Neuvola antoi 2kk vauvallemme koliikkituomion, koska huutaa iltaisin niin kovin. Aloin kuitenkin tänään miettiä, josko kuitenkin itkisi väsymystään. Päivisin hän on hereillä ollessaan oikein tyytyväinen ja hymyileväinen, jaksaa olla hereillä max tunnin. Kun väsähtää, nostan liinaan ja siihen sitten nukahtaakin. Käytännössä hän on koko päivän liinassa. Illalla en laita liinaan enää kahdeksan jälkeen, vaan keskityn esikoisen iltatoimeen ja mies pitää vauvaa sylissä. Yleensä lapsi karjuu kunnes nukahtaa kymmenen maissa. Siihen asti kannan häntä milloin missäkin asennossa, mies on jo nukkumassa esikoisen kanssa. Yön nukkuu hyvin.
Tänään jouduin itse olemaan pois kotoa tunnin verran ja kun tulin takaisin, vauva itki isän sylissä väsymystään. Liinaan päästyään nukahti välittömästi. Voiskohan siis nuo iltaitkutkin olla vaan väsymystä? Miten ihmeessä saisin vauvan tottumaan, että nukahtaisi johonkin muualle, vai tuleeko tilanteeseen itsestään muutosta ajan kanssa?
Tänään jouduin itse olemaan pois kotoa tunnin verran ja kun tulin takaisin, vauva itki isän sylissä väsymystään. Liinaan päästyään nukahti välittömästi. Voiskohan siis nuo iltaitkutkin olla vaan väsymystä? Miten ihmeessä saisin vauvan tottumaan, että nukahtaisi johonkin muualle, vai tuleeko tilanteeseen itsestään muutosta ajan kanssa?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Koliikkivaivat tulevat yleensä iltaisin. Onko kipuitkua?
Aluksi ajattelin, että on kipuitkua, mut toisaalta tämä pikkuinen on niin temperamenttinen, että alkaa huutaa kurkku suorana, jos pienen vikinän jälkeen ei tapahdu sitä mitä hän haluaa. Toisin sanoen en oikein tunnista mitä itkee. Taidan olla aika tyhmä :/
Tiedän tunteen, kun ei tedä mikä vauvaa vaivaa, kun itkee ja itkee. Et ole tyhmä!
Jos et tiedä, mikä on kipuitkua, et ole koskaan luultavasti kuullut sitä. Se eroaa täysin kaikista muista itkuista ja kitinöistä. Vauva itkee kovaa ja hyyyvin korkealta, ja se saattaa alkaa ihan yhtäkkiä ilman mitään kitinää.
Meillä alkoi tasan 2kk iässä myös iltakitinät ja ne saattoivat pahimmillaan kestää 4 asti aamulla, mutta useimmiten 12-01 asti yöllä.
Aluksi tulee mieleen, josko vauvalla olisi nälkä. Iltaisin vauvat tankkaavat yötä varten, uskoakseni se on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Alkaako kitinä suurinpiirtein samaan aikaan illasta? Alkaako silloin klo 20 aikoihin? Oletko kokeillut rauhoittaa koko tilanteen ennenkuin itku alkaa? Kokeillut syöttää esim klo 19-19.30? Imetätkö vai onko vauva korvikkeella?
Oletko muuten kokeillut nukuttaa päikkäreille ilman liinaa, mutta että kuitenkin olisit vauvan lähellä? Auttaisiko, jos vauvalle antaisi jonkun sinun käyttämän paitasi, jotta vauva voi haistaa tuoksusi, kun on isän sylissä?
Meillä illat hieman rauhoittui, kun yritettiin miehen kanssa pitää vauva mahdollisimman tyytyväisenä. Leikittiin, syötettiin heti kun tuli pieniäkin nälänmerkkejä (korvikkeella), keinuttiin keinutuolissa, pidettiin sylissä, viihdytettiin. Yleensä saimme tuolla keinolla iltakitinän taltutettua siihen tuntiin :') Jos kitinään ei vastannut heti, alkoi huuto. Meillä se loppujen lopuksi osoittautui pelkäksi näläksi, vaikka poika tankkasi hulluna sen 4-6 tuntia iltaisin. Maito täytti vatsaa, mutta ei pitänyt nälkää. 3kk neuvolassa valitin asiasta, kun vajaa 5 vkoa oli tuota jatkunut ja olin ihan loppu, kun en tiennyt, mikä vauvalla on.Terkka käski antaa velliä ensin aamuisin ja jos ei tullut mitään vatsavaivoja, myös illalla. Iltaisin annettu velli alkoi rauhoittamaan iltoja ihan kokonaan! Nyt vauva on 3kk3vkoa ja nukahtaa yöunille klo 22 viidessä minuutissa. Näin siis meillä.
Tilannettasi en tiedä, mutta omasta kokemuksesta: annan vauvalle illalla maidon tuttipullosta (rintamaitoa), koska jostain kumman syystä huutaa kuin syötävä tissillä. Aluksi luulin, että vauva on täynnä ja huutaa, kun yritän laittaa tissiä suuhun. Jatkoi kuitenkin huutamistaan sylissä, kunnes annoin pullosta (kun en hädissäni enää muutakaan keksinyt). Joi desin ja oli tyytyväinen. Nukahti myös suht helposti omaan sänkyynsä. Maidon tulossa ei ole ongelmaa, sillä pumppaan sen desin pulloon ja annan sitten vauvalle. Meillä siis huutaa nälkäänsä ja sitä ettei kait jaksa imeä enää tissiä, kun on niin väsynyt.
Nukutan vauvan pitämällä olalla ja "hyppimällä" istualteni sängyllä. Juu, hassuja juttuja, mutta toimivat. Esikoisen kanssa ei tarvinnut mitään ihmekommervenkkejä tehdä, nukahti aina tissille. Tämä vauva ei KOSKAAN nukahda rinnalle.
Ja tietty vauvan pitää herätä aamulla ajoissa, jotta menee sitten illalla ajoissa nukkumaan. Itse herätin vauvan klo 7 joka aamu, nyt herää suunnilleen noihin aikoihin oma-aloitteisesti. Ja illalla menee nukkumaan klo 21.
Monilla rinnat heruu illalla hitaammin kuin muulloin, jolloin väsynyt ja kärsimätön vauva turhautuu kun maitoa tulee tavallista hitaammin (vaikka siis maitoa tulisi tarpeeksi ja riittävästi). Tosin jos pumppailet huoleti desin, niin en tiedä voiko teillä tuota pulmaa olla... mutta monen vauvan iltalevottomuus tissillä johtuu vauhdista eikä määrästä :)
Meillä 7 vko poika ainakin itkee väsymystään. Alkuun täälläkin nukuttiin kaikki päikkärit vaunuissa tai kantoliinassa, mutta nyt yritä opettaa poikaa nukkumaan päiväunia myös sängyssä. Meillä tietää, että poika on väsynyt juurikin siitä kun kitinä alkaa. Kantoliinaan nukahtaa sillon nopeastikin. Iltasin kun poikaa laitetaan sänkyyn niin huutaa vähintään 30 minuuttia pääpunasena. Jos havahtuu unestaan, niin alkaa itkemään huomatessaan olevansa yksin.
Kirjalla ei lasta kasvateta, mutta jos omat ideat loppuu, niin kannattaa plarailla:
Unihiekkaa etsimässä TAI
Pehmeä matka höyhensaarille
Ovat aika eri mieltä huudatuksesta, mutta järjellä suodattaen hyviä kirjoja.
Kiitos kaikille vastanneille! :)
Eilen meni ilta suht mukavasti, kun koitin oikein kovin tarkkailla vauvan viestejä, väsyä, nälkää jne. Vauva itki vain puoli tuntia, söi ja nukahti lähes välittömästi sen jälkeen.
Aloinkin nyt pitää kirjaa syömisistä, nukkumisista ja muista. Ajattelin, että se ehkä auttais mua itseäni vähän hahmottamaan tilannetta.
tuutupappa: Kiitos kirjoituksestasi, sain paljon ajattelemisen aiheita. Tuota paitaa isin sylissä kannattaa varmasti kokeilla. Alkuun yritin nukuttaa muualle kuin liinaan, vaihtelevallla menestyksellä. Loppujen lopuksi huomasin liinan niin helpoksi tavaksi, että luovutin. Pitäisi varmaan kokeilla taas, kun aikaa on kulunut.
Imetän, ja maitoa kyllä tulee välillä vähän liikaakin. Omistan suihkutissit, jotka varmasti omalta osaltaan aiheuttavat tyytymättömyyttä varsinkin syömistilanteissa.
kannattaisi kokeilla opetella muita tapoja nukkumiseen päivällä kuin tuo kantoliina. Meillä vauva nukkui päivisin vaunuissa, sohvalla, sitterissä ym. minne milloinkin sattui nukahtamaan. Jos nukahti syliin niin laskettiin aina muualle nukkumaan. Oppikin nukahtamaan iltaisin itsekseen 1kk ikäisenä omaan sänkyyn yöunille. Etkö nukuta ollenkaan ulos vaunuihin päiväunille?
Se, mikä toimii teillä ei automaattisesti toimi kaikilla muillakin vauvaperheillä. Koittakaa muistaa tämä neuvoja antaessanne.
ja kyllähän ap. oli itsekin jo sen huomannut, että ehkä ei ole hyvä pitää vauvaa koko aikaa kantoliinassa. Esim. meillä ei muksu ole koskaan huolinut minkäänlaista uniriepua tai unilelua, joka useissa perheissä on varmasti korvaamaton.
Ja vauvasta saakka on meidän muksu nukkunut ainakin kerran päivässä ulkona päiväunet, koska vaunuissa uni on maistunut parhaiten. Edelleenkin 1v 9kk ikäisenä nukkuu kaikki päiväunet ulkona.
Eikös tarkoitus olekin kertoa ne keinot, jotka itse on kokenut parhaiksi ja ap. voi valita kirjoituksista ne keinot mitä haluaa itse lapselleen kokeilla?
Weltic, meilläkin oli vauvan viestit vähän hakusessa ensin. Sitten yritin kovasti tarkkailla väsymyksen ja nälän merkkejä; haukottelua, hamuamista ja pientä kitinää. Tärkeintä kuitenkin oli, että pieni kitinä ei saanut jatkua, koska sen jälkeen kiukuttelu "jäi päälle" ja yltyi vain.
Kun vauva nukahtaa illalla kantoliinaan, herääkö, kun lasket vauvan petiin nukkumaan? Jos ei herää, ei kantoliinassa omasta mielestäni ole mitään väärää. Vauvan tavat muuttuvat hyvin usein ja jossain vaiheessa pelkkä syli kelpaa nukutukseen ja välillä taas vauva voi haluta nukahtaa yksin. Pääasia, että vauvalla on turvallinen olla.
Nukkuuko vauva omassa sängyssä vai teidän vieressä? Mielestäni tuossa iässä ei tarvitse oppia omaan sänkyyn/yksin nukahtamaan, sen aika tulee sitten myöhemmin. Voisit tuota liinaan nukahtamista alkaa purkamaan päivällä. Kun vauva on väsynyt, kokeile olla laittamatta liinaan. Makoile vauvan kanssa teidän sängyllä kyljelleen ja kokeile, josko nukahtaisi siihen.
Itse kolusin netin läpi vauvan iltaitkun takia ja etsin syytä/neuvoa/vinkkiä. Uskoakseni vauvan nukahtamisvaikeudet tuossa iässä johtuisivat siitä, että vauva alkaa olla tietoinen ympäristöstään ja se kaikista pienin pikkuvauva-aika (jolloin nukkuu lähes 24/7) olla ohi. Vauva jaksaa olla hereillä kauemmin ja tarvitsee apua nukahtamiseen, mutta nukahtaminen on vaikeaa, koska hermosto vasta kehittyy. Luin paljon kokemuksia siitä, että iltaitku menee aikanaan itsestään ohi, kun vauva on reilu 3kk.
En osaa sanoa, menikö meilläkin itsestään ohitse, mutta iltavelli aloitettiin tuossa 3kk iässä ja iltaitkut loppuivat sitä mukaa, kun vellimäärä kasvoi.
Meillä auttoi myös sellainen keino, että kun pistän vauvan nukkumaan, laitan harson lähelle vauvan naamaa, ja harso kulkee vauvan käsien väliin. Jos nukahtaminen on vaikeaa, vauva ei ala heti rimpuilemaan ja kitisemään, vaan puristelee tuota harsoa. Ja kun puristelu alkaa, taputan pepulle niin kauan, että vauva rauhoittuu taas. Puristelu loppuu, eikä kitinä ala. En tiedä, mikä juju siinä on, että harso pitää olla naaman edessä. Ehkä se tuo turvallisuuden tunnetta, mutta harson kanssa vauva nukahtaa päivisinkin paremmin kuin ilman harsoa. Enkä oikeasti tiedä, missä vaiheessa tuon harsokikan keksin - ehkä sattumuksen kautta. Mutta meillä se toimii. Öisin otan harson pois, kun tiedän vauvan nukkuvan sikeästi ja päivisin siirrän harsoa naaman edestä kauemmaksi. Harso siis ei ole vauvan naaman päällä, vaan noin sentin päässä vauvan nenästä ja silmien kohdalla harso on vähän lähempänä (ettei nyt vaan joku luule, että yritän tukehuttaa vauvan harsolla :D).
Sellaisenkin vinkin luin, että kun vauvaa nukuttaa, ei keinoja kannata vaihdella yhdellä nukuttamiskerralla usein, koska sitten vauva alkaisi odottamaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. En tiedä sitten, onko kuinka paikkansa pitävä, mutta itse ainakin huomasin itkuaikaan, että nukahtaminen kävi vain vaikeammaksi ja kesti kauemmin, jos välillä otin syliin, välillä viereen, välillä sinne ja tänne....
Sellaistakin olen lukenut, että vauva voi iltaisin hermostua, jos tisseistä suihkuaa maito, vaikka toinen haluaisi vain imeskellä ja nauttia hiljakseen.
Ota nyt noista vauvoista siis selvää :D Kun ei niissä tullut opaskirjaakaan mukana.
Sellainenkin tuli mieleen, että vauvaa ei kannata alkaa nukuttamaan, jos hän kaipaakin seuraa. Mekin niitä väsymyksen merkkejä katsellessa, pidimme vauvalle niin pitkään seuraa, kunnes väsymyksen merkkejä alkoi tulemaan. Jos niitä ei tullut aikaisemmin, ei pistetty nukkumaan. Äitini neuvon mukaan, täytyy vauvan itse etsiä rytminsä, milloin on hereillä ja milloin nukuttaa. Jos vanhemmat päättävät, että meillä mennään klo 21 nukkumaan ja vauvaa ei väsytäkkään, ei siitä seuraa mitään muuta kuin tappelua; juuri sitä kitinää, rimpuilua, itkua.
Mutta sitten on taas jokaisella kolikolla on kääntöpuolensa; jos vauva on yliväsynyt, nukahtaminen on vaikeaa.
Ei koliikki ole mikään tuomio! Kaikki vauvat siitä kärsii ei vain jotkut.
Osaltaan se johtuu siitä että annetaan niitä d vitamiinitippoja, siitä se lähtee yleensäkin ne vatsakivut. Minusta niiden antamista voisi siirtää, kauhea katsoa 2 viikkosta vauvaa joka krsii kivuista.
Jotkut saavat apua hieronnasta, vatsaa ja selkää, jotenilma poistuu. Myista röyhtäytys... siitä on paljon apua.
Ei todellakaan kärsi!
"Imeväisen koliikilla tarkoitetaan 2-4 kuukauden ikäisen lapsen runsasta selittämätöntä itkuisuutta. Tieteellisissä tutkimuksissa koliikin määritelmä perustuu usein ns. Wesselin kriteereihin (Wessel ym. 1954). Niiden mukaan vauvan tulee itkeä vähintään kolme tuntia vuorokaudessa vähintään kolmena vuorokautena viikossa ja vähintään kolmen viikon ajan, jotta kyseessä olisi koliikki." http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo97244&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero
Ja selittämätön itkuisuus on eri asia kuin mahavaivoista johtuva itkuisuus.
Uniriepu se on meidänkin vauvalla ja TOIMII kuten joku yllä kirjoitti. Itsellänikin ollut lapsena suosittelen lämpimästi mutta vaihda vain päivittäin, niin tottuu ennemmin siihen et uniriepu tuoksuu puhtaalle, tykkää kyllä varmasti siitä silti :)
Minulle tuli mieleen semmonen juttu et oliskohan mahdollista et se teidänkin vauva voisi kaivata omaa rauhaa??
Kerroit et koko päivän on niin iloinen ja seurallinen no niin oli meidänkin Isla, mutta illalla itki eikä nukahtanut syliin. No eräänä iltana oli mummo käymäs ja kysyi miks ei laiteta omaan sänkyyn? No met esikoislapsen vanhemmat, no ei tietenkään laiteta itkevää lasta, mut niin vaan ei mennyt 15min ennekuin oli siki unessa :) Myös meillä on annettu vaaville tuolloin tarvittaessa ''tassuhoitoa''/ silitetty ei ole tarvinnut nostaa ees taas pois pinnasängystä vaan on nukkunut.
Lisäksi meillä soi unimusiikki, kuuntelin paljon klassista musiikkia raskausaikana ja se on nyt tuttua ja turvallista Islalle.
Musiikki on ihan hiljaisella taustalla ei niin kovalla et jäis sitä kuuntelemaan.
Kannattaa siis yrittää ainakin tätäkin :)
Meillä nykyisin häiritsee yöunille menoa se ettei millään malttais ku pitäis treenata aina vaan kaikkea sitä mitäpäivän aikana oivaltanut, varpaat on unissakin sormissa kiinni ja menossa suuta kohti
Olette antaneet paljon hyviä neuvoja :) Aion ottaa tuon unirievun kokeiluun ja monia muitakin hyviä vinkkejä aion soveltaa vauvani kanssa.
Muutama ilta on mennyt jo aika lyhyillä itkuilla, mutta eilen tapahtui jotain ihan ihmeellistä. Hetken mielijohteesta kannoin vauvan sänkyyn samaan aikaan muun perheen kanssa, eikä mennyt kuin kymmenen minuuttia ja pieni oli unessa! (nukutaan perhepedissä). Toivottavasti tämä alkaa toistua useammin :)
Lapsi on viimeisen viikon aikana selkeästi alkanut viihtyä enemmän lattialla ja sitterissä. Tuntuu, että itkutkin on hiukan vähentyneet. Väsähtäessään haluaa edelleen liinaan ja siinä nukkuu myös päiväunet vielä. Ajattelin tässä pikkuhiljaa alkaa totuttaa vauvaa nukahtamaan sänkyyn, kun tämä liina on mulla vain lainassa ja pitäis palauttaa vuodenvaihteessa.
Olen varmaan hermoillut ihan turhasta, tällainenhan on ihan normaalia vauvaperheissä, mutta esikoinen oli ihan erilainen vauvana. Hän oli äärettömän helppo, ei ollut vatsavaivoja, ei itkenyt juurikaan ja oli muutenkin sopeutuvainen. Siksi olenkin nyt ollut ihan ihmeissäni, kun en esikoisen kanssa tottunut tällaiseen :)
Jos lapsi nukkuu vieressäsi, niin anna sen nukkua siinä. Ei lasta ole pakko laittaa omaan sänkyyn tai omaan huoneeseen, jos se aiheuttaa ongelmia. Hän saattaa vain kaivata niin vahvasti vanhempiensa läheisyyttä, että huutaa siksi. Äläkä sure sitä, ettei hän aikanaan oppisi siitä pois. En ole koskaan kuullut , että kukaan rippikouluun tai armeijaan menevä vielä nukkuisi isän ja äidin kanssa. Eikä tuon ikäinen enää litisty hengiltäkään, niin että lapsi viereen ja unta silmään.
Olen samaa mieltä, mut ihan pakko kommentoida että just tällä viikolla kuulin perheestä joiden ainokainen todellakin nukkui perhepedissä rippikesään asti :)
Mut joo, ainakin meidän läheisyydenkaipuusta kärsivä kirppu nukkuu onnellisena äidin kainalossa. Mutta EI 15-vuotiaaksi asti.