Syy, miksi korkeakoulujen opiskelupaikkoja vähennetään.
Toki oppilaitosten huolen opiskelupaikkojen vähentämisestä ymmärtää. Rahaa tulee taloon vähemmän. Aloituspaikkojen vähentämisellä valtio kuitenkin ottaa vihdoinkin vastuuta työllistymisestä akateemisilla aloilla!
90-luvun laman jälkeen oli muutama tuhat työtöntä akateemista, nyt virallisestikin (mukana ei kursseilla, työkokeiluissa ym. olevat) lähes 40 000:
” Akateeminen työttömyys ei ole koskaan ollut yhtä suurta kuin nyt. Työttöminä työnhakijoina on lähes tuhat tohtoria ja lisensiaattia, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita lähes 17 000. Alemmalla korkeakouluasteella on myös saavutettu uusi ennätys: lähes 18 000 työtöntä.”
Yllä oleva tilasto on vuoden takainen, mutta Akavan uusien tilastojen mukaan tilanne ei ole juurikaan kohentunut. Tohtoreiden ja lisensiaattien tilanne on huonontunut vielä noista vuoden takaisista luvuista. Työttömänä on noin 5000 insinööriä (AMK/opisto), pari tuhatta diplomi-insinööriä on työttömänä ja saman verran kauppatieteiden maistereita. Opettajia (etenkin aineenopettajia) on yhteensä tuhansia työttömänä jne.
Tutkimusten mukaan työttöminä on niin hyviä kuin vähän huonompiakin opiskelijoita. Itse asiassa tutkimusten mukaan hyvillä/erinomaisilla opiskelijoilla on suuri vaara jäädä työttömäksi, koska suhteiden luominen jää vähälle, kun opiskellaan ahkerasti ja suurin osa työpaikoista menee ns. piilotyöpaikkoina, suhteiden avulla.
Joka akateemista suurtyöttömyyttä ei tunneta, ei tunnusteta, tai vielä 2010-luvullakaan työttömiä ei nähdä potentiaalisina työntekijöinä?
Toki oppilaitosten huolen opiskelupaikkojen vähentämisestä ymmärtää. Rahaa tulee taloon vähemmän. Aloituspaikkojen vähentämisellä valtio kuitenkin ottaa vihdoinkin vastuuta työllistymisestä akateemisilla aloilla!
90-luvun laman jälkeen oli muutama tuhat työtöntä akateemista, nyt virallisestikin (mukana ei kursseilla, työkokeiluissa ym. olevat) lähes 40 000:
” Akateeminen työttömyys ei ole koskaan ollut yhtä suurta kuin nyt. Työttöminä työnhakijoina on lähes tuhat tohtoria ja lisensiaattia, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita lähes 17 000. Alemmalla korkeakouluasteella on myös saavutettu uusi ennätys: lähes 18 000 työtöntä.”
Yllä oleva tilasto on vuoden takainen, mutta Akavan uusien tilastojen mukaan tilanne ei ole juurikaan kohentunut. Tohtoreiden ja lisensiaattien tilanne on huonontunut vielä noista vuoden takaisista luvuista. Työttömänä on noin 5000 insinööriä (AMK/opisto), pari tuhatta diplomi-insinööriä on työttömänä ja saman verran kauppatieteiden maistereita. Opettajia (etenkin aineenopettajia) on yhteensä tuhansia työttömänä jne.
Tutkimusten mukaan työttöminä on niin hyviä kuin vähän huonompiakin opiskelijoita. Itse asiassa tutkimusten mukaan hyvillä/erinomaisilla opiskelijoilla on suuri vaara jäädä työttömäksi, koska suhteiden luominen jää vähälle, kun opiskellaan ahkerasti ja suurin osa työpaikoista menee ns. piilotyöpaikkoina, suhteiden avulla.
Joka akateemista suurtyöttömyyttä ei tunneta, ei tunnusteta, tai vielä 2010-luvullakaan työttömiä ei nähdä potentiaalisina työntekijöinä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kannattaa opiskella sellaiselle alalle, jolla on töitä, jos opiskelujen suurin motiivi on työllistyminen.
Mikä on se ala???????? Vain sosiaali- ja terveysalalla on hyvin hommia! Eivät kaikki voi olla lääkäreitä tai sairaanhoitajia!!!!!!!
Se on semmoinen ala, jolle on tulevaisuudessa odotettavissa työvoimapulaa. Kannattaa ottaa selvää, jos opintojen päämotiivi on työllistyminen. Jos sellaista alaa ei löydy akateemisilta aloilta, on mentävä jonnekin muualle opiskelemaan kuin yliopistoon.
Ketään ei kiinnosta nähdä vanhusten vittuuntuneita ja kärsiviä naamoja päivästä toiseen. Pitää ensinnäkin olla halu tehdä sitä työtä, ei minun mielestäni voi pakolla laittaa ketään sitä työtä tekemään.
Ei tietenkään pidä pakottaa ketään mihinkään. Mutta jos on kiinnostunut työllistymisestä, kannattaa opiskella aloja, joilla on odotettavissa työvoimapulaa. Itse opiskelen yliopistossa alaa, jolla on huonot työllisyysnäkymät. Mutta ei mahda miään, kun muut alat ei kiinnosta. En kuitenkaan aio tulla valmistumisen jälkeen tänne narisemaan, ettei ole työtä. Mitäs läksin?
Yliopistojen isoin vika on mielestäni se, että taloissa ei piitata pätkääkään yhteiskunnan luovasta suunnittelusta, siitä että akateeminen tutkimus ja ihan tavallinen opiskelijakin voisivat kulkea ideamoottoreina, hyvän ja terveen muutoksen turvaajina.
Sillä varmaa on, että kaikki muuttuu, vaikka mitään ei aktiivisesti ja tarmolla kehitettäisikään. Nyt yliopistoissa ollaan kummallisen passiivisia, odotetaan mitä ulkopuolelta sattuu tipahtelemaan.
Yliopisto on jähmeä ja liikuntakyvytön maailma, siellä ei ole sijaa aivotyöskentelylle. Mikään hengen elämän linnake ja puuhapuisto se ei ole.
Asenteiden pitäisi muuttua. Ehkä yliopistot ja muut oppilaitokset ovat päässeet liian helpolla. Suomalaisista koulutetaan niissä typeryksiä.
Yliopisto-opiskelijasta valmistuu kaavamainen ja tympeä tyyppi, jonka kanssa ei voi edes keskustella, jotta ei saisi umpimielisyyden tartuntaa.