minun tädilläni ei ollut lapsia ja hän testamenttasi minulle 25 vuotta sitten oman osuutensa perinnöstä. Kuitenkin hänen hänen miehelleen tuli samassa täysi omistus ja hallinta oikeus kaikkeen niin kauan kunnes hän kuolee.
Mies on vielä elossa ja mennyt uudelleen naimisiin ja olen kuullut , että hän olisi muuttanut testamentin. Onko se mahdollista?
Kyseessä olisi ilmeisesti uudelle vaimolle kaiken jättämisestä.
En löydä testamenttia, mutta saan sen tietysti jostain arkistoista.
Mies on vielä elossa ja mennyt uudelleen naimisiin ja olen kuullut , että hän olisi muuttanut testamentin. Onko se mahdollista?
Kyseessä olisi ilmeisesti uudelle vaimolle kaiken jättämisestä.
En löydä testamenttia, mutta saan sen tietysti jostain arkistoista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tietenkään testamentilla ei voi määrätä sellaisesta omaisuudesta, johon itse on saanut vain testamenttiin perustuvan käyttöoikeuden. Uuden testamentin hän toki itse voi tehdä, mutta ei voi siinä määrätä em. omaisuudesta.
Tarkistahan testamentin sanamuoto, käyttö-, hallinta- vai omistusoikeus.
Jälkisäädöksestä "Kuitenkin hänen hänen miehelleen tuli samassa täysi omistus ja hallinta oikeus kaikkeen niin kauan kunnes hän kuolee. "
Eli tarkoittiko testaattori että omaisuuden omistusoikeus siirtyy miehelle ja hänen kuoltua omaisuus siirtyy aloittajalle?
Jos tämä oli tarkoitus niin eihän leski voi omalla testamentilla muuttaa jälkisäädöstä. Testamentti astuu voimaan lesken kuolinhetkellä.
Leski voi testamentata oman omaisuutensa miten lystää.
Uuden vaimon kuoltua heidän omaisuudestaan erotetaan ensiksi miehen omaisuus, miehen pesä. Tämä pesä jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi ap:n ja miehen oikeudenomistajien kesken. Miehen testamentti voi koskea vain sitä osuutta, joka tuossa pesänjaossa tulee hänen oikeudenomistajiensa osalle.
Jos miehen pesään kuuluu hänen ja 1. vaimon aikainen asunto, 2. vaimolla ei ole siihen lesken elinaikaista hallintaoikeutta.
PK 12:1, 3:1
Tämän jälkeen seuraa ositus miehen oikeudenomistajien ja hänen leskensä välillä. Siinä ap ei ole osallisena.
PK 23:1.2