Susi lampaan vaateissa

Minäkin säälin aina sitä joka hävisi. Ei susi todellakaan luonnolleen mitään voi.

>Isä kun voi monelle tytölle olla elävänä kuolema kuolleena eläminen.<
Näin oli meillä.

Muita susisatuja en nyt muista, kuin Puna-Hilkan. Siinähän susi hotkaisee ainakin mummon.
Sitten tulee ylväs metsämies, halkaisee suden vatsan, josta kömpii ulos iloinen mummeli paistelemaan plättysiä.
Metsästäjä laittaa suden vatsaan kivia, ompelee kiinni, ja hukuttaa pedon kaivoon.
Kaivon vesi mahtoi olla kauan juomakelvotonta?
.

Oliskos tämä satu?


Hotelli Helsingin edessä matoi jono,
miestä monta laahusti siinä.
Hilkat monet menneet jo ovesta oli,
taakseen meikatut mummotkin sulki.

Oli mummot meikanneet hyvin.
Baaritiskillä nauttivat harmaata juomaa,
Omistajan ilmaiseksi tuomaa.
Esimakua saivat siitä.

Mutta ovi kun vähän aukes,
mieslauma laukes ja susiksi muuttui,
Hilkat tunsivat vatsassaan värähdyksen.
Joku halusi tunkea sinne.

Tuli aika kun Hilkka halkesi vähän,
häneen tunkeutui miekka hieno.
Silmät isoksi muuttui ja hampaiden takaa,
Kuului murina ihan vieno.

Eipä aikaa kun postissa saapui kirje.
Oli Hilkka haljennut paljon.
Hilkka tahtoi vähän enemmän.
Kun pelkkää harmaata juomaa.

Kiven raskaana luki kirjettä susi.

H.

Susi lampaan vaatteissa -ilmaisu ei ole sinänänsä satu vaan esiintyy sadussa kolmesta pikku porsaasta. Iso paha susi yritti pettää possuja laittamalla lampaannahan päälleen...mutta possut tunnistivat hänet äänestä. Vähän raamatullista...tulee Esau ja Jakob mieleen ja ne kuuluisat linssisopat...

"Susi lampaan vaatteissa on Aisopoksen muistiin kirjaama satu, joka useimmiten tunnetaan myös sananlaskujen muodossa.

Sadussa susi löytää lampaantaljan, ja keksii että jos hän pukee sen päälleen, hän näyttää kauempaa lampaalta, joten lampaat eivät tajua vaaraa. Lähestyttyään lammaskatrasta talja yllään susi oli juuri pääsemäisillään tarpeeksi lähelle hyökätäkseen, kun paimen saapui paikalle. Hän päätti valita yhden lampaistaan teuraaksi ruokaa varten - ja tappoi siten suden sattumalta. Tarinan opetus on, että petokseen turvautujille käy joka tapauksessa lopulta huonosti."

"Aisopos (n. 620–560 eaa.) oli muinaiskreikkalainen satujen kirjoittaja. Hän on erityisen tunnettu eläinsaduista. Niitä käytetään edelleen moraaliopetuksessa ja lapsille tehtyjen satujen, näytelmien ja sarjakuvien pohjana."

"Susi lampaan vaatteissa on Aisopoksen muistiin kirjaama satu, joka useimmiten tunnetaan myös sananlaskujen muodossa.

Sadussa susi löytää lampaantaljan, ja keksii että jos hän pukee sen päälleen, hän näyttää kauempaa lampaalta, joten lampaat eivät tajua vaaraa. Lähestyttyään lammaskatrasta talja yllään susi oli juuri pääsemäisillään tarpeeksi lähelle hyökätäkseen, kun paimen saapui paikalle. Hän päätti valita yhden lampaistaan teuraaksi ruokaa varten - ja tappoi siten suden sattumalta. Tarinan opetus on, että petokseen turvautujille käy joka tapauksessa lopulta huonosti.

"Susi lampaan vaatteissa" on myös vertaus, jota käytetään useimmiten kuvaamaan naamioitunutta uhkaa tai ystävällisyydeksi naamioitua petosta. Vertaus esiintyy vanhan raamatunkäännöksen vaikutuksesta usein myös muodossa "susi lammasten vaatteissa". Jeesus vertasi vääriä profeettoja lampaiksi naamioituneisiin susiin (Matt. 7:15)."

Eli eläin sadun kertomisesta on jo n. 1500 vuotta. Kirjoitustaito ja sanallinen kuvailu on muuttunut.

Mietin satua ja kirjoitin sen niin kuin sen muistan kansakoulun kirjassa olleen.
Kuva oli; osa isosta miehestä, risuaidalla roikkuva lampaantalja ja pihatuli/nuotio ja ja lampaantaljan alla kurkkaava susi.

Susi lampaan vaatteissa: muinais- kreikkalainen eläinsatu
Kylän teurastamo oli aivan metsän laidassa, teuraaksi tuotu karja oli piha-aitauksessa. Metsä oli suden reviiri, jolla oli saalistuksessa ollut jo pitkään hyvin huono-onni. Niin susi verotti teurastamon karjavarastosta, epäonnisten saalistus reissujen jälkeen.
Teurastaja ei karja katoa huomannut, mutta eläimet olivat huomanneet suden ja säikkyvät aina sen lähestyessä aitausta.
Sudella oli jälleen huonoa metsästys onnea. Niin susi kierteli piha-aitausta ja tarkkaili lampaita. Nälkä oli aivan hirveä, vatsaa kurni. Aina kun susi lähestyi lammaslaumaa, nämä siirtyivät sen nähdessään, lähemmäs pihalla tulia pitäviä paimenia.
Ihmistä susi karttoi, se hiipi pois, kun paimenet katselivat levotonta laumaa, sen liikkuessa kauemmas sudesta.

Suden nälkä vain lisääntyi, sen reviirialueelta metsästä ei saalista löytynyt tai huono onni vei saaliin juuri viime hetkellä.
Susi ei kyennyt lähestymään lammaslaumaa, niiden huomaamatta. Useana iltana oli suden aitauksen kiertely paljastunut ja lampaat siirtyivät pihatulien valon piiriin. Karjasuojan aidalla oli teurastettujen eläinten nahkoja ja niin susi sai ajatuksen. Lampaat eivät säiky toisiaan, jos susi näyttäisi samanlaiselta, saisi syödäkseen.
Susi oli vahtinut karjasuojaa ja nähnyt ihmisten poistuvan. Pihatulet paloivat himmeämpinä matalalla.
Nyt, tuumasi susi, se hiipi karjasuojalle ja sujahti yhteen aidalla roikkuneeseen lampaantaljaan. Talja peitti suden hyvin. Lampaat pitivät sutta lampaana, eivät säikkyneet sen hiipiessä aitaukseen.
Susi valitsi saaliiksi nuoren karitsan, joka oli lähellä pihatulia. Ihminen kulki karjasuojaan ja tuli sieltä pihatulille. Ensin susi pelästyi, mutta sitten huomasi ihmisenkin pitävän sitä lampaana. Susi mietti, miten napata karitsa, joka näytti hyvin herkulliselta.
Pihatulille tuli toinen ihminen he puhelivat jotain keskenään, susi ei ihmisten ääntelyä ymmärtänyt.
“Liha loppuu. Pitää teurastaa lammas siihen rosvopaistiin, että ehtii mureutua. Ota iso, myös veljenperhe tulee syömään.”
Teurastaja katsoi lähinnä olevaa sutta, joka oli lampaanvaatteissa. Hän osoitti sutta toiselle ihmiselle; “Olisiko tuo sopivan kokoinen, on aika iso?” “Se on sopivan kokoinen, ota se.” Teurastaja hujautti hamaralla sutta päähän. Sitä susi ei enää ehtinyt tajuamaan…

En kuvaillut tai satuillut pitkään, koska Aisopoksen tarinat olivat tiiviitä sisällä vain opetus.