Aloitin viitoskirjan lukemisen tänään ja etenin reilusti sadan sivun, mutta mielestäni kirja on ihan "outo". Mielestäni se ei ole pätkääkään samalla tavalla kirjoitettu kuin neljä aikaisempaa ja aikaisempien henkilöiden luonnemuutokset hermostuttavat. Onko koko loppukirja samanlaista sokkeloa kuin alku?
Pettynyt viitoskirjaan
Riesukka
10820
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onhan se erilainen mutta mä tykkäsin kokonaisuudesta. Tosi hyvä mun mielestä. Siinä on sillain realistisempi ja aikuismaisempi tunnelma kun hahmoilla on luonnemuutoksia ja muidenkin syiden takia. Miksi ei olisi luonnemuutoksia sillä ovathan kaverit pahimmassa teini-iässä! Mun mielestä Kaparin suomennos tyyli on kyllä erilainen ja se vaikuttaa siellä "taustalla" huonontavasti.
huomasin itsekkin että kirja on muuttunut "aikuismaisemmaksi" ja on se muutenkin vähän sekava sen Voldemort-jutun takia...
minun mielestä se on hyvä, että voldemort näkyy kirjoissa enemmän kun aikaisemmissa kirjoissa
kirja olikin loppuakohden niin mielenkiintoinen, että valvoin parikin yötä sitä lukien. Nyt luen englantilaista versiota...
Olen täysin samaa mieltä, että tunnelma ei ole niin hyvä kuin esim: CoS ja PoA:ssa, mutta vitonen oli varmasti Rowlingillekin vaikea kirjoittaa, koska ainakin itselläni lukiessa tuli mieleen että OotP oli eräänlainen "välikirja" (välikirja? xD). Tai siis ykkösestä neloseenhan on ollut "Voldemortitonta", ja kutosessahan se varsinainen sota alkaa nut kun ministeriökin on saatu vakuutettua. Tai siis vitosessahan ei loppujen lopuksi ollut oikeastaan muuta päämäärää kuin saada maailma vakuutettua Voldemortin uudelleensyntymisestä...?
Omasta mielestä JKR:n teksti on paljon kypsempää viitosessa,vaikea sanoa että onko se sitten hyvä/huono juttu..
hei, sinä kyllä itsekin lukiessasi totut kirjan ehkä hieman "realistisempaan" tyyliin. harry ja kumppanit kun havahtuvat samaan mihin me jokainen jossakin vaiheessa: maailma ei olekaan mustavalkoinen jne. itse en pettynyt, mutta en kyllä antanut nuorimman pojan lukea sitä ettei näe painajaisia..
Se riippu tietysti iästä, miten tähän viidenteen kirjaan suhtautuu. Itse vähän varttuneempana ihmisenä pidin kovasti tästä kirjasta.
niin, itsekin pidin siitä viidennestä kirjasta ehkä kaikista eniten.. pitäis varmaan lukea se suomeks niin näkis, että onko ne kaparisen suomennokset muka niin huonoja. voi olla että se johtuu tästä suomen kielestäkin, että kaikki kullostaa vähän hölmömmältä.. mutta onko sillä väliä?
jos ne suomennokset kerran on niin huonoja, lukekaa sitten pottereita englanniksi. onko se niin vaikeaa?
Kaikki eivät vain ole kovin hyviä englannissa