Ohessa nimimerkki tramtramin iltalehden keskustelupalstalle kirjoittama teksti (hieman lyhenneltynä). On se vaan käsittämätöntä, että sivistysvaltiossa tarvitsee vielä harrastaa rakenteellista simputusta ja hyväksikäyttää heikommassa asemassa olevia. Tästä työttömien hyväksikäytöstä on kirjoitettu näilläkin sivuilla YK-kirje otsakkeella.
Palkattomiin töihin pakotetut
V. 2009 työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 221 000, v. 2010 heitä oli 266 500. Luvut eivät kerro läheskään totuutta työttömien määrästä, sillä luvuista puuttuvat esim. työvoimakoulutuksissa olevat, palkattomiin töihin pakotetut ym. tosiasiallisesti työttömät ja työttömyyskorvauksesta toimeentulonsa saavat. Sen lisäksi vielä tulevat he, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet tai jättäytyneet ulkopuolelle työttömyysturvan. Aito työttömien määrä on ihan jotain muuta kuin virallinen tilasto kertoo. Jotain arviota saa siitä, että työnhakijoita oli v. 2010 keskimäärin 502 700. Vaikka tuossa ei kaikki olekaan työttömiä, niin luvusta myös puuttuvat he, jotka ovat joutuneet tai jättäytyneet ulkopuolelle työttömyysturvan, vaikka työttömiä ovatkin.
Vuoden 2009 aikana uusien työpaikkojen kuukausittainen määrä oli keskimäärin 34 000 ja vuoden 2010 keskimäärin 38 600. Suhteessa työttömiin jo luvut tuollaisenaan osoittavat sen, ettei työtä riitä kaikille. Mutta tilanne ei ole edes työvoimatoimistoon ilmoitettujen avoimien paikkojen osalta noin hyvä, sillä osa työpaikoista on haettavien joukossa muusta syystä kuin siitä, että ne aiottaisiin todella täyttää. Jotain viitettä asiaan saadaan kuluvan vuoden helmikuun työllisyyskatsauksesta, jonka mukaan tuolloin avoimista paikoista on runsaat 17 000 paikka ollut avoinna vähintään 1-2 kk. Tuon lisäksi on niin, että avoimet työpaikat täyttyvät pääasiassa jo työssä olevilla. Työttömiin työnhakijoina suhtaudutaan monien työnantajien taholta hyvin kielteisesti, mikä heikentää heidän työllistymistään. Kiitos sen, että työttömiä on vuosikausia niin hartaasti ja tarkoitushakuisesti leimattu milloin milläkin negatiivisella määreellä.
Palkansaajien ansionkehitys on vuodesta 1996 jälkeen ollut 4-10 % vuositasolla. V. 2008 ansiotaso nousi keskimäärin 5,5 % , v. 2009 4 % ja v. 2010 tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2,6 % . Työttömyyskorvauksista peruspäivärahaan ja samansuuruiseen työmarkkinatukeen ei juuri korotuksia ole herunut. Esim. v. 2006 nämä korvaukset olivat 23,50 e/5 pvää/viikko, v. 2007 23,91 e, v. 2008 24,51, v. 2009 25,63 e, v2010 25,63 e ja v. 2011 25,74 e/pv. Ja nousu prosentteina: v. 2007 1,74 %, v. 2008 2,5 %, v. 2009 4,56 % ja v. 2010 0%, v. 2011 0,43 % .
V. 2009 aloitti työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa 51 100 työtöntä, vuonna 2010 vastaava luku oli 65 086 ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 15 000 (arvioluku). Palkattomaan orjatyöhön pakottaminen on siis vain paisunut.
v. 2009 työvoimakoulutuksessa aloitti 79 200, v. 2010 aloitti 85 200.
Varsin vastenmielinen ilmiö on se, että työttömiä pyritään leimaamaan vajaakuntoisiksi, pääosa pelkästään pitkittyneen työttömyyden vuoksi. Ihmetyttää se, että työttömästä tulee muutamassa kuukaudessa vajaakuntoinen, kun sellaiseksi eivät tule esim. äitiys/vanhempainlomalla tai muista syistä työelämästä pitkäänkin poissaolevat.
V. 2009 vajaakuntoisen työnhakijan leiman sai 66 700 henkilöä, joista palkattomiin töihin pakotettiin 12 969 työtöntä. Vuonna 2010 vajaakuntoisen työnhakijan leiman sai 69 200, heistä n. 15 000 pakotettiin osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan.
Pelkästään työharjoittelun/valmennuksen aloitti siis v. 2009 51 100 henkilöä, joista osa jatkoi luonnollisesti vielä v. 2010. Ja puolestaan v. 2010 aloitti palkattoman työn työharjoittelijoina/työelämävalmennuksessa 65 086 henkilöä ja kuntouttavassa työtoiminnassa v. 2009 12 969 sekä v. 2010 n. 15 000 henkilöä.
Työvoimakoulutuksen aloitti v. 2006 79 200 henkilöä, joista osa tietysti jakoi myös vuoden 2010 puolella. V. 2010 työvoimakoulutuksen aloitti 85 200 henkilöä. Useimmat työvoimakoulutukset sisältävät suureksi osaksi palkattoman työn tekoa ja vain lumeeksi koulutusta.
Useimmiten palkattoman työn tekijä on työmarkkinatuen saaja. Työmarkkinatuki oli v. 2010 25,63 e/pvä. Keskimääräinen kuukausituki on n. 550 e. Koska kyseessä on tuki eikä palkka, vaikka työnteosta maksetaankin, siitä menee veroa 20 %, joten nettotuki on 440 e/kk. Sen lisäksi työtön sai 9 e:n ylläpitokorvauksen työpäiviltä matka- ym. kustannuksiin. Usein tuo ei riitä kattamaan kustannuksia.
Palkattomiin töihin pakotetut
V. 2009 työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 221 000, v. 2010 heitä oli 266 500. Luvut eivät kerro läheskään totuutta työttömien määrästä, sillä luvuista puuttuvat esim. työvoimakoulutuksissa olevat, palkattomiin töihin pakotetut ym. tosiasiallisesti työttömät ja työttömyyskorvauksesta toimeentulonsa saavat. Sen lisäksi vielä tulevat he, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet tai jättäytyneet ulkopuolelle työttömyysturvan. Aito työttömien määrä on ihan jotain muuta kuin virallinen tilasto kertoo. Jotain arviota saa siitä, että työnhakijoita oli v. 2010 keskimäärin 502 700. Vaikka tuossa ei kaikki olekaan työttömiä, niin luvusta myös puuttuvat he, jotka ovat joutuneet tai jättäytyneet ulkopuolelle työttömyysturvan, vaikka työttömiä ovatkin.
Vuoden 2009 aikana uusien työpaikkojen kuukausittainen määrä oli keskimäärin 34 000 ja vuoden 2010 keskimäärin 38 600. Suhteessa työttömiin jo luvut tuollaisenaan osoittavat sen, ettei työtä riitä kaikille. Mutta tilanne ei ole edes työvoimatoimistoon ilmoitettujen avoimien paikkojen osalta noin hyvä, sillä osa työpaikoista on haettavien joukossa muusta syystä kuin siitä, että ne aiottaisiin todella täyttää. Jotain viitettä asiaan saadaan kuluvan vuoden helmikuun työllisyyskatsauksesta, jonka mukaan tuolloin avoimista paikoista on runsaat 17 000 paikka ollut avoinna vähintään 1-2 kk. Tuon lisäksi on niin, että avoimet työpaikat täyttyvät pääasiassa jo työssä olevilla. Työttömiin työnhakijoina suhtaudutaan monien työnantajien taholta hyvin kielteisesti, mikä heikentää heidän työllistymistään. Kiitos sen, että työttömiä on vuosikausia niin hartaasti ja tarkoitushakuisesti leimattu milloin milläkin negatiivisella määreellä.
Palkansaajien ansionkehitys on vuodesta 1996 jälkeen ollut 4-10 % vuositasolla. V. 2008 ansiotaso nousi keskimäärin 5,5 % , v. 2009 4 % ja v. 2010 tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2,6 % . Työttömyyskorvauksista peruspäivärahaan ja samansuuruiseen työmarkkinatukeen ei juuri korotuksia ole herunut. Esim. v. 2006 nämä korvaukset olivat 23,50 e/5 pvää/viikko, v. 2007 23,91 e, v. 2008 24,51, v. 2009 25,63 e, v2010 25,63 e ja v. 2011 25,74 e/pv. Ja nousu prosentteina: v. 2007 1,74 %, v. 2008 2,5 %, v. 2009 4,56 % ja v. 2010 0%, v. 2011 0,43 % .
V. 2009 aloitti työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa 51 100 työtöntä, vuonna 2010 vastaava luku oli 65 086 ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 15 000 (arvioluku). Palkattomaan orjatyöhön pakottaminen on siis vain paisunut.
v. 2009 työvoimakoulutuksessa aloitti 79 200, v. 2010 aloitti 85 200.
Varsin vastenmielinen ilmiö on se, että työttömiä pyritään leimaamaan vajaakuntoisiksi, pääosa pelkästään pitkittyneen työttömyyden vuoksi. Ihmetyttää se, että työttömästä tulee muutamassa kuukaudessa vajaakuntoinen, kun sellaiseksi eivät tule esim. äitiys/vanhempainlomalla tai muista syistä työelämästä pitkäänkin poissaolevat.
V. 2009 vajaakuntoisen työnhakijan leiman sai 66 700 henkilöä, joista palkattomiin töihin pakotettiin 12 969 työtöntä. Vuonna 2010 vajaakuntoisen työnhakijan leiman sai 69 200, heistä n. 15 000 pakotettiin osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan.
Pelkästään työharjoittelun/valmennuksen aloitti siis v. 2009 51 100 henkilöä, joista osa jatkoi luonnollisesti vielä v. 2010. Ja puolestaan v. 2010 aloitti palkattoman työn työharjoittelijoina/työelämävalmennuksessa 65 086 henkilöä ja kuntouttavassa työtoiminnassa v. 2009 12 969 sekä v. 2010 n. 15 000 henkilöä.
Työvoimakoulutuksen aloitti v. 2006 79 200 henkilöä, joista osa tietysti jakoi myös vuoden 2010 puolella. V. 2010 työvoimakoulutuksen aloitti 85 200 henkilöä. Useimmat työvoimakoulutukset sisältävät suureksi osaksi palkattoman työn tekoa ja vain lumeeksi koulutusta.
Useimmiten palkattoman työn tekijä on työmarkkinatuen saaja. Työmarkkinatuki oli v. 2010 25,63 e/pvä. Keskimääräinen kuukausituki on n. 550 e. Koska kyseessä on tuki eikä palkka, vaikka työnteosta maksetaankin, siitä menee veroa 20 %, joten nettotuki on 440 e/kk. Sen lisäksi työtön sai 9 e:n ylläpitokorvauksen työpäiviltä matka- ym. kustannuksiin. Usein tuo ei riitä kattamaan kustannuksia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tarttis varmaan jottai tehrä
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/vieraslajin-istuttamisesta-voi-olla-hyotya-luonnolle
Tuodaan tänne Neek***ä ... Siihen loppuu vikiseminen
Kun sairaslomaa pukkaa niin ei aikaansa orjatöihin hukkaa.
Miten saa sairaslomaa?, kysyn vaan, en ole saanut koko 40v työhistiriani aikana kuin noin kuukaude ja pätkissä.
Nyt olis vaivoja enempikin, mutta lääkäri ei anna, sanoo kyllä tuollasella vaivalla pystyy mihin työhön vaan eli jatkuvalla vatsavaivalla.