinen eli leväperäisesti, osti kalliita vaatteita ja kaikenlaisia vemputtimia omiin nimiinsä.
Kaikenmaailman hienoudet piti saada.
Käski systerin myydä kirpparilla telkkarinsa sun muut, osti snobilaitteet tilalle.
Tuli avoero ja jätkä vei kaiken mukanaan.
Systerille jäi asunto, velat ja paljon tyhjää tilaa. Ei televisiota, stereoita eikä mitään muitakaan kodinkoneita.
Tämä vain varoittavana esimerkkinä.
Kaikki paperille!