sateelta tuoksuva tuuli
heittelee päälleni mustia ajatuksia
kuin katkenneita oksia
märät kellastuneet lehdet
iskevät vasten kasvoja
täynnä kaipausta ja surua
sadan vuoden yksinäisyyttä
vaiettuja ajatuksia
heittelee päälleni mustia ajatuksia
kuin katkenneita oksia
märät kellastuneet lehdet
iskevät vasten kasvoja
täynnä kaipausta ja surua
sadan vuoden yksinäisyyttä
vaiettuja ajatuksia
Vastaukset 6
Vanhimmat
syksyn surullinen runo
mutta pidin siitä!
Kiitos vaan, syksy pistää mielen matalaksi. Tai oikeastaan paremminkin tämä hämäryys.
Älä ole vihainen sille tuulelle... jos se saa sinut kirjoittamaan tälläisiä runoja, ei se voi olla kovin paha !
En ole vihainen... Joskus kirjoittamisesta on apua. Ja joskus siitä tuulesta kirjoittamiseen. Kiitos.
Teq:) Kirjoitit surullisesti. Mulle syksy on puolukoita, pihlajanmarjoja ja omenoita pullollaan. Värejä ja makuja. Vaikka syksy on monille masentava, minulle se on kevään ohella parasta aikaa :) En siedä auringossa löhöilyä ja aurinkorantoja ://..
Vaikka sataa, ja sadepisarat kastelevat sinut, voi niistäkin nähdä sateenkaaren ...:)).
Kiitos Laudi,
sateenkaari vaatii näkyäkseen myös auringon. Välillä koko taivas on sadan metrin paksuisessa pilvessä, ei auringon suunnastakaan tietoa.