Tukistin poikaani :(

Ota vähän vapaata niin jaksat paremmin kimmastumatta! Talostasi löytyy varmaankin joku mukava teiniblondi lastenvahdiksi, hän voi katsoa Santeria ja opettaa vaikkapa perunoiden kuorintaa. Lähde sinä vaikka jonkun kivan kioskinpitäjän tai vaikkapa talomiehenne kanssa salatreffeille!

Voi miten tajuan sua!
Minun "Santerini" on jo iso poika, mutta koskaan en unohda sitä, että kerran (Luojan kiitos se jäi siihen kertaan!) läimäytin häntä avokämmenellä erään erittäin koettelevan ja rasittavan kauppareissun päätteeksi. En enää muista mistä tilanne lopulta niin kärjistyi, mutta sitä läïmäytystä en koskaan voi unohtaa!
,
Tietysti on täysin kohtuutonta syyttää ja soimata itseään vielä vuosien jälkeen! Asia on sovittu jo ajat sitten.

Rakastin ja rakastan lapsiani yli kaiken, ja sen heille myös osoitan ja sanon. On täysin luonnollista ja inhimillistä että pinna joskus palaa, itse näissä tilanteisa ryntäsin vaatekomerolle, otin muovihenkarin ja löin sen säpäleiksi! Sain vihan ja kiukun purettua, ja lapset muistaa noita episodeja naureskellen äidin " henkarintuhoamiselle"!
Olin yksinhuoltaja työssä käyvä äiti, kaksi lasta ja koira, joten kädet oli todella täynnä ja usein täysin naattina raahauduin päivästä toiseen.
Hyvä että sinulla on mies jonka kanssa jakaa, ja tosiaan, jos vaan mitenkään pystytte ottakaa aikaa itsellenne ja suhteen hoitamiselle! Sitten taas jaksaa sitä arkeakin..

trololololololoolooooooo ketään ei kiinnosta

Moi!

Olen parikymppinen nuori nainen, ja itse olen sitä mieltä, että mua ei ole ainakaan tukistamiset yms. pahemmaksi ihmiseksi tehneet, päin vastoin! Tasan kerran olen oikeasti riehunut vanhempaani vastaan, ja silloin olin 16 vuotias, mutta onneksi äiti oli vahvempi vielä... aikamoista painia mentiin, ja kyllä minua hävetti kun itse läppäsin äitiäni ja talloin varpaat (se tosin oli vahinko). Joten jos lapsi puree ja riehuu, niin pieni tukistaminen tuskin ainakaan haittaa tekee. Eri asia olisi, että oikeasti pahoinpitelisi lastaan.

Jos on pahaa tehnyt, tukistus menee paremmin perille. Molemmat voivat sitten selvittää syyn ja pyytää anteeksi toisiltaan.
Olen saanut tukistuksia pikkusena eikä ole jäänyt mitään kaunaa. Se vain pisti miettimään mitä oli tullut tehtyä.Syyhän oli mun, ei siitä enempää ja anteeks pyyntö paikallaan.

Siis tämähän on salkkareista! Ei tähän tartte vastailla..

Kyllä lapsia pitää kurittaa, jos ei muuten niin ihan huvikseen. Tulee niin voimakas olo.

Ihan yleispätevänä ohjeensa lapsen kasvatuksessa on. Lapsen kehitykseen vaikuttaa kielteisesti koetut tilanteet, joissa lapsi ei joko ymmärrä tai lapsi ei kertakaikkiaan mahdollistu suoriutumaan tehtävästä/tilanteesta ja tässä tilanteessa lasta rangaistaan. Lapselle on yks hailee rangaistaanko lasta huutamisen kautta tai fyysisesti kurittaen.

Mutta, jos lapsi.....y-m-m-ä-r-t-ä-ä........ ja lapsi mahdollistuu helposti.........s-u-o-r-i-u-tu-m-a-a-n tehtävästä/tilanteesta,- mutta ei tahdo, niin tästä rankaiseminen ei vaikuta lapseen kielteisesti.Väitämpä, miten lapsi kokee alitajuisesti rankaisemisen turvallisuuden tunteena,- koska vanhempi otti tilanteen haltuun.

Taas punainen lanka on haluaako vanhempi kasvattaa lasta hyvään,- vaiko alistaako vanhempi lastaan omien alitajuisten tekijöiden johdosta. Lastahan on helppo alistaa ja siten siiretää omia ongelmia lapsiinsa.

Siis ilman ruumiillista kuria lapsista ei kasva MIEHIÄ! Minua ainakin piiskattiin nuorempana jos tein jotain tosi pahaa, ja isäni sanoi aina että "Sitten sua ei enää piiskata ku et enää itke siitä" no, sitten siinä joskus ei tullutkaan itku kun isä anto piiskaa, ja ei sen jälkeen olla meikäläistä enää piiskattu :P

Nykymaailma kannattaa aivan liikaa lepsua kasvatusta, ei niistä lapsista välttämättä tule niin vahvoja kuin niistä joilla oli kova kuri. Ajatelkaapa kuinka karaistunut silloin 30-luvullakin piti olla kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Ei näistä nykylapsista, osittain minut mukaan lukien luultavasti ole Suomea tulevaisuudessa puolustamaan -40 asteen pakkasessa alkeellisilla varusteilla. Tosin sotakin on muuttunut, nykyään se käydään ohjattavilla hellfire ohjuksilla ja muulla huipputeknisellä roskalla :(

Takaisin asiaan. Muistakaa rankaista lastanne tarpeen tullen ja kasvattakaa Suomalaisista lapsista henkisesti ja fyysisesti vahvoja, kuten ollaan jo vuosisadat tehty.

Toki ei sitä lasta saa huvikseen hakata ja "pelottaa". Jos lapsi vähäsen kiukkuaa niin ei sitä veriseks kuitenkaan hakata.

Väkivallan käyttö on aina rikos, myös omaa lasta kohtaan! Mietipä itse, miltä tuntuu ja hyväksyisitkö sen, että sinua joku repii tukasta riitatilanteessa. Eikö aikuista saa pahoinpidellä, mutta lasta saa? Lain mukaan lievissäkään pahoinpitelyissä ei ole asetettu ikärajaa rangaistavuudelle. Lievästä pahoinpitelystä syyttämättä jättämiseen ei ole kirjattu teon motiivin hyväsyttävyyttä, esim. kasvatus. Alaikäiseen kohdistuva pahoinpitely ei ole enää asianomistajarikos, vaan yleisen syyttäjän asia. Sukulaisuussuhde ei ole este syyttämiselle. Jos aviomies repii tukasta aviovaimoa, on se pahoinpitely ja rikos. Miten se että vanhempi repii tukasta alaikäsitä lasta olisi eri asia?

Kokonaan toinen juttu on, mitä seuraa lapsen ja vanhemman väliselle luottamukselle pahoinpitelystä. Kukaan ei ole unohtanut vanhemman tekemää pahoinpitelyä, vaikka kuinka "hellää". Niin näyttää sotaveteraanikin muistavan pahoinpitelynsä, jonka mielessään on kääntänyt syylisyyden tunteeksi.

Nuaret tarttee hyvät rajat ja komennon. Joille ei mee puhumalla asiat perille, ei tukistus tee pahhaa. Eri asia jos roikottaa tukasta seon toinen juttu. Näit nuarii jokon saanu olla kui ellunkanat, on sitte vanhuksia hakkaamassa, paikkoja rikkomassa ym. pahaa tekemäs vapaan kasvatuksen merkis. Rajat pittää olla nuorille, ei aikuisetkaa saa tehrä mitä vaa. Aikuselle on laki jot pittää nourattaa, siihe pittää lapsetki opettaa. Jos puhe muuten ei perille mee, pikku tukistus voi oll asiaa.Aikunen joutuu kans tekemisistään tilille ja tuamitaan jos aihetta on. Hakkaaminen on eriasia. Vapaa kasvatus, tulla ja mennä saa ku haluttaa ja tehdä mitä tykkää. Se näkkyy jo kiälen käyttöna ja haistatteluna joilkii nuarilla.

Kasvatin suuren lapsilauman kurilla muutama vuosikymmen sitten. Saivat tukkapöllyä, nurkkaa jne. Tänä päivänä kaikki kunnon kansalaisia ja veronmaksajia. Iloisia ja onnellisia ihmisiä. Olen ylpeä jokaisesta heistä!

Santerin ikä ei ole tiedossa.
Käytös viittaa noin kolme-neljävuotiaaseen jolla on uhmaikä.
Tuonikäiselle lapselle toimii jo jäähy.

Eli lapsi laitetaan jäähylle paikkaan,joka on hänen kansaan jo etukäteen sovittu.
Se voi olla vaikkapa tuoli rauhallisessa paikassa.
Lapselle on tietenkin etukäteen selitetty että nyt tulee tällainen käytäntä: Jos
kiukuttelet tai teet muuta tuhmaa,joudut jäähylle.
Jäähy kestää yhtä monta minuuttia kuin on lapsella vuosia.

Alkuun voit joutua kantamaan kiukuttelijaa sinne tuhannen kertaa mutta noin viikossa tilanne alkaa muuttua ja lapsi pysyy jäähyllä,koska huomaa etteivät
Vanhemmat anna periksi.
Nimittäin jos käytät tätä tai mitä tahansa keinoa,älä anna periksi!!!
Kun jotain aloitetaan,siitä pidetään kiinni sinnikkäästi.
Ekat päivät on pahoja,mutta viikko yleensä on se raja.
Sitten helpottaa,mutta suunnitelmasta on pidettävä kiinni tiukasti,sillä eniten lasta hämmentää se,että ensin sanotaan jotakin ja sitten se ei toimikkaan.
Lapsen kanssa on oltava johdonmukainen,muu ei auta.

Ja se johdonmukaisuus tarkoittaa myös yhtä asiaa:
Vanhempi ei saa missään tilanteessa itse hermostua,huutaa tai kiukutella.
Tämä on erittäin tärkeää.
On oltava rauhallinen ja itsevarma,ei saa kiihtyä yhtään.
Kiihtyneiden vanhempien lapset oppivat vain,että kiihtymällä saa tahtonsa läpi.

Samahan pätee eläimiin,niitä ei kouluteta ilman johdonmukaisuutta. Eikä huutamalla ja hosumalla,vaan rauhallisella ja itsevarmalla otteella.
Ja samalla otteella menestyy myös työelämässä.

Tukkapöllyä olen saanut penskana usei. Remmistäkin. Jokainen kerta oli kyllä iohan aiheesta. Olin varmaan hirveä penska. En pahantahtoinen, mutta ei vaan jotenkin mennyt kaaliin. Paitsi sitten tukakpöllyn ja remmin jälkeen joksikin aikaa. Muun aikaa vanhemmat kyllä jaksoi olla pitkämielisiä ja lässyttää eikä ne päreitä polttanut. Ei ne huutanut. Tiukasti sanottiin, eikä sekään riittänyt. Menin isompien poikien yllytyksestä kaikenlaiseen muaan vaikka kiellettiin. Siitä se johtui se kurittomuuteni. En syytä muita kuin itseäni. Olisin aina voinut valita toisin vaan en halunnut.

Omia lapsia ei ole tarvinnut kuin toista tukistaa. Se oli ihan pelkkää uhmaa mitä harrasti. Tukkapöllyn saatuaan se tuli sanomaan ettei enää halua sellasta. Kiltimpi siitä ei silleen tullut, mutta alkoi uskoa kun tiukasti komennettiin. Muisti, että siihen on parasta lopettaa uho tai tukasta nippaa.

Minusta ei tullut päihdeongelmaista. Kouluttautunut pätkittäin. Keskitasoa parempi palkansaaja. Lapset on kumpikin yliopistossa. Eivät ole päihdeongelmaisia tai häiriöitä. Eivät ole häslänneet kaupungilla nuorenakaan.

Joo ei tukistus ole pahasta silloin kun se on johdonmukainen seuraus tahallisesta tottelemattomuudesta, ja lapsi ymmärtää sen. Mutta kurittaessa ei saa omat tunteet purskahdella vaikka kuinka tekisi mieli huutaa. Aggressio puretaan muualla. Lapsille puhutaan tiukasti ja jämäkästi mutta ei huudeta. Kiljuminen on merkki vain lapsen tasolle asettumisesta.

Ei saa olla tekopyhä- kurittamisessakaan, mielestäni tukistamisessa ei ole
kysymys kurittamisesta - vaan ojentamisesta. Jonka lapsi tajuaa ! Katselkaa
isät ja äidit ympärille mitä vierellänne koko ajan tapahtuu, onko kasvatuksessa
jokin mennyt pieleen ? Olen itse vaari ja katson asioita jo vaarin vinkkelistä.

Miksi pyytää anteeksi sellaisesta mikä ei ole väärin? Lapsesta tulee narsistinen muita kohtaan.

Pyydetään anteeksi väärin tekemäänsä ja se on oikein. On ymmärretty miksi tukistus..komennus tuli. dddh....... Selittäminen ja kysymys lapselle mistä syystä on rangaistus tullut. Ei lapsi ole tyhmä hän kyllä ymmärtää pahanteostaan anteeksi pyytää. Ei mee narsistin puolelle oikea ohjaus.

Aja poika kaljuksi huomispäivänä.

Pyssy sinä nääpisi erossa Santerin hiuksista

Älä huoli , jokaiselta joskus pinna palaa , joten ei se koko maailmaa kaada.
Joskus vaan menee yli äyräitten jokaisella , en usko että poika pahemmasti siitä on kärsinyt , joten älä syyllistä siitä itseäsi .
Sisaruksetkin , kun suuttuvat ovat usein toistensa tukassa kiinni että paikat pölyää

Olisi ollut muiden helpompi vastata jos ikä olisi ollut tiedossa ja tapahtumien kulku. Pojan olisi pitänyt pyytää anteeksi perunoiden heittelyä ja puremista sekä kertoa miksi teki niin jos ilman syytä alkoi yhtä-äkkiä riehua. Vai liekö riitely ollut jo pitkällä ennen huonoa käytöstä?