Ammattinimikkeistä.

Meillä on ärrän myyjät myös postineitejä ja terapeutteja joillla on jatkuvasti jonossa potilaita.

Ärrämyyjät ovat nykyään aika usein yritäjiä, jotka omalla riskillä myyvät R-logon alla. Joutuvat kerralla tekemään 5 vuoden sopimuksen, josta ei eroon pääse millään. Epävirallisten tietojen mukaan monta kertaa heidän oma tienestinsä jää aika olemattomaksi pitkistä päivistä.

Vaan ammattinimikkeiden kuvaavuudesta tuli mieleen kun eräs tekniikan tohtori kertoili, että aika usein häneltä sukukekkereillä vänhempi polvi tulee kysymään lääketieteellisiä neuvoja! Tohtori mikä tohtori! :)

Amerikoissa yhtiön hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan joko presidentiksi tai chairman of the boardiksi.

Jos tullaan vähä alemmas.. aikanaan joku vuoskymmen sitte oli patterin täyttäjää, luojan apulaisia..
Ala helppo arvata tuosta viimeksi mainitusta, olettais ;)

Sitten on näitä "hienompia" myyjiä. Myyntineuvottelija vielä on aika lähellä totuutta - ainakin jos tehdään vähän isompaa kauppaa, jossa neuvotellaan yksilöllisesti kaupan ehdoista - mutta hiukan huvittaa, kun erityisesti palvelujen myyjät ovat järjestään myynti- tai asiakaspalvelupäälliköitä. Myös markkinointialalla tuntuu olevan päälliköistä tungosta.

Keneenkähän sen oikein ajatellaan vetoavan, minulle on ainakin samantekevää, mikä on palveluammattilaisen nimike? Tärkeintä on ammattitaito ja ostetun palvelun laatu.

Toisen viulun varaäänenjohtaja, Tampereella häntä tarvitaan
ent. Heikunkeikku selitä!

Sivusta.

Isoissa orkestereissa on muitakin rooleja, kuin jonkin soittimen soittaminen yhdessä muitten kanssa kapellimestarin komennossa. Eri soitintyhmillä on äänenjohtajansa. Ja niillä tietenkin varamiehensä.

Se on kokolailla samoin kuin vaikka armeijassa, joku on ylipäällikkö ja sitten on eri osastojen päälliköitä.

Lainaus Stadiaan tehdystä muusikon opinnäytetyöstä(jonka linkin hukkasin äsken):

"Ideaali olisi, että orkesteri voisi soittaa yhdessä ilman johtamista, mutta se
ei aina toteudu (Haikola 2007). Konserttimestarin ja äänenjohtajien on tarkoitus
välittää kapellimestarin visioita eteenpäin muille soittajille ja edesauttaa
orkesterin yhdessäpysymistä ns. 'liidaamisella'. Konserttimestari toimii
eräänlaisena ukkosenjohtimena; konserttimestari välittää soitollaan kapellimestarin
toivomuksia orkesteriin samalla kuin konserttimestari edustaa
orkesteria kapellimestarin ja orkesterin välisessä suhteessa. (Norjanen
2007.)
Kaikki äänenjohtajat määrittävät toki yhdessä konserttimestarin kanssa teosten
teknistä soittotapaa kapellimestarin toivomusten mukaisesti (Haikola
2007). Äänenjohtajien ja konserttimestarin välillä pitää myös olla kamarimusiikillista
kontaktia (Norjanen 2007). Äänenjohtajan soittamisen elekielessä
pitäisi myös näkyä nyanssit ja värit, ei pelkästään tekniikka ja rytmi
(Haikola 2007).
On eri tapoja liikkua, ja Haikola ehdottaa, että äänenjohtajien kannattaa
myös harjoitella ryhmän vetämistä ominpäin ja miettiä, miten liikkuisi jotta
soitto välittyisi parhaalla mahdollisella tavalla muualle sektioon. Pitää löytää
kultainen keskitie ryhmän vetämisessä. Esimerkiksi modernissa teoksissa ei
kannata ohjata ryhmää kovin näyttävästi ja paljon sillä se voi vain sotkea.
Kannattaa kokeilla miten muut reagoivat leadaamiseen. Musiikin kanssa
hengittäminen voi jo riittää. On kuitenkin ahdistavaa muille soittajille, jos
äänenjohtajat eivät liiku yhtään. (Haikola 2007.)
Äänenjohtajien toinen erityishaaste on hoitaa sektion keskinäiset suhteet.
Äänenjohtajan pitää esimerkiksi pystyä käsittelemään sellaisia asioita, ku19
ten mahdollista eripuraa soittajien välillä. Useimmiten sellaiset asiat hoituvat
juttelemalla asianomaisten kanssa harjoitusten ulkopuolella, jotta kommunikaatio-
ongelmat eivät sotkisi harjoituksia ja yhteissoittoa. (Haikola
2007.)
Jos on erimielisyyksiä jonkun teoksen soittotavasta äänenjohtajan pitää
toimia eräänlaisena 'erotuomarina' ja päättää yhdestä tavasta, sillä soitto
kuulostaa väistämättä paremmalta jos muusikot soittavat samalla tavalla.
Jukka Rantamäki painottaa, että mikä tahansa yhteinen soittotapa on parempi
kuin monta erillistä. Äänenjohtajien haasteena on lyhyesti sanottuna
pitää sektion musiikillisia ja soittoteknisiä päämääriä yhteisinä kapellimestarien
toivomuksien mukaisesti. (Rantamäki 2007.)"

Linkki Roin kamariorkesterin miehityksestä:

http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakemisto/Kulttuuripalvelut/Musiikki_ja_konsertit/Lapin_kamariorkesteri/Muusikot.iw3


=DW=

Eipä ole ollut mikään ogelma!
Työpaikan ja/tai ammatin vaihdon yhteydessähän selvitys on välttämätön.

Yleisessä keskustelussa olen ilmoittautunut matallin sekatyömieheksi.
Tyhjentävämpi tilitys vaatisi neljännestunnin.

Vaimo on kertonut olevansa kaupan täti.
Alkupäässä monella alalla. loput 22-vuotta kassatätinä.

Jep hauskoja ovat noi ammattinimikkeet, sama voi tarkoittaa ihan eriä toisella alalla. Ite oon toiminut nimikkeellä ohjaaja. Nimikkeellä ohjaaja löytyy vaikka mitä ja palkka laidasta laitaan...