minä ja mun pää!!

sori jos valitan.. kirjoitti:

kaikki on menny ihan hyvin jo hetken.. tänään sitten taas kaikki tuli niskaan. kyllä olen tiennyt että vahvakaan jää ei aina kestä, mutt silti. tänä syksynä oon jo nähnyt onnellisuutta. syy voi olla ylä-asteen alku tai että rupesin asuu vuoro viikkoja vanhempieni luona. vaikka nyt juttuni ei hetkauta muita niin mulle se on kova juttu. haluisin olla vaan iskällä, mut äitee ei anna, noh ei siinä vielä mitään mut tänään aina niin rauhalline ja myötäilevä iskäni tuli peliin mukaan. ja niinhä täs taitaa käydä, et mun on turha haaveilla ikinä tulevani koko ajaks iskälle. se aikoo sotkee sossutki tähä mukaa!! ja siellä sossussa ne päättää et vuoro viikko asumine on hyvä, eikä se oo.. mun ois vaa kantsinu avata suuni ajemmin :/ samalla ku joku menee mulla pieleen, nii mieleen tulee kaikki =( kaikella tarkotan lähinnä niitä synkkiä ajatuksia ja synkillä.. no kyllä te tajuutte. helpot tiet. miten sen voi sanoo. käyn terapiassa joo, enkä oo ikinä mitää aineita käyttäny, se ny ei kuulu kilttiin runotyttö rooliin. mä oon vaa viime vuosina ollu jokseenki masentunu ja yksin.. alipainooki oli ja on. silti oon tänne asti päässy. ehkä se ainainen hymy luo mullekki ittestäni väärän vaikutelman. kukaan mun kaveri ei ikinä uskois et aattelen tekeväni joskus ittelleni jotain. niitten mielestä oon sellane iha fiksu ja aina hymyilevä ja auttava..
minä ja mun pää, tuomittu samaan selliin kunnes elämä riistetään..

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä