ei fakta,ei fiktio,vain oma subjektiivinen käsitys

querria

Minulle kävi kuten näissä foorumeissa riskinä on käydä, kirjoitin pitkän,pitkän kirjoituksen miten itse asiat koen ja se hävisi, ettenkö sanoisi, kauniisti bittiavaruuteen. Aloitin asian niin, että olen pitkään seurannut vakikeskustelijoiden mielipiteitä, ja päätin kerrankin osallistua (lynett, M.B, temppuilija, Henna ym. monet muut kenen nimimerkkejä en nyt valitettavasti muista, mutta jotka ovat aivan yhtä arvokkaita)keskusteluun. Tarkoitukseni oli selventää omasta, subjektiivisesta käsityksestäni sitä, mitä ajattelen narsismista, narsisteista tai narsistien uhreista. Uskon, että jokaisella kirjoittajalla on kristallinkirkas käsitys oikeasta/väärästä ja siitä mikä on subjektiivinen totuus tai mikä tuntuu siltä, että se on ihmisen vääristämä totuus omasta itsestään. Koska "kertakaikkiaan hieno kirjoitelmani" hävisi siis tiedottomuuteen, voin päätyä vain asiani ydinkohtiin. Jokaisella ihmisellä, ja tämä on kirjoitukseni ainoa tieteellinen fakta, on oma haavoittumiskynnyksensä/stressinsietokykynsä. Se, mikä se kenelläkin on, ei tee ihmisestä sen huonompaa tai parempaa se vain on. Tässä siis lyhykäisyydessään kirjoittamani 5000 merkkiä (joo, harmittaa). Omalta subjektiiviselta kannaltani uskon, että jokainen ns. narsistisuuten perustuva suhde, perustuu kokijan omaan emotionaaliseen haavaan. Se ei ei kumoa lainkaan sitä ajatusta/tunnetta, että toinen kohtelisi väärin, rikkoisi sisimpää, tekisi elämästä helvettiä. Mielestäni kysymys on kuitenkin siitä, että jokin ihmisessä, vaikkakin alitajuntaisesti, sukeltaa tuohon suhteeseen. Rakastuu, kuin ei koskaan aikaisemmin, tuntee elävänsä, tuntee tulevansa nähdyksi. Ja kyllä, niin valitettavaa kuin se onkin, vastapuoli on juuri se. joka haluaa parantaa omat haavansa. Kysymys on siitä, kun Sinä tunnet että juuri hän kuuntele sinua, hän ajattelee että Sinun avullasi hän parantaa jotakin, mitä ei edes tunnista, mutta Sinä herätät hänessä sen, mitä hän haluaa. Ja siitä hetkestä, teidän välilläne alkaa tanssi, jossa kummallakin on tarkoin määrätyt askeleet. Itse tälläiset suhteet kokeneena uskon, että kumpikin valitsee toisensa, koska se on ainoa asia mikä on tuttua. En tiedä sitäkään, onko olemassa uhreja ja narsisteja, vaan onko olemassa vain haavoittuneita ihmisiä, joista toinen on valinnut/katsonut ansainneensa lisää tuskaa ja toinen selviää sillä että tekee niin. Kirjoituksessa, jonka onnistuin hävittämään bittiavaruuteen, analysoin tätä asiaa huomattavasti tarkemmin. Mutta nyt täytyy myöntää, etten enää jaksa toistaa kaikkea ja kaikki mitä nyt kirjoitan, jää selittämättä ja raakileeksi. Perimmäinen uskoni kuitenkin on, että harvoin narsistisissa suhteissa on äärimmäistä pahaa tai narsistien uhreissa äärimmäistä hyvää. Suomalaisen sananlaskun mukaan "vakka kantensa valitsee." Ja minä en ole siis kertomassa ettei ole narsistisia suhteita tai että ne eivät tekisi kipeää, minä tiedän että tekevät. Mutta olen myös tietyllä tavalla matkalla omassa elämässäni, ja ymmärrän oman roolini ja oman tarpeeni niiden syntymiseen/ylläpitoon. Vaikka tuntuisi kuinka kritisoivalta tai kurjalta nähdä oma roolinsa/tarpeensa/murskaantumisensa ko. suhteessa, toivon että jaksat katsoa syvälle itseesi, et syyttäen tai tuomiten, vaan hyväksyen. miksi tarvitsit tiellesi tämän. Ja lopulta, ei sinun tarvitse ottaa vastuuta kenestäkään muusta (paitsi lapsista), ei sinun tarvitse kertoa miten pitää elää, ei sinun tarvitse saada ymmärtämään. Se on hänen valintansa, hänen menetyksenä, ei sinun. Jos hän on narsisti, niin voi,voi,ehkä hän on silti onnellinen, ehkä hän ei koskaan ymmärrä, ehkä se on hänelle parempi koska hänen onnensa on kiinni siitä. Et Sinä voi häntä muuttaa, tärkeintä on vain ymmärtää se, löytää omat haavansa ja niiden paranemisen kautta päästä irti katkeruudesta, vihasta ja kaipuusta siihen että jonakin päivänä toisen ymmärrys kokisi ihmeen, koska ei niin käy. Mutta Sinulla on elämäsi, kun parannat omat haavasi olet jo matkalla. Ja matkalla ymmärrät, että voit olla ainoastaan itsesi uhri, et kenenkään muun. Ja kun löydät itsesi, löydät kaiken mitä on tarpeellista. Ja vielä tähän loppuun, vaikka tämä teksti ei nyt ollut se alkuperäinen, niin vielä nimimerkille lynett; vilpittömästi mielettömän analyyttisiä ja fiksuja ajatuksia.

30

152

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • M.B.

      :) Hui, ihan ihokarvat nousivat pystyyn, oli kuitenkin hieno kirjoitus bittiavaruuden nielaiseman tilalle.

      (kannattaa joskus kun jotakin hipaisee, usein läppärillä, sillä seurauksella, että teksti katoaa, niin kokeilla "kumoa" - toimintoa. En kylläkään muista että olisin kokeillut, että toimiiko näin palstayhteydessä, mutta pariin kertaan onnistunut muuten saamaan kadottamani hipaisuhävitykset takaisin)

      • minusta ver2.0 on aina parempi - hieno aloitus

        Itsen kautta on mielestäni ainoa lähestymistapa koko ilmiöön. Ja Lynen tekstit - ne on rautaa.


      • M.B.

      • airreuq
        M.B. kirjoitti:

        Juu, ei kakkosversioissa mitään pahaa ole.

        Satuin törmäämään kuvaan ja ajattelin jatkaa kuvallista perinnettä yhden kuvan verran vaikka tähän:

        http://www.hs.fi/juttusarja/taidesalonki/artikkeli/Helmikuun teos Anna Retulaisen Blue/1135263501915

        Mutta vielä ennen poistumistani nukkumaan, haluaisin painottaa, koska ensimmäisessä versiossa se mielestäni oli "kauniisti kommentoitu". En mitenkään halua loukata kenenkään subjektiivista totuutta, en heidän jotka ovat narsistien uhreja ja jotka ajattelevat että heidän eksistantiaalinen olemuksensa jollakin tavalla rakentuu siitä, tai että heidän ongelmansa juontuvat täysin siitä. Kunnioitan sitä heidän totuutenaan, koska se voisin olla yhtälailla minä, jonka ajatus olisi jäänyt kiinni uhriuteen. Ei kukaan, ei koskaan halua tuntea tulleensa väärinkohdelluksi tai emotionaalisesti syvästi loukatuksi. Koska se on täysin totta, ja ihmiselle joka sen kokee se on suurin emotionaalinen loukkaus ja tuska jonka voi kokea. Tarkoitukseni oli "herätellä" ymmärtämään, miksi niin tapahtuu. En myöskään voi todeta että uhri valitsee aina uhrin osansa, koska sekin olisi valhetta. Miljoonat ihmiset joutuvat uhreiksi ilman syytään esim. seksuaalisen suuntautumisensa, rotunsa, uskontonsa, sukupuolensa yms. takia. En väiti, että 6 miljoonaa keskitysleirille lähetettyä juutalaista valitsi uhriutuensa. Mutta voin sanoa, että heidänkin joukossaan oli niitä, jotka eivät suostuneet olemaan uhreja vaan selvisivät, kuka pienemmin, kuka isoimmin traumoin, ja rakensivat uudelleen elämänsä. Uhriutuminen, myös silloin, kuin se ei millään tavalla ole oma valinta. voi olla silta selviytymiseen. Ja niinkuin voin vain kuvitella miten vaikeaa ko.henkilöillä oli selvitä, voin myös uskoa, että ettei ole helppoa irroittaa itseään toimimattomasta suhteesta, ehkä on helpompi nähdä toisen narsistisuus tai väkivaltaisuus, ja kompensoida sitä omalla marttyyriudellaan: minä parannan kaiken, se on minun kutsumukseni, se on minun tarpeeni, minun elämäni tarkoitus. Ja ehkä se, riippuvuus siitä tavasta elää, on juuri se, mitä tarvitsee itse selviytyäkseen omista haavoistaan. Ja sillä hetkellä se varmasti on juuri oikea tapa selviytyä, ainoa tapa, ja siksi juuri en halua kritisoida ketään, kuka kertoo suhteestaan, jossa kokee oman minänsä hajoavan. Ainoana, pienenä, tällä hetkellä ehkä käsittämättömänä vaihtoehtona, ja huom! vain omana totuutenani, voisin sanoa: "Kun tapasin sinut, en tavannut sinua, vaan sinun halusi olla sinä:" Ja tämän runoni voi lukea myös toisin päin. Hyvää yötä, tällekin päivälle jotain uutta kun viimein kirjoitin, tai taisi se olla jo eilisen puolella:) Ja nyt taitaa hävitä tämäkin kun en muistanut kirjautua sisälle. No anyway, have a great monday...


      • airreuq kirjoitti:

        Mutta vielä ennen poistumistani nukkumaan, haluaisin painottaa, koska ensimmäisessä versiossa se mielestäni oli "kauniisti kommentoitu". En mitenkään halua loukata kenenkään subjektiivista totuutta, en heidän jotka ovat narsistien uhreja ja jotka ajattelevat että heidän eksistantiaalinen olemuksensa jollakin tavalla rakentuu siitä, tai että heidän ongelmansa juontuvat täysin siitä. Kunnioitan sitä heidän totuutenaan, koska se voisin olla yhtälailla minä, jonka ajatus olisi jäänyt kiinni uhriuteen. Ei kukaan, ei koskaan halua tuntea tulleensa väärinkohdelluksi tai emotionaalisesti syvästi loukatuksi. Koska se on täysin totta, ja ihmiselle joka sen kokee se on suurin emotionaalinen loukkaus ja tuska jonka voi kokea. Tarkoitukseni oli "herätellä" ymmärtämään, miksi niin tapahtuu. En myöskään voi todeta että uhri valitsee aina uhrin osansa, koska sekin olisi valhetta. Miljoonat ihmiset joutuvat uhreiksi ilman syytään esim. seksuaalisen suuntautumisensa, rotunsa, uskontonsa, sukupuolensa yms. takia. En väiti, että 6 miljoonaa keskitysleirille lähetettyä juutalaista valitsi uhriutuensa. Mutta voin sanoa, että heidänkin joukossaan oli niitä, jotka eivät suostuneet olemaan uhreja vaan selvisivät, kuka pienemmin, kuka isoimmin traumoin, ja rakensivat uudelleen elämänsä. Uhriutuminen, myös silloin, kuin se ei millään tavalla ole oma valinta. voi olla silta selviytymiseen. Ja niinkuin voin vain kuvitella miten vaikeaa ko.henkilöillä oli selvitä, voin myös uskoa, että ettei ole helppoa irroittaa itseään toimimattomasta suhteesta, ehkä on helpompi nähdä toisen narsistisuus tai väkivaltaisuus, ja kompensoida sitä omalla marttyyriudellaan: minä parannan kaiken, se on minun kutsumukseni, se on minun tarpeeni, minun elämäni tarkoitus. Ja ehkä se, riippuvuus siitä tavasta elää, on juuri se, mitä tarvitsee itse selviytyäkseen omista haavoistaan. Ja sillä hetkellä se varmasti on juuri oikea tapa selviytyä, ainoa tapa, ja siksi juuri en halua kritisoida ketään, kuka kertoo suhteestaan, jossa kokee oman minänsä hajoavan. Ainoana, pienenä, tällä hetkellä ehkä käsittämättömänä vaihtoehtona, ja huom! vain omana totuutenani, voisin sanoa: "Kun tapasin sinut, en tavannut sinua, vaan sinun halusi olla sinä:" Ja tämän runoni voi lukea myös toisin päin. Hyvää yötä, tällekin päivälle jotain uutta kun viimein kirjoitin, tai taisi se olla jo eilisen puolella:) Ja nyt taitaa hävitä tämäkin kun en muistanut kirjautua sisälle. No anyway, have a great monday...

        "miksi tarvitsit tiellesi tämän."

        ja

        "Ja ehkä se, riippuvuus siitä tavasta elää, on juuri se, mitä tarvitsee itse selviytyäkseen omista haavoistaan. "

        Aikoinaan oli itselleni tuhoisa suhde vain yksi elämän ongelmista, ja suhteen loppupuolella kävin toisinaan psykologin juttusilla. Olin jo päässyt päätökseen suhteen loppumisesta, mutta jotenkin annoin itseni imeytyä vielä hetkeksi takaisin. Kirosin psykologille itseäni. Kuinka typerä voi ihminen olla! Psykologi kehoitti jättämään pahimmat itsesyytökset. Hän näki asian niin, että jollain tavalla olin kokenut tarvitsevani sen. Viimeisen yrityksen? Viimeisen naulan arkkuun? Joka tapauksessa, sain kai mitä tarvitsin, sillä lopulta pystyin suhteesta vapautumaan.

        Tuosta suhteesta ja ihmisestä kesti aikansa toipua, mutta samalla olen oppinut paljon itsestäni. Minussa oli/_on_ heikkouksia ja piirteitä, jotka suhteeseen ajoivat ja joita toinen saattoi käyttää hyväkseen. Kokemus ja siitä seurannut itsetutkiskelu opettivat. En ole kylmempi, mutta hieman vahvempi olen, väittäisin. Itsetuntemus ja -tunto ovat paremmalla tolalla, vaikka oppimista on paljon jäljellä.

        Alkuperäisen tekstin katoaminen on aina harmillista, varsinkin kun on sanojansa ajan kanssa miettinyt. Kiitos siitä, että jaksoit vielä uudelleen ajatuksistasi kirjoittaa :)


    • xcch

      " Itse tälläiset suhteet kokeneena uskon, että kumpikin valitsee toisensa, koska se on ainoa asia mikä on tuttua."

      Kiitos kattavasta kirjoituksesta, siinä on paljon asiaa.

      Kirjoitan lyhyesti koska ei ole aikaa kovin paljon. Exälle kehittyi alkoholisimi meni n. 10 v ennenkuin tuli selväksi mistä oli kyse. Exä raitistui miinnesota hoidossa joilloin kävin läpi kaikki vaiheet, minnesota viikon perhekurssi, vuosia al-alannonissa ja avoimissa AA-kerhoissa. Silloin kävin kaikki kuvailemasi asiat läpi omalta kohdalta. Exän raittius ei kuitenkaa pitänyt joten erottiin.

      Miksi menin suhteeseen nph:n kanssa, kyllä tunnistin kasan häiriötiloja, mutta en ollut koskaan kuullut nph narsimista. Meni n. 10 v suhteessa ennenkuin kuulin moisesta syndroomasta. Nph perustuu petokseen, näyttelemiseen, nph houkuttelee suhteeseen näyttelemällä jotain aivan muuta kuin mitä on.

      Hän on siinä hyvin taitava, hän on ymmärtäväinen, empaattinen, ajatteleva, rakastava. Vääryyksiä kärsinyt, väärin ymmärretty, ollut huonotuuri lähellä olevien ihmisten kanssa, hän on ollut aina rehellinen ja muut huijareita. Voi kertoa monia esimerkkejä taapuksita jossa hän on ollut rehellinen jne. Näyttelyä ja narsista valehtelua, totuus tulee vähitellen esiin suhteessa, mutta tavalla josta ei saa selvää miksi asiat on pielessä.

      Kyse useimpien kohdalla ei ole siitä että on löytänyt jollakin tavalla " sairaan ihmisen" jonka sairaus kompensoi tai vetoaa omiin puutteisiin, vaan luulee löytäneensä ihmisen jolla on asiat kunnossa. Minun taustoilla tämä oli ymärrettävästi korkealla sijalla, mutta en voinut käsittää että jollakin voisi olla "selvinpäin" pää pahemassa kunnossa kuin juovalla alkoholistilla ja ennekaikkia hämmästyttävä kyky näytellä jotain muuta kuin mitä on.

      Usein yleistetään asiat koskemaan kaikkia alueita, esim murhaaja psykopaatti saa vankilaan kasottain rakkaus ja kostintakirjeitä. Vaikka luonnehäiriö ja sen julmat seuraukset ovat tiedossa. Tämän perusteella oletetaan että nph on samalla tavalla selvästi nähtävissä, mutte siitä ei välitetä koska se täyttää meissä olevan jonkin tarpeen. Harvoissa tapauksissa näin voi ollakkin ja "uhri" luulee että näin on kaikissa tapauksissa. Kertoo selvittyään, että näin on eikä usko oman kokemuspohjan myötä muuta ja olettaa että toinen "uhri " ei ole vai vielä perillä mielensä heikkouksista.

      Joten tämä syndrooma yhdistetään virheellisesti tavallisen nph suhteitten alkuun, Tottakai koneeet nph ihmiset havaitsee kohteessaan myös tällaiset tarpeet ja osaavat muuntautua sellaisiksi, eli näytellä.

      Kaikki huijaus perustuu siihen että voitaa "uhrin" luottamus, tätä käyttävät baareissa naisten iskijät joista eräs totesi haastettelussa, että kun toisen saa puhumaan omista asioista, niin silloin hänen luottamus on voitettu ja saalis on viimeistelyä varten valmis.

      Jos tuntee nph:t, niin on suhteellisen helppo testata onko henkilöllä nph. Eli vedättää nph:ta ja tarkailla reaktioita.
      Mutta silloin kun ei tiedä, niin lankaan menee helposti. Kokenut Nph voi näytellä helposti usean eri ihmisen tyyliä ja hioutua valitsemansa "uhrin" mukaan.

      Nyt tällä tietotaidolla pystyn ohjaamaan päinvastoin ohjaamaan nph ihmisiä, heillä on omat heikot kohtansa.

      • 5+15

        "Kaikki huijaus perustuu siihen että voitaa "uhrin" luottamus, tätä käyttävät baareissa naisten iskijät joista eräs totesi haastettelussa, että kun toisen saa puhumaan omista asioista, niin silloin hänen luottamus on voitettu ja saalis on viimeistelyä varten valmis."

        Kyllä. Ja en usko, että kukaan uhri tietoisesti valitsee sellaisen ihmisen kuin narsisti on vaan narsisti valehtelee niin uskottavasti, että uhri luulee valinneensa ihan toisenlaisen ihmisen kuin tämä todellisuudessa on. Narsisti aloittaa myös manipuloimisensa ja mtätöimisensä heti suhteen alussa, mutta käyttää niin ovelia psykologisia konsteja ja tunkeutuu uhrinsa mieleen, joten siinä vaiheessa kun uhri huomaa että narsisti ei ole "normaali", on jo niin paljon tuhoa tapahtunut uhrin mielessä, että eroaminen on huomattavasti vaikeampaa. Usein narsisti aloittaa myös ensimmäisestä eroyrityksestä painostamisen ja jopa itsemurhalla uhkailun, johon uhrin on pakko suhtautua kylmästi päästäkseen narsistista eroon, mutta kylmästi suhtautuminen tällaiseen on empaattiselle ja normaalille ihmiselle tosi vaikeaa. Tavallinen ihminen ei ole koko ajan ihmissuhteessaan varuillaan ja tietoisesti pysty tarkkailemaan narsistin "psykologisia, vaikeastikin tunnistettavia manipuloimis- ja alistamiskaavoja", koska tavallisissa suhteissa ei tarvitse olla koko ajan varuillaan, puolustautua koko ajan ja olla tietoinen siitä, mitä toinen omalle psyykelle tekee. Tällaisissa suhteissa vakka ei valitse kanttaan, vaan luulee aloittaneensa suhteen henkilön kanssa, jolla on tunteet olemassa.


      • 14
        5+15 kirjoitti:

        "Kaikki huijaus perustuu siihen että voitaa "uhrin" luottamus, tätä käyttävät baareissa naisten iskijät joista eräs totesi haastettelussa, että kun toisen saa puhumaan omista asioista, niin silloin hänen luottamus on voitettu ja saalis on viimeistelyä varten valmis."

        Kyllä. Ja en usko, että kukaan uhri tietoisesti valitsee sellaisen ihmisen kuin narsisti on vaan narsisti valehtelee niin uskottavasti, että uhri luulee valinneensa ihan toisenlaisen ihmisen kuin tämä todellisuudessa on. Narsisti aloittaa myös manipuloimisensa ja mtätöimisensä heti suhteen alussa, mutta käyttää niin ovelia psykologisia konsteja ja tunkeutuu uhrinsa mieleen, joten siinä vaiheessa kun uhri huomaa että narsisti ei ole "normaali", on jo niin paljon tuhoa tapahtunut uhrin mielessä, että eroaminen on huomattavasti vaikeampaa. Usein narsisti aloittaa myös ensimmäisestä eroyrityksestä painostamisen ja jopa itsemurhalla uhkailun, johon uhrin on pakko suhtautua kylmästi päästäkseen narsistista eroon, mutta kylmästi suhtautuminen tällaiseen on empaattiselle ja normaalille ihmiselle tosi vaikeaa. Tavallinen ihminen ei ole koko ajan ihmissuhteessaan varuillaan ja tietoisesti pysty tarkkailemaan narsistin "psykologisia, vaikeastikin tunnistettavia manipuloimis- ja alistamiskaavoja", koska tavallisissa suhteissa ei tarvitse olla koko ajan varuillaan, puolustautua koko ajan ja olla tietoinen siitä, mitä toinen omalle psyykelle tekee. Tällaisissa suhteissa vakka ei valitse kanttaan, vaan luulee aloittaneensa suhteen henkilön kanssa, jolla on tunteet olemassa.

        Olen pitkälti samaa mieltä, mutta mistä johtuu että joku ulkopuolinen näkee heti alusta asti narsistin läpi, mutta uhri näkee sen vasta myöhemmin? Onko niin että uhri haluaa uskoa ne narsistin valheet niin paljon että ne menevät läpi?


      • xcch
        14 kirjoitti:

        Olen pitkälti samaa mieltä, mutta mistä johtuu että joku ulkopuolinen näkee heti alusta asti narsistin läpi, mutta uhri näkee sen vasta myöhemmin? Onko niin että uhri haluaa uskoa ne narsistin valheet niin paljon että ne menevät läpi?

        "Olen pitkälti samaa mieltä, mutta mistä johtuu että joku ulkopuolinen näkee heti alusta asti narsistin läpi, mutta uhri näkee sen vasta myöhemmin?"

        Eivät huomaa, tavallisen häirikön voivat huomata mutta eivät nph:ta.
        Nph osaa näytellä myös muille kunnollista ja sitä hän jaksaa tehdä vaikka loppu elämänsä. Onhan tällä palstallakin kokemuksia joissa ovat kateellisia narsun puolisolle siitä että on löytänyt noin "miellyttävän puolison." Vaikka toinen on koti oloissa erittäin huonosti käyttäytyvä.

        Minunkaan sukulaisista vain kaksi tietää tietää että olen nph:n kanssa naimisissa, koska olen sen heille kertonut.. Vaikka olemme myös muiden kanssa jatkuvasti tekemisissä, niin heillä ei ole tietoa.

        Jos olemme liikaa tekemissisä, niin narsu alkaa oireilemaan, mutta purkaa paineensa minuun syyttämällä minun sukulaisia milloin mistäkin. Näyttely raastaa narsistin hermoja näköjään aikatavalla.

        Eikä tavallinen ihminen ymmärrä mistä on kyse, vaikka kertoisikin, niin uskomatonta se on. Eihän täälläkään kaikki usko vaikka koko netin asiantuntija lausunnot on käytössä ja lisäksi tämän palstan kokemukset..


      • M.B.
        xcch kirjoitti:

        "Olen pitkälti samaa mieltä, mutta mistä johtuu että joku ulkopuolinen näkee heti alusta asti narsistin läpi, mutta uhri näkee sen vasta myöhemmin?"

        Eivät huomaa, tavallisen häirikön voivat huomata mutta eivät nph:ta.
        Nph osaa näytellä myös muille kunnollista ja sitä hän jaksaa tehdä vaikka loppu elämänsä. Onhan tällä palstallakin kokemuksia joissa ovat kateellisia narsun puolisolle siitä että on löytänyt noin "miellyttävän puolison." Vaikka toinen on koti oloissa erittäin huonosti käyttäytyvä.

        Minunkaan sukulaisista vain kaksi tietää tietää että olen nph:n kanssa naimisissa, koska olen sen heille kertonut.. Vaikka olemme myös muiden kanssa jatkuvasti tekemisissä, niin heillä ei ole tietoa.

        Jos olemme liikaa tekemissisä, niin narsu alkaa oireilemaan, mutta purkaa paineensa minuun syyttämällä minun sukulaisia milloin mistäkin. Näyttely raastaa narsistin hermoja näköjään aikatavalla.

        Eikä tavallinen ihminen ymmärrä mistä on kyse, vaikka kertoisikin, niin uskomatonta se on. Eihän täälläkään kaikki usko vaikka koko netin asiantuntija lausunnot on käytössä ja lisäksi tämän palstan kokemukset..

        Meidän muiden uskon perässäkö sä täällä olet?? Herätys pahvi.

        Jos olisit ihan oikeasti tekemässä päätöksiä, jotka koskevat elämääsi, niin ei sulla kiinnostaisi pätkän vertaa se, että uskommeko me muut sinua vai emme :D

        Niin se vaan menee. Ja jos teillä kerran on lapsia, niin aika pelottavaa antaa lasten kasvaa tunnekylmässä vanhempien välisessä suhteessa. Toivottavasti se kompensoituu jollakin, edes yhdellä normaalilla parisuhde-esimerkillä, jossa on läsnä erilaista olemista. Tuohan saattaa jo kohta vaikuttaa lastesi tulevaisuuden omiin tiedostamattomiin valintoihin ja siihen, minkälaisen kumppanin itse itselleen valitsevat ja miten tätä sitten tiedostamattaan kohtelevat......


      • nrt
        14 kirjoitti:

        Olen pitkälti samaa mieltä, mutta mistä johtuu että joku ulkopuolinen näkee heti alusta asti narsistin läpi, mutta uhri näkee sen vasta myöhemmin? Onko niin että uhri haluaa uskoa ne narsistin valheet niin paljon että ne menevät läpi?

        Se narsisti jonka kanssa itse olin pystyi kyllä herättämään useimpien sellaisten ihmisten luottamuksen, jotka eivät häntä ihan läheisesti tunteneet. En usko että ainakaan alussa uhri haluaa uskoa narsistien valheita, en tiedä sitten kun suhde on jatkunut pidempään ja narsisti on sekoittanut uhrinsa mielen syyllistämisillään (ja vakninkin muistaakseni sanoo että "narsisti tunkeutuu uhrinsa mieleen kuin loinen tmv) niin onko uhri jo niin vieraantunut omasta itsestään että haluaakin jossain vaiheessa uskoa, ainakin osittain.
        Ehkä sellainen ihminen jolla on ollut mahdollisuus seurata narsistin toimintaa ulkopuolisena ja jolla ulkopuolisella on kokemusta "pahoista" ihmisistä mutta itsetunto tallella, voi helpommin vaistota sen millainen narsisti saattaa olla. Ehkä sellainen jolla ei ole ollut kovin pahoja kokemuksia toisista ihmisistä on helpompi narsistin uhri? Tai sitten toisaalta kyllä joku sellainen, jonka itsetunto on ihan poljettu johtuen hänen aikaisemmista kokemuksistaan ajattelee että ei ansaitse parempaa? En tiedä.


      • xcch
        5+15 kirjoitti:

        "Kaikki huijaus perustuu siihen että voitaa "uhrin" luottamus, tätä käyttävät baareissa naisten iskijät joista eräs totesi haastettelussa, että kun toisen saa puhumaan omista asioista, niin silloin hänen luottamus on voitettu ja saalis on viimeistelyä varten valmis."

        Kyllä. Ja en usko, että kukaan uhri tietoisesti valitsee sellaisen ihmisen kuin narsisti on vaan narsisti valehtelee niin uskottavasti, että uhri luulee valinneensa ihan toisenlaisen ihmisen kuin tämä todellisuudessa on. Narsisti aloittaa myös manipuloimisensa ja mtätöimisensä heti suhteen alussa, mutta käyttää niin ovelia psykologisia konsteja ja tunkeutuu uhrinsa mieleen, joten siinä vaiheessa kun uhri huomaa että narsisti ei ole "normaali", on jo niin paljon tuhoa tapahtunut uhrin mielessä, että eroaminen on huomattavasti vaikeampaa. Usein narsisti aloittaa myös ensimmäisestä eroyrityksestä painostamisen ja jopa itsemurhalla uhkailun, johon uhrin on pakko suhtautua kylmästi päästäkseen narsistista eroon, mutta kylmästi suhtautuminen tällaiseen on empaattiselle ja normaalille ihmiselle tosi vaikeaa. Tavallinen ihminen ei ole koko ajan ihmissuhteessaan varuillaan ja tietoisesti pysty tarkkailemaan narsistin "psykologisia, vaikeastikin tunnistettavia manipuloimis- ja alistamiskaavoja", koska tavallisissa suhteissa ei tarvitse olla koko ajan varuillaan, puolustautua koko ajan ja olla tietoinen siitä, mitä toinen omalle psyykelle tekee. Tällaisissa suhteissa vakka ei valitse kanttaan, vaan luulee aloittaneensa suhteen henkilön kanssa, jolla on tunteet olemassa.

        "Tällaisissa suhteissa vakka ei valitse kanttaan, vaan luulee aloittaneensa suhteen henkilön kanssa, jolla on tunteet olemassa."


        Juuri noin minulle kävi kuten myös sulle, jos tietoisesti valitsi nph:n, niin toki olisi jonkin puute tai elämä liiana yksitoikkoista ilman ongelmia. :) Mytta nyt ei tosiaan ole ollut noista asioista kyse vaan luottamuksesta väärään ihmiseen.


      • Sairas taivas
        xcch kirjoitti:

        "Olen pitkälti samaa mieltä, mutta mistä johtuu että joku ulkopuolinen näkee heti alusta asti narsistin läpi, mutta uhri näkee sen vasta myöhemmin?"

        Eivät huomaa, tavallisen häirikön voivat huomata mutta eivät nph:ta.
        Nph osaa näytellä myös muille kunnollista ja sitä hän jaksaa tehdä vaikka loppu elämänsä. Onhan tällä palstallakin kokemuksia joissa ovat kateellisia narsun puolisolle siitä että on löytänyt noin "miellyttävän puolison." Vaikka toinen on koti oloissa erittäin huonosti käyttäytyvä.

        Minunkaan sukulaisista vain kaksi tietää tietää että olen nph:n kanssa naimisissa, koska olen sen heille kertonut.. Vaikka olemme myös muiden kanssa jatkuvasti tekemisissä, niin heillä ei ole tietoa.

        Jos olemme liikaa tekemissisä, niin narsu alkaa oireilemaan, mutta purkaa paineensa minuun syyttämällä minun sukulaisia milloin mistäkin. Näyttely raastaa narsistin hermoja näköjään aikatavalla.

        Eikä tavallinen ihminen ymmärrä mistä on kyse, vaikka kertoisikin, niin uskomatonta se on. Eihän täälläkään kaikki usko vaikka koko netin asiantuntija lausunnot on käytössä ja lisäksi tämän palstan kokemukset..

        Minä taas kuulun tuohon narsistin puolison sukuun ja näin lävitse. En heti mutta ilmeisesti paljon aikaisemmin kuin narsistin puoliso itse. Tämä narsistin puolisto tietää kyllä ettei hänen sukunsa arvosta hänen vaimoaan kovin korkealle eikä ainakaan luota tähän. Asiasta on vain tullut tabu, kaikki tietää että nainen on se ongelmien ydin mutta sitä ei saa sanoa ääneen. Miksi? Siksi että pelätään tilanteen paljastamisen olevan noloa puolisolle. Pelätään että kissan nostaminen pöydälle vaatisi myös vastuun ottoa ja aktivoitumista asian suhteen. Pelätään että narsisti pääsee perille tilanteesta ja käyttäytyy arvaamattomasti. Pelätään että puoliso suuttuu ja ottaa etäisyyttä ja jää yksin narsistin vaikutuspiiriin. Pelätään että perheen lapset erotetaan suvusta ja että narsisti purkaa ravionsa lapsiin.

        Suurin ongelma on kuitenkin ettei narsismista tiedetä mitään, ja vaikka jotakin tiedettäisiin, harva oikeasti tajuaa mistä on kyse. Tai edes haluaa tajuta. On helpompi kieltää pahan olemassa olo kuin tunnustaa että se ihan oikeasti mellastaa lähipiirissä. Jos tunustaisi narsismin niin joutuisi ottamaan myös vastuun siitä että antaa sen narsistin tehdä pahaa puuttumatta asiaan sen enempää. Olen itse taistellut tuon asian kanssa monta kertaa. Yritän keksiä keinoa miten auttaa uhreja mutta läheiseni suuttuu moisesta ajatuksesta. Hänen mielestään mitään todella pahaa ei tapahdu koska mitään selviä todisteita ei ole ja kieltää minua tekemästä mitään koska se aiheuttaisi niin paljon muita ongelmia. Tosiasia on ettei minulla ole juurikaan "todisteita" narsistia vastaan, hän kun peittelee tekosensa, ja perhe samoin. Monista merkeistä voin vain päätellä että psyykkinen väkivalta on arkipäivää, fyysiseen väkivaltaan viittavia vammoja on myös ollut mutta ne on selitetty miten milloinkin. On niin paljon asioita jotka eivät voi vain olla sattumusta, huonoa tuuria tai vahinkoja. Ei kaikkea tuollaista voi tapahtua koko ajan, vuodesta toiseen ilman että sen taustalla on jokin vakavampi ongelma. En usko savuun ilman tulta. Mutta olen ajatusteni kanssa aika yksin, muut mieluummin kääntävät päänsä pois ja kieltävät kaiken vaikka löisivät siihen otsansa. Asia on vain liian vaikea käsiteltäväksi useimmille.


      • xcch
        M.B. kirjoitti:

        Meidän muiden uskon perässäkö sä täällä olet?? Herätys pahvi.

        Jos olisit ihan oikeasti tekemässä päätöksiä, jotka koskevat elämääsi, niin ei sulla kiinnostaisi pätkän vertaa se, että uskommeko me muut sinua vai emme :D

        Niin se vaan menee. Ja jos teillä kerran on lapsia, niin aika pelottavaa antaa lasten kasvaa tunnekylmässä vanhempien välisessä suhteessa. Toivottavasti se kompensoituu jollakin, edes yhdellä normaalilla parisuhde-esimerkillä, jossa on läsnä erilaista olemista. Tuohan saattaa jo kohta vaikuttaa lastesi tulevaisuuden omiin tiedostamattomiin valintoihin ja siihen, minkälaisen kumppanin itse itselleen valitsevat ja miten tätä sitten tiedostamattaan kohtelevat......

        "Meidän muiden uskon perässäkö sä täällä olet?? Herätys pahvi.

        Jos olisit ihan oikeasti tekemässä päätöksiä, jotka koskevat elämääsi, niin ei sulla kiinnostaisi pätkän vertaa se, että uskommeko me muut sinua vai emme :D"

        Olikos tämä M.B. teini minulle tarkoitettu? :))


      • M.B.
        xcch kirjoitti:

        "Meidän muiden uskon perässäkö sä täällä olet?? Herätys pahvi.

        Jos olisit ihan oikeasti tekemässä päätöksiä, jotka koskevat elämääsi, niin ei sulla kiinnostaisi pätkän vertaa se, että uskommeko me muut sinua vai emme :D"

        Olikos tämä M.B. teini minulle tarkoitettu? :))

        Sinisistä nuolista päätellen kyllä, eli jees däädiou..


      • xcch
        M.B. kirjoitti:

        Meidän muiden uskon perässäkö sä täällä olet?? Herätys pahvi.

        Jos olisit ihan oikeasti tekemässä päätöksiä, jotka koskevat elämääsi, niin ei sulla kiinnostaisi pätkän vertaa se, että uskommeko me muut sinua vai emme :D

        Niin se vaan menee. Ja jos teillä kerran on lapsia, niin aika pelottavaa antaa lasten kasvaa tunnekylmässä vanhempien välisessä suhteessa. Toivottavasti se kompensoituu jollakin, edes yhdellä normaalilla parisuhde-esimerkillä, jossa on läsnä erilaista olemista. Tuohan saattaa jo kohta vaikuttaa lastesi tulevaisuuden omiin tiedostamattomiin valintoihin ja siihen, minkälaisen kumppanin itse itselleen valitsevat ja miten tätä sitten tiedostamattaan kohtelevat......

        "Niin se vaan menee. Ja jos teillä kerran on lapsia, niin aika pelottavaa antaa lasten kasvaa tunnekylmässä vanhempien välisessä suhteessa."

        Totta mutta, osa jo pesästä pois, ei nykyään normaali elämä paljon poikkea tavallisesta, on tasoittunut. Miten tuo selittäisi? siis jos narsu ei aamulla puhu puoleen tuntiin, niin en välitä siitä. Olen normaali, ei hänkään vihainen ole mutta tunnekylmyydessään ympäristö ja ihmiset ovat siinä väsymys tilassa hänelle yhdentekeviä.

        Sama illalla kun tulen töistä, ollaan kaikki siihen totuttu. Ei ilmapiiri kovin kylmä ole, pikemminkin välinpitämätön.


      • xcch
        xcch kirjoitti:

        "Niin se vaan menee. Ja jos teillä kerran on lapsia, niin aika pelottavaa antaa lasten kasvaa tunnekylmässä vanhempien välisessä suhteessa."

        Totta mutta, osa jo pesästä pois, ei nykyään normaali elämä paljon poikkea tavallisesta, on tasoittunut. Miten tuo selittäisi? siis jos narsu ei aamulla puhu puoleen tuntiin, niin en välitä siitä. Olen normaali, ei hänkään vihainen ole mutta tunnekylmyydessään ympäristö ja ihmiset ovat siinä väsymys tilassa hänelle yhdentekeviä.

        Sama illalla kun tulen töistä, ollaan kaikki siihen totuttu. Ei ilmapiiri kovin kylmä ole, pikemminkin välinpitämätön.

        Ollaan siis uusio perhe..


    • xcch

      Kertauksena vain, että itsellä ei ollut tarvetta löytää haavojen paikkaajaa vaan ihminen jolla asiat olisivat hallinassa, ja olihan ne, mutta hieman narsistisella tavalla toisin kuin antoi ymmärtää, oli hyvä näytteleen empaattista, rakastavaa.

      Kuten erän tuttava kertoi nph exävaimostaan, että se oli ainoa joka pystyi amatööri näytelmä ryhmässä uskottavasti (aidosti) itkemään ja nauramaan samassa näytelmässä tarpeen mukaan.

      nph perustaa koukuttamisen petokseen, jos tarvitset haavojen paikkaajaa, niin hän on sellainen, jos tykkäät rivoista vitseistä, niin niitä alkaa tulemaan, jos vitsailet itse, niin nauraja on vieressä. Jos tykkäät kävellä käsikädessä, ja puhua romaattisia asioita niin ei ongelmia. Jos sinulla on lapsia edellisestä liitosta ja kysyt niistä niin ei ole lapsista mitään harmia, nehän kuuluu asiaan.
      jos sinulla on hyviä kavereita joiden liona tykkäät käydä kylässä, niin nph on vierelläsi, seurustelu aikana niissä ja pitää niistä.

      Tämä kaikki on näyttelyä, negativiisten reaktioitten voimakkuus liion alkutapaleella on suhteessa siihen kuinka paljon nph joutui venymään näytelmässään ja tekemään mielestään inhottavia asioita koukuttamisen onnistumiseksi. Ei tavallinen ihminen osaa aavistaa että vierellä on nph jonka tarkoitus ei ole perustaa onnelista perhettä, vaan saada ihminen sidottua itseensä hänen omia itsekkäitä tarkoituksia varten.

      Nph ei ymmärrä parisuhdetta sellaisna kuin normaali ymmärtää, vaan puoliso taäyttää vain jonkin osafunktion hänen elämässään, kuin esim. auto, leivänpaahdin, pesukone jne. Pahimmat ristiriidat tulee siitä kun toinen yrittää elää normaalia parisuhdetta ja tullee talloneeksi narsun varpaille kun yrittää saada liittoa toimimaan ja esim. reakoi narsun ajoittain hyvin tylyyn käytökseen yrittämällä puhua että ei liitosssa voi noin käyttäytyä. Uhri ei ymmärrä että hän on leiväpaahtimen asemassa päivällä ja sänkynä yöllä ja narsulla on omasta mielestä oikeus tehdä niinkuin hän tekee kaikille omistamilleen esineille. Ja hänestä tuntuu raivostuttavalta kun yksi esineistä ei meinaa mukautua hänen ehdottomaan tahtoon.

      • 4+13

        Hyvä kirjoitus ja tuo ilmi monta oleellista asiaa parisuhteesta narsistin kanssa.


    • Ugh!

      Jokaisella on oma elämä ja omat kokemukset, korkeintaan ne voi jakaa toisille, mutta yksin ne on läpikäytävä. Mulla nousee "karvat pystyyn" kun joku yrittää ohjailla elämääni vaikka kuinka hyvässä tarkoituksessa, silloin tulee tunne, että se en ole minä joka elän tätä elämää vaan joku muu ja itse katson vieressä. Jotain läheisriippuvuutta tuollainen pakonomainen ohjailu kai on ja sitä voi olla käytökselleen sokea hyvinkin pitkään ja luulla tekevänsä vain hyvää vaikka tekeekin pahaa. Suurin osa ihmisistä on laumasieluja ja haluavat että kaikki muutkin ovat samanlaisia. Sorry, mutta on myös meitä oman tien kulkijoita, joilla on niin vahva näkemys omasta polustaan, olkoon se millainen tahansa, että sitä on vain pakko kulkea vaikka niitä sivupolkuja kulkisivat kaikki muut.

      Tässä viime päivinä on nousseet esiin sellaiset asiat mielessäni kuin arvostus ja kunnioitus. Ymmärrän että jos ei osaa itseään arvostaa ja kunnioittaa ei voi muitakaan. En ole täydellinen, minulla on omat läksyni opeteltavana, mutta en ole enää peruskoulussakaan, vaan ihan aikuisopiskelija, joka itse valitsee kurssinsa.

      Kiitos ap:lle hyvästä kirjoituksesta.

    • freestyle2

      "En ole täydellinen, minulla on omat läksyni opeteltavana, mutta en ole enää peruskoulussakaan, vaan ihan aikuisopiskelija, joka itse valitsee kurssinsa."

      Jokaisen pitäisi olla oikeus valita kurssinsa. Mitä silloin pitää tehdä, jos toinen ei anna toteuttaa sitä omaa valintaa?
      Silloin pitäisi vaihtaa se "kurssin vetäjä" tai kurssi.
      Mitä jos kurssin vetäjä luulee tietävän mikä on sinulle parasta, eikä päästä sinua toiselle kurssille, vaan jättää sinut ikuiseen jälki-istuntojen kierteeseen.
      Jos et ole riittävän vahva ja pääse pois tästä kierteestä.
      Kuka silloin päättää?

      • ugh..

        Niin ja kenellä on vastuu jos huomaa selviä vallan väärinkäytöksiä tapahtuvan? Ehkä helpointa tosiaan olisi vain poistua paikalta ja jättää asia sikseen ja antaa vahingon kiertää. Toisaalta yksin on monesti melko voimaton tuulimyllyjä vastaan.


      • xcch
        ugh.. kirjoitti:

        Niin ja kenellä on vastuu jos huomaa selviä vallan väärinkäytöksiä tapahtuvan? Ehkä helpointa tosiaan olisi vain poistua paikalta ja jättää asia sikseen ja antaa vahingon kiertää. Toisaalta yksin on monesti melko voimaton tuulimyllyjä vastaan.

        "Niin ja kenellä on vastuu jos huomaa selviä vallan väärinkäytöksiä tapahtuvan? Ehkä helpointa tosiaan olisi vain poistua paikalta ja jättää asia sikseen ja antaa vahingon kiertää. "

        Toisaalta niin, mutta täällä olevat asiat nph läheisten taholta on tiivistelmiä, ei koko suhde ole yhtä kiusaamista. Kyllä narsun leikkeihin kuuluu myös tarjota hyviä päiviä ja toivoa lähiselle että suhde tästä kirkastuu, käydä yhdessä matkoilla. Eihän läheinen voi tietää, että on nph:lle yhtä tärkeä kuin hänen kännykkä tai käsilaukku :).

        Vasta kun selviää mitä nph todellisuudessa on, niin tajuaa että suhde narsistin puolelta ei hyvinäkään päivinä ole ollut hyvä, eikä hyvillä päivillä ole ollut narsistille mitään merkitystä. Eikä hän ole pitänyt parisuhdetta parisuhteena koskaan, koska ei ymmärrä rakkauteen ja empatiaan perustuvista asioista mitään..


      • viaton..
        xcch kirjoitti:

        "Niin ja kenellä on vastuu jos huomaa selviä vallan väärinkäytöksiä tapahtuvan? Ehkä helpointa tosiaan olisi vain poistua paikalta ja jättää asia sikseen ja antaa vahingon kiertää. "

        Toisaalta niin, mutta täällä olevat asiat nph läheisten taholta on tiivistelmiä, ei koko suhde ole yhtä kiusaamista. Kyllä narsun leikkeihin kuuluu myös tarjota hyviä päiviä ja toivoa lähiselle että suhde tästä kirkastuu, käydä yhdessä matkoilla. Eihän läheinen voi tietää, että on nph:lle yhtä tärkeä kuin hänen kännykkä tai käsilaukku :).

        Vasta kun selviää mitä nph todellisuudessa on, niin tajuaa että suhde narsistin puolelta ei hyvinäkään päivinä ole ollut hyvä, eikä hyvillä päivillä ole ollut narsistille mitään merkitystä. Eikä hän ole pitänyt parisuhdetta parisuhteena koskaan, koska ei ymmärrä rakkauteen ja empatiaan perustuvista asioista mitään..

        Jos narsistia käyttää hyväkseen niin onko silloin itsekin narsisti?


      • M.B.
        xcch kirjoitti:

        "Niin ja kenellä on vastuu jos huomaa selviä vallan väärinkäytöksiä tapahtuvan? Ehkä helpointa tosiaan olisi vain poistua paikalta ja jättää asia sikseen ja antaa vahingon kiertää. "

        Toisaalta niin, mutta täällä olevat asiat nph läheisten taholta on tiivistelmiä, ei koko suhde ole yhtä kiusaamista. Kyllä narsun leikkeihin kuuluu myös tarjota hyviä päiviä ja toivoa lähiselle että suhde tästä kirkastuu, käydä yhdessä matkoilla. Eihän läheinen voi tietää, että on nph:lle yhtä tärkeä kuin hänen kännykkä tai käsilaukku :).

        Vasta kun selviää mitä nph todellisuudessa on, niin tajuaa että suhde narsistin puolelta ei hyvinäkään päivinä ole ollut hyvä, eikä hyvillä päivillä ole ollut narsistille mitään merkitystä. Eikä hän ole pitänyt parisuhdetta parisuhteena koskaan, koska ei ymmärrä rakkauteen ja empatiaan perustuvista asioista mitään..

        Pitäisiköhän sun nyt vaan alkaa nauttia siitä suhteestasi niin, että kuorit ne kermat siitä pinnalta, eli keskityt itseesi. Ei se, että toinen ei osoita haluamallasi tavalla tuntevansa niin kuin sinä odotat hänen tuntevan, tarkoita sitä, että kaikki hyvä minkä sinä koet olisi harhaa tai valhetta. Ainoa ero normaaliin suhteeseen tuossa taitaa olla se, että normaalissa suhteessa siihen harhaan on kaksi osallistujaa, jossa osallistujat jakavat kokemuksen keskenään samankaltaisena, sinä olet harhassasi yksin. Mutta ei se siitä epämiellyttävämpää tai epätodellisempaa tee, mikäli oikeasti olet päättänyt olla siinä, ehkä olisi hyvä viilata tuota omaa suhtautumista asioihin itselle mielekkäämmäksi niin, että et itse vahingossa ala vaikkapa kylmäksi piilonarsistiksi, joka suhtautuu ympäristönsä ihmisiin esineinä.

        Ei kait oikeasti ole sinun päänvaivasi mitä se pikku narskusi tuntee ja kokee tahollaan, eihän sekään näköjään ole sinusta kiinnostunut. Joten, joudut todellakin olemaan yksin. Ehkä kannattaisi suhtautua asiaan omalta kannalta hieman rakentavammin, ettei mene omaltakin kannalta plörinäksi ja elämästä tule yhtä valhetta vaan. Sinun kokemukset ja sinun tunteet sinulle, sen toisen vastaavat sille toiselle.


      • viaton.. kirjoitti:

        Jos narsistia käyttää hyväkseen niin onko silloin itsekin narsisti?

        Antaa mennä vain, kaikilla ei-narsisteilla on siihen oikeus =)


      • xcch
        M.B. kirjoitti:

        Pitäisiköhän sun nyt vaan alkaa nauttia siitä suhteestasi niin, että kuorit ne kermat siitä pinnalta, eli keskityt itseesi. Ei se, että toinen ei osoita haluamallasi tavalla tuntevansa niin kuin sinä odotat hänen tuntevan, tarkoita sitä, että kaikki hyvä minkä sinä koet olisi harhaa tai valhetta. Ainoa ero normaaliin suhteeseen tuossa taitaa olla se, että normaalissa suhteessa siihen harhaan on kaksi osallistujaa, jossa osallistujat jakavat kokemuksen keskenään samankaltaisena, sinä olet harhassasi yksin. Mutta ei se siitä epämiellyttävämpää tai epätodellisempaa tee, mikäli oikeasti olet päättänyt olla siinä, ehkä olisi hyvä viilata tuota omaa suhtautumista asioihin itselle mielekkäämmäksi niin, että et itse vahingossa ala vaikkapa kylmäksi piilonarsistiksi, joka suhtautuu ympäristönsä ihmisiin esineinä.

        Ei kait oikeasti ole sinun päänvaivasi mitä se pikku narskusi tuntee ja kokee tahollaan, eihän sekään näköjään ole sinusta kiinnostunut. Joten, joudut todellakin olemaan yksin. Ehkä kannattaisi suhtautua asiaan omalta kannalta hieman rakentavammin, ettei mene omaltakin kannalta plörinäksi ja elämästä tule yhtä valhetta vaan. Sinun kokemukset ja sinun tunteet sinulle, sen toisen vastaavat sille toiselle.

        "Pitäisiköhän sun nyt vaan alkaa nauttia siitä suhteestasi niin, että kuorit ne kermat siitä pinnalta, eli keskityt itseesi."

        Kiitos, on mukava että kannat minun hyvinvoinnista huota ja annat neuvoja M.B. :)

        Minkäs nph luonteelleen mahtaa, ei se sitä ymmärrä eikä osaa anlysoida.
        Toisaalta on tosi mielekiintoinen kokemus asua yhdessä nph:n kanssa nyt kun tietää mistä on kyse. Olen testannut muutaman kerran puhumalla yleisellä tasolla tunteista, miltä jokin asia tuntuu. Katsoo vain ihmeissään, ei osaa hahmottaa, vaikka jostakin taiteesta tai historiasta voi puhua hyvin syvällisesti, kunhan ei liikuta tunnealueella..

        Myöskään omista asioista ei kestä puhua varsinkaan ongelmista, se virhe on tullu tehtyä menneinä aikoina. Niihin liittyy aina tunnetta eikä Nph:a ole keinoja käsitellä niitä, ärsyyntyy vain.

        "Ei kait oikeasti ole sinun päänvaivasi mitä se pikku narskusi tuntee ja kokee tahollaan. "

        Ei muuten mutta se estää vastavuoroisen suhteen, joka minulla oli kuitenkin edellisessä liitossa vaikka kyseessä oli alkoholisti. Huono puoli on vielä että exä oli oli kiltti, avulias, ystävällinen, vieraanvarainen, tuli kaikkien kanssa toimeen. Käveli aina hymyssä suin, siihen ehti tottua silloin, nyt on vähän eri tuulet. Ei koskaan tiedä millä päällä on kun vieraita tulee, saattaa jättää vieraan minun hoiteisiin ja häipyä touhuamaan omiaan, paitsi jos sen omat sukulaiset tulee kylään.

        "Eihän sekään näköjään ole sinusta kiinnostunut"

        On se kiinnostunut, tärkein on tietokone ja sitten kahvikeitin ja sitten minä arvojärjestyksessä kolmantena. Joskus jopa ensimmäisenä kun pitää kuskata johonkin.:) Kyllä nph on aina läheisestään kiinnostunut, mutta vain omaa tarkoitusta varten.

        "Mikäli oikeasti olet päättänyt olla siinä."
        Sen päätöksen tein jo silloin alussa, mutta pitääkö tehdä uusi vastakkainen päätös aika näyttää.


    • Juu, Vol2 toimii hyvin =)

      "Uskon, että jokaisella kirjoittajalla on kristallinkirkas käsitys oikeasta/väärästä ja siitä mikä on subjektiivinen totuus tai mikä tuntuu siltä, että se on ihmisen vääristämä totuus omasta itsestään"

      Kristallinkirkasta "näkyä" en ole itse vielä kokenut koska en usko absoluuttisiin totuuksiin, mielenasioissa varsinkaan. Siksi onkin hyvä tarkastella erilaisia "versioita" eri kanteilta eikä vain yhdeltä.

      Mun mielestä on ihan yhtälailla auttamista keskustella myös siitä porukasta (tai nimenomaan koska he ovat se osuus joka tarvistee kipeimmin apua ja tietoa), joka toistuvasti tuppaa ajautumaan kaltoinkohteleviin suhteisiin ja sitä kautta ehkä narsistinkin kanssa kimppaan.

      Jos elämänsä "sarjauhri" keskittyy vain joka kerta kumppaninsa arvioimiseen, se magneetti mikä kaloinkohtelevissa tai hankalissa suhteissa/ihmisissä vetää puoleensa, jää edelleen toimintaan eikä kierre lopu. Se magneetti voi olla päällä monesta syystä mutta silloin se ei ole "on" vain vaikka narsistilla vaan "on" myös uhrilla. Sitten nämä kappaleet alkavat vetää toisiaan puoleensa.

      Siitä keskusteleminen ilman, että se koetaan koskemaan jokaista ainoata jotain vastaavaa kokenutta, on vaikeaa.

      Mä olen kanssa käynyt tollaisen rakastumisen, syyllisyydessä sekoilemisen ja heräämisen vaiheen läpi mutta sitten nykyään huomaan, että se oli jotain mitä luulin (!) rakkaudeksi ja huomasin etten sellaista ole edes kokenut. Kyse oli mm äärettömästä seksuaalisesta viehtymyksestä millaista en ollut koskaan ennen kokenut ja joka iski saman tien kun käveli feromoneineen ohi ( =) Muistelee hän...) ja jostain takertumisesta johonkin mielikuvaan peittääkseni todellisen tilani.

      Syyllisyydestä...heräsinkin häpeän tuomaan todellisuuteen. En kokenutkaan oikeasti syyllisyyttä siten miten sillä tarkoitetaan vaan sittenkin häpeää.
      Ne oli vaikea eroittaa ja ne tuottavat kaikenlaisia "lamaannuttavia" ongelmia elämään. Mulla oli silloin aika monta syytä häpeään koska ideaaliminäni (miksi sitä nyt kutsun) eli se joka luulin olevani ei ollutkaan enää paikalla. Ollenkaan.

      Herääminen siihen ja parisuhteeni laatuun oli aika ravisuttava kokemus... noh, se aiheutti sen, että tajusin kyllä olevani pahasti ihan uudenlaisen "ongelmaisen" pyöritettävänä, ollessani todella heikoilla elämässä muutenkin, ja kun ongelmat vain kärjistyivät, vajosin monella elämänalueella aika pohjalle.

      Tai oikeastaan olin siellä melkein jo kun tämä ihminen tuli elämääni koska jälkikäteen huomaan käyttäytyneeni "hieman oudosti" ajatusmaailmaani myöten jo sitä ennen. Se on tällaisella kaikkivoipaiselle aika vaikea ymmärtää. Koska jokainenhan työllään onnensa ansaitsee...

      Mä funtsin alkuun, että löysin "samankaltaisen" joka ei oikein tule ymmärretyksi ja on vähän oman tiensä kulkija...kunnes meni nuppi ja minäkäsitys lopullisesti ihan sekaisin eikä se suhde todellakaan auttanut asiaa (heh heh). Sitten aloin raivostumaan niistä "ihan kuin seurustelisi itsensä kanssa" - lauseista sillä äijähän oli ihan spede.
      Nykyään ymmärrän, että olikin ehkä tarkkasilmäisempi kuin uskoinkaan. En vain "oireillut samoilla tavoilla" vaikka samoista syistä useimmiten.

      Eka suhteeni taas oli kuin kopio kotioloistani ja ajattelen nykyään sen johtuvan jostain sisäisestä tarpeesta lavastaa koko tilanne uudelleen ja käydä sitä ns siten läpi. Eri tavoin jne kunnes olen tyytyväinen. Siinä meni 6 vuotta ja oli elämäni tärkein treeni tähän mennessä kunnes "tämä tapaus" ilmestyi ja on opettanut luopumaan monesta itselleni haitallisesta piirteestä joita en tunnistaisi ilman häntä.
      Siinäkin on mennyt jo 4 vuotta reilusti joista 3/4 osaa ainakin keskityin vain hänen tuhoavan käytöksensä ruotimiseen, siis kun edes tajusin että olenpas joutunut aikamoiseen solmuun. Mutta kai se oli vaihe joka piti käydä läpi, uskon niinkin.


      "En tiedä sitäkään, onko olemassa uhreja ja narsisteja, vaan onko olemassa vain haavoittuneita ihmisiä, joista toinen on valinnut/katsonut ansainneensa lisää tuskaa ja toinen selviää sillä että tekee niin"

      Hyvin kiteytetty.
      Jos ajatellaan että narsisti "keskimäärin" kehittyy geneettisen pohjan päälle "NPHU:na"... päästään tuohon dilemmaan.
      Eli se "sekamuotoinen raivo" (joka ilmenee eri tavoin), jota esim uhri kokee kaltoinkohtelijaansa kohtaan on sama jossa narsisti joutuu tavallaan elämään koko ajan.

    • Kaunis aloitus guerria.

      "Ja siitä hetkestä, teidän välilläne alkaa tanssi, jossa kummallakin on tarkoin määrätyt askeleet."

      Persoonallisella tavalla määritelty, mutta sopii ihmissuhteisiin hyvin. Alussa ei näe, mihin tuo tanssi johtaa, mutta jatkuva liike vain pitää siinä kiinni - haluamatta ehkä pästää irti.

      Mutta irtaantuminen ja suhteesta eheytyminen on mahdollista. Tahdon asia on laskea irti. Joka tasolla. Mitä pidempään kärsimystä haluamme kannatella, sen kauemmin se satuttaa meitä.

      Aloituksen nimi minulle kertoo sen yksilöllisen matkan, millaiseksi se kenelläkin muodostuu. Ei ole valmiiksi osoitettavaa tietä (faktat ja fiktiot), mitä kulkee ja millaiseksi vaellus muodostuu. Kokemukset ovat aina - yksilöllisiä (subjektiivisia). Ja matkan aikana - alkaessaan tarkastella omaa minuuttaan ja kokonaisuuttaan - pystyy tarkastelemaan tuota minuutta myöhemmin myös objektiivisesti - reagoimatta pelkällä tunnemaailmalla. Realistisesti, rehellisesti ja avoimen kriittisesti.

      Kuka todella olin ja olen? Mikä tai kuka minusta tulee "isona", mihin haluan pyrkiä?

    • Esimerkki subjektiivisesta totuudesta:

      Ihminen on lukenut että on olemassa jotain narsisteja. Hän on varma että juuri hänen äskettäisen kipeää tehneen eron toinen osapuoli on sellainen häirikkö. Hänen itsensä täytyy siis olla Narsistin uhri.

      Päätelmänsä hän tekee, koska; 1. toinen ei tuottanut uhrille riittävästi mielihyvää, 2. toinen ei täyttänyt odotteita mitä uhri oli asettanut omassa mielessään suhteelle, 3. toinen vastusti uhrin erilaisia valta-pyrkimyksiä.

      Esimerkin uhri on niin itsediagnoosinsa (olen narsistin uhri) sokeuttama, ettei hän huomaa omien pyrkimystensä olleen narsistisen itsekkäitä, ja, että, syy tai osasyy suhdesoppaan saattaakin todellisuudessa olla juurikin uhrin.

      Syyllisyys, ja siitä aiheutuva häpeä on raskas ja sietämätön taakka kantaa, siksi uskonkin hyvin monien keskittyvän juuri toisen osapuolen haukkumiseen ja oman uhriuden todisteluun. (kunnes aika parantaa haavat, eikä ole enää tarvetta todistaa mitään, eikä tarvetta olla oikeassa ja voittaa sotaa)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      299
      4830
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      135
      3085
    3. Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?

      Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k
      Maailman menoa
      54
      3012
    4. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      32
      1575
    5. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      227
      1262
    6. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      47
      1209
    7. Yksikään persu ei ole saanut Nobelin palkintoa

      Kertoo paljon persujen älyn puutteesta. Demareista mm. Ahtisaari on kyseisen palkinnon saanut.
      Maailman menoa
      12
      1042
    8. Miten antaa merkki hyvin eri ikäiselle miehelle, että kertoisi toiveensa ja ajatuksensa?

      Olen pitkään pitänyt miehestä, joka myös varmasti minusta. Hän ei tosin kerro ihastumisesta, eli voi hyvin olla, että tu
      Ikävä
      78
      1021
    9. Emme koskaan keskustelleet kasvotusten syistä välirikollemme

      Enkä voisi kertoa perimmäistä rehellistä syytä. Kerroin sinulle pintapuolisen ”paketin” ja otin tavallaan omalle vastuu
      Ikävä
      58
      1001
    10. Paskalaista valokuitulakiin

      Nyt maksajiksi joutuvat kaupunkilaiset eivätkä mökkiensä ulkohuusseissa kakistelevat mummot. Nimittäin EU määrää jokais
      Maailman menoa
      52
      999
    Aihe