Peruskoulun ysiluokkalaiset valmistautuvat hakeutumaan toisen asteen opintoihin. Tarjolla on lukio- ja ammattikouluopintoja sekä niiden yhdistelmiä kaksoistutkintoja ja jopa kolmoistutkintoja. Kaksoistutkinnossa opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon ja lukion oppimäärän. Kolmoistutkinnossa suoritetaan näiden lisäksi ylioppilastutkinto. Kysymys kuuluu, mihin tarpeeseen kaksois- ja kolmoistutkinnot on luotu? Nuorten vai oppilaitosten tarpeisiin?
Itselläni ei ole vielä omakohtaista kokemusta lasteni toisen asteen opiskelusta, mutta sivusta seuranneena voisi kyllä todeta, että yhdenkin tutkinnon suorittaminen kerrallaan on nuorelle riittävä tavoite ja vaatii kovasti työtä. Usean tutkinnon suorittajat istuvat päivällä ammattikoulun ja lukion penkillä ja pänttäävät illalla aikuislukiossa lukion kursseja. Muut ajat tehdään läksyjä, luetaan kokeisiin, kirjoitetaan esseitä, osallistutaan työharjoitteluun jne.
Onko tarkoitus, että jo 16-vuotiaan on opittava maksimaaliseksi suorittajaksi, joka suunnittelee ajankäyttönsä minuuttiaikataululla ja tehostaa toimintojaan äärimmilleen? Tällä menolla tietysti opitaan vastaamaan nykyisen työelämän vaatimuksiin, mutta eikö siihen oravanpyörään ehdi myöhemminkin? Lapsuus on jo huolestuttavassa määrin lyhentynyt. Viedäänkö myös nuorilta nuoruus tässä suorituskeskeisessä maailmassa?
Itselläni ei ole vielä omakohtaista kokemusta lasteni toisen asteen opiskelusta, mutta sivusta seuranneena voisi kyllä todeta, että yhdenkin tutkinnon suorittaminen kerrallaan on nuorelle riittävä tavoite ja vaatii kovasti työtä. Usean tutkinnon suorittajat istuvat päivällä ammattikoulun ja lukion penkillä ja pänttäävät illalla aikuislukiossa lukion kursseja. Muut ajat tehdään läksyjä, luetaan kokeisiin, kirjoitetaan esseitä, osallistutaan työharjoitteluun jne.
Onko tarkoitus, että jo 16-vuotiaan on opittava maksimaaliseksi suorittajaksi, joka suunnittelee ajankäyttönsä minuuttiaikataululla ja tehostaa toimintojaan äärimmilleen? Tällä menolla tietysti opitaan vastaamaan nykyisen työelämän vaatimuksiin, mutta eikö siihen oravanpyörään ehdi myöhemminkin? Lapsuus on jo huolestuttavassa määrin lyhentynyt. Viedäänkö myös nuorilta nuoruus tässä suorituskeskeisessä maailmassa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eikös kaksoistutkinnossa saada ylioppilastutkinto ja ammattikoulun oppimäärä? Sitten vasta kolmoistutkinnossa saadaan lisäksi vielä lukion oppimäärä.
Kaksoi- ja kolmoistutkinnot suoritetaan pääsääntöisesti neljän vuoden aikana, joten ei se normaalille nuorelle mikään ylivoimainen rasite ole.
Koulunkäynti ja se, että oppii uutta tietoa ei lyhennä lapsuutta millään tavalla. Lapsuus on lyhentynyt, koska vanhemmat haluavat lastensa itsenäistyvän yhä nuorempina. Lapsille ostetaan jo 6-7-vuotiaana paljastavia vaatteita ja heidät puetaan kuin murrosikäiset nuoret. Iltaisin yhä nuoremmat heiluvat ulkona, eikä kotona olla huolissaan. Discot, seurustelu ja päihteet kuuluvat kuvioon aina vaan nuorempina.
Kyllä, koulunkäynti on kokopäivätyötä, ja sen kuuluu sitä ollakin. Näin opitaan tulevaisuutta varten. Onhan töissäkäyminen ja aikuisen elämäkin vaativaa, ja senkin voi jokainen säätää itselleen sopivaksi. Iltalukiossa voi käydä amiksen jälkeenkin, ei sinne tarvitse samaan aikaan mennä. Koululainenkin voi pitää välivuosia, sinäkin voit laittaa nuoresi lepäämään vuodeksi vaikkapa Intiaan, kustannat vain hänelle matkat, eiköhän se itse hoida elatuksensa sitten siellä. EIpä pienoinen rasita itseään liialla opiskelulla tai joudu jonkinlaiseen oravanpyörään.
Silloin kun itse aloitin ammattiopinnot (1980-luvun lopulla) ei vielä ollut kaksoistutkintoja (= ammatti yo) / kolmoistutkintoja lainkaan...; mutta 2000-luvulla opiskellessani iltalukiossa huomasin aika monen suorittavan kaksoistutkintoa. Silloin nuorena se kaksoistutkinnon suorittaminen on "helppoa"; toisessa koulussa saa osittain helpotusta toisen koulun aineista, ts. ei ole monia päällekkäisiä opintoja paljoakaan... Ja ne opinnot voi tosiaan käydä 4 vuodessa - ei tarvitse koittaa ähertää niitä 3 vuodessa ;)
Tietysti voi halutessaan suorittaa opiskelut erikseen - käydä ensin lukion ja sitten ammatilliset opinnot - tai käydä ammatillisia opintoja ja valmistua johonkin ammattiin ja käydä sitten iltalukion - ja lukea sen jälkeen vaikka esim. tuomariksi niin halutessaan ;)
Itse olen joutunut (sattuneesta syystä) suorittamaan kaikki eri opinnot erikseen, mutta olen huomannut että jostain aiemmin opitusta on voinut olla hyötyä myöhemmissä opinnoissa - vaikka olisi ollut ihan eri alaa....; olen itse ollut ammatinvaihtaja, ts. on tullut "harrastettua" monenlaisia opintoja....
Mielestäni kannattaa vaan mennä lukioon ja panostaa siihen täysillä. Tämän jälkeen on paljon helpompaa pyrkiä jatko-opiskelemaan, oli sitten suuntana amk tai yliopisto / muu korkeakoulu.
Pelkkä ammattikoulutushan no kouluttaa vain siihen yhteen ammattiin ja osaaminen on sitten hyvin kapea-alaista. Lukion käynyt ei tietenkään hallitse mitään ammattia eikä töidenkään saanti lukiopohjalta ole helppoa, mutta ylioppilaalla on paljon paremmat valmiudet jatkoa ajatellen, jos siis on panostanut siihen lukioon edes jossain määrin.
Ammattikoulun käyneen on toki ihan mahdollista nostaa omaa koulutustasoa, jos tietää hakevansa jatko-opiskelupaikkaa samalta alalta kuin se oma ammattitutkintokin on (esim talouden tai tekniikan alat), mutta muuten nousu voi osoittautua aika haastavaksi ja siinä voi lopulta joutua kuitenkin suorittamaan ne lukio-opinnot aikuislukion puolella.
Ammattikoulutus on myös hyvä vaihtoehto, jos tietää varmasti ettei ole lukupäätä ja on lahjakas kädentaidoiltaan. Kyllähän esimerkiksi hyville kokeille, kirvesmiehille ja sepille riittää töitä, mutta työolosuhteet ovat varmaan välillä tosi ikäviäm eikä se työkään kai nykypäivänä ole enää niin romanttista kuin saattaisi kuvitella.
Pöntöt. kaksois ja kolmoistutkintoja ei ole pakko ottaa. kun ne valitsee, niin tietää jo mihin soppaan on itseään asettamassa.
Kaksioistutkinnolla tarkoitetaan ammattitutkintoa ja lukion oppimäärää. Kolmoistutkintoa ei ole olemassa virallisissa asiakirjoissa.
Itse kaksoistutkinnon suorittaneena (kirjoitin myös ylioppilaaksi) voin sanoa, että kannattaa. Olin koulussa jossa lukio ja ammattikoulu työskenteli hyvin yhdessä. Koulut sulautettiin viisaasti yhteen. Olin ammattikoulussa kolme (3) päivää viikossa ja lukiossa kaksi (2) päivää. Koeviikot oli raskaita, mutta muuten kaksoistutkinto vastasi hyvin omia vaatimustasojani.
En ole kympin oppilas, mutta teen ja tein arvosanojeni eteen paljon työtä. Mielestäni oli parempi käyttää kouluun usein jopa 11 tuntia päivässä. Opiskelu oli elämäni ja on sitä vieläkin. Kaksoistutkinto on tarkoitettu niille jotka ovat valmiita tekemään töitä tulevaisuutensa eteen. Huomasin, että luokallani oli henkisesti kehittynyttä porukkaa jotka osasivat jo ottaa vastuuta elämästä ja ajatella tulevaa.
On totta, että nuoria painostetaan tuotteliaisuuteen ja kovaan työtahtiin, mutta jotkut tarvitsevat juuri sitä. Jotkut jopa haluavat sitä. Valmistuttuani kaksoistutkinnosta menin alaani tukevaan amatilliseen koulutukseen. Vaikka olen nyt ylioppilaspohjaisella luokalla ja koulutehtävien määrä on runsaapi kuin perusopetuksessa, tuntuu opiskelu liian helpolta. Turrun tekemättömyyteen. Kaipaan tehtäviäni ja kokeisiin lukua.
Valitsin kaksoistutkinnon, koska opiskelin ammattiin, jossa allergia voi estää työnteon. Varauduin siis ennalta tulevaan. Mikäli terveydellinen tilani estää tulevaisuudessa työskentelyni alallani on uudelleen koulutus helpompaa, kun taustalla on myös ylioppilastutkinto.
Koko kaksoistutkinto idea on mahtava. Kerrankin eritasoiset opiskelijat on otettu huomioon.