MP3-musiikkia pidettiin vielä 90-luvun lopussa cd-tasoisena, mutta todellisuushan on kaukana siitä. Oli MP3:n bittinopeus mitä vain, pilalla mikä pilalla.
Varsinkin hifilaitteilla kuunneltaessa esiin tulee MP3:n syynteettimäinen ääni. Viulun äänen kyllä tunnistaa viuluksi, mutta ikään kuin se olisi synteettinen eli keinotekoinen ääni eikä oikeasta akustisesta viulusta tallennettu.
Samoin voimakasta akustiikkaa sisältävät äänitteet ovat yhtä kuraa MP3:na. Myös diskantin tarkkuus ja heleys on kateissa. Sellainen keinotekoinen fiilis rasittaa.
Ja nyt puhun vain MP3-teknologiasta. MP3-soittimien suorituskyky on sitten ihan oma juttunsa. Puhelimet täyttä skeidaa, Apple Ipod siedettävämpi. Kohinaa, säröä, tehonpuutetta jne.
Mutta auta armias, kun työntää oikean cd-audio-levyn soittimeen: se kuulaus, vapaus ja raikkaus on ihan uskomaton!
Olen valmis käyttämään isoja ja kömpelöitä cd-levyjä vain saadakseni hyvää ääntä ja nautintoa. MP3 oli minulle pettymys.
Testattu:
MP3 ---> SPDIF ---> Burr&Brown D/A-muunnin kuulokevahvistin ---> hifi-kuulokkeet Audiotechnica ATH
Varsinkin hifilaitteilla kuunneltaessa esiin tulee MP3:n syynteettimäinen ääni. Viulun äänen kyllä tunnistaa viuluksi, mutta ikään kuin se olisi synteettinen eli keinotekoinen ääni eikä oikeasta akustisesta viulusta tallennettu.
Samoin voimakasta akustiikkaa sisältävät äänitteet ovat yhtä kuraa MP3:na. Myös diskantin tarkkuus ja heleys on kateissa. Sellainen keinotekoinen fiilis rasittaa.
Ja nyt puhun vain MP3-teknologiasta. MP3-soittimien suorituskyky on sitten ihan oma juttunsa. Puhelimet täyttä skeidaa, Apple Ipod siedettävämpi. Kohinaa, säröä, tehonpuutetta jne.
Mutta auta armias, kun työntää oikean cd-audio-levyn soittimeen: se kuulaus, vapaus ja raikkaus on ihan uskomaton!
Olen valmis käyttämään isoja ja kömpelöitä cd-levyjä vain saadakseni hyvää ääntä ja nautintoa. MP3 oli minulle pettymys.
Testattu:
MP3 ---> SPDIF ---> Burr&Brown D/A-muunnin kuulokevahvistin ---> hifi-kuulokkeet Audiotechnica ATH
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä sillä bittinopeudella on iso merkitys. Omien kokemusten mukaan suunnilleen näin:
128 kbit/s - Kuulostaa selvästi huonolta.
192 kbit/s - Kuulostaa jo ihan kohtuulliselta, mutta kun vertaa häviöttömään, huomaa kyllä selvästi, että tuosta mp3:sta puuttuu jotain.
320 kbit/s - Eroa häviöttömään pakkaukseen (flac) äänitteestä riippuen vaikea ellei mahdoton huomata tietokonekäytössä omalla kokoonpanollani.
(Omassa tietokonekokoonpanossani D/A muuntimena toimii kohtuullisen kelvollinen äänikortti tietokoneen sisällä. Ulkoinen saman tasoinen D/A muunnin olisi ehkä parempi, mutten tähän hätään pysty vertailemaan kuulisinko eroa.)
Levytila on nykyisin niin halpaa, ettei tuossa 320 kbit/s mp3:ssa ole välttämättä paljoa järkeä. Täysin häviötön flac vie van tuplamäärän tilaa, eikä tarvitse miettiä puuttuuko äänitteestä jotain. Itse olen päätynyt kuuntelemaan tietokoneelta flac-formaatissa.
Testattu:
mp3 / flac --> Terratec äänikortti (D/A muunnin Wolfson WM8770 (106dB SNR, -96 dB THD)) --> Stax SRM-252 II vahvistin --> Stax SR-202 elektrostaattiset kuulokkeet
Kaikki testatut mp3:t tehty Lame encoder 3.98.4 versiolla VBR (variable bit rate) asetuksella.
Mainittakoon myös että AAC pakkaus muoto on huomattavasti parempi kuin mp3, kun laadullista eroa katsotaan. Ei toki voita pakkaamatonta muotoa, mutta huonommillakin bittinopeuksilla parempi kuin mp3.