Siis mulla on aamuherätykset todella hankalia. Aina, siis lähes joka aamu herään niinkun 45 min myöhässä tunnin alettua, enkä ehdi enää tunnille. Voisiko tämä johtua mun vahvoista kolmio lääkkeistä? Syön ne aamuin ja illoin. Mulla on jo tässä toisessa jaksossa kamalasti poissaoloja ja muutkin ihmettelevät miksi olen poissa. Pari kertaa olen nukkunut koko päivän. Äitini vain sanoo, että älä huoli kyllä opettajat ymmärtää kun on vahva lääkitys. Mutta ongelma on se, että meillä on matikka ja kemia aamutunneilla, jotka olen ollut poissa. Liiankin monta kertaa. Eilen matikan/kemian ope tuli sanomaan asiasta kun en ole tehnyt koettani ja se pitäisi tehdä. No sain siirrettyä sen keskiviikolle, mutta olen ihan pihalla asioista, kun en ole ollut tunneilla. Mulla on neljä kelloa soimassa samaan aikaan, mutta eivät ne paljoa asiaa edistä. Äitikin soittaa aina puolituntia ennen kuin minun pitäisi lähteä kouluun, että olen varmasti herännyt. Vastaan ja sanon jotain unentokkurassa että olen hereillä tms. vaikka todellisuudessa olen sängyn pohjalla. Viime vuonna ei ollut sinänsä ongelmia aamuisin, mitä nyt muutaman kerran nukuin ekat tunnit. Nyt tänä vuonna kaikki on ihan sekaisin. Kaikki lukuaineet joudun opiskelemaan kotona, vapaa-ajalla. Eli periaatteessa minulla ei ole aikaa muulle. Matikka ja kemia ovat mulle vaikeita aineita, englannista puhumattakaan. Englannit ovat 2x viikossa klo 8. Opettajat tietävät lääkityksestä ja uskon heidän luulevan, että käytän tätä lääkitystä hyväkseni jotta voisin lintsata. Näin ei todellakaan ole. Asiaakaan en voi todistaa mitenkään, koska aina kun herään, kaikki ovat poissa ja herään tyhjään huusholliin. Kissa vain seurana. Ja ristiriitaista asiassa on se, että kun herään ns. luonnollisesti olen virkeä ja jaksan opiskella ja illalla ei väsytä, kuin vasta 12 jälkeen. Sellainenkaan ei varmasti onnistuisi, että voisin mennä kouluun ´kymmeneksi ja sitten voisin käydä erityisopettajan luona vaikka iltapäivällä tekemässä vaikeimpien aineiden tehtäviä. Moni ei varmastikkaan usko, kuinka vaikeaa on herätä lääketokkurassa ja havahtua siihen että koulu on alkanut 2 tuntia sitten. Viime perjantaina, ehdin vain 2 viimeiselle tunnille. Olen yrittänyt että nousisin tahdonvoimalla, mutta ei se auta. Aamuisin olen kuin liimattu sänkyyn. En edes muista missä vaiheessa olen kellot sammuttanut jne.. Koulussa tulee koenumeroita vitosesta seiskaan. Olen kasilla, niin todistuksen numerot vaikuttavat vahvasti päättötodistukseen. Ja selvyyden vuoksi vielä, että se EI auta, vaikka kuinka yritän että ''huomenna mä nousen ajoissa'' se pahentaa asiaa. Kun aattelen sitä ennen nukkumaan menoa, jotenkin se kaikki kääntyy päinvastoin. Tuota lääkitystäkään ei voi lopettaa.. Mitä teen? En halua, että kouluni menee huonosti lääkkeiden takia. En saa tukiopetusta, koska en ole ollut tunneilla, enkä edes opetellut asiaa opettajan kanssa. Eli mitä mä voin tehdä? Kellekkään en halua puhua, koska meidän koulussa ei ole yhtään opettajaa tai muuta aikuista, jolle voisin puhua. Kaikki asiat käsittelen yksin.. Olen 'joutunut' tekemään niin jo muutaman vuoden, koska minulla ei ole ollut kavereita.
Kysyisin vielä sellaista, että onko outoa (olen poika) jos pidän päiväkirjaa? Se on vähän niinkuin mun hyvä ystävä..
Kysyisin vielä sellaista, että onko outoa (olen poika) jos pidän päiväkirjaa? Se on vähän niinkuin mun hyvä ystävä..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ensinnäkin. Siinä ei ole mitään outoa, että pidät päiväkirjaa. Se olis hyvä juttu ihan kaikille. Ääneen ajatteleminen ja siis täs tapaukses ajatusten paperille kirjoittaminen selventää ajatuksia ja kummasti hankalissa asioissa helpottaaoloa.
Sitten aamu-unisuuteen. Ei taida kovin montaa yläasteikäistä olla jota EI nukuttais aamulla. Lääkitys: oletko jutellut asiasta lääkärin kanssa ? Useinmiten löytyy vaihtoehto. Koulunkäynti on kuitenkin tosi tärkeä juttu.
Koulunkäyntiasioihin voisit ottaa keskusteluavuksi ja ihan asioiden selvittelyä varten apuun etsivät. Laitas googleen etsivä nuorisotyö ja oman paikkakuntas nimi, jos asut pienellä paikkakunnalla, joku läheinen isompi paikkakunta. Etsivän nuorisotyön ohjaajat ei ole sossuja eikä psykologeja. Niillä on vaitiolovelvollisuus eikä niillä ole mitään vaateita. Saat kouluasioihin sen avun mitä itse tunnet tarvitsevas. Toki koulun kuraattori on olemas kans sen vuoksi, että auttaa monenlaisissa asioissa.
Tsemppiä. Et ole ainut joka esim sairauden vuoksi on jäänyt tilapäisesti kouluhommissa jälkeen. Onhan sulla koko loppuelämä aikaa. Ei kannata niin vakavasti ottaa. Asiat tuppaa järjestymään.
miksi sinä syöt lääkkeitä? ihan mielenkiinnosta kysyn