Rintamaito ja korvike ovat pitkälti samanveroisia

No jaa... hyvä jos ei ole "ratkaisevaa eroa", mutta ei kai kukaan niin kuvitellutkaan? Sitä ei-ratkaisevaa-etua on kuitenkin niin paljon (esim. makutottumusten kehittyminen), että kyllä minua harmittaa silti imetyksen epäonnistuminen. Mutta ei sen itkeminen tosiaan asiassa yhtään auta...

Pitääpä etsiä tuo kirjoitus käsiinsä, aika mielenkiintoinen kannanotto.

Ihanaa kuulla välillä tälläistäkin tietoa.

Luin myös tuon juttun ja helpotti todellakin. Joka paikassa syyllistetään äitejä, jotka eivät pysty imettämään tuota kuutta kuukautta. Terve järki on tässäkin parasta.

olipas lohduttava viesti..:) siinä kaikille fanaatikoille vähän tutkimustietoa.

Tiesittehän, että kyseisellä laslenlääkärillä on kytköksiä korviketeollisuuteen, eli ei ihan puolueeton kirjoitus. THL:n ja STM:n asiantuntijat ovat jo kritisoineet kirjoitusta.

Kritisoineet "asiantuntijoista" suurin osa on ollut ihmisiä, jotka saavat elantonsa siitä, että tukevat imetystä. Olisihan se hieman hupsun hassua, jos he myöntäisivät leipäpuunsa olevan vähän kyseenalainen. Totta kai he kynsin hampain puolustavat työtään ;-)

Niin, imetyksen eduista on näyttöön perustuvaa tutkimusta, siksi THL:n ja STM:n asiantuntijat sitä suosittelevat, koska sillä on kansanterveyttä edistäviä vaikutuksia.

On eri asia, että jos ei halua/pysty imettämään ja valitsee siksi korvikeruokinnan, se on ihan ok kakkosvaihtoehto. Mutta kyseisen lastenlääkärin kirjoitus ampui alas yksitellen useimmat imetyksen edut.

Suomi on imetyksessä Pohjoismaiden pohjimmaisia
julkaistu tänään klo 09:29, päivitetty tänään klo 10:12
Sirpa Sarlio-Lähteenkorva (vas.) ja Maarit Kuoppala

Harva aihe herättää yhtä paljon tunteita ja kiivasta keskustelua kuin imetys. Kuinka pitkään olisi hyvä imettää, entä kasvaako lapsista korvikkeella yhtä terveitä kuin äidinmaidolla? Haastateltavina Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Maarit Kuoppala ja Imetyksen edistämisen työryhmän asiantuntijajäsen Sirpa Sarlio-Lähteenkorva sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Suomessa jäädään imetysluvuissa kauas muiden Pohjoismaiden taakse. Myös eurooppalaisittain Suomessa imetetään vähän. Moni äiti haluaisi kuitenkin imettää kauemmin kuin mitä he imettävät. Mistä siis kiikastaa?

Tällä hetkellä suositellaan, että äidit imettäisivät pelkällä rintamaidolla lasta puoli vuotta ja osittain vuoden ajan. Vain prosentti suomalaisäideistä täysimettää vauvaansa puolen vuoden ajan. Esimerkiksi Ruotsissa luku on 15 prosenttia ja Tanskassakin 20 - 25 prosenttia.

- Ei varsinaisesti tiedetä, mistä tämä johtuu. Äidit eivät ehkä saa tarpeeksi opastusta tärkeillä ensimetreillä, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva pohtii Aamu-tv:n haastattelussa.

- Tutkimuksista tiedetään, että moni äiti haluaisi imettää pidempään. Toiveet ja todellisuus eivät siis kohtaa.

Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Maarit Kuoppala sanoo, että äidit saavat ristiriitaisia neuvoja terveydenhuollon ammattilaisilta.

- Viikon ikäiselle annetaan sellaisia neuvoja, jotka ovat käypiä kolmen-neljän kuukauden ikäiselle. Odotetaan vauvaa, joka nukkuu pitkiä yöunia ja käyttäytyy rauhallisesti, Kuoppala kuvailee tuoreiden äitien hämmennystä.
”Maito ei lopu, jos imetetään oikein”

Moni äiti voi jäädä alkuvaiheessa yksin. Ensimmäinen neuvolakäynti voi olla vauvan ollessa viikon, seuraava kuukauden ikäisenä.

Välissä äidille voi herätä monenlaisia kysymyksiä, joihin hän ei saa apua. Kuoppala ja Sarlio-Lähteenkorva toteavat, että myös esimerkit imetyksestä puuttuvat. Tieto ei siirry sukupolvelta toiselle samalla tavoin kuin ennen.

- Emme näe, millaista on normaalin viikon ikäisen lapsen käytös, Kuoppala sanoo.

- Esimerkiksi monessa kirjassa sanotaan, että itku on nälän merkki, mutta vauva viestii viidellä-kuudella tavalla ensin nälästä. Itku on jo reklamaatio, että etkö ollenkaan huomaa minua, Kuoppala sanoo.

Monen äidin kohdalla imetys loppuu, koska maitoa ei tule tarpeeksi. Maarit Kuoppalan mukaan asiaan voi vaikuttaa.

- Maito ei lopu, jos lapsi saa olla rinnalla. Se on kysynnän ja tarjonnan laki. Oikeastaan vauva tilaa seuraavan päivän maitoja rinnalla roikkuessaan. Jos vauvalla on vapaa pääsy rinnalle, maito kyllä riittää.

Vaikka imetys herättää voimakkaita tunteita, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva toteaa, että äiti yksin voi päättää, kuinka tämän lasta ruokitaan.

- Jos äiti jostain syystä ei halua imettää, se on ratkaisu, joka meidän pitää hyväksyä ja tukea lapsen muuta ravinnonsaatia. Toivoisin vain, että yksikään äiti ei lopettaisi imetystä sen takia, ettei saa tukea ja apua siihen, Sarlio-Lähteenkorva toteaa.
Tiskit isän vastuulle

Sarlio-Lähteenkorva peräänkuuluttaa sitä, että koko yhteiskunnan pitäisi tukea imetystä.

- Pitäisi ymmärtää, että pieni vauva on arvokas ja ansaitsee parasta mahdollista ravintoa.

Hän toivoo, ettei yksikään äiti joutuisi lopettamaan imetystä siksi, ettei ymmärretä, kuinka paljon vauva on äidissä kiinni alkuaikoina ja ettei äiti ehdi hoitamaan muita asioita, kuten kotitöitä.

- Ei pitäisi olettaa, että äiti ehtisi siivoamaan nurkkia. Kyllähän äitiys on rankkaa alkuvaiheessa. Ehkä monelle tulee yllätyksenä se, miten paljon vauva tarvitsee aikaa siinä alussa.

- Äidillä on lupa heittäytyä vauvavuoden aikaan, Kuoppala vahvistaa.

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä imetysviikkoa, jonka teema on Puhu imetyksestä.

YLE Uutiset

Ravintoaineellisesti jonkin verran, vasta-aineiden puolesta heikosti. Harvemmin on lehmänmaidossa mitään vasta-aineita ihmislapsen suojaksi. Lehmänmaito ei myöskään ole tarkoitettu ihmislapsen ensisijaiseksi ravinnoksi vaan on toisarvoista ravintoa mikäli oman äidin maitoa ei ole saatavilla. Oman lajin maito on kuitenkin parasta ruokaa kaikille nisäkkäille.

Eivät ole täysin sama asia. Minun vauvani on allerginen kaikille kaupan korvikkeille, mutta tissimaidolle ei. Joten jotain eroa niillä siis on!

Ehkä sellainen pieni luetun ymmärtäminen on tarpeen keskustelupalstoillakin.
Kukaanhan ei ole väittänyt, että ne ovat täysin sama asia vaan että ne ovat pitkälti saman veroisia. Siinä on aika iso ero.

Siis jos imetys vain ei onnistu, niin eihän sille voi mitään ja on hyvä pystyä ajattelemaan, että vauva ei sen takia ole mitenkään pilalla. Tosiasia on kuitenkin, että rintamaito on monessakin mielessä parempaa vauvalle, joten minusta ei pitäisi tolkuttaa kauheasti korvikkeen tasavertaisuudesta, koska se ei pidä paikkaansa ja sillä tuntuu olevan taipumusta vähentää imettämishalukkuutta.

Ja tiedoksi teille, jotka tunnette syyllisyyttä korvikkeen juottamisesta: meitä imettäjiä syyllistetään myös jatkuvasti imettämisestä. Et siis varmaankaan vähempää syyllistämistä kokisi, vaikka pystyisitkin imettämään. Koskaan ei ole hyvä.

Tässä taas sellainen hupsunhauska kommentti, siitä ettei äideille saa puhua tietyistä tutkimustuloksista, kun me ollaan niin kamalan tyhmiä ettei osata ihan omilla aivoilla ajatella? Meidän tulee vain uskollisesti uskoa, kun joku sanoo ilman sen suurempia perusteluja, että rintamaito nyt vaan on monessakin mielessä parempaa vauvalle.

Mutta kyllähän se vaan on niin, että lehmämaito on tarkoitettu vasikalle ja ihmisen maito ihmisen vauvalle. Ja en suinkaan ole imetysfanaatikko.En ikinä arvostele jos ei voi/halua imettää. Kyllä tosiaan me taaperoimettäjät kuullaan pitkästä imetyksestä. Kun vaan annettas imettää tai olla imettämättä ihan rauhassa.

Siis korvike ja äidinmaito ovat siinä mielessä samanveroisia, että molemmilla kasvaa länsimaissa terveitä ja hyvinvoivia ihmisiä. Siksi yhdenkään äidin ei pitäisi syyllistyä tai ketään syyllistää siitä, ettei imetä. Tuolla karummassa todellisuudessa kun ne vauvat kuolevat vastaavassa tilanteessa ja kyllä, sitä ihan oikeasti tapahtuu niin fysiologisten syiden kuin hylkäämisten takia. Jos siis länsimainen nainen on päättänyt jatkaa raskauttaan, synnyttää, hoitaa ja kasvattaa lapsensa parikymppiseksi asti, niin näkisin pulloruokinnan tai rintaruokinnan tai ylipäätään lapsen ruokkimisen verrattain VARSIN pienenä ongelmana!

"Samanveroisuus" on silti harhaanjohtava ja jopa valheellinen termi, sillä äidinmaidon koostumus - ravintoaineet, hormonit, entsyymit, virustentorjunta-aineet jne.- vaihtelee kulloinkin vallitsevan tarpeen mukaan. On aivan selvää, että korvikkeelle kyseinen ominaisuus on mahdoton. Samoin tuttien ja tuttipullojen osalta ei olla toistaiseksi päästy rintaa vastaavaan muotoiluun - rintaruokinta myös tukee suun ja hampaiston kehitystä, tutit ovat pikemminkin haitallisia tässä asiassa. Rintaruokinnalla lapsen nälkään voi vastata nopeammin ja ruokailuhetki sylissäoloineen ja ihokontakteineen usein kestää pidempään, mikä tukee lapsen psyykkistä kehitystä.

Ja tuo WHO:n suosituksiin viittaava kommenttihan on kyllä täyttä puppua. Kyseiset imetyssuositukset on laadittu maailmanlaajuiseksi ohjeeksi (vaikka kuinka niillä olisi askeettisemmassa ympäristössä enemmän painoarvoa), perustuen -yllätyspyllätys- laajaan otantaan tieteellisiä tutkimuksia! Tietenkin on selvää (pitäisi olla), ettei tuo 6kk ole mikään jokaiseen vauvaan sovellettava absoluuttinen totuus, vaan KESKIMÄÄRIN tuossa iässä lapsen sikiöaikana keräämät rauta- ja sinkkivarastot alkavat tyhjentyä eikä maidosta saatavat määrät enää tyydytä niiden tarvetta. Jos lapsi alkaa jo aiemmin, esim. 4kk ikäisenä, kiinnostua ruuasta tai on jokin terveydellinen syy (mm. suuret korvikemäärät) aloittaa kiinteät ennen puolen vuoden ikää, totta mooses sitä saa antaa. Se olisi kuitenkin hyvä aloittaa viimeistään tuolloin puolivuotiaana mutta aiemmin ei ole syytä hoppuilla ( varsinkaan suolistoa ajatellen) jos vauva vaan on tyytyväinen.

Jaa.. Mulla vauva asui ekat 4kk rinnalla, mutta eipä vaan maito kunnolla koskaan noussut. Vaikka annoin korviketta vaan niin vähän, että ei nälkäänsä huuda/totaalisesti kuivu! Että se siitä: kyllä se maito riittää kun imettää lapsentahtisesti. Pahalta tuntuu syytökset kun kaikkensa teki, mutta joutui osittain antamaan korviketta..

Täytyy myös ottaa huomioon, että kaikissa maailman maissa ei tule puhdasta vettä hanasta, ei ole vedenkeittomahdollisuuksia, ei pullojen desifiointimahdollisuuksia, ei ole niitä maailman parhaiten testattuja korvikkeita ... eikä ole välttämättä ravintoarvoiltaan tasapainotettuja purkkisoseita lähikaupasta, ei jääkaappeja, eikä puhtaita astioita ...

... ja SILLOIN vauvalle onkin ylivertaisesti parasta saada tisumaitoa, sillä tisumaito on puhdasta, ravinteikasta ja sopivan lämpöistä. Tisumaitoa kannattaakin silloin antaa niin pitkään, kuin mahdollista.

Suomessa tilanne on eri. Tottakai täälläkin tisumaito on vauvalle juuri vauvan tarpeisiin räätälöityä ravintoa, mutta hysteeriseen kokoimetykseen pyrkiminen ja sen ylikorostaminen ei ole tarpeen. Turvallisia vaihtoehtoja kun on.

Itse aion imettää, jos se minulta onnistuu, mutta jos ei onnistu tai aiheuttaa yletöntä stressaamista, niin annan olla. Vetäköön siitä täydelliset äidit herneet nenuunsa: EVVK.

En aio imettää, inhottaa noi imetysfanaatikot. Hankkisivat elämän.