Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sdp) haastattelusta nousi kohu, kun YLE:n uutinen 3.10.2011 kertoi, että ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Uutinen jatkoi, että, ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan heidän koulutusmahdollisuutensa eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä. Opetusministeri joutui kiireesti perumaan lausuntonsa heti seuraavana päivänä.
Rupesin perehtymään Tilastokeskuksen koulutustilastoihin ja totesin, että opetusministeri on täysin oikeilla jäljillä. Suomenruotsalaisilla on todellakin huikea yliedustus ylemmässä koulutuksessa, jota vielä pönkitetään erilaisilla ruotsinkielisillä kiintiöillä. Vuonna 2009 yli 15-vuotiaasta väestöstä peruskoulun jälkeisen tutkinnon on suorittanut 66 %. Tässä yllättäen ruotsinkieliset jäävät aliedustetuiksi 2,3 % verran eli tutkinnon suorittaneita on suhteellisesti vähemmän kuin väestöosuus edellyttäisi. Sama koskee keskiasteen tutkintoja (15,6 % aliedustus).
Mutta sitten repeää! Mitä ylempi tutkinto, sen suurempi on suomenruotsalaisten yliedustus; alimmalla korkea-asteella 8,6 %, alemmalla 13,4 % ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa jo 21,5 %. Huipussaan ruotsinkielisten yliedustus on tutkijakoulutuksessa, jossa heillä on 24,1 % yliedustus – lisensiaattitutkinnoissa jopa 33,3 %!
Ministeri Gustafsson totesi, että ”Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmillä voi olla mitään etuoikeuksia.” Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Nämä asiat on nyt syytä selvittää perusteellisesti ja tehdä tarvittavat korjaustoimet. Ei voi olla oikein, että ruotsinkieliset jatkuvasti ohittavat kiintiöittensä ja koulutuspaikkojen ylitarjonnan avulla lahjakkaampia suomenkielisiä.
Lähde: Tilastokeskus
http://www.stat.fi/til/vkour/2009/vkour_2009_2010-12-03_tie_001_fi.html
Rupesin perehtymään Tilastokeskuksen koulutustilastoihin ja totesin, että opetusministeri on täysin oikeilla jäljillä. Suomenruotsalaisilla on todellakin huikea yliedustus ylemmässä koulutuksessa, jota vielä pönkitetään erilaisilla ruotsinkielisillä kiintiöillä. Vuonna 2009 yli 15-vuotiaasta väestöstä peruskoulun jälkeisen tutkinnon on suorittanut 66 %. Tässä yllättäen ruotsinkieliset jäävät aliedustetuiksi 2,3 % verran eli tutkinnon suorittaneita on suhteellisesti vähemmän kuin väestöosuus edellyttäisi. Sama koskee keskiasteen tutkintoja (15,6 % aliedustus).
Mutta sitten repeää! Mitä ylempi tutkinto, sen suurempi on suomenruotsalaisten yliedustus; alimmalla korkea-asteella 8,6 %, alemmalla 13,4 % ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa jo 21,5 %. Huipussaan ruotsinkielisten yliedustus on tutkijakoulutuksessa, jossa heillä on 24,1 % yliedustus – lisensiaattitutkinnoissa jopa 33,3 %!
Ministeri Gustafsson totesi, että ”Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmillä voi olla mitään etuoikeuksia.” Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Nämä asiat on nyt syytä selvittää perusteellisesti ja tehdä tarvittavat korjaustoimet. Ei voi olla oikein, että ruotsinkieliset jatkuvasti ohittavat kiintiöittensä ja koulutuspaikkojen ylitarjonnan avulla lahjakkaampia suomenkielisiä.
Lähde: Tilastokeskus
http://www.stat.fi/til/vkour/2009/vkour_2009_2010-12-03_tie_001_fi.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kieleen perustuvat kiintiöt on ehdottomasti poistettava. Korkeakouluopinnoissa tavoitteen tulee olla tasapuolisuus ja oikeudemukaisuus - ei kieli, ei varallisuus, jne.
Nyt Suomeen on pesiytynyt tyhmempiä ruotsinkielisiä suosiva järjestelmä, johon kuuluu useita ruotsin- tai kaksikielisiä korkeakouluja ja yliopistoja sekiä ylimitoitetut kiintiöt ruotsin kieltä taitaville.
Tilastoja tutkimalla alkaa karu totuus paljastua ja tulemme huolehtimaan, että korjausliikkeet tehdään. Kieli-ilmapiiri on nyt menossa sellaiseen suuntaan.
Ruotsinkielisille ollaan yliopistoissa lisäämässä kiintiöpaikkoja samaan aikaan kun suomenkielisten aloituspaikkoja ollaan vähentämässä. Ennen tätä muutosta esim. kauppakorkeakoulupaikoista 23% on ruotsinkielisillä.
Ruotsinkielisethän pyörittävät tätä maata ja omistavat huomattavan määrän omaisuutta. Kaikki suuret yhtiöt ovat ruotsalaisten omistuksessa. Siksi on luonnollista, että heille myös varataan kauppakorkeakouluista riittävä määrä aloituspaikkoja. Täytyyhän suvun nuorilla olla mahdollisuus suorittaa muodollinen tutkinto, ennen kuin he siirtyvät suurten pörssiyritysten johtotehtäviin.
swedujen omaisuus tulisi kansallistaa
vaikka toki provoilitkin
TOIVOTTAVASTI
:)
Nämä kiintiöt ovat vain hyvä asia Suomelle. Motivoituneet suomenruotsalaiset opiskelevat ahkerammin kuin suomenkieliset. Tämä näkyy erityisesti tutkijakoulutuksessa, jossa ahkerammat ja älykkäämmät suomenruotsalaiset ohittavat vaatimattomammat suomenkieliset opiskelijat.
Mielestäni ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöitä tulee lisätä tuntuvasti Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Suorittavan portaan työvoimapulaan joudutaan miettimään ratkaisuja ja paras ratkaisu onkin tuoda työvoimaa Afrikasta ja Virosta, koska suomalaisen työmiehen palkkatoive on liian suuri. Asiantuntijatehtävissä toimivat ruotsinkieliset ammattilaiset voivat itse päättää palkkansa ja kyllähän ammattilaiselle maksaa mielellään vähän ekstraa.