Olen kauan miettinyt, että jos paikkani olisi oseaniassa. Rakastan lämpöä, merta, sosiaalisia ihmisiä. Jos olette käyneet jollain tyynenmeren saarista, niin voisitteko sanoa missä, ja, että millaista siellä oli ?
Oseaniassa kävijöitä ?
vieras338
82586
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kävimme vuosi sitten vaimoni kanssa häämatkalla BoraBoralla, ja se oli kyllä mahtava matka. En kyllä tiedä millaista siellä olisi asua, mutta lomailu oli yhtä luksusta.
HEi !!
Serkkuni asuu muistaakseni Fidzillä.. ? .... En ole varma nimestä, mutta joku tuon niminen paikka. Hän sai asumisluvan, ja on asunut nyt 5 vuotta siellä. Se mitä olen kuullut, niin sillä on todella hauskaa. Sieltä saa työtä palvelupuolella. Hänkin on ravintolan pitäjä, ja suurin asiakaskunta on turistit.
www.kilroyblogs.fi/sonjaevita
Tuolta loytyy meidan matkasta infoa, tyyneltamerelta Uusi-Kaledonia (22pv), Fidzi(6vko) ja Cooksaaret(26pv)
Toivottavasti auttaa miettimaan
Hei,
Olen asunut vuosia sitten Trukin lagoonilla tarkemmin Moenin saarella.
Kokemus oli todella mahtava! Yksi parhaista vuosistani. Olisin voinut hyvin jäädä sinne töihin pidemmäksi ajaksi, mutta tuolloin päätin palata opiskelemaan ja palata sitten joskus myöhemmin...
Sitä edelleen odotellessa ja aina välillä lämpimin ajatuksin unelmoiden siitä.
Ihmiset siellä ja muilla saarilla ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisiä. Perinteitä kunnioitetaan (juhlapyhät, häät, hautajaiset, seurustelu yms.) Vanhempien kunnioitus on voimakasta, ja kasvojen menetys on suuri juttu. Periytynee japanilaisesta kulttuurista?!
Trukin lagooni oli nimittäin toisen maailmansodan aikana japanilaisten tukikohta ja paikallisissa on edelleenkin japanilaisten jälkeläisiä.
Sodasta johtuen sieltä löytyy paljon hylkyjä ja lukeutuukin maailman suurimpiin laguuneihin jota mainostetaan myös sukeltajien taivaana.
Siellä ollessani en omannut vielä sukelluslisenssiä, joten snorklasin ja pääsin kyllä näkemään upeaa merenalaista elämää ja joitakin matalalla olevia hylkyjä.
Siihen aikaan Laguunissa pyöri ent. Norjalainen troolari (iso) jossa oli pajon sukellusasiakkaita ( asui, söi ja sukelsi).
Saaren infrastuktuuri oli kuten missä muuallakin, mutta hieman alkeellisemmassa muodossa. Sähköä oli joka toinen tunti. Tosin paikan hallitsijan puolella saarta sitä löytyi joka tunti. Amerikan armejan tukikohdan työntejät tekivät teitä ja toimittivat vettä kuivana kautena, rakensivat ja kojasivat rakennuksia yms.
Kouluja, sairaaloita, kauppoja, matkatoimistoja, museo, kauppoja yms. siis kaikkea mitä ihminen tarvitsee. Tietyt ruokatuotteet tulivat kerran kuukaudessa saarelle isoilla laivoilla...saatiin siis vihreitä tomaatteja kerran kuukaudessa..homeisena. Uskoisin ,että tilanne on tänä päivänä toinen.
Ilmasto oli siis 38 joka päivä aika ihana..yöllä saattoi olla kylmääkin 25... tietenkin Suomen standardeihin verrattuna yhtä hellettä. Kyllä ilmastointilaite oli ihan yes juttu jos sellainen sattui olemaan. Vähintään tuuletin oli oltava, jos aikoi selvitä puoleen päivään ennen kuin olis täysin hikinen.
Kasvillisuus oli vehreää, banaanipuita, johanneksen leipäpuita, taro (perunan korvike), vesimelooneja ja muita trooppisia hedelmiä.
Suosittelen kyllä Trukia (nykyään nimeltään Chuuk). Trukin laguuni kuuluu Federated States of Mikronesiaan. Kannattaa googlettaa lisätietoja siitä.
Saarilta löytyy myös vesiputouksia ym luonnon kauneuksia.
Onnea uuden alun valintaan!
Olimme elokuussa kaksi viikkoa Havaijilla. Matkakertomus valokuvineen löytyy osoitteesta http://huvi.fi/matkat/havaiji/ . Havaiji on varmaankin amerikkalaisempi kuin monet muut saaret, mutta polynesialainen sosiaalisuus vaikuttaa sielläkin, Havaijilla sitä sanotaan aloha-hengeksi.
Peräänkuulutit sosiaalisia ihmisiä, kierrä sitten Tahiti kaukaa. Jos et puhu ranskaa, sinä olet ilmaa. Naapurisaaressa Mooreassa touhu pikkasen parempi.
Käy Cook Islandissa, aivan fantastiset ihmiset, mutta älä juo viinaa sunnuntaisin.
Meille oltiin kyllä erittäin ystävällisiä Tahitilla englanniksikin. Tosin Ranskan Polynesiassa puhutaan paljon ranskaa, mikä nyt ei varmaan kenellekään tule yllätyksenä. Muutama sana ehkä kannattaa opetella ennen lähtöä, niinkuin merci ja bonjour, mutta ei siellä tarvitse osata puhua ranskaa.
Sekä Tahitilla että Moorealla on paljon ranskalaisia turisteja, Moorealla enemmän myös amerikkalaisia, enimmäkseen häämatkalaisia.
Purjehdin yksin hieman pitkähkön reitin Panamasta Uuteen-Seelantiin. Hienoja saariahan siellä on ja enimmäkseen mukavia ihmisiä. Pimeällä uskaltaa jopa liikkua ulkona, toisin kuin Etelä-Amerikassa. Helpoimmin niihin tutustuu lentäen. Lisää kotisivuilla www.snoopy.fi