Luonne..

"kaikkien kanssa toimeen". Se riippuu ajasta, toisten kanssa pitempään, toisten lyhempään.
jos näin suoraan kysymykseen, niin kyllä kai se niin on, mitä lähempänä ajatusmaailmat on, sen paremmin toimeen tulee, tällä en tarkoita politiikkaa, enkä uskontoa,
Otin melkoisena kunnianosoituksena, kun stalinistinen korpikommunisti kiitteli seurasta.
Kun itse olen suurpiirteinen, niin mitättömien asioiden kanssa rassaaminen.
Ja periaatteen tekeminen pikku-asioista, niin ei juuri mieltä kohota..

No, siis vähän vaikea sitä on tällaisessa tilassa ilmaista. Kuitenkin jotain suuntaviivoja voi sanoa. En tule toimeen epärehellisten, vallanhimoisten ja itsekkäiden ihmisten kanssa ja sen kyllä olen aika selvästi joillekin ilmaissut.

Olin sitä mieltä että kaikkien kanssa tulen toimeen, kunnes naapuriin muutti nainen jonka kanssa sukset meni ristiin ihan tyystin. En nyt viitti niitä riitoja täällä puida, mutta silloin ajattelin ekan kerran että ehkä tuo eka lause ei pidäkään paikkansa.

Se oli kova paikka mulle huomata etten olekaan mikään laupias Äiti Theresa joka puhumalla pystyy selvittämään tilanteen kuin tilanteen. Jos toinen tietty suostuu mulle puhumaan... Mä haluaisin kovasti olla sellainen.

Sen jälkeen tuittuilut oikein olan takaa :/ hävettää. Pitäis vetää viivan niiden yli ja aloittaa alusta.

Juteltiin tässä yhden ystäväksi luokiteltavan kanssa. Hän totesi, ettei kaikkien kanssa tarvitse tulla toimeen ja samaan hengeen vetoon, että olen sellainen, joka tekee kaikkensa auttaakseen ystäviään.

Odotan ystävyydeltä rehellisyyttä ja vastavuoroisuutta. Ystäväni ovat jokainen ainutlaatuinen persoonana ja pidän juuri heistä sen tähden. Usein he ovat myös jalat maassa olevia ja luonteeltaan iloisia.

luonnollisten avoimien rehellisten suorasanaisten iloisten vastuuntuntoisten ihmisten kanssa mulla synkkaa parhaiten teennäisyys kaksinaamaisuus suurpiirteisyys vastuuntunnottomuus ärsyttää...

Luonne.

Minusta viheliäimpiä ihmisiä ovat, jotka asettautuvat toisten yläpuolelle. Ehkä alhaisella itsekritiikillä varustetut, luulevat olevansa muita parempia.

Se on myös arvoitus, kun tuntuu, että joidenkin mielestä, on älykästä kuvitella itsensä muiden yläpuolelle. Kuin kettumaisuus olisi älykkyyttä`?

Jos väittäisin että tulen kaikkien kanssa toimeen niin valehtelisin.
Mutta kun tulee eteen ihminen jonka kanssa en tule toimeen niin vältelen häntä mahdollisuuksien mukaan.
Enkä osaa oikein sanoa tohon vastausta että mikä ihmisessä vetoaa, mikä kenessäkin.
Minusta tämä ei ole kysymys johon on niin helppoa vastausta.
Ihmiset on kuitenkin niin yksilöitä.
Toiset on samankaltaisia ja jotkut erilaisia, erittäinkin erilaisia. Riippuu tavasta millä he esittää eriäviä mielipiteitään jne.

Monilla elämän eri alueilla olisi hyvä taito tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Se ei silti tarkoita sitä, että pitäisi sietää ihan mitä vaan. Toimeen tuleminen ei tarkoita myöskään sitä, ettei koskaan ajaudu selkkauksiin.

Tuli mieleen tuo tiimityöskentelyn teoria. 10 vuotta sitten tuli luettua tenttiin yks kirja aiheesta. Tiimityöskentelyssä pitäisi antaa tasapuolisesti tilaa jokaiselle ryhmään kuuluville. Tehokkaasti toimiva tiimi hyödyntää ihmisten erilaisuutta, erilaisia taitoja ja taipumuksia. Tietyssä vaiheessa, kun ihmiset hakevat rooliaan tiimissä ilmenee selkkauksia, eikä niitä pidä kavahtaa, koska se kuuluu yhtenä vaiheena tiimin muotoutumiseen. Kirjassa väitettiin myös, että jos mitään selkkauksia ei synny, tiimin kehitys on jäänyt jumiin. Tiimin periaatteet sopivat hyvin kaikenlaiseen ihmisten väliseen yhteiseloon.

Miksi tiimiasiat tuli mieleen, johtui sitä, että luin tuolla edellä jotain sellaista, että joku voi tulla toimeen kaikkien kanssa, mutta muut eivät tulekaan tämän kanssa. Oli myös ajatus, että jos tulee kaikkien kanssa toimeen, niin se oli kai jotain lepsuutta tms. Kummassakin ilmiössä on kyse epätasa-arvoisuudesta, jossa joku pomottaa toisia. Selkkauksiin joutumista on perinteisesti pidetty hankalan ihmisen merkkinä, ja niihin joutumattomattomuutta tavoiteltavana. Pullistelijat käyttävät tätä hyväkseen, ja hyväkäytöksiset antavat sietämisellään luvan melkeinpä minkälaiselle käytökselle tahansa.

Monessa ammatissa pitää tulla toimeen kaikkien ihmisten kanssa. Joskus kuitenkin joutuu puolustamaan omia tai jonkun muun näkemyksiä tai oikeuksia. Usein siitä aiheutuu pientä tai suurtakin sanaharkkaa, mikä on ihan normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä. Niiden kestäminen ja sen yhteistyön jatkaminen senkin jälkeen kuuluvat myös muiden kanssa toimeentulemiseen.

Mielestäni jonkun kanssa toimeen tuleminen tarkoittaa sitä, että pystyy toimimaan yhteistyökykyisesti myös hankaliksi kokemiensa ihmisten kanssa ilman, että tarvitsi alistua sietäjäksi tai pakottaa toiset tahtoonsa. Omasta mielestäni pystyn siihen varsin hyvin. Minulla on hyvä impulssikontrolli, ja on hyvin vaikeata saada minut pois tolaltaan. Epämiellyttävissä tilanteissa teen havaintoja vastapuolesta ja yritän toimia niin, että homma eteenee.

Vapaa-aikaani en halua tuhlata missä tahansa seurassa. Ylimääräinen tilanteiden ohjailu ja ihmisten käsittely ei vois vähempää kiinnostaa, jos kukaan ei maksa siitä. Siksi viihdynkin hyvin paljon yksin. Huonointa seuraa mitä voin kuvitell vapaa-aikana ovat kovaääniset pomottajat, ja kaikenmaailman tyrkyttäjät ja tuputtajat tupewaresta apostoleihin. Ne kierrän kaukaa.

Varmasti hyvä ominaisuus, että sua vaikea saada pois tolaltaan. Tuollanen ihminen aina vahvemmilla kuin hän, jolta menee hermot, eikä edes pokka pidä, ei pysty peittämään sitä. Saati vielä yrität osata käsitellä oikein viimeksi mainittua oikealla tavalla.
Tää taisi olla pitkälti työyhteisöön liittyvää, mutta kuten sanoit, kaikilla elämän alueilla pitäisi pystyä puhumalla selvittämään.
Pahimpia asioita, vaikkapa perintöriidat, tai niihin liittyvät asiat. Oon nähnyt ihmisiä, sukulaisia keskenään, jotka ei mene haudalle yhtäaikaa jos vihanpitoa jatkettu..
Naapurisopu on tullu esiin, ei oo puhumalla selvittelyasiat onnistuneet, kun toisenkin pitäis tulla vastaan.
Kiitos asiallisesta viestistäsi, jossa paljo ajattelun aihetta!

Tulen hyvin toimeen kaikkien niiden kanssa jotka haluavat tulla kanssani toimeen. Niiden kanssa, joilla on jotakin minua vastaan minua tuntematta, on vaikeampi tulla toimeen. Osa on kyllä muuttanut suhtautumistaan tutustuttuaan. Muut saavat puolestani olla rauhassa.

Epätäydellisenä ihmisenä ei mulla edes kunnon kuvaa, mitä tarkoitat sädekehäihmisillä. Onko olemassakaan ihmistä, joka ei koskaan erehdy.
Josko jotkui osaa paremmin antaa sellasen kuvan itestään, tuoda itseään paremmin esiin myönteisessä mielessä.. Ja silleen vetävät puoleensa tietyntyyppisiä.. ehkä vähä epävarmoja lajitovereitaan..

Ainoastaan kotona ja työpaikalla täytyy edes yrittää tulla toimeen kaikkien kanssa, muualla jos ei luonnostaan suju niin voi jättää kanssakäymisen väliin. Työssäviihtymiselle työkavereilla on iso merkitys. Niin nykyisessä kuin edellisessä työkaverini ovat olleet ihan mukavia ja jopa vapaa-aikana meillä on ollut yhteisiä rientoja!

Parhaiten synkkaa suurinpiirtein samanlaisen huumorintajun ja elämänarvojen omaavien kanssa. Toisaalta ihan hyviä keskusteluja saa aikaiseksi, jos vastapuolen elämänarvot on ihan vastakkaiset! :)