Hei!
Minä todella kunnioitan teitä jotka ammattikorkeassa opiskelette.. itse en koskaan pärjäisi siellä. Olen nyt kauppiksessa, ja ajattelin tuossa että olisipa kiva jatkaa ammattikorkeaan.. sit menin katsomaan netistä sivuja kiinnostavista aloista ja katselin myös mm. ennakkotehtäviä näihin... hyvänen aika! minulla ei riittäisi äly/mielikuvitus pieneen osaankaan näistä ennakkotehtävistä... oli siellä sitten jotain pääsykoe tehtäviäkin, joista ei todellakaan tajunnut mitään hölkäsen pöläystä...
Ja minulle on KAIKKI tutut koko ajan hokeneet et mikset mene ammattikorkeaan, et sinne pääsee kaikki... KAIKKI? jos kaikki suomessa on noin älykkäitä niin HUH HUH... tyydyn osaani.
Ugh. Olen puhunut.
Minä todella kunnioitan teitä jotka ammattikorkeassa opiskelette.. itse en koskaan pärjäisi siellä. Olen nyt kauppiksessa, ja ajattelin tuossa että olisipa kiva jatkaa ammattikorkeaan.. sit menin katsomaan netistä sivuja kiinnostavista aloista ja katselin myös mm. ennakkotehtäviä näihin... hyvänen aika! minulla ei riittäisi äly/mielikuvitus pieneen osaankaan näistä ennakkotehtävistä... oli siellä sitten jotain pääsykoe tehtäviäkin, joista ei todellakaan tajunnut mitään hölkäsen pöläystä...
Ja minulle on KAIKKI tutut koko ajan hokeneet et mikset mene ammattikorkeaan, et sinne pääsee kaikki... KAIKKI? jos kaikki suomessa on noin älykkäitä niin HUH HUH... tyydyn osaani.
Ugh. Olen puhunut.
Vastaukset 36
Vanhimmat
siellä ne vasta fiksuja ja filmaattisia onkin.
Jos haluat siis nimenomaan kaupallisella alalla jatkaa amk:ssa, minusta pelko älyn riittämättömyydestä on aivan turha. Riippuu TODELLA paljon alasta ja ehkä jonkin verran myös oppilaitoksesta, miten paljon älyä siellä amk:ssa tarvitaan. Luulen, ettei minulla itselläni esimerkiksi matemaattiset lahjat riittäisi opiskeluun tekniikan puolella, mutta tradenomiksi opiskelussa ei ole tarvinnut turhan paljon itseään rasittaa. En tiedä, onko käymäni oppilaitos sitten muita huonompi vai mistä johtuu, että minulla ainakin on ollut hyvin helppoa. En ole todellakaan mikään tavallista älykkäämpi, ahkerampi tai hyvämuistisempi. Sillä suuri osa opiskelusta on lukemista ja ulkoa muistamista, millä ei ole sinänsä tekemistä älykkyyden kanssa. Toki hyvä muistikin on jonkin verran luontaista, mutta veikkaan että kovasti lukemalla ja harjoittelemalla oppii huonomuistisempikin. Olen itse aika laiska lukemaan, mutta silti saamieni arvosanojen keskiarvo on reippasti yli nelosen.
Olet siis kauppiksessa. Niin olin minäkin n. kolme vuotta sitten. Nyt olen päättötyötä vaille valmis taloushallintopuolen tradenomi. Oltuani jonkin aikaa pätkätöissä lähdin amk:aan, koska ajattelin oppivani lisää ja syventäväni teoriatietojani. Totuus oli toinen kuin olin kuvitellut - en oppinut paljon mitään uutta, en ainakaan ammattiaineissa, kirjanpidon opiskelu esimerkiksi oli miltei täysin vanhan kertausta. Itse asiassa moniin mielestäni tärkeisiin asioihin uhrattiin enemmän aikaa ja opintoviikkoja siellä kauppiksessa ollessani (vai kultaakohan aika muistot). Monet taloushallinnon osaamisen kannalta tärkeät asiat kuitenkin saivat mielestäni liian pintapuolisen käsittelyn. Olihan se kiva saada viitosia tenteistä, mutta olisin minä halunnut uuttakin oppia enkä vain brassailla entisillä tiedoilla!
Tradenomin 140 opintoviikkoon on tungettu aivan ihmeellisiä kursseja pakollisiksi, osa ilmeisesti vain "kuulostamaan hienolta" ja siten tekemään tutkinnosta sen "alemman korkeakoulututkinnon". Minun kokemukseni oli, että vaikka valitsimmekin suuntautumisvaihtoehdoksi taloushallinnon tai markkinoinnin, silti kumpikin puoli joutui käymään pakollisina omaan ammattialaan kuulumattomia kursseja. Ideana oli ilmeisesti, että osaamme vähän kaikkea, mutta emme kunnolla mitään. Sellaisia työntekijöitä tuskin kukaan työnantaja haluaa. Tiedän kyllä, että työtä opitaan tekemään vain kokemuksen kautta, mutta erityisesti kirjanpitoalalla pitäisi teoria- ja lakitiedot olla hallinnassa ennen kuin ryhtyy mitään tekemään. Tai ainakin pitää tietää, mistä tietoa tarvittaessa saa. Mielestäni koulutuksen sisältöä mietittäessä pitäisi keskittyä siihen osa-alueeseen, joka suuntautumisvaihtoehdon nimenä on, kyllä niitä muita juttuja saa opiskeltua valinnaisina kursseina!
Tämä nyt meni vähän kritiikiksi, mutta sanomana siis on, että ei se tradenomiksi opiskelu todellakaan mitään ihmeellistä ole! Jos kauppiksen selviää, hyvin todennäköisesti selviää myös tradenomiksi. Ei pidä antaa hienojen kurssien nimien säikäyttää vaan kannattaa ainakin kokeilla. Voithan lopettaa ja ryhtyä hakemaan töitä, jos amk-opiskelu ei tunnukaan mielekkäältä, kun sinulla kerran on jo ammattitutkinto. Ei pidä vähätellä itseään! :)
Lisätään vielä, että kenenkään amk-opiskelijan tai sieltä valmistuneen ei pidä suuttua tästä kritiikistä tai ottaa sitä henk.kohtaisena loukkauksena pätevyyttään kohtaan. Minun mielipiteeni koskevat vain tradenomiksi opiskeluani yhdessä tietyssä oppilaitoksessa, eivät kaikkia Suomen ammattikorkeakouluja tai koulutusaloja.
Ai että jos on selvinnyt merkonomiksi, niin selviää tradenomiksi? No tuo on kyllä yhden ihmisen mielipide, tai sitten tässä on edessänne super luuseri... minä en nimittäin selvinnyt. Kyllähän tottakai liiketalouden perusteet, kirjanpito jne. sujuu, mutta entäpä kun tulee ne iki-ihanat ruotsin kurssit?! AMK ei opeta enää kielioppia, vaan ammattisanastoa jne. Kielioppi pitää olla jo hallussa, samoin kuin matemaattiset perusteet derivaattoineen ja epäyhtälöineen. Ruotsin opettaja tokaisi suutuksissaan että "mene käymään lukio ensin" kun tivasin ja tivasin miksei hän viitsi opettaa kieliopin kiemuroita, joita en hallitse. Vastaavasti matematiikan lehtori suositteli minua ostamaan jonkin lukiomatematiikan kertauskirjan, että voisin opetella, tai hänen sanojensa mukaan "palauttaa mieleeni" juuri nämä derivaatat ja hiton epäyhtälöt.
Että ei se kaikilta noin vain suju. Tuntuu, että kaupallisella alalla lukio on huomattavasti parempi pohja tradenomikoulutukselle, kuin kauppaoppilaitos. Itse lopetin ensimmäisen vuoden jälkeen ja siirryin töihin...
Ei se merkonomikolutus miksikään muuttunut kun siitä tuli tradenomikolutusta. Samat opettajat veti kurssit läpi samoilla materiaaleilla kuin ennenkin.
Sairaanhoitajat pysy sairaanhoitajina ja insinöörit insinööreinä. No miksipä yrittää kohottaa kasvoja nimen muutoksella kun maine on ennestään hyvä.
Eli olitko jonkun pienen paikkakunnan AMK:ssa, vai missä? Ainakin Turussa järjestetään ammattikoulupohjalta aloittaville peruskurssit ruotsista, englannista ja matematiikasta.
Ei tradenomikoulutus ainakaan mun käsittääkseni ole mikään nimensä vaihtanut entinen merkonomikoulutus.
Etsippä jostain 10 vuotta vanha lista merkonomikoulutusta antaneista oppilaitoksista ja vertaa sitä nyt tradenomikoulusta antavien koulujen listaan.
Itse opiskelin silloin kun amk-synnytettiin ja kyllä se niin meni että merkonomikolutus suoraan vaihdetiin tradenomikolutukseksi. Joissakin piireissä vähän naureskeltiin tuolle että nimikin piti vaihtaa.
Onhan se merkonomitutkintokin vielä olemassa, ei se ole mihinkään hävinnyt. Merkonomin ja tradenomin opinto-ohjelmilla on kyllä jonkin verran eroa. Ammattiaineissa ei kylläkään paljoa, mutta muuta "täytettä" on lisätty tradenomitutkintoon...
Eikö siis ollut tarjolla kertauskursseja kielistä? Minä itse nimittäin opiskelin pienen paikkakunnan amk:ssa ja silti tarvitseville järjestettiin ruotsin kertauskurssi. Kaikki tekivät ns. lähtötasotestin, ja jos pistemäärä jäi alle jonkin rajan, kurssia suositeltiin. Eikä se ollut mikään ylimääräinen tukiopetusjuttu, vaan siitä sai opintoviikot valinnaisaineisiin.
Myös matematiikassa oli tarjolla tukiopetusta (siitä ei saanut opintoviikkoja!) iltaisin ja opettaja suhtautui tosi kannustavasti niihin, joilla meni matikka huonommin. Luulen, että sinun tapauksessasi vika oli opettajan/opettajien asennoitumisessa. Oliko ammattikorkeakoulu heidän mielestään siis vain ylioppilaille tarkoitettu?! Minun luokkatovereissani oli itseni lisäksi vain yksi ei-yo, muta emme koskaan huomanneet tuollaista "käy lukio ensin"-asennetta.
Minun tapauksessani opiskelureitti merkonomi-tradenomi kyllä toimi oikein hyvin, enkä usko, että olisin menestynyt yhtään paremmin yo-pohjalta. Jos jokin kurssi meni vähän huonommin, se johtui omasta asenteesta tai laiskuudesta eikä pohjatietojen puutteesta. Täytyy kylläkin tunnustaa, että mulle kielet on olleet aina aika helppoja enkä tarvinnut sitä tukiopetusta matikassakaan. Tiedänpähän vain, että sitä oli kummassakin tarjolla ja monet (kyllä, siis monet ylioppilaatkin) sitä käyttivät ja siitä hyötyivät.
En tarkoittanutkaan, että kaikki merkonomit amk:ssa olisivat kuin minä, mutta taisi tuossa syytä olla muuallakin kuin sinussa. Ikävä kuulla, että sinun kokemukset amk:n opettajista olivat tuollaisia. On tainnut niillä nousta ammattiKORKEAkoulun nimi vähän päähän! Toivottavasti tuollainen on harvinaista...
Kannattaa verrata mielummin tutkinto sisältöjä AMK:n ja yliopiston välillä. Tutkinto sisällöt ovat samankaltaisempia näissä kahdessa, kun verratessa AMK:ta kauppaopistoon.
"Etsippä jostain 10 vuotta vanha lista merkonomikoulutusta antaneista oppilaitoksista ja vertaa sitä nyt tradenomikoulusta antavien koulujen listaan."
Tilat ovat useissa tapauksissa olleet kauppaopiston yhteydessä, mutta se ei tee tutkinnoista samankaltaisia. Mitä jos tilat AMK-opiskelijoille olisi alunperin saatu yliopistolta? Tilat kun on uudelle koululle aina pako löytää...
On siinä ja siinä, että pitäisikö jättää kirjoittamatta tämä juttu, koska en tunne kunnolla tradenomipuolta. En kumminkaan malta olla avaamatta sanaista arkkuani.
Meillä tekniikan puolella kumminkin koulutusohjelmat ovat selkeästi ammatti- ja lukiopohjaiset, tai siis ensimmäisen vuoden aikana tasoitetaan pohjatiedon tasoeroja. Näin se on käsittääkseni myös kaupan ja hallinon alalla. Korjatkaa jos olen väärässä.
Olen saanut tekniikan alan osalta sellaisen käsityksen, että ammattikoulupohjaiset saattavat olla jopa parempia ammattikorkean koulumenestykseltä kuin lukiopohjaiset, koska lukiolaisethan menevät pääsääntöisesti yliopistoon, ja ne jotka eivät sinne pääse, menevät AMK:uun.
Lukioonkin kun mahtuu niin monenlaista tallaajaa, minun lähilukiohin pääsee sisään muistaakseni alle 7 keskiarvolla, kun itselläni oli keskiarvo yli 8 ja menin ammattikouluun. Olisin käsittääkseni itseasiassa päässyt keskiarvollani kaikkiin Jyväskylän lukioihin, mutta ammattikoulussa oleva ala oli paljon mielenkiintoisempi!
Niin, omakehu haisee, tiedän! ;)
No sehän nyt on aika selvää, että jos halutaan samaistua yliopistoihin, niin silloin koulutusohjelman tulee näyttää _paperilla_ samankaltaiselta.
YO:n ja AMK:n suurimmat erot ei löydy kattelemalla opintoviikkoja, kurssien nimiä tms.
Tosiasia kuitenkin on, että suurin osa AMK:ista on perustettu vanhan opistotason oppilaitoksen pohjalta. Konkreettiset erot varmasti koulukohtaisia, mutta olen itsekin kuullut kouluja käyneiltä (asian kokeneilta), että jossain päin on todella toteutettu tämä opisto --> AMK vain vaihtamalla koulun ja kurssien nimiä. Ja tietysti tutkinnon nimeä. Huomattavasti lähempänä ollaan siis merkonomeja kuin maistereita.
"YO:n ja AMK:n suurimmat erot ei löydy kattelemalla opintoviikkoja, kurssien nimiä tms."
Pitää paikkansa. Tärkeämpää onkin vertailla sisältöjä.Itselläni on kuitenkin takana kursseja myös (avoimesta)yliopistosta. Omasta mielestäni kurseissa nyt vaan on paljon samankaltaisuuksia. Ei niissä markkinoinnin kurseissa nyt paljon eroa ole suoritti ne sitten yliopistolla tai AMK:ssa. En pidä tradenomin tutkintoa maisterin tasoisena tutkintona, mutta jos verrataan KTK:ta tai tradenomia niin sitä eroa on nyt vaan vaikea löytää. Kysehän on lähinnä asenteista.
Huh, kuulostaa hankalalta... Ja että muka ammattikorkeassa helppoa?? itselläni on ollut 2vuotta yläasteella ruotsia ja ammattikoulussa hieman, mutta voin sanoa että olen unohtanut kaiken.. en osaa oikeastaan sanaakaan. Matematiikka sujuu siinä ja siinä, että läpi pääsee... kun ei vain tajua, niin ei tajua. Ei kaikki ole yhtä fiksuja, ei siitä mihinkään pääse, ja eiköhän se ole hyväkin niin.
Itseasiassa minäkin opiskelin ruotsia vain kaksi vuotta, jonka jälkeen ammattikoulussa en sitten juurikaan ruotsia oppinut. Siskoni asuu Norjassa, joten vähän osaan kommunikoida heidän kanssa ruotsiksi, enimmäkseen kumminkin englanniksi, jota en myöskään kovinkaan hyvin osaa. Sain muuten yläasteella ruotsista paremman numeron kuin englannista, harvinaista?
Kaikki eivät ole yhtä viisaita, eikä niin ole tarkoitettukaan. Kaikesta huolimatta jokaiselle löytyy jonkinlainen tehtävä. Kaupan kassalla oleminen on hyvin tärkeää, ja siitähän vasta valittaminen tulisikin, jos paikat olisi täynnä pölyä ja hiekkaa.
Kuten kirjoitin, mielipiteeni ja kokemukseni koskevat vain tiettyä ammattikorkeakoulua ja nimenomaan liiketalouden puolta. Tekniikan opiskelusta en tiedä mitään, paitsi että taitaa olla paljon vaikeampaa kuin meillä oli! :) Ehkä se tekniikan koulutusohjelmien järjestäminen johtuukin siitä, että tekniikan opiskelu on vaativampaa ja tasoeroja todellakin on tarve tasoittaa erityisesti matemaattisissa aineissa?
Tradenomiksi opiskellessani ei ollut erillisiä koulutusohjelmia ammattikoulun ja lukion käyneille, vaan kaikki opiskelijat pohjakoulutuksesta riippumatta opiskelivat täysin saman lukujärjestyksen ja opintosuunnitelman mukaan. En tiedä, onko jossakin muussa amk:ssa tradenomeille em. kaltaiset erilliset ohjelmat, mutta koska minä opiskelin pienen paikkakunnan amk:ssa, ei se olisi ollut edes mahdollista. Meitä ei-ylioppilaita kun oli niin vähän, ettei meille olisi voinut järjestää omaa opinto-ohjelmaa.
Otti kyllä vähän silmään tuo kommentti, että..."lukiolaisethan menevät pääsääntöisesti yliopistoon, ja ne jotka eivät sinne pääse, menevät AMK:uun." Vähän liian yleistettyä kyllä. Eivät kaikki löydä mieleistään koulutusta yliopistosta. Vähän hassu ajatus, että suurin piirtein kaikki hakevat yliopistoon ajatellen sitä ykkösvaihtoehtona. Ja jos eivät sinne pääse, menevat ammattikorkeaan. Aivan kuin olisi itsestään selvää, että lukion jälkeen tähtäimessä on automaattisesti yliopisto?!
Olet oikeassa. Lipsahti siinä pieni yleistys.
Kaverillani oli keskiarvo lukiossa hieman päälle yhdeksän, meni yliopistoon, mutta ei tykännyt olla siellä. Hetken päästä meni amk:uun, josta tykkää erityisesti, ja aikoo sieltä valmistua kolmen vuoden päästä.
Miksi ihmeessä muuten tradenomitutkinto ei kestä 160 ov, niin kuin insinööri (amk) -tutkinnot???
Kyllä ja ei. Ennen AMK-uudistusta kaupan ja hallinnon alan opistotason tutkinto todella oli nimeltään merkonomi, eli kauppaopistoista valmistui merkonomeja, kun taas toisen asteen kauppakouluista valmistui merkantteja. Nykyisin kyseisiä merkantteja ei enää edes kouluteta, vaan toisen asteen ammattitutkinnon nimeksi tuli merkonomi, ja opistotason tilalle tuleen AMK-tason tutkintonimikkeeksi tradenomi.
Yrittäisit nyt jo ymmärtää, että ammattikorkea ei ole yhtä kuin vanha kauppaopisto. Merkonomi ja tradenomi tutkinto ei ole rinnastettavissa, kuten ei ole tradenomi tai KTM:n tutkintokaan. Yhtäläisyyksiä löytyy kyllä kaikista. Tarkista taustasi ennen kuin alat kirjoittamaan historiaa, jota et tunne. Taustatyön tärkeys varmasti opetetaan yliopistolla(kin).
Puhupa muuta kuin totta! Opiskelen itse laskentatointa AMK:ssa ja ne 20 lisänoppaa tekis terää tutkintoon. Lissä tilintarkastusta, palkanlaskennasta oma kurssinsa, ehkä rahoitusta yms.
Olisiko syynä se, että KTM-tutkinto on sen 160ov laajuudeltaan, vaikka yliopisto- ja AMK-nopat eivät olekaan vertailukelpoisia.
Mikäs nyt tuollaisen itkuraivarin aiheutti? Ettei vaan sattumalta osunut arkaan paikkaan? Mitä vittua sinä kuvittelet tietäväsi yliopisto-opetuksesta, jos et kerran ole päivääkään oikeassa korkeakoulussa opiskellut? Ei tarvitse uskoa SAK:n kaikkea paskaa.
T: Koulutussuunnittelijanakin työskennellyt LL
Mitenkäs se SAK tähän liittyy? Esimerkiksi Tradenomiliitto kuuluu AKAVAaan. Ja ettet vaan olisi itse saanut itkuraivaria. Ainakaan kielenkäyttösi ei ole kovin sivistyneen korkeakouluihmisen tasolla...
Tämä kirjoitus osoittaa kyllä sinun olemattoman sivistystason. Jos et tiedä asioiden taustoja ei niitä kannata alkaa komentoimaan. En tiedä montako henkilöä käyttää nimimerkkiä JBA, mutta lääkäriksi en sinua kyllä oikein usko...
Kyllä se historia juuri näin menee kuin JBA kertoi.
Ei mun mielestä amk-tutkintoja pidä verrata mihinkään maisteritutkintoon (pois lukien amk-jatkotutkinnot).
Sen sijaan kandeihin voisikin verrata, kuten nm. Jamo viittasikin. Tekniikan puolella opintoviikkomäärät ovat käsittääkseni samat kandien kanssa (160 ov). Korjatkaa jos olen väärässä.
Sinä siis luulet että nykyinen tradenomin tutkinto vastaa entistä merkonomin tutkintoa? Jos olisit perehtynyt asiaan hieman enemmän tietäisit varmasti että tämä "olettamuksesi" ei pidä paikkaansa.
En ole perehtynyt minäkään, joten voisitko ystävällisesti vaikka hieman kertoa, miten tradenomin tutkinto MUKA eroaa merkonomin tutkinnosta?
..syynä on juuri tuo. Onhan amk-insinöörin ja diplomi-insinöörinkin tutkinnossa se 20 ov:n ero.
Kurssien sisällön ja opintosuoritusten laajuuden perusteella.
Löytyykö omakohtaista kokemusta?
Kokemusta löytyy. Itse opiskelen BBA-tutkintoa, jossa koulutus tapahtuu englanninkielellä. Olen suorittanut kursseja avoimessa yliopistossa ja mielestäni näissä kursseissa on huomattavasti enemmän yhtäläisyyksiä ammatikorkean kurssien kanssa, kun verratessa kauppaopistoa ja ammattikorkeaa. Kauppaopiston kursseista kun ei meidän linjalla käytännössä korvata juuri mitään, mutta yliopiston kursseja voi hyväksilukea esim.markkinointi ja logistiikka. En ole siis henkilökohtaisesti opiskellut kauppaopistossa vaan kokemukseni perustuvat tuntemiini henkilöihin, jotka ovat suorittaneet kauppaopiston.
Eikös se ole kauppaoppilaitos eikä kauppaopisto? Varmasti on totta, että kauppiksen kursseista ei saa hyväksilukuja paljonkaan amk:ssa. Ei kai ne nyt siellä amk:ssa halua myöntää, että kyse on samasta koulutuksesta eri nimillä. Kuka idiootti sinne ammattikorkeaan sit enää pyrkis ainakaan jos on merkonomin paperit jo handussa?!
Kauppaopisto oli olemassa ennen kauppaoppilaitosta.
"Kuka idiootti sinne ammattikorkeaan sit enää pyrkis ainakaan jos on merkonomin paperit jo handussa?!"
Niin tai kuka jatkaisi opiskelua yliopistolla kun on jo tradenomin paperit? On se kummallista että jotkut ihmiset tekevät näin...
Aika moni näyttää jatkavan, siis tradenomista kauppatieteen maisteriks. Ihmekö tuo, ei todellakaan. Luultavasti kuitenkin aika sopiva "valmennuskurssi" OIKEAAN KORKEAKOULUUN. Pääsisihän sinne kai kuitenkin hieman suoremminkin, vaikka heti lukion jälkeen jos rahkeita riittää...No jokainen tavallaan.
En missään vaiheessa sanonut että moni jatkaa, mutta jotkut henkilöt kyllä... Ne henkilöt jotka saavat kipinän opiskella lisää teoriaa kenties jatkavat yliopistolle.
Itse en näe tähän mitään tarvetta ja kyse ei ole siitä etteikö sinne "rahkeet" riittäisi. En tiedä mistä katkeruutesi AMK:ta kohtaan johtuu tai miksi luulet ettei se olisi oikea KORKEAKOULU, mutta tuolla asenteella voi sinulle tulla ongelmia kaupallisella alalla.