suojalaki? Muistan, että tällaisesta laista olisi joskus ollut lehdisssä tietoa ja sen poistamista on toivottu.
Entä ministereillä?
Onko lakimiehiä,jotka tietäisivät asian?
Entä ministereillä?
Onko lakimiehiä,jotka tietäisivät asian?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ote perustuslaista:
"30 §
Kansanedustajan koskemattomuus
Kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan.
Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.
Kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamista, ellei häntä painavista syistä epäillä syylliseksi rikokseen, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta."
Ministerit poikkeavat tavallisesta kansalaisesta siinä että heidän virassaan tekemän rikokset käsitellään valtakunnanoikeudessa, johon kuuluvat omat menettelykriteerit. Yksityishenkilöinä heidät kylläkin rinnastetaan tavallisiin kansalaisiin, tosin rajanveto on vähän hankalaa, milloin kysymys on virkatoimeen liittyvästä ja milloin selvästi yksityisestä toiminnasta.
C.E:n vastaus on hyvä. Mutta jos tarkoitat sitä, että kansanedustajaan kohdistettu rikos on aikoinaan ollut raskauttava asianhaara rikoksen tekijälle, voin kertoa tämän poistuneen laista.
Kansanedustajat ovat rikoksen uhreina nykyisin samalla viivalla tavallisen kaduntallaajan kanssa.
Minä vuonna?
Kansanedustajan erityisestä rikosoikeudellisesta suojasta oli säädetty valtiopäiväjärjestyksessä, joka oli annettu vuonna 1928.
Vuoden 1928 valtiopäiväjärjestys kumottiin nykyisellä Suomen perustuslailla, joka annettiin 11.6.1999 ja joka tuli voimaan 1.3.2000.
Suomen perustuslaissa ei ole vastaavaa säännöstä.
Onko sillä mitään merkitystä, tapahtuuko rikos kansanedustajan toimen johdosta?
Saako saman tuomion, jos lyö kansanedustajaa siksi, että tämä on kaatanut lyöjän kaljan, kuin jos löisi siksi, että tämä on äänestänyt eduskunnassa EU:iin liittymisen puolesta?
Rangaistuksen määräämisen yleisperiaate on:
"Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen."
Teon moitittavammat vaikuttimet voivat aiheuttaa sen, että kansanedustajaan kohdistettu rikos hänen äänestyskäyttäytymisensä vuoksi on ankarammin rangaistava kuinteko, jossa tällaista vaikutinta ei ole. Näin asia on kuitenkin kenen tahansa rikoksen uhrin osalta vastaavilta osin. kansanedustjilla ei ole enää mitään erityissääntelyä asiaa koskien.