Lämmöntuottotavoista riippumatta halvinta lämmitysenergiaa on käyttämätön lämmitysenergia.
Vanhassa kiinteistössä sisäpuolen rakenneliitosten sekä ikkunoiden ja ovien tiivistäminen on edullisn ja tehokkain tapa vähentää lämmityskustannuksia.
Rakenneliitosten tiivistäminen mahdollistaa: TOIMIVAN ILMANVAIHDON, PUHTAAMMAN HUONEILMAN, VÄHENTÄÄ TAI POISTAA VEDONTUNTEEN, KOHOTTAA HUONEEN LÄMPÖTILAA, PARANTAA ASUMISMUKAVUUTTA
JA LISÄKS PIENENTÄÄ LÄMMITYSKUSTANNUKSIA JA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ.
Vanhassa kiinteistössä sisäpuolen rakenneliitosten sekä ikkunoiden ja ovien tiivistäminen on edullisn ja tehokkain tapa vähentää lämmityskustannuksia.
Rakenneliitosten tiivistäminen mahdollistaa: TOIMIVAN ILMANVAIHDON, PUHTAAMMAN HUONEILMAN, VÄHENTÄÄ TAI POISTAA VEDONTUNTEEN, KOHOTTAA HUONEEN LÄMPÖTILAA, PARANTAA ASUMISMUKAVUUTTA
JA LISÄKS PIENENTÄÄ LÄMMITYSKUSTANNUKSIA JA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Selkkeät ohjeet joita nykyisessä kiinteistökannassa ei ole toteutettu.
Tuotteiden myyntiesitteet ovat sotkeneet allensa perustiedot. Kun ei tiedetä niin ei myöskään osata.
Rakenneliitosten tiiveys pitäisi olla ensisijainen tarkastus ja huoltokohde.
Lämmitysenergian tuottamiseen eri tavoilla ollaan valmiita maksamaan tuhansia jopa kymmeniä tuhansia euroja.
Lämitysenergian käyttötarpeen vähentämiseen riittäisi murto-osa siitä summasta.
Rakenneliitosten-, ikkunoiden sekä ovien tiivistäminen on edullisin ja tehokkain tapa vähentää lämpövuotoja.
Mitä vähemmän sekä hitaammin lämpöä pääsee poistumaan huoneesta sitä vähemmän sitä tarvitsee lämmittää.
Kaikista lämmöntuottotavoista voidaan saada suurempi hyöty, jos lämmön poistumista saadaan vähennettyä.
Sinäpä sen sanoit., halvinta energiaa on käyttämätön energia. Mutta koita saada tuo sanoma, niin että joku muukin sen ymmärtää.
Sisäpuolen rakenneliitosten tiivistäminen ja toimiva ilmanvaihto on peikkoja jotka pelottavat tietämättömiä talonhaltijoita.
tämä isäni 50-luvulla rakentama talo lienee tavanomaista tiiviimpi
odotan mielenkiinnolla tilannetta pakkasilla. Kesällä asensin pienen poistopuhaltimen ja muutaman ikkunan olen vielä näillä ilmoilla ( 0... 10) pitänyt raollaan. Tosin tuossa nollan tuntumassa saa puhaltimen pysäyttää, painovoima liikuttaa ilmaa riittävästi
vaihtuukohan ilma pakkasten tullessa, jos raollaan olevat ikkunat sulkee? Sillähän se talon tiiviys tulee mitatuksi...
> vaihtuukohan ilma pakkasten tullessa,
> jos raollaan olevat ikkunat sulkee?
Ikkunoissa pitäisi olla tuloilmaventtiilit, niin olisi tarkempaa tuo raitisilman tulon säätäminen ja säästyisi lämmityskustannuksia
Kaikkeintyhmintä on tietysti jättää talo tiivistämättä niin että pakkasilla ilma vaihtuu liikaa
Jaa, meillä täällä Fortumilla on sanonta " Kalleinta energiaa on käyttämätön energia" . No, nyt sekin on käännetty nurinniskoin.
Ilmanvaihdon toiminta varsinkin painovoimasessa talossa on saatava hyvin hallintaan, jos tehdään lisätiivistyksiä. Sitten pärjää!
Minä laitoin asuntooni routaeristeet ja täytin painumat kun lattiat olivat hieman kylmät pakkasella ja arvatkaa lämpeniväkö, kyllä. Pakkanen ulottuu talon alle 1,5 -2 metriä kun on heikot eristeet tai routaeruisteet puuttuu kokonaan. Toinen homma oli kun oviin laitettiin Finfoami tyyppiset eristeet ohuitten villojen tilalle ja hieman korjailtiin tiivisteit.
Tuloilmoihin latettiin säädettävä venttiilit suodattimilla, niin ei tarvitse koko luukkuja auki pitää ja sekin homma toimii. Välipohjaan pitäisi saada muhtumaan lisää villaa.
Siinä sitten viisaammat vieressä sanoo, että ei noilla mitään merkitystä ole, mutta kärsikööt kurjat itse nahoissaan pakkasella. Ja pitääkö tuota ilmaakaan niin paljon vaihtaa kun pienemmälläkin on pärjäilty kymmeniä vuosia.
"Säästetty energia on ilmaista energiaa" ja tyhmemmät näpelöikööt laskukoneitaan. Meillä ainakin lämpöolosuhteet muuttuivat paljon parempaan suuntaa, säästöistä en vielä tiedä. Tekee kuitenkin 30 vuodessa melko paljon.
Varallisuuden mukaan on mahdollista tehdä lämmityskustannuksia vähentäviä toimenpiteitä. Eikä aina ole tarpeellista tehdä kalliita perusparannuksia.
Raskaiden sekä kalliiden perusparannusten takaisinmaksuaika saattaa olla yli 30 jopa 50 vuotta.
Rakenneliitosten, ikkunoiden ja ovien tiivistäminen on edullisten energiasäästötapojen ykkönen.
Tiivistystöiden kustannukset tulevat energiasäästönä takaisin yhden lämmityskauden aikana.
Talon hataruudesta riippuen lämmityskustannukset pienentyvät 5 - 20 %.
Lisäksi asumismukavuus paranee, ilmavaihto saadaan toimimaan suunnitelmien mukaisesti, huoneilman laatu paranee jne
"Tiivistys kannattaa". Nykyiset "energiasäästöohjeet" perustuvat ikkunoiden tai laitteiden myyntiin.Laitteiden valmistus tarvitsee usein niin paljon energiaa että hiilijalanjälkeä ei kyseinen tuote tuo energiasäästönä koskaan takaisin.
Ehdottamasi energiasäästötavat ovat tehokkaita sekä edullisia (halpoja).
Tiivistystoimet kannattaa suorittaa aina vaikka hankisi kalliin energiasäästölaitteen.
Tiiovistämisen halpuus sekä tehokkuus on este joka ei saa bisnesmaailman kannatusta.
Käyttämätön energia... Mitenkä ehdottamasi energiasäästötoimenpiteet saadaan: Kuluttajien energianeuvojien tietoon sekä julkisen sanan antamiin ohjeistuksiin
Pitää perustaa "Ilmainen Energia Yhdistys" johon pääsee jäseneksi vain järkevät ihmiset jotka sitoutuvat toteuttamaan energiaa säästäviä toimenpiteitä taloudessaan, enkä nyt tarkoita lämmitystavan vaihtoa. Jokainen jäsen joutuu kertomaan toteuttamansa tai suunnittelemansa toimenpiteen työtapoineen ja säästötavoitteensa. Minulla itselläni löytyy mm routaeristeiden laitto asuntoon, ovien uudelleen eristäminen rivitalon kaikissa asunnossa ja lämpökeskuksessa, sekä ovien oikaisu rakojen vähentämiseksi. Huippuna vielä että itse tehtynä nämä toimenpiteet eivät maksa juurikaan mitään, eli kymppejä ja satasia.
Säästokeinoja löytyy lukemattomia lisälämpöeristeiden laittoon saakka, mutta käytännön toteutustieto puuttuu kunnallisilta asiantuntijoilta ja jopa alan teollisuudeltakin, hyötyjen seuraaminen ja kirjaaminen puuttuu kaikilta tahoilta ja toisaalta se ei kiinnosta edes tutkijakuntaakaan kun ei ole määrärahaa. Kun jaksat etsiä käytännön tietoa niin kaivamalla löydät jotakin.
Nykyisessä kerrostaloyhtiössämme, kolme taloa, yhdessä uusittiin huopakatto ja kattoeristeet niin läämmönkulutus kääntyi laskuun, kun muissa kahdessa viime pakkastalvena kulutus jatkoi nousuaan. Kulutusta seurattiin talokohtaisesti.
Toinen näkökanta on muka asiasta jotakin ymmätävillä, joidenka mielstä millään toimenpieteellä ei ole mitään vaikutusta, mitä lienevät teknikoita tai insinöörejä, mutta näitä löytyy liian paljon. Maalaisjärjelle olisi käyttöä ja ehkä kirveellekkin.
Jäseneksi eivät selvästi pääse sellaiset ihmiset jotka ovat ajatelleet näitä taloa rakentaessaan, tai asuntoa ostaessaan. Pitää ensin omistaa p*skaa, jotta näitä voisi tehdä. Sitten voi ilahtuen todeta, että kun laitan katolle lisää villaa, niin se eristää enemmän. Wau!
Monta taloa kannattaisi yksinkertaisesti Suomesta purkaa, koska se tulisi halvemmaksi kuin vanhojen talojen korjaaminen. Näitä vanhoja taloja monesti vielä asioista ymmärtämättömät nikkaroivat. Monesti tulee enemmän sutta kuin hyvää. Mitäpä nikkarointeihin mitään suunnitelmia tehdä. Yleensä näitä ei osata itse tehdä ja jos insinööriltä kysyisi, niin sehän on jo sama asia kuin tunnustaisi itsensä tyhmäksi.
Ovien teippailu on tietenkin järkevää, jos ilma vaihtuu jotain muuta kautta. Usein vain energiansäästö on se päällimmäisin asia ja asuinmukavuus tulee kaukana. Mitäpä tuota ilmaa vaihtamaan.
Olet oikeassa. Omatoimisesti tehtäviä energiasäästötoimenpiteitä ei ole saatavissa etujärjestöiltä eikä heidän "kaikkitietäviltä" auktoriteeteiltä.
Netistä joitakin ohjeita löytyy, jos osaa etsiä ja valikoida niistä käyttöön soveltuvat.
Järkevät ovat tiivistäneet talonsa liitokset aikoja sitten. Nämä järkevät keskustelevat siitä miten saada merkittäviä lisäsäästöjä halvemmilla energianhankintakeinoilla.
Rakenneliitosten tiivistäminen on vain yksi pieni osa-alue, eikä rakenneliitosten tiivistäminen millään tavoin auta jos liitosten väliset rakenteet ovat huonot. Ei talo koostu pelkistä liitoksista.
Mistä tuon viisauden löysit.
Kyllä vain moni ostaa noita remontoimattomia taloja ja saavat todella hienoa jälkeä aikaan ja säästävät vielä lämpöäkin. Rintamamiestalot ovat yksi remontoinnin kohde ja näissä sitä tekemistä löytyy. Ennen lämmitettiin sähköllä ja nyt lisätään eristeitä ym mukavaa ja vaihdetaan uutta lämmitystapaa.
Joku voi lyödä talon matalaksikin jos tontin arvo on riittävästi noussut mutta ei tähänkään kaikilla ole varaa. Rahamiehet uusia tekee.
"järki kun..". Sanasi perustuvat luuloon eikä todelliseen tietoon.
Nykyiset kerros- rivi- ja omakotitalot kuluttavat eniten lämmitysenergiaa epätiiviiden rakenneliitosten kautta.
Jokainen voi itse ja edullisesti todeta liitosten epätiiveyden: laser pistelämpömittari max 3-40 euroa.
Mittari osoittaa lämpövuotokohdat lattia/seinä-, nurkkaliitokset, ikkunan lämpöeristykset sekä ikkuna- ja ovi tiivistyksissä.
Liitosten tiivistäminen on kustannustehokkain sekä edullisin tapa vähentää lämmityskustannuksia ja varmistaa ilmanvaihdon toimivuus.
Tämän jälkeen voit suorittaa kalliimmat lämpöeristyskorjaukset (jos tarvetta) ja hankkia markkinamiesten suosittelemat lämmöntuottotavat.
Minullakin on tuollainen laser piste lämpömittari. Miten sen tuloksia tulee tulkita eli jos ylhäällä on katon rajassa vähemmän lämpä tai enemmän lämpöä. Osoittaako yläkerrran katonrajassa lämpövuotoa korkeampi vai matalampi lämpötila?
Eli virtaako lämmin yläkerran vuotokohdista ja lämmittää sitä kohtaa vai mitä!!
Huoneessa oleva lämpö nousee ylöspäin. Lähellä kattoa on huoneen lämpöisin kohta. Epätiiveyden takia huoneeseen pääsee hallitsematottomasti kylmää ulkoilmaa. Kylmä ilma laskeutuu lattiatasolle. Kylmä liikkuva ilma aiheuttaa vedontunnetta. Vedontunteen vähentämiseksi joudutaan huonetilaan lisäämään lämmitystä. Vedontunteesta aiheutuva lisälämmön tarve lisää lämmityskustannuksia.
Hyvää keskustelua. Rivitalossa asuneeni totesin ensinnäkin pelkkien routaeristeiden tasottaneen huoneiden lämpötilaa siten että voin laskea patterien lämpötilaa siten että kaikissa huoneissa (130 m2) eli tsan 21 astella lämmintä seinämittarin mukaan eli ilmeisesti nuo pintojen lämpötilan muutos oli merkittävä.
Napuurihuoneistossa asuva "kitupiikki elkeläinen" säätää puolestaan (100 m2) lämpötilat 26 asteeseen ja valittaa lattioiden kylmyyttä kun ei malta laitaa sataa euroa routaeristeisiin. Tässä erottuu nuotkin vähät toimenpiteet nimenomaan lämmityskustannuksiin + 5 asteen erolla.
Seuraavassa pikkuasunnossa (45 m2) "remseä karjalaismummo" veti routeristeet osalle seinustoitaan ja nyt nauttii lämpimyydestä iloisena kun lämmöt huoneistossa myös tasaantuivat.
Tässä olikin sitten puolet rivitalon neliöistä, mutta suurin säästö saavutettaisiin kun kahden päätyhuoneiston routaeristeet laitettaisiin (yhteensä noin 150 m2), näillä kun on pisin seinäpituus ja yksi pienempi asunto lisänä. Vaan näissäpä etsitään villasukkia ja laskeskellaan osuuksia mitä kukin jotuisi neliöiden suhteessa maksamaan ja "säästääkö tällä yhtään mitään". Laskennan tulos on ettei kannata tehdä yhtöön mitään kun pari suurempaa asuntoa maksaa kuiluista 45 % ja istutuksetkin menevät piloille. Kateus on suuri lämpökustannusten tuhlaaja.
Ala sitten näiden eläkeläisten kanssa tappelemaan ja mittaamaan lattian pintalämpötiloja vaikka mittari on taskussa. Tämä oli nyt tyypillinen pienrivitalo ja minä vaihdoin kämppää ja oli helppo myydä hyvä lämmin kämppä ja nyt naapurit "kävi kuumana" kun sain kovan hinnan. Säästöremontti kannattaa myös rahallisesti.
Rakennetiiveyden merkitys lämmitysenergiasäästössä on kaikilla kiinteishuollon päättävillä tasoilla ymmärtämätön tosisasia.
Todella yllättävää oli myös todeta, että komusperäistä tietoa ei ole missään ja millään tasolla dogumentoituna vaikka perusremontteja tehdään ja niitä jopa haluttaisiin lisää. Ei näitä tiedä kunnalliset asiantuntija eikä myöskään tehtaiden edustajat jotka myyvät muka hyvää tavaraa. Materiaaleistä löytyy lämmön eristävyystietoa, mutta ei sitä mitkä olivat todelliset tulokset esimerkiksi säästöjen suhteen.
Pitäisi löytyä kuulemma joku rahoittajataho projektille jossa tutkittaisiin asiaa, mutta kun rahat ohjautuvat joutavanpäiväisiin kehityssuunnitelmien tekoon jotka ehkä ovat tulossa vuosien takana, tai ei toteudu ollenkaan. Laitettaisiin nyt pari nuorta työtöntä Di rakennusinsinööriä hommiin vaikka "tooimeentulokustannuksin" niin saataisiin jotakin tietoa edes aikaan.
Tekesiä, Motivaa sekä virkamiehiä myöden suhtaudutaan rakennetiiveyteen vaikenemalla. Tiiveydellä saavutettaisiin merkittäviä lämmityskustannusten säästöjä ja huoneilman parannuksia. Tiivistäminen on edullista sekä tehokasta.
Tiivistäminen tosin vähentäisi laite- konemyyntiä.
Tiivistäminen ei ole rakennusfirmoille tai laitevalmistajille miljoonabisnestä.
Tuulet, myrskyt ja pakkasilmat lisäävät hataran talon lämpökustannuksia.
Rakennetiiviissä talossa säänvaihtelun vaikutus on vähäinen.
Tämän palstan keskusteluista voi päätellä että eri lämmitysmuotojen markkinoitsijat ovat onnistuneet bisneksissään. Vasta rakenneliitosten tiivistämisen jälkeen lienee eri lämmitystavoista saatava hyöty todellista.
Halpa tapa voi olla parempi kuin autokuormallinen lämmityslaitteen osia.
Tiivistämällä saatu lämmitysenergiasäästö ei ole laitevalmistajille miljoonabisnestä.
Mitä vähemmän kiinteistön rakenneliitoksista vuotaa lämmintä ilmaa sitä vähemmän tarvitsee huoneeseen tuottaa uutta lämmintä ilmaa.
Oikeassa olet: käyttämätön energia on halvinta energiaa.