Niin surulliselta kuin se kuulostaakin, on eron myötä isä "jättänyt" lapsensa. Elää uudessa suhteessaan uuden lapsensa kanssa. Mitä minä voin sanoa lapsilleni, miksi isi ei enää soita, tai ota heitä luokseen,,Mutta on uuden perheensä kanssa.
Kysyisin uusperheiden vaimoilta,tyttöystäviltä jne. Miten minä voisin toimia, jotta isä huomioisi lapsiaan? Isä ei ole ollut alle 2v. tekemisissä.
Kysyisin uusperheiden vaimoilta,tyttöystäviltä jne. Miten minä voisin toimia, jotta isä huomioisi lapsiaan? Isä ei ole ollut alle 2v. tekemisissä.
Vastaukset 108
Vanhimmat
Totuuden voit vain kertoa. Kyllä lapsi aistii koska hänelle valehdellaan jos puhuu potaskaa. Vanhempana kun tajuu että äitikin on pettäny hänet. Kyllä lapsi kestää totuuden. Parempi kerta rysäys kun jatkuva narina.
Itse kerroin lapsille että isä hylkäsi meidät eikä halunnut olla meidän kanssa kun vierasnainen oli tärkeempi ja hänen mahdolliset tenavat. Ensin itkettiin kaikki ja vähän kerrassaan tajuttiin, että meidän isä oli löytänyt meitä parempia ihmisiä, ja jättänyt meidät uuden ihmisen painostamana. Syyttömiä me oltiin, halusimme elää perheenä, mutta mies itse halusi minusta ja lapsista eroon kun löysi lapsia parempia ihmisiä elämäänsä.
Mellä sama juttu. Nyt kun lapset ovat aikuisia niin he ovat hylänneet isänsä. Mies miettii ettei siinä niin pitänyt käydä, että hän ottaa vaan lomaa kunnes lapset ovat isoja, ettei tarvi enää maksaa heistä eikä hoitaa heitä!
Mutta kuinkas kävikään, lapset tajusivat isän laskelmoinnin ja hylkäsivät hänet.
En äitinä voi olla kun iloinen siitä, että lapsiet tajusivat kepposen.
Niin se ylimielisyys kolahtaa aikanaan omaan nilkkaan. Sen sai meidän isukki kokea ihan itse.
Mutta ei siinä kaikki,. uudet suhteet yleensä kääntää miehen pään hänen perettään vastaan, joten on siinä sija uusilla suhteillakin, ettei mies enää välitä omista lapsista.
Mutta nykyaikana on aina enentyvässä määrässä äidit niitä jotka pettävät ja jättävät.
Se ei kuitenkaan poista isän syyllisyyttä, vaikka kuinka yrität miehiä puolustaa!
Mistäs tämän olet lukenut? Ja miten se liittyy siihen että isä hylkää lapsensa? Lapset pitää tehdä vasta silloin kun on tarpeeksi vastuuntuntoinen, eivät lapset ole mitään kokeiluja.
Joo, se on joteskin yleisesti hyväksyttävämpää, jos nainen asettaa parisuhteen perustat kyseenalaiseksi. Mieshän menettää "kasvonsa" ,jos yleensä joutuu tommoseen feisLoossiin. (Fbook).
Saman kokenut. Onneksi oma lapsi on sen verran iso että tajuaa asioita.
Isää ei kiinnosta eikä kukaan voi pakottaa kiinnostumaan. Olen miettinyt että olen lapselleni paras mahdollinen äiti ja uusi mieheni antaa hienoa miehen mallia. Parempi ilman paskaa isää kuin isä jota pitää pelätä.
Harmi ettei täällä kukaan uusperheellinen ole vastannut. Se on totta,että jotenkin lapsille on sanottava, mutta en voi kyllä sanoa suoraan, että isä on heidät hyljännyt. Sehän loukkaisi lapsia todella paljon. Olen miettinyt sanojeni valintaa, esim. isä kyllä rakastaa teitä,mutta on nyt vähän ajattelematon. ym.
Ja se ihmetyttää, miksi kirjoitukselle on annettu miinusta? tarkoittaako se, että aihe on huono vai onko miinus siitä, että asia on ikävä?
Eihän ne vastaa koska tuntevat kovaa syyllisyyttä, että estää miehen tapaamisia omiin lapsiin. Paha sitä on puolustaa.
Miinus tulee siitä että moiti ja syyllistät isän, et itseäsi??? Sitä täällä ei suvaita, mies on aina sankari, teki hänmitä tahansa, mutta se äiti on aina syyllinen ja huono, ja kaikki miehenkin omgelmat on sen ex puolison vika. Jos olisi haukkunut itsesi olisit saanut plussaa... näin se täällä menee. Äiti ei ole mikään äitiä ei ole olemassakaan.
Mä olen uusperheellinen, mutta vastausta en osaa sinulle antaa.
Oma puolisoni ei ole hylännyt lapsiaan eron jälkeen, eikä myöskään oma exäni.
En usko, että aina syynä on uusionni, onhan niitäkin vanhempia (niin isejä kuin äitejä) jotka jättävät lapsensa ,vaikkei uutta puolisoa olekaan!
Toki on varmasti niitäkin tapauksia, joissa uuden puolison on vaikea sietää rakkaansa "entistä" elämää ja painostaa jättämään kaiken siihen liittyvän, myös ne lapset... mutta jotnekin on vaikea tajuta, kuinka tällaisesta lähtökohdasta voidaan aloittaa mitään uutta! Ainakaan perustaa perhettä...
Itse en usko, että olisin halunnut perheen sellaisen ihmisen kanssa, joka ei pidä yhteyttä omiin lapsiinsa. Voisi kuvitella, että helposti ne meidänkin yhteiset lapset unohtuisivat eron sattuessa kohdalle...
Tuota kyllä mulla on uusperhe, ollut jo kahdeksan vuotta.
Joka vuosi uusi?? Miten jaksat muutta vuosittain uuteen suhteeseen?
Miten voit ymmärtää lauseen "ollut JO kahdeksan vuotta" niin että joka vuosi uusi? Tai tietenkin voit kun olet niin saatanan tyhmä!
oot sä idiootti, etkä edes osaa hävetä tyhmyyttäs.
Hoh-hoijaakaaa
Minä en olis pahoillani, jos mun mies unohtaisi entiset lapset. Oikeesti toivoisin sitä, kun yhteinen aika meillä on aina siitä sitten pois.
Vähempikin lasten kanssa olo riittäisi. Meillä kun ei ole lapsia, niin en kaipaa melua ja sotkua.
Ennemmin ottaisin papukaijan kun lapset.
vastasit sitten neljä kertaa : mies kyllästyi lapsi/koettu on/jätesäkki/ei kaipaa meteliä. Eikö sulla ole todellista elämää laisinkaan ??????????????
papukaija taitaa metelöidä ihan yhtälailla.....
Kannattaa kysyä siltä lasten isältä, hänhän se on päätöksensä tehnyt itse. Et voi syyllistää uutta puolisoa aikuisen eksäsi tekemisistä.
Mitä sitä kysymään, kun uusiot rikkoo perheet? Sehän on selvää, katkeruudessaan kun muuten ei miestä itselleen saa, niin pitää rikkoa toisten perheet.
Mutta eniten siinä kärsii mies vaikka lapsiin se oli kohdistettu ilkeys, mutta meis menettää lapset ja perheen.
"Et voi syyllistää uutta puolisoa aikuisen eksäsi tekemisistä. "
Mielestäni ap.kirjoittaja ei ole syyllistänyt ketään ..
Aihe on hyvä, sillä en ottaisi miestä,joka ei lapsiaan tapaisi...
Kyllä voi syyllistää jos niin on käynyt! Miksi totuutta kaunistelemaan??? Jos joku on rikkonut perheen niin se on, miksi se pitäisi salata??
Monet perheet rikotaan tahallaan, eikä ne uusiot ajattele edes lapsia. Luulevat että nyt on kivaa kun exä ja lapset itkee kaipaa ja suree isää, ja ovat siitä iloisia. Mutta eivät ajattele, että rikkovat myös miehen elämän, ja koko suvun elämän. Siinähajotetaan muutakin, kuin exän ja lasten elämä, eniten se koskee mieheen, joka joutuu luopumaan kaikista, myös omista lapsista, kun uusio estää häntä tapaamasta omia lapsiaan ja exää.
Mutta heistä on kiva hajottaa ja nähdä muiden ihmisten kärsimys myös miehen kärsimys, joka kaiken menettää.
Jokainen aikuinen on itse vastuussa omista tekemisistään, ei kukaan muu. Jos mies on lähtenyt toisen matkaan, se on hänen oma valinta. Jos on ei tapaa lapsiaan, se on hänen oma valinta, ei kenenkään toisen syy.
Kyllä toinen katkera ihminen voi painostaa ja vaatia jättämään omat lapset. Ei siinä vieras ihminen muuta ajattele kuin sitä että saa lapset erittäin surulliseksi, kun isä hylkää.
Ei voi painostaa eikä vaatia. Mies on itse valintansa tehnyt. Miehen syy, ei kenenkään toisen. Kellään toisella ei ole mahtia eika valtaa moiseen, mies on tehnyt päätöksensä itse.
Niin ei voikkaan, mutta painostaa ja vaativat silti! Sehän siinä onkin kummallista, että mies antaa olla niin vietävissä, ettei pistä uusikoita kuriin!
Jos isä on ja haluaa sitä olla, ei mene siihen lankaan että antaa uusikoiden huijaa itseään, ja estää tapaamasta omaa perhettään.
Miten se uusio rikkoo perheet jos kohtaa eronneen ja solmii suhteen. Eikö se entinen perhe ole jo rikkoontunut.?
Meillä hyvä isä oli aikanaan, mutta kun lapseton tuli ja rikkoi perheemme, ei ole isää enää ollut. Lapset ja mä oltiin surullisia kauan, mutta ei auttanut, mies vain etääntyi meistä ja valitsi lastensa sijaan lapsettoman ihmisen joka painosti miestä unohtamaan meidät täysin.
Niin se menee, enää lapsetkaan ei ole miehille tärkeitä.
teidän perhe oli sisältä mätä, ei kukaan lähde onnellisesta perheestä, exäsi oli rakastunut toiseen naiseen, koska sinä et häntä enään rakastanut, lapsiaan tuskin hylkäsi, mutta sinä teit tapaamiset niin vi****un vaikeiksi, ettei siitä tullu mitään ja mollasit lapsille niiden isänkin, mutta sinä et huomaa itessäsi mitään vikaa, pidät itteäsi täydellisesnä.
Mies on vastuussa siitä mitä tekee, ellei halua nähdä lapsiaan se on hänen mokansa. Itse siitä kärsii kun antaa ulkopuolisten ihmisten taluttaa itseään kuin pässiä.
Ihan oikein ettei lapset halua nähdä isää, niin julmasti hän heitä on loukannut. Ei kukaan järkevä isä hylkää omia lapsiaan ja vaihda heitä vieraisiin epätoivoisiin ihmisiin, elle kukaan häntä painosta. Jos lapseton nainen tulee eteen niin kyllä se voiton vie, sillä siitä se oma vapaus alkaa. Helppo ja halpa elämä.
Minä olen täydellinen, en koskaan ole hylännyt tai vaihtanut lapsiani enkä tule koskaan niin tekemäänkään. Mies mokasi ja saa itse kärsiä tekosistaan. Ja kyllä kärsiikin, ei ole lähtönsä jälkeen yhtään joulua viettänyt lastensa kanssa, ei synttäreitä, ei rippijuhlia, ei kihlajaisia tai häitä, ei edes lasten lasten risitäisi ym juhlia ole päässyt juhlimaan. Se on oikein, niin kurjasti on tehnyt, ja emme halua että tuo esimerkki jatkuu meidän suvussa. Ei jatku.
sinä talutit exääsi avioliiton aikana ja hän kyllästyi sinun määräilyysi, kun olit niin täydellinen kylmä äiti vaan, etkä vaimo miehelleen .
Hän löysi rakastavan ja lämpimän ihmisen ja jätti sinut.
Exäsi oli epätoivoinen sinun kaa, ja kaipasi rakkautta, jota ei sinulta saanu.
Tuskin hän kauheesti kärsii, rinnalla on nyt hyvä vaimo, lapsiaan tietty kaipaa,mutta sinä olet myrkyttänyt lastesikin mielen ja opettanut ne vihaamaan isäänsä.
On se kiva kun et huomaa itessäsi mitään vikoja, jo teksteistäsi huomaa kuinka vaikea ihminen olet ja mielenterveytesikin on mennyttä.
Sinun kanssa on vaikee tehdä mitään sopimuksia ja et jousta mihinkään suuntaan, olet itsekäs ja omistushaluinen narsisti.
Kyllä oli ihan miehen oma moka kun hylkäsi lapset, mulla ei ollut mitään osuutta asiaan. Niinjjuu olihan niitä lapsettomia naisia pyörimässä, ja ne veivät isän tilannetajun että on lapsiakin olemssa, mutta vaihtoon lapset niinpä niin!
Toivon mukaan ei tule hälle uusia lapsia, kun ei osannut näistä huolta pitää, miten sitten uusista?? Ei ei toivon mukaan ei tule.
Lapset päätti ihan itse, ettei hylkääjä isä kuulu meidän elämään. Miksi kuuluisi, hylkäsi lapset, niin mitä mies muuta osaa odottaa, kun sama mitä itsekin on tehnyt.
Voi kuule turhaa sä meitä syytät, jos lapset kärsii niin eneiten kärsii mies. Se on oikein, mitäs hylkäsi.
syytän sinua en lapsianne.
Olet toivoton ääliö, käännät kaikki asiat aina niin, että ite olet syytön, ja joka asiaan otat lapset myös mukaan , kun puhut ME, meidän, lapsesi kärsii enempi sinusta kun exästäsi.
En yhtään ihmettele et miehesi sinut jätti, ei sinun kaa tuu kukaan täyspäinen toimeen ja kun vielä olet tyhmä, etkä edes osaa hävetä.
Ymmärrän kyllä että olet kateellinen ja katkera meille, mutta ei tarvi noin äksy olla kuitenkaan.
En minäkään lapsiamme ole ikinä syyttänyt, eivät he ole syyllisiä siihen , että isä heidät vaihtoi lapsettomaan ihmiseen, kyllä syy oli siinä perheenrikkojassa, joka tiesi että mies oli perheellinen, mutta silti ei jättänyt miestä rauhaan vaan usutti jättämään perheensä.
Ihmettele sinä vaan rauhassa, niin mekin ihmettelemme, että on miehellä pokkaa tehdä vaihtokauppoja omien lastensa kanssa. Mutta sehän on selvää, että mies itse kärsii eniten, kun ei näe omia lapsiaan, eikä ole heidän kanssaan. Kun lapset hylkäsivät hänet nyt niin olene rittäin onnellinen, että ymmärsivät mitä mies on tehnyt.
Tottakai kaikki syy on aina äidissä, sehän on täällä tullut selväksi. Mies on aina sankari, ja kaikki mitä miehelle tapahtuu pahaa on sen ex vaimon vika, jopa uuden sutturan viat on exän vika!! Mutta viis siitä, kunhan emme ikinä tule niitä näkemään eikä kukaan heistä tule haukkumaan mun lapsiani eikä lastenlapsiani, siitä mies itsekin on onneksi pitänyt huolta, eikä ole tuonut naisiaanm eille eikä pakottanut lapsia koskaan heitä näkemään, niin paljon mies häpeää että vaihtoi heidät. Oneksi häpee.
Tuota ... tuo taitaa olla "isän " kertomaa "faktaa" edellisestä suhteesta :D Olisiko niin ettei miestä kiinnostanut ollenkaan vastuu ja huolenpito lapsista ja perheestä vaan halusi vaan sitä seksiä ... ja perhe-elämässä kun pitäis jotenkin huomioida se toinenkin vaikka sitten saisikin sitä seksiä ... kaikkea miehen puhumaa vääristynyttä kakkaa ei kannattaisi uskoa ja sitä että itse on se ihmeellinen ainut oikea :DDDD
sinäkö se siellä huutelet, on niin tutun kuuloista :D selvästi :DDDD taisi asiat olla toisinpäin, mutta ei hätää löysin miehen joka kunnioittaa ja rakastaa meitä. ja silloin minäkin häntä. yritä nyt olla hyvä vaimo ihmiselle joka ei välitä.
kateellinen ja katkera lissulle hahahahaaaaaaaaaa olet sää tyhmä....
Siinä vaiheessa kun parisuhde on päin persettä, niin MOLEMMILLA on osuutta asiaan, sitä on turha kiistää.
Järkyttävä asennnevamma...surullista
Miehelläni oli lapsi edellisestä avioliitosta kun tapasimme ( ero ei siis johtunut minusta, vaan oli tapahtunut vuotta aiemmin).
Kyselin miksi hän ei tapaa lastaan ja sain kaikenlaisia selityksiä, vaimo oli muka mahdoton ja teki tilanteet tapaamisissa kurjiksi jne.
Ja minä pöhkö uskoin.
Todellisuus iski sitten omaan nilkaan kun äijä kyllästyi meidän uuteen perheeseen, ei kuulemma ollut tarpeeksi omaa aikaa ja oli liian ahdistavaan tulla kotiin kun piti olla lapsen kanssa töiden jälkeen.
Mies häipyi kun tyttäremme oli vuoden, eikä koskaan maksanut senttiäkään elatusmaksuja, käynyt tapaamassa, soittanut lapselle tai edes korttia laittanut jouluna.
Semmonen isi meillä.
on traagista kun noin tapahtuu mutta onko kirjoittamasi täysi totuus ? minkä ikäinen lapsesi on ? ei todella ole oikein jos heti uusia lapsia hankitaan ja sit ei välitä aikaisemmista. ei normaali isä jätä lapsiaan, uusi lapsi ei voi koravata edellsiä lapsia.
elä kuitenkaan mustamaalaa isää. vastaa lapselle vain ettet tiedä miksei isä halua.turha lapselle on valehdella, parempi kertoa sen mukaan minkä ikäisestä on kyse.
tätä palstaa kun luin niin ei ole ihme ettei suhteet eron jälkeen toimi. kyllä tuntuu äidit olevan tyytyväisiä kun lapset valitsevat äidin. äiti kasvattaa ja opettaa lapsen kunniottaan, arvostamaan isää jne tai hän antaa vain ne negatiiviset mielipiteet isästä.
en tarkoita sinua tällä kirjoituksella vain näitä muita.
Aika törkeetä sanoa lapselle, että kunnioita isää, vaikka tämä on lapsensa jättänyt!! Huh huh.. millasen mallin lapsi saa, jos opetaan että toista saa kohdella miten tahansa, silti pitää vaan kunnioittaa??????????
Ei lapselle saa valehdella, ei lapsenkaan anneta valehdella.
Lapsi kestää toduuden, ja parempi kertoa tosuus, ennenkun kuulee jostain muualta. Silloin se valehtelija on pulassa, eikä lapsi luota enään häneenkään.
Parempi olla ilman isää kuin elää ainaisessa toivossa että isä tulee vielä. Ja miksi kunnioittaa sellaista jota ei oikeesti ole???
Älkää aliarvioiko lasta, se on pahinta mitä voi tehdä.
Ruo on normaalia toimintaa sillon jos miehellä on uusi naisystävä tai vain satunnainen suhde. Kaikki entinen jää, ja siihen kuuluu myös lapset. Miehen on erittäin helppo jättää lapset oli syy mikä tahansa. Ei hän kaipaa lapsiaan samoin kuin nainen, äidille lapset on aina ykkösasia, ja uusi suhde tulee sitten joskus, kun lapset ovat isoja. Eipä äidiellä olekkaan siihen aikaa, toisin kuin miehillä, joilla on omasta halusta tapaamisia, jotka ei ole velvoite vaan omasta halusta. Äidit huoltaa ja hoivaa, ja miehet heiluu omillaan, viis veisaten läheisistään.
Toden totta, tuo tekee äidin ja isän yhteishuoltajuudesta epätasa-arvoisen, kun toisen on pakko ja toisen ei.
Mies unohtaa lapsensa niin kauan, kunnes on ns vrhaisteini tai teini, jolloin ei ole enää riippuvainen hakemisista ja tuomista eikä tarvi sitä kaitsijaa. Sitten isät kiinnostuu lapsistaan kun ovat omatoimisia. Näin kävi meille. Niin kauan oli riitaa ja riitaa hoitovuoroista, jotka jäivät aina minulle, mutta nyt kun nuorinkin on rippikouluiässä, ja muut aikuisia, niin jo on miehen kiinnostus herännyt. Miehet etsii sitä helppoa tapaa hoitaa ja olla lasten kanssa.
Nyt kehutaan kuinka ihanat lapset, kuinka isoja ne ovat ja kiva keskustella heidän kanssaan, mutta sitä se ei ollut silloin kun lapset oli pieniä ja tarvitsivat isää leikkeihinsä ja yhdessä oloon. Miestä ei kiinnostanut paimentaa.
Mutta miesten maailma on erilainen. Niasten virheet ovat lukemattomat, mutta miehillä vikoja on vain kaksi. Kaikki mitä he sanovat ja kaikki mitä he tekevät.
Pitänee paikansa.
Tuo nyt on täyttä soopaa itse olin kaiken ajan lapseni kanssa kun se vielä oli mahdollista meidän perheessä se olin minä joka leikki lapsen kanssa hoidin sitä kaiken ajan mitä töiltä liikeni olisin mieluusti ottanut lapsen itselleni erotessa enkä olisi ilman psyykkisesti sairasta äitiä luopunut hänestä ikinä äiti etsi heti eron jälkeen lapselle isän ensin kapakasta se kesti yhden yön joka viikonloppu ja nyt sitten ilmeisesti suomi24.n treffeistä löytyi ratkaisu lapsen isättömyyteen et kyllä ainaki mun tapauksessa ja varmaan monessa muussakin syy siihen että isä joutuu hylkäämään lapsensa on lasten äidissä aina kannattaa myös äidin katsoa peiliin et mitä on tullu tehtyä että näin kävi minun mielestäni kaikki erot on turhia jos ihmisillä ois kanttia ja tahtoa erolapsia ei olisi olemassakaan eikä tätä keskustelua käytäisi ja sinulle tiedoksi jos on päässyt unohtumaan niin kumpikin sukupuoli tekee lapsen siihen ku satutaan tarvitsemaan spermaa miehestä ja naisen kohtu ja munasolu joten kun lapsi tulee on se kummankin vanhemman aikaansaannosta ja kun ero tulee ja on lapsia on se vanhempien molempien vastuulla asioilla ei ole tapana järjestyä vaan jos kanttia ja tahtoa ja halua ja vastuullisuutta riittää ne on tapana selvittää minusta on erittäin vastuutonta erota kun perheessä on lapsia parhaat vanhemmat lapsille ku on ne omat vanhemmat ei kukaan muu voi heitä korvata
Ei yksi pääsky kesää tee.
Vastuullinen mies on harvinaisuus- ja kuten totesit vaimosi on psyykkisesti sairas, eli ei mitenkään "keskiverto nainen". Ei psyykkisesti sairas ihminen kykene rationaaliseen ajatteluun, joten et voi mitenkään yleistää kaikkiin naisiin.
Eroja tapahtuu niin monista syistä. Itse erosin lasteni isästä koska hänellä oli vakava huumeongelma. 9 vuotta helvettiä, lukematon määrä katkaisuhoitoja, taloudellinen konkurssi, lasten elämä ainasta pelkoa ja oma elämä aivan kuralla.
Harmittaa vain että yritin, siedin ja rakastin niin kauan, olisi pitänyt laittaa peli poikki heti kun tajusin tilanteen.
Tiedän tunteen kun isä hylkää lapsensa. Se onpahinta mitä lasten elämään tulla saattaa. Uusia lapsia saa aina, mutta uutta isää ei koskaan.
Toisinaan joku sukulaismies, kummmi tai enot voi olla parempia miehen malleja kuin lasten isä.
Mutta uskon että kukaan isä ei ole oikeesti paha eikä halua hylätä lapsiaan, mutta liian aikaisin uuden suhteen tullessa kuvioihin, heillä on se suurin osuus siinä, että mies lapsensa hylkää.
Oma exäni sanoi et se on biologinen tosiasia ettei mies kykene kiintymään lapseen kuten nainen. Aika julmaa. Siinä onkin miesasiamiehille pohdittavaa...
Ja sinä pidät yhä exäsi totuutta faktana ylitse muiden. Ei siinä ole mitään pohdittavaa muilla kuin sinulla.
Oman kokemukseni mukaan isät ei hylkää lapsiaan vaan äidit hylkää isän, pettynyt ja katkeroitunut isä ei vain osaa enään toimia uudessa tilanteessa. Lasten takia toivonkin ymmärrästystä näiltä kaikilta exiltä.
Itse olen pienen tytön yksinhuoltaja isä ja voisin kertoa tarinat myös toistepäin...
Yhden ohjeen haluan antaa kaikille: olkaa rehellisiä itsellenne, lapselle ja myös niille exille.
Höpö höpö!
Lapsensa hylkäävä mies on p***a housu luuseri. Turha selitellä, lapsesta on otettava vastuu, tai jätettävä tekemättä.
maailman turhin asia
terve minä erosin 6vuotta sitten,isä oli sen jälkeen niin sanottu viikonloppuisä,kun yritin viikolla soitaa hänelle tai laittaa viestiä niin TURHAAN koska minä olin valinnut tämän vaihtoehdon,hoida lapsesi nyt,poikamme on työtön ja koulu jäi kesken eikä mikään "maistu"tai kiinnosta eikä edelleen isää mikään kiinosta ei vastaa puheluihin eikä tekstiviesteihin, poika ryyppää,rellestää,poltaa pilvee, enkä minä saa heittää häntä ulos tästä asunnosta koska tämä on myös hänen koti SANOO ISÄ, jpten semmoiset terveiset vaan tääs on nyt niin sanottu vapaan kasvatuksen tulos t.
Yksin on raskasta kasvattaa lasta, tiedän kokemuksesta. Omia on 5, lasten isä lähti kun nuorin oli vasta vuoden. Toivottavasti sinulla on kuitenkin tukiverkostoa ympärillä jos ei, hanki itsellesi ja pojallesi apua, vaatii paljon etsimistä että löytää omaan tilanteeseen sopivaa, mutta se kyllä kannattaa.
Poikasi kuulostaa masentuneelta, googlaa aiheesta ja keskustele poikasi kanssa, Jos pojan isä ei ymmärrä tilanteen vakavuutta, ota etäisyyttä ja keskity omaan elämääsi, ei kannata tuhlata voimiaan kun on seinä vastassa.
Äidin osa on todella aliarvostettu, harva ymmärtää sitä työn määrää, usein meitä pidetään itsestään selvyytenä.
Monet isät kuvittelevat että se kun kertoo mitä kaikkea olet tehnyt väärin on sitä osallistumista ja saavat siten itselleen paremman omantunnon.
En lukenut noita muita viestejä joten en tiedä että tuliko tämä jo ;)
Mutta jos isä ei halua pitää yhteyttä niin ei hän ole lapsia ansainnutkaan.
Ehdottomasti rehellinen lapsille ja kertoo miten asiat on.
Mulla kävi onneksi niin omalla kohdallani että "kasvoin vasta eron jälkeen" ns. kunnon isäksi. Nyt poikani asuu joka toisen viikon minun luonani ja joka toisen äidin luona.
Itse en voisi kuvitellakaan unohtavani mun 5-vuotiasta pientä tuholaista :)
Joo vaikka lapset olisi isällään puolet kuukaudesta, niin silti akalle pitää maksaa elatusmaksut ja lapsilisät. Se on sitä tasa-arvoa.
Äidillä pitää olla kuulemma koti ja systeemit lapsia varten...sossutädit kai luulee, että isästä on mukavaa nukuttaa lapsia olohuoneen lattialla puolet kuukaudesta, eikä mitään tarvita, Eikä isällä ole menoja, koska lapsethan asuu äitinsä luona.
Jatkuvasti lapset tarvitsevat jotain ostettavaksi, joten isän on pakko joustaa lisää.
Ja kuinka ollakkaan äitiä ei työn teko kiinnosta...mukavampaa lorvia avustuksilla, elatusmaksuilla, lapsilisillä ja viettää aikaa uuden poikakaverin luona.
Nyt vastaa uus perheellinen ainakin mun tapauksessa on pakko unohtaa oma lapsi koska äidin puolelta sekoilu ja lapsen tapaamisen kanssa piruilu meni niin mahdottomiin mittasuhteisiin että ei ollut vaihtoehtoja musta lapsi tarvitsee kiinteän ja vakituisen suhteen molempiin vanhempiin ja minä en olisi sitä voinut antaa koska äidistä johtuen tapaamiset ei toimineet ja niillä piruiltiin kaiken aikaa eli pakko olla tapaamatta ku et niin että kuukausi pari korkeintaan menee hyvin kaikki toimii ja lasta näkee päivittäin sitte yhtäkkiä äiti saa kohtauksen ja alkaa sekoilla ja taas mennään kuukausia ettei tapaamiset onnistu eikä mikään toimi lapsi oli erotessa puolivuotias ja nyt täyttää 2 vuotta joten pakolla tapaamisia ei voi järjestää ja äidillä kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolääri jotain hänen mielestään. suomeksi maanisdepressivisyys eli mieluummin lasta ajatellen parempi ettei ollenkaan ku et miten sattuu ja pitkillä väleillä musta se vahingoittaa lasta enemmän et tapaamiset menee miten sattuu tietenki ois paras ratkaisu et hakisin lapsen huoltajuutta itselleni sairaalta äidiltä ja lapsella olis terve ja vakaa lapsuus vakaan ja turvallisen vanhemman kanssa
Jos lapsen äidillä on bipo, ailahtelevuus kuuluu taudin kuvaan. Sosiaaliviraston kanssa voi tehdä sopimuksen tapaamisista, joihin voi pyytää ulkopuolisen avuksi. Bipo-äidin lapsi tarvitsee tervettä isää vielä tavallista enemmän, joten tee lapsellesi palvelus ja taistele lapsesi puolesta.
Ei varmasti ole helppoa, mutta jos halua on asiat kyllä järjästyvät tavalla tai toisella.
Jos puoliso sairastuu henkisesti on kaikilla vaikeaa, mutta vaikeinta on varmasti lapsella.
Lisäksi vielä et äiti muutti tapaamisia hankaloittaakseen toiselle paikkakunnalle ja viel pisti lapsen päiväkotiin kun lapsi oli vuoden ja 4 kuukautta eikä suostunut siihen että lapsi olisi ollut minulla hoidossa päiväkodin sijaan et se siitä ettei isät muka huolehdi ja äidit muka niin tekis
Äidit tietää mikä on lapselle hyväksi.Miesten kiinnostus lapsiin herää vasta silloin kun erotaan, miehet vain tällälailla osoittaa kiukkuuaan ja haluaa hankaloittaa äidin ja lapsen elämistä keskenään.
ja paskan marjat. Jokainen lapsi tarvitsee myös isän ja tämä voi olla hänelle rakas ja toivottavasti onkin.
Kokemusta on lapsena ilman vanhempia. Ajatelkaa lasta ja lapsen parasta.
Tuollainen kommentti on naiselta, jonka miessuhdekin on vain äiti-lapsisuhde.
Joo, vastuu on kyllä aikuisella naisella myös silloin, kun lähtee ukkomiehen kanssa suhteeseen. Perhe kärsii ja rikkuu, turhaan.
Jokainen nainen tietää, miten miehen pää sekoitetaan, Se on niin helppoa, mutta kuka idioottinainen haluaa tuottaa tuskaa ahneuksissaa? Kysymys sisälsi vastauksen.
Mieheni sanoi, että nainen vietteli hänet, eikä mahtanut sille mitään. Pyysin naiselta, että voisiko hän käyttäytyä kunnolla, mutta hän kylmästi vastasi, ettei vastuu ole hänen, vaan mieheni, lasteni isän.
En voinut käsittää, että aikuinen voi toimia noin. Olin sokossa. Myöhemmin sain tietää, että naisen mies oli jättänyt hänet jja lapset onkun toisen naisen takia. Jonkinlaista kostoa siis.
Huonoina hetkinä minäkin haluan kostaa hänelle, siis tuolle naiselle.Toivottavasti en ikinä sitä toteuta.
Yleensä ero syy on toinen nainen, ja lapseton, sillä miehet tykkää vapaudesta, ja jos nainen vielä kannustaa miestä hylkäämään lapset, niin mitä siinä on tehtävissä. Ei mitään.
Kurja vaan että mies menettää erossa aina eniten, muttei tajuu sitä itse.
Eron syy on parisuhteessa. Jos siinä menee huonosti toiset ovat kiinnostavampia.
Katkaisin välit kusipäiseen narsisti exään ja samalla siis lapsiin. En tunne yhtään syyllisyyttä koska lasten äiti ei antanut muita vaihtoehtoja. Olisin mielelläni ottanut lapset itselleni mutta en suostunut exän kiusattavaksi yhteishuoltajuuteen.
Parempi jättää menneet ja perustaa uusi perhe, nyt se on uusioperhe ja kaikki hyvin. Koska lasten äiti saa sanella pelisäännöt niin ei kannata ihmetellä jos isä ei haluakkaan pelata samaa peliä. Eihän naiset voi ymmärtää kun vastaavaa esimerkkiä ei toisinpäin ole.
ÖÖÖh, ai ettei ole???
Taidat olla todella "goligoli".
Jospa nostaist katseesi sieltä navasta ja palaisit tänne tosi elämän pariin...
kuin unohtaa omat lapsesi senkin paska*.
MUn exä näkee vain harvoin omia lapsiaan ja siitä olen pahoillani lasten puolesta. Uusi perha ja omat harrastukset on tärkeämpiä. Me ei muuten riidellä, mutta exä ei suostu juttelemaan muuten kun hänelle sopii, siis silloin kun sillä on lapset joka toinen vkl,ja käytännössä he käyvät vain syömässä siellä ja lähtevät pois kun ei siellä ole mitään tekemistä..
Mun mieheni joutui jätetyn naisen pihteihin. Nainen piti miestäni lohtunaan monta vuotta. nainen on todella taitava manipuloija, ensin miehen pitämiseen riittä kuitenkin seksi.Mieheni seksihuumetuotanto loppui kuitenkin tuon parn vuoden jälkeen ja tuli kotiin perheenä luo. Olen ollut todella kovassa koulussa muttta olen saanut itseluottmusta sen verran, että tiedän, ettei minua enää isotkaan murheet kaada. pieniä alhoja tulee vielä joskus, jos en muista heti, että pärjään kyllä.
Me teimme hyvän ratkaisun aikanaaan. Emme hyväskyneet miehen katkeria naisia elämäämme, ja olemme saaneet elää todella rauhassa. Kukaan ei ole päässyt meitä haukkumaan eikä kiusaamaan, kun sanoimme miehelle että naisia et sitten meille tuo, ja ei ole tuonut eikä lapsia ja minua koskaan pakottanut heitä näkemään. Olemme säästyneet monilta kurjilta asioilta. Lapset ja minä emme tarvi miehen naisia mihinkään. On riittävä se että rikkoivat perheemme eikä näytä katuvan ja häpeeevän sitä lainkaan. Se on surullista.
Kun mies vaihtoi lapsemme uusiin naisiin, kerroin sen lapsille ja toki olimme surullisia ja katkeria, mutta minkä sille voi, ei lapset pysty kilpailemaan lapsettomien naisten kanssa, kyllä se mies lapsettomat naiset valitsee ennenkuin omat lapset.
Emme ikinä ole siellä käyneet eikä lapset ole joutuneet isän ja naisten pompoteltaviksi. Meillä on asiat todella hyvin. En ikinä olisi antanut sitä itselleni anteeksi, jos olisin pakottanut lapset nkemään isän omituisia naisia, pelkkä ajatuksin hirvittää. Nyt lapset ovat onneksi aikuisia, ja hylänneet isän, kuin hän hylkäsi heidät lapsena.
Meidän ratkaisu oli täysin oikea meille, ja lapset ovat onnellisia, kun pidinheidänpuoliaan enkä koskaan ole heitä hylännyt. Aina tukenut.
Mies itsekin sanoi että hänen naiet ovat erittäin huonoa seuraa meille, joten ei ole tuonut heitä näytille koskaan. Olisi kauhea ajatus, jos lapset olisivat pieninä viettäneet aikaa isän ja naisten seurassa, ei olisi nyt noin ihania lapsia, josko edes tuntuisin heitä. Elämä hymyilee meille, mutta mies ex isä on todella yksinäinen ja hylätty, meidän taholta.
On myös sellaisia, jotka ei halua tavata omien lastensa lapsia, lapset kyselee ja odottaa. Vielä katuu nämä tyypit, mitä tuli tehtyä.
Minusta syy ei ole äidin vaan aikuinen mies, jos ei tiedä tekojensa seurauksia, on se hänen vika.
Uudet suhteet myös estää miestä pitämään entiseen perheeseen yhteyttä. Entinen.. tyhmä sanoa noin perheestä joak pitäisi olla aina ykkönen, mutta uusikko tekee kaikkensa, että se on entinen miehelle, muuta oma perhe kyllä säilyy.. se on kumma.
Arki se tulee sen uudenkin kanssa ,elä huoli .
Munkin mieheni jäi koukkuun naiseen, jonka mies oli jättänyt, (voi olla että olivat ensin molemmat pettäneet, siis mieheni ja tämä nainen yhdessä siis, )ja kun naisen mies kärähti, mies jätti ja alkoi todellinen roikkuminen minun miehessäni. Onhan siinä todellinen monen asian puute, kun mieskin sitten , jättää ja ottaa pettäjävaimonsa tilalle uuden.(Oletus)
Nainen teki tietenkin kaikkensa, että minä, vaimo, olisin hänen rinnallaan ikävä ihminen kaikin puolin, arkea kun oli eletty jo 15 vuottta.
Kun seksin koukkuun oli päästy, ero heille oli tietysti vaikeaa, ennenkuin tuo maaginen kaksi vuotta kului ja seksin huuma haihtui.Nyt mieheni on takaisin perheensä kanssa. Vaikeaa on ollut mutta ja olen monesti miettinyt, eroa, mutta olen kuitenkin saanut paljon hyvää mieheltäni ja hän on varmaan kuitenkin keskiverto mies, jota useimmiten siedän. Olen kuitenkin joutunut hyvin usein miettimään, teenkö itselleni ja tytöilleni väärin, kun sallin mieheltäni kaiken tämän. Anteeksianto on vaiein laji elämässä. Sen oppimiseen vaaditaan paljon. Elämä on kuitenkin niin monimutkaista ja lyhyt,että vihoittelu on elämän tuhlausta.Vaikeuksien kautta voittoon onkin näköjään minun tieni.
Huh huh! Olen lapseton 26v nainen (eroperheestä, isi soitteli juuri tänään ja kyseli kuulumisia, joten olen kai onnekas) ja jo jonkun tovin pohtinut, josko olisi aika etsiä kunnon mies ja perustaa perhe. Taidan jättää väliin, kiitos teidän :D
Tsemppiä ap:lle. Totuus on varmasti paras asia tässä tapauksessa, mutta ehkä hieman kaunistellen kerrottu. Oman (en nyt siis juuri sinua tarkoita) katkeruuden tartuttaminen lapsiin on varmaan pahinta mitä voi tuossa tilanteessa tehdä.
Täällä huomaa, miten pahoin mies ja uusikot voivat, erittäin pahoin. Silti pitää alkaa hetken mielijohteesta muuttamaan yhteen ja tekemään lisää onnettomia lapsia.
Noilla konsteilla yritetään paikata menetettyä perhettä ja läheisiään.
Mutta mikään uusi asia ei korvaa sitä mitä on ollut ja mikä nyt onmennyt.
Sitten syyllistetään miehen ex vaimo ja lapset, mutta ei koskaan uusikon ex miestä!
Miehen ex vaimo a syyllistetään jopa uusikon ongelmista, kaikki on miehen exän vika.
Uusikko pelkää ja on epävoivoinen omasta sijastaan, eikä ihme, onhan hän siellä perässähiihtäjä ja miehelle lähinnä oljenkorsi.
Meillä hyvä ratkaisu, kun alussa jo päätimme yhteistuumin, että lapset ei saa olla tekemisissä isän yhdenkään naisen kanssa, niin se on auttanut mietä eteenpäin, ettei ole tullut uusia ongelmia elämäämme, ja ventovieraita ihmisiä sotkemaan perhettämme. Me emme mene sinne kylille ikä ne ex miehen naiset tule meille kylille, sillä meillä ei ole mitään syytä kaveerata heidän kanssaan.
Miksi pitäisi kaveerata? Kun mies on halunnut perheestään eroon, niin miksi alkaa lämmittelemään uudestaan perhe elämää meidän kanssaan? Ex miehen naiset ei kuulu meidän elämäämme ja lapsetkin aikanaan pelkäsi että isä pakottaa heidät kotiinsa jos siellä on vieras ihminen. Mutta onneksi mies oli fiksu eikä tuonut naisiaan meille.
niille naisiile, jotka viettelevät perheenisiä: olette vastuussa siitä mitä perheelle tapahtuu. Jos perhe särkyy, voi suraukset olla todella tuhoisat.Pahimmillaan sydänsurujen takia tehdään itsemurhia ja tappoja. Kukaan ei ole vastuussa kenenkään itsemurhasta, mutta monen elämän voi tuhota, kun sotkee itsensä perheeseen, jonka isä sekoaa seksistäVakava asia, joka alkaa kevyellä flirtillä,mies saadaan seksillä sekaisin ja lopputulos on että pienten lasten äidin mieli järkkyy elämä voikin olla siinä.
Lapsille kannattaa olla rehellinen, kertoa miksi isä oikeesti jätti heidät. Totuus tulee kuitenkin aina esiin ja sitten kun huomaa että äiti on kaunistellut asioita ei ole enää äitikään luotettava, kun isän luottamus on je on jo mennyt aikoja sitten.
Valheet ei sammaloidu.
Lapsi kestää touuden, jos alat valehtelemaan, pitää aina keksiä uusia valheita, ja sitten syntyy kauhea kupla.
Ohhoh, on tullut paljon kommenttia ja hyvä niin, sillä onhan aihe useita ihmisiä koskettava.
Edelleen mietin, mitä sanon lapsilleni, koska isänpäivä lähestyy ja aihe on ajankohtainen. Olen jotenkin kierrellyt ja vältellyt aihetta lapsilleni, mutta tiedän, että joku kerta asiasta on puhuttava.
Se on totta, että totuus on kerrottava, mutta miten. En halua loukata lapsiani.
Höh.. eihän totuus loukkaa lapsia!!! Se loukkaa jos valehtelet.
Minä sanoa räväytin lapsille heti että isä vaihtoi meidät lapsettomaan naiseen, joka rikkoi perheeme.
Kyllä me kaikki olimme älliiällä lyöty mutta parempikerta rysäys kun ainainen rutina.
Jos mies lapset vaihtaa, niin mitä sitten, se on miehen moka jos on niin vietävissä.
Ja lapset sanoikin, että ei isä isä edes halunnut ollakkaan, kun noin helposti haluaa vapautta ja omaa aikaa.
Mutta mies kärsii itse, ei me.
Olen aina miettinyt, millainen äiti ottaa lapsilleen isä- tai puoleksi miehen, jolla ei ole mitään kiinnostusta edes omia lapsiaan kohtaan? näitä kun tuntuu löytyvän ja en vain pysty ymmärtämään.
Hyvin oivallettu. Olen sitä itsekin miettinyt.
Luulen että miehelle merkkaa se, että kun tämä pari eroo niin ei tarvi lapsista huolehtia ja tapailla, vastuu jää kun ero tulee.
Miehelle riittä yhdet elätettävät, ja olisi hullua jos tekisi lisää.
Joo, selvittämättömät erot ja hylkäämiset poikivat mitä käsittämätöntä käyttäytymistä seuraavissakin sukupolvissa. Kun eroperheissä ei eroon johtaneista syistä puhuta juuri mitään, joku /tai jopa molemmat osapuolet valehtelee ainakin itselleen tai/ja kaikille niille jotka jaksaa häntä/heitä uskoa.
Lähipiirissä on tapaus jossa rouva oli paukahtanut paksuksi vieraalle...
Entuudestaan oli tällä rouvalla ja hänen miehellään kaksi yhteistä poikaa. Rouvalla oli omat retkensä silloin tällöin. Illasta frau palauteltiin "salarakkaan" toimesta autolla jopa kotikortteliin...Tuloksena kaksosraskaus.
Aviomies tiesi tilanteen, eikä yhteisiä hetkiä oltu vietelty kuukausiin. Joten tiineys oli ihan varmasti syrjähypyn tulosta. Mies ei hyväksynyt tilannetta vaan otti eron.
Vaimo ei ollut kertonut erosta edes omille vanhemmilleen ja rouvan sairaalassa olo reissu sitä seurannut asumusero jättivät monia avoimia kysymyksiä. Varmasti myös tuttavapiiriin, mutta varsinkin tämän pariskunnan omien lasten mielen pohjalle vellomaan.
Tietämättömästä sivullisesta tilanne näytti varmaan siltä että mies vaan kylmästi jätti vaimoparan joka oli ihan sairaalassakin ja ties miten sairas.
Yksityiskohdat (siitä onko ex-rouva ikinä kertonut kenellekään kaksosraskauksien keskeytymisestä vai ei) eivät ole tiedossani. Tiesikö sitten salarakas ex:n vatsassa olleista vauvoistaan, kukapa tietää sitäkään?
Ex-vaimon osa ei varmasti ole ollut helppo, muttei ex-miehenkään.
Miksi pitää tämän ex-vaimon vihoitella ja myrkyttää toistenkin välit? Ex-miehen lisäksi myös tämän uuden vaimon on ex-vaimo haukkunut kerran jos toisenkin.
Toinen pojista hylkäsi isänsä. Eli lakkasi pitämästä isäänsä mitään yhteyttä, kun itse oli saanut toisen lapsen. Pojan avovaimo haistatteli torilla ex-miehen nykyiselle puolisolle, kun tämä pyysi heitä käymään kylässä. Sukulainen sitten soitteli ex-miehen puolisolle ja vaati tätä pyytämään miniältä anteeksi...Ex-miehen puoliso oli kuulema tehnyt jotain täysin ja kertakaikkisen anteeksiantamatonta ja loukannut miniän sukulaisia...
Ennen miniää isän välit molempiin poikiin vuorottelivat. Kun toinen oli enemmän välilöissä isäänsä toinen vähän niinkuin murrotti taustalla mutta kuitenki aikalailla ok-välit. Paitsi jouluna ja erityisesti isäinpäivänä kun ex-vaimon kyläilykutsu oli tähellisempi.
Se on nähty että nämä kohta parikymmentä vuotta sitten tapahtuneet salaiuuksiksi jääneet asiat ovat pilanneet paljon. Olisikohan syytä sopia olemattomat vihoittelut eikä pilata tulevienkin polvien elämää ja sukulaisuussuhteita.
Mutta minkäs teet kun on se suunnaton viha ja ylpeys, niin muulla ei ole mitään painoarvoa.
Lapsia varten maksamme veroa että ne voi viettää 0-18v ajan kasvatuslaitoksessa.
Ne aikuiset sinne kasvatuslaitokseen pitäisi sulkea.
Hylkääjä isä onpahinta mitä lapsi voi kohdata. Meillä hyvä perheen isä muuttui lapsettoman naisen myötä ilkeäksi ja välinpitämättömäksi. Onneksi ei ole tuonut meidän katsottavaksi eptoivoisia naisiaan, eikä kukaan ole meitä haukkunut, kun kielsimme ettemme halua nähdä niitä naisia. Ei ole kehdannut tuoda, kun hylkäsi lapset ja vaihtoi vieraisiin naisiin. Ovat kuulemma kannustaneet miestä jättämään lapsemme. Se on lasten puolesta kurjaa, ettei isä välitä, mutta suuren suuri onni, ettei hän ole tuonut naisiaan meille eikä pakottanut meitä heitä näkemään. Se olisi ollut järkytys meille,ja lapset eivät olisi enäää saaneet olla rauhassa ja olla onnellisia. Me emme ole koskaan tarvinneet mihinkään miehen naisia eikä olla ikinä haluttu heitä nähdä. Mies kunnioittaa ja arvostaa meitä niin paljon, ettei tuo naisiaan meille. Onneksi ymmärtää sen verran, sillä epätoivoiset naiset ei ole hyvää seuraa meille. Hävettäisi lasten puolesta, jos mies toisi katkerat naiset meille.
Meillä on onneksi moisilta ontelmilta päästy, kun jo alussa teimme selväksi, että lapset ei sitten kulje kodin ja isän asunnon väliä, van isä kulkee.
Myöskään emme suvainneet, isän mahdollisetn uusien naisten tuloa meille, ja ylipäätään lasten seruaan, se oli täysin kiellettyä, sillä halusimme suojata lastemme lapsuuden onnellisuuden.
Meille riitti se että perheemme rikottiin ja lasten mieli pahoitettiin, ja isä vaihtoi lapsensa lapsettomaan naikkoseen, sitä emme anteeksi ole antaneet.
Meille i ole lupa tulla, eikä apset ole ikinähalunneet mennä isälleen jos siellä on ulkopuolisia naisia.
Siksi olemme etuoikeutetussa asemassa, että lapset ovat onnellisia ja kukaan ei ole heitä päässyt haukkumaan, jos haukkuu, keksii ne asiat, sillä lapsiamme he eivät ole saaneet nähdä, se olisi ollut meistä liian järkyttävää.
Mies tiesi mihin lähti, joten iste siitä saa kärsiä, että nyt lapset ovat hänet hylänneet.
En ymmärrä ihmistä joka pystyy lapsensa hylkäämään.
olen uusperheellinen omasta tahdosta lapseton nainen.miehen exä hylkäsi lapsensa ja jouduin ottamaan ne kotiini asumaan,painajaismaista..äiti ei halua edes tavata lapsiaan..valitsi omien lasten sijaan miehen lapset.lapset asuivat ennen äidillään ja kävivät meillä 1kerran kuukaudessa
Meillä sama juttu, ei vielä vuosia,mutta kuukausia ollut, ettei isä ole huomioinut lastaan. Hänellä alkanut uusi suhde 8kk sitten ja sen jälkeen ei lapsi ei ole käynyt isänsä luona. Vaikka kuinka sanotaan, ettei se uusi nainen vaikuta vaan mies, niin kyllä tässä herää epäilys , että suhde vahingoittaa lasta.
Joo kyllä se stoppaa siihen lapsen tapaaminen kun uusi suhde tulee kuviihin. Uusikko estää miestä ja lasta tapaamasta tai tekee lapsen olosta isän luona niin kurjan, ettei halua tulla, ja näin sysää sen lapsen harteille.
Toi on tosi kurja että uudet suhteet sysää omat ongelmat aina miehen exän ja lasten syliin. Toisaalta on hyvä ettei lapsi ja exä näe niitä isän uusia suhteita, pääsisi helpomalla.
Meillä kanssa minä pelastin miehen lapset kun heidän äiti en yhtään välittänyt. Lapset rakastavat vain minua eikä halua nähdä äitiään. Lapset ovat todella onnekkaita, kun heidänisä löysi minut ja nyt on lapsilla taas rakastava ihminen lähellä ja hyvä mahdollisuus tulla hienoksi ihmiseksi. Ihmettelenm iehen exää joka viis välittää lapsista.
Mielestäni lapsille kertominen pitää sanoa hyvässä hengessä ja niin että isästä tulee lapselle hyvä kuva,vaikkei tämä nyt niin ihanne isä olisikaan. Se,millainen kuva lapsella on isästään,vaikuttaa lapsen omaan kuvaan itsestään. Kyllä hän sitten aikuisena osaa muodostaa oman mielipiteen isästään ja siitä uusikosta.=D
Ja äitejä saa sitten se miehen uusikko haukua mielin määrin vai? Isiä pitää kehua ja suojella, mutta äidit on vapaata riistaa.
No en nyt sanoisi, että äitejä saa haukkua tai isiä ylistää, mutta kun totuus on se että lapsen kehitykseen vaikuttaa suuresti se kuva,mikä on äidistään ja isästään. Jos äiti haukkuu isää,kääntyy se jossain kohtaan viha äitiä kohtaan ja jos se uusikko haukkuu äitiä lapsille,kääntyy sekin jossain vaiheessa häntä itseään vastaan. Ja jos äiti on hyvässä ja rakkauden hengessä puhunut hyvää isästä, kokee lapsi äidin luotettavaksi hyvää ajattelevaksi ihmiseksi,sellaiseksi, jonka minä haluan lapsistani.
Onneksi meillä ei ex miehen jaex isän uusiot ole ikinä päässeet meille ja lasten lähelle tai meille kahville, emme ole halunneet heitä nähdä.
Mieskin on ollut samaa mieltä ettei halua tuoda naisiaan meille lasten ja mun eteen, ksoka ei halua enää tuoda meille ongelmia.
Minä kerroin lapsilleni että isä hylkäsi heidät siksi, kun joku vieras nainen tunki hänen maailmaan, ja sanoi että joko hän tai perhe. Isä valitsi lapsettoman naisen ennekuin omat lapset ja sille me emme voineet mitään, että katkerat ihmiset rikkovat toisten perheet syyttä.
Aikamme itkettiin ja kaivattiin, mutta lopulta ymmärsimme, että olimme miehelle vain hetken juttu, j amies halusi lapsettoman ihmisen jottei lapset kiusaisi häntä.
Nähdessämme kaupungilla kaupassa tai muualla hän menee pakoon samoin ajaa autolla pakoon tai pyörällä. Häntä hävettää mutta oma on vika.
Semmonen mies ei ansaitse lapsia, ja onni että on pysynyt poissa naistensa kanssa meidän perheestä, emmekä ole heitä ikinä nähneet emmekä halua heitä meille kylään emme mekään halua mennä sinne.
Niin, mitä minä kerron avopuolisoni lapsille 4 ja 5 vuotiaille jotka nauttivat isänsä ja minun seurasta. Heidän äiti ei anna lasten tulla meidän luokse kuin joka toinen vkl. Lastenvalvojat kohauttaa hartioitaan.
surullisten lasten aikuinen.
Äitiä kiinnostaa vain elatusmaksut ja niillä asunnon velan lyhentäminen johon hänellä ei olisi varaa ilman elatusmaksua. Lapset hän laittaa uskovaisille sukulaisille hoitoon kun itse tekee 3 vuorotyötä eikä itse jaksa hoitaa lapsia... Isälle sanoo että lapsien parhaaksi on että he ovat vain äidin kanssa
ota nyt huomioon että se nainen tarvii isomman kodin kahden lapsen takia, ei ne nyt yksiöön mahdu.
Elatusmaksut on pakko maksaa, jos on lasten isä.
Lapset saa ympärivuorokautiseen päiväkotiin jos tekee 3-vuorotyötä, tuskin sukulaiset niitä aina ottaa.
Aika yleinen tuo jokatoinen vl tapaaminen.
Taitaa olla sulta turhaa kitinää..
Niin siinä aina käy, kun mies löytää uuden naisen lapsineen, niin siinä miehen on pakko hylätä omansa, kun uusio niin määrää. Muutenm ise jää taas yksin.
Ei mies välitä lapsistaan yhtälailla kuin nainen, miehen on helppo jättää heidät ja ottaa uusi nainen lapsineen,.
Meille kävi juuri niin, että mies oli hyvä isä kun asui meidän kanssa mutta kun uusinainen tuli ja rikkoi perheemme, niin lapsetkin jäivät isän mielestä, kun nainen niin halusi.
Eipä silti, emme haluisikaan olla missään tekemisissä niiden naisten kanssa, emme ole koskaan käyneet heitä katsomassa, emmekä ole heitä meillekkään pyytäneet. Se olisi niin suuri riski, että vetäydymme taaksepäin ihan itse. Ei miehen naiset kuulu meidän perheeseen ja sukuun emmekä ota sitä riskiä, että tutustuisimme heihin, sillä nyt on kaikki hyivin, mutta ei olisi jos naiset juosksisivat meillä kahvilla, syömässä tai muuten haukkumasa.
On paljon ns.perinteisiä perheitä joissa isä ei ehdi tai ei niin kiinnostakkaan
touhuta lastensa kanssa.Ei se mies siitä erotessa välttämättä muutu.
Meidän perheessä on sun,mun ja yhteisiä lapsia.Ja mitä nyt muutamien vuosien
kokemuksella voi sanoa pahiten eronneiden vanhempien ja lasten asioita
sotkevat ulkopuoliset ihmiset.Ja ei se ´uusikko´ aina se hankala tapaus ole.
Kyllä on myös äitejä jotka eron jälkeen alkavat roikkumaan lasten varjolla ja
itse asettelevat ehtoja tapaamisille.Ja niiden pitäisi sopia kaikille muille.Jos ei
sovi, soitellaan mummut,vaarit ja muut sukulaiset läpi kun ei isä halua tai
saa tavata lapsiaan.
Kaikesta saa väännettyä vaikeaa ja asioita voi mutkistaa jos ei muuta keksi.
Ehkä moni eronnut nainen kokee jotenkin omaa huonommuutta jonka
uhreina on sitten ne omat lapset.Ehkä ex-mies on onnellisempi seuraavassa
avioliitossaan tai uusi puoliso herättää muuten närää.
Taivas tietää.Mutta ei se isäkään voi vapaasti soitella lapsilleen jos se
äiti on vastaamassa tai puuttuu puheluun tms.Kaikenlaista voi tapahtua
mutta syntipukkeja on helppo hakea.
Jokaisen pitäisi olla rehellinen itselleen ja kysyä omat motiivit miksi tekee
mitenkin.Ja lasten ei tarvitse kuulla ettei isä välitä,halua nähdä.Onpa
meilläkin mennyt montakin kuukautta mutta ei ole minun asia alkaa keksimään
selityksiä.Lapset ottavat yhteyttä kun tulee ikävä.Ja toisinpäin.Tästä kuviosta
ex-vaimon on pysyttävä erossa.Ja onni suotakoon uudelle perheelle.
Eihän ole tarkoitus kun erotaan, tehdä itse elämästään helvettiä.
Niin käy aina kun perhe hajoo.
Mutta lohdutuksena voi sanoo, että uusi suhde ei koskaan korvaa sitä menetettyä perhettä, vaikka ulospäin mies ja uusio näyttäisivätkin "onnellisilta" se on vain pintää ja pahan olon peittämistä. Yritetään näyttää että kaikesta on selvitty ilman kipua, mutta usein se uusikko on miehelle olkapää, ja kulujen puolittaja sukanpesijä ja hetken heila, jotta pahimmasta surusta ja menetyksestä selviää. Laastari kuten täällä joku asian sanoi.
Kun mies toipuu, hän huomaa mitä on menettänyt mutta sitä ei enää saa takasin, mitä eniten rakastaa, ja se ei ole perheen vika, vaan mies on syyllinen ja uusikko jos oikein kannustaa miestä eroon.
Meillä mies hylkäsi lapset kun olivat pieniä, nyt ovat lapset hylänneet isän. Noin siinä käy, kun leikkii tunteiden kanssa, eikä ymmärrä että onni on jo siinä käden ulottuvilla. Miehet usein etsivät tai yrittävät etsiä parempaa, mutta sitä ei vaan ole.
Parasta elämässä on omat lapset, oma perhe, mutta usein se ei miehelle riitä, vaikka sitä suurempaa ei ole.
Nykysin erotaan liian helposti, sillä ongelmatkin kuuluvat elämään ja yhteiseen elämiseen, ilman niitä ei ole onnellisuuttakaan.
Ei onni löydy etsien, vaan eläen, eikä vaihtaen vaan se on tässä ja nyt.
Aika hassua kuinka moni nainen valittaa siitä miehestä josta on eronnut ja
korostaa kuinka lapset ovat parasta elämässä. Eletään sitten onnellisina
lasten kanssa.Ei kukaan voi vastata aikuisen ihmisen valinnoista ja tekemisistä.
Ja kuinka voit sanoa ettei mies ole uudessa liitossa onnellinen. Itse toivon ex-miehen olevan uusikkonsa kanssa onnellinen. Ja itse olen onnellinen kun
sain pitää lapset. Elämä menee usein eritavalla kuin itse haluaisi.Et sinä voi
kaikkea hallita ja ohjata. Niin kuin sanoit elä elämääsi, valittamalla ja vanhoja
kaivamalla ei kaiva kuin itseään syvemmälle. On paljon ydinperheitä joissa
riidellään,juodaan ja unohdetaan lapset. Ei se ero lasten elämää pilaa jos
joku kannustaa eteenpäin ja lakkaa märehtimästä mennyttä elämää.
Jos et itse halua,löydä uutta kumppania siinäkin voit katsoa peiliin.Ei ole
entisen puolison/lasten isän vika että jää yksin.Ehkä se äitikin voi olla
vaikea ihminen.Ja kyllä niitä kärsimyksiä mahtuu kaikkien elämään ja vaikeita
valintoja.Ei niistä tarvitse mielessään iloita ja toivoa toiselle huonoa.
-äiti,nainen,aviovaimo-
Joidenkin naisten on tosi vaikea kestää se että uusi nainen voi olla
parempi miehelle kuin itse oli.Henk.koht. totesin ex-miehen kohdalla nähdessäni
hänen uuden vaimonsa, että jotenkin he sopivat paremmin yhteen.
Jos ei ole itsensä kanssa sinut ja on tottunut sanomaan missä kaappi
seisoo, käy usein sitten näin että aletaan jauhamaan aikuisten välisiä juttuja ja
mihin ne lapset nyt sitten on jäänyt. Ehkä ne todellisuudessa on keino
saada purnata elämän kovuutta ja omaa surkeutta.Ei tässä ruusuilla monikaan
eron läpi käynyt tanssi, mutta sitähän tämä elämä on. Valintoja joista kannetaan
selkä suorana seuraukset ja kyllähän se joskus `sattuu`. Tyhjänvalitusta
en jaksa kyllä itse kuunnella.Jos olet jäänyt lasten kanssa yksin tai eronnut
yhteisestä halusta, ei auta jäädä tuleen makaamaan.Jatka elämää.
Minä en ikinä voisi kuvitella vaihtavani lapsiani uuuteen mieheen vaikka olisi kuin ihana tahansa. Lapset ovat aina ykköset ja tietävät sen. Sitä ihmettelemme lasten isää, että pitää olla todella kova luontoinen kun pystyi siihen. Tosin joku nainenhan sitä on houkutellut, ja estänyt miestä meille tulosta. Syy löytyy usein juuri siitä lapsettomasta naisesta, kun heillä ei ole mitään yhteistä juttua miehen kanssa, kuten lapset, joka pitää kiinni entisessä perheessä, tai sitten ei pidä, riippuu siitä uudesta pelokkaasta naisesta yleensäkin.
Meillä vaan on ollut rajat siihen ettei mies tuo niitä naisiaan meille, eikä lapset ole heitä saanut koskaan nähdä, sillä sitä ennea emme ole suoneet naisille että pilaisisvat lapsemme. Olemme halunneet suojata lapsemme näiltä asioilta joita täälläkin on saanut lukea, kuin miehen apset haisee, häiriköi on rumia, kauheita...ym ym, siinä samassa menee exät ja koko suku. Siihen emme lähteneet mukaan ja kostoksi naiset kielsivät miestä tapaamasta meitä. Mutta se on pienempi paha kuin vhuonoja vaikutteita antavat miehen naiset.
Mutta jokainen tyylillään, ja meille tämä oli paras ratkaisu, emme muuta sitä käytäntöä, ja meille ei ole lupa tulla, eikä lapsetkaan ole kiinnostuneita isänsä epätoivoisista naisista.
älä huoli lissu, ei kukaan sinua huoliskaan, ei sinun kanssa tuu kukaan toimeen, on se täällä nähty.
Olet niin exäriippuvainen ja vieraita ihmisiä pelkäävä ihminen.
No eihän kenenkään tarvitse herranjestas omaan kotiinsa ex-miestä käskeä.
Eikä naisystävät liity tähän mitenkään.Mutta olet taas yksi äiti joka tuhoaa
lasten suhteen isäänsä.Eikä naisystävät vieläkään liity tähän mitenkään.
Jos asiaa järjellä miettii.Mitä ihmettä isän tapaamisoikeuksiin kuuluu miltä sinusta
tuntuu kun on uusi nainen kainalossa.Lapsiaan se mies haluaa nähdä eikä sinua.
Mikä ihmeen valta teillä joillakin on määrätä kaikesta.Ja kun minä päätän näin ja tämä on nyt paras.Kenelle?
Tuhoaminen ja suojeleminen eihan kaksi eri asiaa. Meillä se on jälkimmäinen. Mies itse tuhosi omat ja meidän välit itseensä kun vaihtoi lapsensa vieraisiin ihmisiin, emme me käskeneet.
No eipä ole halunnut lapsia nähdä emmekä me tosin häntä, olemme sen verran arvokkaita, ettemme anna itseämme kiusata miehen naisten taholta,j oten emme halua että he tulevat meille emmekä me halua mennä sen naikkosen kotiin.
Mieskään ei ole halunnut kiusaa lapsiaan eikä pakottanut että he tai minä joutuisimme katselemaan hänen naisiaan.
Meistä on ollut parasta ettei ex miehen ja ex isän naiset ole missään tekemisissä meidän kanssa, ei tarvi pelätä että meitä haukutaan tai arvvostellaan, saamme olla ihan rauhassa. Se on ollut lastenkin kannalta erinomaisen hyvä juttu.
Tietysti mies kärsii mutta oma on vika, mitäs antoi naistensa määrätä mitä saa tehdä ja mitä ei, kärsikööt itse.
Olisi kauheeta, jos lapset olisivat pienenä joutuneet isänsä naisten armoille, ja minä äitinä en olisi enää heitä tuntenut tai nähnyt koskaan, enkä tuntisi jos vastaan tulisivat!! Minä sentään olen kaiken aikani ja hoivan lapsilleni antanut, onneksi niin ei käynyt ja lapset ovat kiittäneet, etten jättänyt heitä.
Olisin ollut erittäin surullinen, jos olisin miehen naisille lapseni menettänyt, ja lapseni olisivat saaneet vääriä vaikutteita elmäänsä, onni oli että mies oli fiksu, eikä tunut naisiaan meille, näin saimme elää rauhassa, ja onnellisesti ilman että tarvitsisi pelätä mitähän ex isä ja ex miehen naiset nyt keksii meille tälle päivälle. Huh huh.. mies kunnioittaa jarakastaa meitä niin paljon, ettei tuonut niitä epävoivoisia ja omituisia naisia koskaan meille. Siitä olemme erittäin kiitollisia ja onnellisia.