Nyt, kun muotiin on tullut laskeskella, paljonko
mistäkin aiheutuu kustannuksia tai säästöä
päivää kohti laskettuna, niin aika on otollinen
tarkastella myös maataloudesta johtuvaa verotaakkaa
päivän tarkkuudella.
Suurin könttä on tietysti MMM:n budjetti megalomaanisessa
2705 milj. € suuruudessaan. Kun siihen lisätään maatalous-
yrittäjäin eläkemenoista koituva 569 milj.€ rasitus ja
maatalousyrittäjäin tapaturmavakuutuksen kustannuksista
koituva 15 milj.€ rasitus ja maatalousyrittäjäin lomitustoiminnasta
226 milj.€ koituva rasitus, niin ollaankin jo, herra paratkoon,
summassa 3515 milj. €.
Siitä kun lasketaan päiväkohtainen summa, niin voidaan
todeta, että lähes 10 milj. € päivässä palaa verorahojamme
maatalouteen. Se olisi paljon millaisina aikoina hyvänsä,
mutta nyt kun olemme laman kurimuksessa, se tuntuu
erittäin kohtuuttomalta.
mistäkin aiheutuu kustannuksia tai säästöä
päivää kohti laskettuna, niin aika on otollinen
tarkastella myös maataloudesta johtuvaa verotaakkaa
päivän tarkkuudella.
Suurin könttä on tietysti MMM:n budjetti megalomaanisessa
2705 milj. € suuruudessaan. Kun siihen lisätään maatalous-
yrittäjäin eläkemenoista koituva 569 milj.€ rasitus ja
maatalousyrittäjäin tapaturmavakuutuksen kustannuksista
koituva 15 milj.€ rasitus ja maatalousyrittäjäin lomitustoiminnasta
226 milj.€ koituva rasitus, niin ollaankin jo, herra paratkoon,
summassa 3515 milj. €.
Siitä kun lasketaan päiväkohtainen summa, niin voidaan
todeta, että lähes 10 milj. € päivässä palaa verorahojamme
maatalouteen. Se olisi paljon millaisina aikoina hyvänsä,
mutta nyt kun olemme laman kurimuksessa, se tuntuu
erittäin kohtuuttomalta.
Vastaukset 19
Vanhimmat
,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.,.
Eli on se kauheeta kun ihmisen pitää SYÖDÄ.Olis paljon mukavampaa ostaa niilläkin rahoilla jotain "kivaa."Olet pelle,jovaini......
Olen samaa mieltä, hirvittäviä summia menee SYÖMISEEN!!!
joo eikä me muuten tarvita armeijaakaan, siinäkin säästetään heti suoraan yli 5 miljardia. Tänne ei kukaan ole hyökkäämässä ja jos on niin siinähän me saadaan armeija ulkoo ja tosi halvalla.
Tommosta summaa ei ole näin laman kurimuksessa maksella
Seisämänkymmentä vuotta sitten itänaapurimme teki meille tarjousen maanpuolustuksemme ulkoistamisesta mutta silloin ei sitä haluttu kuten ei elintarviketuotannon ulkoistamista vielä nykyäänkään.
Kuinkahan suuri menoerä mahtaa olla armeijamme kantahenkilökunnan eläkemenot:).
Jo Vain kerroppa mitä teet työksesi? Ja kuinka paljon itse saat tukea?
Sillä kyllähän sinnuakin tuetaan ja olet saanut tukea sekä jatkuvasti nautit tukea jossain muodossa. Suomessa ei elä kukaan ilman yhteiskuunnan tukea jossain muodossa. Tämä on realismia.
Olimme saaneet kutsun yliopistolle tutustumaan talon toimintaan ja mielellään otimme kutsun vastaan.
Täytyy kyllä sanoa että syvän vaikutuksen teki talon toimintakulttuuri meihin, katse oli optimistisena kaukana tulevaisuudessa, tulevaisuus vaikkakin tuntematon sellainen oli mahdollisuus ei välttämätön paha.
Talousvastaavan kanssa jutellessamme tuli puheeksi yliopiston saamat valtion tuet, talousvastaava kertoili että tuet tulee kertoimella sen mukaan kuinka laitos onnistuu keräämään rahaa liike-elämältä ja yksityisiltä henkilöiltä. Siis koko ajan täytyy toiminta olla semmoista että yliopistosta valmistuvat palvelee työelämän tarpeita, muuten tämä yksityinen rahoituksen osuus romahtaa.
Vaimon kanssa pidimme systeemiä loistavana ja kysyimmekin olisiko tämä toimintamalli sovellettavissa myös maatalouteen.
Malli sopisi kuullemma hieman räätälöitynä erittäin hyvin maatalouteen yhtenä tukien maksumuotona, nythän nämä automaattisesti maksettavat tuet tyssää kaiken innovatiivisyyden ja kehitystarpeen, esimerkikinä toimii mainiosti tänä syksynä lietelannan levitys, turhaa nestettä kuletaan ensin tiet tuhoamalla, levitys aiheuttaa hajuhaittoja ja kaiken lisäksi maaperän rakenne tiivistyy pilalle vuosiksi raskaan vaunun jyrätessä vetistä peltoa!
Tästä runsaasti fossiilisia polttoaineita kuluttavasta tavasta olisi taloudellista pyrkiä eroon kun kaiken lisäksi lanta priketöitynä ei aiheuta vesistöön läheskään niin isoa ympäristörasitetta kuin lietelanta.
Prikedöitään, priketöitään, laiotetaan vaikka lahjapakettiin jos kuluttaja suostuu maksamaan.
Forssan kiimassuoltakin voi hakea puhdistamolietettä pellolle mutta ei sitäkään kyllä ole priketöidy.
Mehän muuten keräämme rakaa liikeelämältä tukien lisäksi. Kun myymme maitoa, lihaa, viljaa, ja kananmunia liikelaitoksille, he antavat siitä meille rahaa.
Kyllä viljelijöillä on moraalia. Nyt taas lietettä levitään pellolle koska raskasmetalleja on satu vähennettyä puhdistamolietteestä.
"Jätevedenpuhdistamoilta kertyvää lietettä levitettiin takavuosina Suomessakin pelloille. Sitten viljelijöiden etujärjestö MTK päätti, että levityksestä tulee luopua raskasmetallien ynnä muiden haitallisten aineiden takia.
Uskallus olisi tarpeen, sillä käsitellyn puhdistamolietteen peltokäyttö on kaikkien edun mukaista. Suomalaiset tuottavat jätevesilietettä vuodessa miljoona kuutiota, ja johonkin se on kipattava.
Turun seudulla on tarkoitus tulevaisuudessa hyödyntää kaikki jätevesilietteet peltoviljelyssä.
Täysin ongelmatonta puhdistamolietteestä tehtyjen lannoitevalmisteiden käyttö ei viljelijälle ole. Päänvaivaa tuottaa ainakin levitysmäärien laskeminen, sillä ravinnesuhteet ovat lietepohjaisessa lannoitteessa aivan toiset kuin karjanlannassa tai väkilannoitteissa".
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/paakirjoitus/78934.html
Säästäisimme paljon, jos meidän ei tarvitsisi syödä ollenkaan.
"Suomalaiset tuottavat jätevesilietettä vuodessa miljoona kuutiota, ja johonkin se on kipattava".
Mitä olette vaimon kanssa ajatelleet kaupunkilaisten paskan suhteen, priketöidäänkö vai tehdäänkö ydinjätteen loppusijoitusluolien tapaisia ihmiaulosteeen loppusijoitus luolia. Jätemaksut tosin nousevat, tai olisiko sekin niin että jäteasemat maksavat kulut niinkuin viljelijöidenkin oletetaan maksavat kaikki lisäkulut.
Pitääkö tuotos välttämättä molskauttaa juomaveteen? Voiko ulkohuussin tuoda sisälle kotiin?
Sokea innostuksemme vesivessaan juontaa juurensa hoitamattomasta pihanperän paskahuussista, jonka lemua yritettiin vaimentaa kalkilla. Moderni ekosanitaatio on kuitenkin jotain ihan muuta: ympäri vuoden sisätiloissa toimiva hajuton laitos, johon saa vaikka porsliinipöntön. Sitä ei vain tarvitse vetää.
Nykyihminen haluaa istahtaa porsliinille ja molskauttaa lastinsa juomakelpoiseen veteen. Vesi kuljettaa tuotoksemme pois silmistä ja mielistä. Haja-asutusalueella jäteveden matka imeytyskentälle, pienpuhdistamoon tai umpikaivoon saattaa olla vain parikymmentä metriä. Ja sitten maksamme tuhansia euroja, että saamme veden taas erotettua ulosteistamme.
"Talousvastaavan kanssa jutellessamme tuli puheeksi yliopiston saamat valtion tuet, talousvastaava kertoili että tuet tulee kertoimella sen mukaan kuinka laitos onnistuu keräämään rahaa liike-elämältä ja yksityisiltä henkilöiltä. Siis koko ajan täytyy toiminta olla semmoista että yliopistosta valmistuvat palvelee työelämän tarpeita, muuten tämä yksityinen rahoituksen osuus romahtaa.
Malli sopisi kuullemma hieman räätälöitynä erittäin hyvin maatalouteen yhtenä tukien maksumuotona". nin, vaimon kanssa.
Liiike-elämä saa kalliisti koulutettuja tohtoreita, maistereita ja insinöörejä, minusta on aivan kohtuullista että liike-elämä myös maksaa siitä jotain.
Maksaahan liike-elämä meillekin viljasta, maidosta, lihasta, jne. Maataloustukienkin ehtona on ruoan tuottaminen kuten yliopistojen rahoituksen ehtona koulutetun työvoiman tuottaminen liikeelämän tarpeisiin.
Olemme jyrkästi eri mieltä, maatalouden tuethan tulee automaattisesti kaikille!
Jos joku yliopisto kouluttaa taitamattomia henkilöitä työelämän tarpeisiin, tukihan katkeaa koska elinkeinoelämä ei koe saavansa rahoilleen vastinetta vaan ajattelee että rahat käytetään vaikkapa henkilökunnan etuihin, ulkomaanmatkoihin ja muuhun suhmurointiin!
Elinkeinoelämä siirtää tukensa toiselle yliopistolle!
Viljelijä joka taas vain maksimoi käytettävissä olevat tuet tuotantoon käytettävin minimipanoksin voi sen sijaan jatkaa toimintaansa ilman sen kummallisempia hankaluuksia!
Tuki tulee kun on hallussa siihen oikeuttavia artikkeleja, eläimiä, peltoa, metsää jne jne
Terveen järjen mukaista olisi, että tuet olisivat sidottu tuotannon määrään. Myös viljelijät haluaisivat asiantilan olevan näin. Siitä, että tuet on irrotettu tuotannosta saamme kiittää vapaakauppaneuvotteluja, joita EU, Gatt ym ovat käyneet. Nimenomaan näiden neuvottelujen tuloksena on sovittu että tuet pitää olla tuotannosta irrotettuja.
-
"Olemme jyrkästi eri mieltä, maatalouden tuethan tulee automaattisesti kaikille!".
"6 §
Yleiset säännökset
Tuen maksamisen edellytyksenä on, että viljelyn tavoitteena on tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaan. Tavanomaiseen viljelytapaan kuuluu pellon muokkaaminen ja lannoittaminen tarkoituksenmukaisella tavalla ja kylvön tekeminen niin, että se mahdollistaa tasaisen itämisen. Viljelyssä on käytettävä alueelle soveltuvia kasvilajeja ja -lajikkeita sekä laadultaan ja määrältään riittävää siemen- tai taimimäärää. Lisäksi viljelijän on huolehdittava kasvinsuojelusta ja hukkakauran torjunnasta. Lohkon on oltava kasvukunnoltaan sellainen, että sillä on edellytykset tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato".
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20001256
Täytyy tunnustaa että minä en tälle vuodelle onnistunut tuottamaan markkinakelpoista satoa yhtään kiloa. Vaikka panokset kohdallaan mutta väärään aikaan sattunut kuivuus ja väärään aikaan sattuneet sateet veivät hehtopainon niin alas että kiloakaan markkinakelpoista satoa ei tullut. Olisin aivan hyvin voinut kylvää 1/3 osan siementä ja jättää lannoitteet pois, lopputulos olisi ollut aivan sama. Tai ties vaikka olisi sillä tavalla tullutkin markkinakelpoista...
--