Ikäihmisten ääni kuuluviin eläkevuosien hoivapalvelujen kehittämisessä
Väestön ikääntyminen tuottaa Suomeen uudenlaista liiketoimintaa ja osaamista,
uskoo Henki-Tapiolan toimitusjohtaja Minna Kohmo. ”Ikääntyvillä on iso
taloudellinen ja poliittinen voima. Elintasosta eläkeläiset eivät halua tinkiä,
eikä heitä pidä niputtaa vain hoivapalveluiden tarvitsijoiksi”, Kohmo sanoo
arvokasta vanhuutta käsittelevässä ProudAge-lehdessä.
Minna Kohmon mukaan lisääntyviä palvelutarpeita ei pystytä täyttämään ilman
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Tapiola osallistuu yhteistyömallien
selvittämiseen muun muassa Itä-Suomen yliopiston Vakuutetut vanhuspalvelujen
vaihtoehdot -tutkimushankkeen kautta. Siinä etsitään ratkaisuja erilaisiin
hoivapalvelujen vaihtoehtoihin ja rahoitustapoihin. Tutkimuksessa kartoitetaan
muun muassa yhteiskunnan vanhuspalvelujen riittävyyttä tulevaisuudessa.
Henki-Tapiola on tutkimushankkeen suurin yksityinen rahoittaja. Hankkeen
tutkimustulokset valmistuvat keväällä 2012.
”Tiedämme, että elämä eläkekauden alussa on aktiivista ja toimeliasta, mutta
hoivan tarve kasvaa, kun eläkeläinen vanhenee. On varauduttava siihen, että
ihminen voi elää jopa neljäkymmentä vuotta eläkkeelle jäämisen jälkeen”, Kohmo
sanoo ProudAge-lehdessä.
Uusia vaihtoehtoja omaan varautumiseen
Oma varautuminen on tärkeä keino varmistaa mahdollisuudet hankkia toiveiden
mukaisia hoivapalveluja eläkeiässä. Minna Kohmo painottaa paitsi vapaaehtoista
eläkesäästämistä, myös niin sanotun kertamaksuisen elinikäisen lisäeläkkeen
kehittämistä.
Kertamaksuinen lisäeläke tarkoittaa sitä, että lisäeläkkeen säästämistä ei
tarvitse aloittaa kymmeniä vuosia ennen eläkeikää. Henkilö maksaa työeläkkeelle
siirtyessään esimerkiksi 20 000 euron kertasumman, jota hän nostaa kuukausittain
lisäeläkkeenä lakisääteisen työeläkkeen lisänä loppuelämänsä ajan. Tällä
hetkellä kertamaksuisesta lisäeläkkeestä peritään nostamisen yhteydessä 28
prosentin pääomavero, jonka lisäksi eläkesäästön tuottoa verotetaan. Kohmo
painottaa, että hän ei ole vaatimassa kertamaksuiselle eläkkeelle
verotuksellista tukea vaan ainoastaan reilua, neutraalia verokohtelua.
Tulosta juttu
Väestön ikääntyminen tuottaa Suomeen uudenlaista liiketoimintaa ja osaamista,
uskoo Henki-Tapiolan toimitusjohtaja Minna Kohmo. ”Ikääntyvillä on iso
taloudellinen ja poliittinen voima. Elintasosta eläkeläiset eivät halua tinkiä,
eikä heitä pidä niputtaa vain hoivapalveluiden tarvitsijoiksi”, Kohmo sanoo
arvokasta vanhuutta käsittelevässä ProudAge-lehdessä.
Minna Kohmon mukaan lisääntyviä palvelutarpeita ei pystytä täyttämään ilman
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Tapiola osallistuu yhteistyömallien
selvittämiseen muun muassa Itä-Suomen yliopiston Vakuutetut vanhuspalvelujen
vaihtoehdot -tutkimushankkeen kautta. Siinä etsitään ratkaisuja erilaisiin
hoivapalvelujen vaihtoehtoihin ja rahoitustapoihin. Tutkimuksessa kartoitetaan
muun muassa yhteiskunnan vanhuspalvelujen riittävyyttä tulevaisuudessa.
Henki-Tapiola on tutkimushankkeen suurin yksityinen rahoittaja. Hankkeen
tutkimustulokset valmistuvat keväällä 2012.
”Tiedämme, että elämä eläkekauden alussa on aktiivista ja toimeliasta, mutta
hoivan tarve kasvaa, kun eläkeläinen vanhenee. On varauduttava siihen, että
ihminen voi elää jopa neljäkymmentä vuotta eläkkeelle jäämisen jälkeen”, Kohmo
sanoo ProudAge-lehdessä.
Uusia vaihtoehtoja omaan varautumiseen
Oma varautuminen on tärkeä keino varmistaa mahdollisuudet hankkia toiveiden
mukaisia hoivapalveluja eläkeiässä. Minna Kohmo painottaa paitsi vapaaehtoista
eläkesäästämistä, myös niin sanotun kertamaksuisen elinikäisen lisäeläkkeen
kehittämistä.
Kertamaksuinen lisäeläke tarkoittaa sitä, että lisäeläkkeen säästämistä ei
tarvitse aloittaa kymmeniä vuosia ennen eläkeikää. Henkilö maksaa työeläkkeelle
siirtyessään esimerkiksi 20 000 euron kertasumman, jota hän nostaa kuukausittain
lisäeläkkeenä lakisääteisen työeläkkeen lisänä loppuelämänsä ajan. Tällä
hetkellä kertamaksuisesta lisäeläkkeestä peritään nostamisen yhteydessä 28
prosentin pääomavero, jonka lisäksi eläkesäästön tuottoa verotetaan. Kohmo
painottaa, että hän ei ole vaatimassa kertamaksuiselle eläkkeelle
verotuksellista tukea vaan ainoastaan reilua, neutraalia verokohtelua.
Tulosta juttu
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nyt ihmettelen kun eläkeläinen ,maksaa eläkkeestään veroa ,miksi sitten vanhus on vielä jotenkin huonommassa asemassa joka suhteessa . Perheelliset Joilla on monta lasta ,saavat kaikenlaista tukea ja avustusta. --
Sitten kun Vanhus tarvitsee , ikäännnyttyään erikois apua ,elääkseen ihmisarvoista elämää, siittä tingitään . Otetaanhan vanhuksen eläke ,tietääkseni hoitokuluista ,ja monella on kyllä varojakin maksaa hoitonsa .
Pisnes kukoistaa ,eivät nämä ihmiset ilmaiseksi ole näissä hoitolaitoksissa, --saavatkohan maksuaan vastineeksi hoitoa -- onko siittäkään otettu selvää.
Jos eivät itse enään jaksa huolehtia rahaasioistaa , --voi olla , että joutuvat suorastaan ryöstön uhreiksi.
Puhut asiaa.
Nyt ennen kunnallisvaaleja saa eläkeläiset ja vanhukset huomiota osakseen kun kiistellään vanhuspalvelulaista. Pirukseen, kun se tulee kalliiksi.
Vaikka ns. vanhukset ovat tehneet vuosikymmeniä työtä, kasvatteneet uuden sukupolven ja muutenkin olleet yhteiskunnan toiminnassa mukana, niin ihmetyttää mihin tämä kaikki tehty häviää, kun täytät 65vuotta ja tulet ns. vanhuusikään. Et ole enää mitään.
Haloo!!!!! Asennemuutos olisi saatava ihmisten päähän. Nääs, kun jokainen vanhenee.
Nyt odotellaan sitä Vanhuuslakia . Joka on valmis ,Kai; vuonna 2015 . Ei koske ainakaan minua . Olen silloin varmaankin jo paremmilssa hoitoputkessa . Mutta Putki kun putki.
Haluan ehdottomasti tietää, että käyttääkö kaikki yli 80v vaippoja. Kertokaa heti. Te jos ketkä tiedätte