Sanomalehtiuutisen sitaattioikeus?

Sitaatti ei ole sitaatti, ellet kerro ketä tai mitä siteeraat.

Voithan kertoa lähteet tekstin lopussa niin viitteet ei häiritse lukemista. Jos toisen tekstiä käyttää niin nimi täytyy kyllä aina mainita.

Lähde pitää aina kertoa, mutta mitä lisäarvoa uutissitaatit antavat tarinaasi?

Kiitoksia kommenteistanne, siteeraan sitten kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Idea, jossa lähteet luetellaan kirjan lopussa, on mainio. Kiitos!

Tarina sijoittuu olemassaolevaan pieneen suomalaiseen kylään ja yksi kirjan hahmoista on pelkotiloista kärsivä nainen. Pelkoja lietsovat paikkakunnalla sattuneet rikokset ja onnettomuudet, joista nainen lukee sanomalehdistä. Toki näitä voisi keksiä itsekin, mutta joskus todellisuus on tarua ihmeellisempää. Ajattelin oikeiden uutisten tuovan oman sävynsä kirjaani, pääpaino kerronnassa on kuitenkin uutisten herättämissä tuntemuksissa ja reaktiossa. Tarinani on muutoinkin sekoitus fiktiota ja oikeaa elämää.

Tarinat ovat aina sekoitus fiktiota ja oikeaa elämää, mutta useimmiten jälkimmäistä sovelletaan, ellei kyse ole esimerkiksi elämäkerrasta tai muusta dokumentista, jossa pyritään mahdollisimman objektiiviseen totuuteen.

En ole luovan kirjoittamisen asiantuntija, harrastelija vain, mutta suhtaudun hieman epäillen ideaasi. Antaako oikean elämän pitäminen "oikeana" tarinalle jotain enemmän, kuin jos tekisit fiktiota jossa sovellat vapaasti oikean elämän tapahtumia? Vai tätäkö juuri teetkin?

Jos pidät oikean elämän oikeana, tulee vastaan eettisiä kysymyksiä: esiintyykö tarinassa oikeita ihmisiä ja onko heidän tarinoidensa kertomiseen lupa? Jos sen sijaan soveltaa oikeita tapahtumia ovat ihmisten sattumukset vapaata riistaa.

Mutta nämä ovat vain ajatuksia, en ole nähnyt tekstiäsi joten haparoin ennakkoluulojen hämäryydessä. Käytä kirjoitustasi arvostelijalla jossakin vaiheessa.

Kiitos Fkdl... kommentistasi, ehkä pistän tämän idean vielä uudestaan mietintämyssyn alle.
Tarkoitus oli tosiaan sotkea näitä oikeita uutisia yhteen fiktiiviseen ja jättää oikeat uutiset vain uutisiksi tarinaani. Fiktiivisen uutisen tapahtumia kuvataan sitten monelta kantilta. Kaikki tarinani henkilöt ovat muutoin täysin kuvitteellisia, mutta jotkin tapahtumat kylällä oikeita (esim. tyyliin jokavuotiset joulumyyjäiset).

Mutta otan vinkistäsi vaarin ja harkitsen vielä tätä lähestymistapaa, tuo oikeiden uutisten käyttö tarinan lisämausteena ei ole mitenkään oleellista kokonaisuuden kannalta.

Älä ota liian vakavasti mitä sanoin, kun en tosiaan tunne tarinaasi tarkemmin. Uusia ideoita aina joku epäluuloinen epäilee, mutta niitä kannattaa kehittää koska eihän muuten koskaan mitään uutta synny. Pidä uutiset mukana ja kun jossakin vaiheessa arvostelijalla käsikirjoitusta luetutat, hän voi kertoa oman mielipiteensä perustellummin kuin minä.

Olet siinä mielessä tarinasi kanssa hyvillä jäljillä, että sijoitat sen tuttuun ja paikalliseen ympäristöön. Joku viisas on sanonut, että jos yrittää kirjoittaa universaalin tarinan se onnistuu vain sijoittamalla se kiinteästi pieneen ja paikalliseen. No, joku viisas toki voi sanoa toisinkin. Mutta esimerkiksi Isaac Bashevish Singer on kirjoittanut pääosan teoksisttaan puolanjuutalaisista toisen maailmansodan molemmin puolin, joko Puolassa tai Yhdysvalloissa. Erittäin rajattu ja erityislaatuinen ryhmä, mutta tarinoiden kertoma viesti ihmisestä on täysin ymmärrettävissä eri kulttuureissa. Voitti tuotannostaan jopa Nobelin.