Olen 63 v. ja lokakuun alusta eläkkeelle jäänyt. Tutuilta ja vähemmin tutuilta joiden kanssa olen keskustellut on käynyt ilmi sellainen huoli onko minulla vieroitusoireita ja mitä minä nyt sitten harrastan kun aikaa on.
En osaa sanoa olenko liian vähän aikaa ollut eläkkeellä, mutta minulla ei toistaiseksi ole ollut em. asioiden kanssa ongelmia.
Ensinnäkin osasin jo useamman vuoden totutella siihen että tiettynä aikana jään eläkkeelle, enkä tehnyt mitään suunnitelmia sen varalle.
Nautin todella paljon vapaudestani, yli 40 vuotta jouduin aina lähtemään ja kaikissa asiaoissa oli aina työ otettava huomioon.
Olen perusluonteeltani kotona viihtyvä ihminen ja kaikki kodin askareet ovat minulle mieleisiä. Käsityöt ja pihalla puuhaaminen ovat ehkä ainoa harrastukseni.
Haluaisin kuulla muiltakin eläkkeellä olevilta mitä mieltä olette, onko pakko harrastaa, käydä erilaisissa kerhoissa, matkustella tai osallistua kaikenlaisiin kissanristiäisiin?
Itse ajattelen olevani onnellinen kun olen terve. Minä en ole stressantunut ulkoisista paineista ja siitä että eläkeläisiltä odotetaan aktiivisuutta osallistua.
Osallistun ja teen sitä mikä minulle sopii.
Kertokaapa muutkin mieteitänne.
En osaa sanoa olenko liian vähän aikaa ollut eläkkeellä, mutta minulla ei toistaiseksi ole ollut em. asioiden kanssa ongelmia.
Ensinnäkin osasin jo useamman vuoden totutella siihen että tiettynä aikana jään eläkkeelle, enkä tehnyt mitään suunnitelmia sen varalle.
Nautin todella paljon vapaudestani, yli 40 vuotta jouduin aina lähtemään ja kaikissa asiaoissa oli aina työ otettava huomioon.
Olen perusluonteeltani kotona viihtyvä ihminen ja kaikki kodin askareet ovat minulle mieleisiä. Käsityöt ja pihalla puuhaaminen ovat ehkä ainoa harrastukseni.
Haluaisin kuulla muiltakin eläkkeellä olevilta mitä mieltä olette, onko pakko harrastaa, käydä erilaisissa kerhoissa, matkustella tai osallistua kaikenlaisiin kissanristiäisiin?
Itse ajattelen olevani onnellinen kun olen terve. Minä en ole stressantunut ulkoisista paineista ja siitä että eläkeläisiltä odotetaan aktiivisuutta osallistua.
Osallistun ja teen sitä mikä minulle sopii.
Kertokaapa muutkin mieteitänne.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pakko ei ole kuin köyhän kuolema, tapasi äitivainaa sanoa. Tee mitä haluat ja jätä tekemättä jos ei huvita.
Minua ei nykyään kiinnosta oikeastaan muu kuin kirjallisuus ja toisinaan telkkarin katsominen, jos tulee jotain kiinnostavia dokumentteja, sarjoja tai elokuvia.
Aikoinaan kävin muutamissa pubeissa lähinnä silloin kun oli tanssit. Nyt ei sekään enää kiinnosta, koska meteli ottaa korviin.
Kaipaatko jotain toimintaa tai harrastusta? Jos kaipaat, niin kyllä netistä tietoa saa.
Minä jäin ensin työttömäksi vuonna 2001. Olin silloin 55 täyttänyt. Viisi vuotta olin eläkeputkessa ja kun täytin 60 pääsin työttömyyseläkkeelle. Nyt olen jo vanhuuseläkkeellä. Ikinä, yli 10 vuoden aikana ei ole ollut mitään "vieroitusoireita". Olen lähinnä ihmetellyt sitä, kuinka aikoinaan kerkesin käydä töissä. Minunkin oli aina otettava huomioon työasiat kun jäin lomalle, Olin kirjanpitäjä, eikä koskaan palkattu tilalle lomittajaa. Palkat oli laskettava etukäteen, joskin vasta seuraavassa tilissä tuli ylityöt ym. Työntekijöillä oli kaksi mahdoillisuutta, joko saada normaali palkka ilman ylitöitä tai sitten jäädä ilman palkkaa. Myös Alvit ja sotumaksut määräsivät milloin pystyin lomalle jäämään. Kun sitten töihin palasin (pidin aina loman kerralla, ettei moneen kertaan tarvinnut järjestelyjä tehdä), sain käydä koko loman ajan tositteet läpi. Se oli todellakin hermoja repivää! Olin oikeastaan onnellinen kun jäin työttömäksi. Ei ollut enää mitään aikataulua!
Yhtä monta tarinaa kuin on eläköityneitäkin.