"Ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu"

Se on hyvä sielä kehua et DI on parempi varsinkin jos ei ole edes kandin tutkintoa vielä. Jos käy vielä niinkin pasgasti ettei pääsekkään maisteri ohjelmaan niin hupsista inssi menee työmarkkinoilla kandista ohi.

DI ei rymyä ruohonjuuritasolla kuten AMK Insnööri opiskelun aikana. Siitä varmaan on tullu insinööri vitsitkin ettei inssit osaa mitään.

turhaa paskan jauhan kirjoitti:

Se on hyvä sielä kehua et DI on parempi varsinkin jos ei ole edes kandin tutkintoa vielä. Jos käy vielä niinkin pasgasti ettei pääsekkään maisteri ohjelmaan niin hupsista inssi menee työmarkkinoilla kandista ohi.

DI ei rymyä ruohonjuuritasolla kuten AMK Insnööri opiskelun aikana. Siitä varmaan on tullu insinööri vitsitkin ettei inssit osaa mitään.

Lue lisää

AMK = Opisto

Tätä tosiasiaa tuntuu amkkilaisten olevan vaikeaa ymmärtää. Amkissa ei ehkä saa yhtä korkeatasoista opetusta (lue: alansa parhaat suomessa) kuin yliopistossa. Amkin papruilla ei ehkä pärjää palkkatasossa tai töiden saannissa.

Isoin ongelma on kuitenkin se, että amkkien markkinointi on harhaanjohtavaa ja vääristeltyä. Kerrotaan, että tiedossa on kansainvälisiä työtehtäviä, vaikka tosiasiassa se Valintalaon kassa on ihan kotimaista työtä.

Syynä sairaanloiseen markkinointiin on se, että amkkiin on pirun vaikeaa saada osaavaa opiskelija-ainesta. Ja ikävä kyllä varsin moni näistä sisään päässeistäkin on valmis lähtemään heti kun a) pääsevät yliopistoon b) ymmärtävät mitä kusetusta amkin markkinointi on ollut.

No, mitäs lääkkeeksi: 1) amkkien määrää pitää karsia. Puolet pois - noin alkuunsa. 2) amkeilta pitää ottaa rahat pois ja korvamerkitä ne vain opetukseen ja tutkimukseen. Markkinointihillo on ihan turhaa.

Kyllä se sitten siitä.

Ingaliisa-bom kirjoitti:

AMK = Opisto

Tätä tosiasiaa tuntuu amkkilaisten olevan vaikeaa ymmärtää. Amkissa ei ehkä saa yhtä korkeatasoista opetusta (lue: alansa parhaat suomessa) kuin yliopistossa. Amkin papruilla ei ehkä pärjää palkkatasossa tai töiden saannissa.

Isoin ongelma on kuitenkin se, että amkkien markkinointi on harhaanjohtavaa ja vääristeltyä. Kerrotaan, että tiedossa on kansainvälisiä työtehtäviä, vaikka tosiasiassa se Valintalaon kassa on ihan kotimaista työtä.

Syynä sairaanloiseen markkinointiin on se, että amkkiin on pirun vaikeaa saada osaavaa opiskelija-ainesta. Ja ikävä kyllä varsin moni näistä sisään päässeistäkin on valmis lähtemään heti kun a) pääsevät yliopistoon b) ymmärtävät mitä kusetusta amkin markkinointi on ollut.

No, mitäs lääkkeeksi: 1) amkkien määrää pitää karsia. Puolet pois - noin alkuunsa. 2) amkeilta pitää ottaa rahat pois ja korvamerkitä ne vain opetukseen ja tutkimukseen. Markkinointihillo on ihan turhaa.

Kyllä se sitten siitä.

Lue lisää

Ensinnäkään AMK on AMK eikä opisto. Järjestelmää on uudistettu aika paljon jos et ole huomannut.

Totta on, että AMK:ssa ei varmasti saa pääosin yhtä tasokasta opetusta kuin yliopistossa. Varmasti AMK:sta löytyy kuitenkin muutamia kursseja, jotka ovat yhtä tasokkaita kuin jotkut yliopiston kurssit. Kurssin tasokkuus riippuu pitkälti kurssin vetäjästä. Yliopiston kurssien ja yliopistojen välillä on myös tasoeroja.

Ammattikorkeakoulusta ei pääse tekemään kansainvälistä työtä? Töitä nimenomaan tyrkytetään ulkomailta ja matkustusvalmius on melkeimpä pakollista. Moni minunkin kurssikavereistani on yrityksissä, joilla on projekteja ympäri maailmaa ja he ovat mukana niissä heti kun opinnoiltaan ehtivät. Pelkästään Suomessa tehtävää työtä on vaikeampi löytää.

Eiköhän lähes jokainen hakija ymmärrä, että koulut mainostavat itseään korulausein niinkuin kaikki yrityksetkin. Varmasti moni menisi mieluummin yliopistoon, mutta on meitäkin, jotka hakevat ainoastaan ammattikorkeakouluun. Joillekkin riittää pelkästään tutkinto ja todellinen osaaminen tulee myös harrastusten ja työn kautta eikä vain koulusta. Ammattikoulun käyneissä voi olla hyvinkin osaavaa porukkaa, mutta he eivät hae yliopistoon. Jos haluaa jatkokouluttautua niin se kyllä onnistuu myös ammattikorkeakoulun jälkeen jos kokee sen tarpeelliseksi.

Samaa mieltä olen, että ammattikorkeakoulusta koulutetaan monilta aloilta liikaa väkeä ja työpaikkoja on liian vähän. Koulutus menee hukkaan kun ei tule koskaan työskentelemään alalla. Itse haluaisin, että vaatimustasoa nostettaisiin, koska kurssien läpäisy on todella helppoa.

vcxvxcvxcvxcvvv kirjoitti:

Ensinnäkään AMK on AMK eikä opisto. Järjestelmää on uudistettu aika paljon jos et ole huomannut.

Totta on, että AMK:ssa ei varmasti saa pääosin yhtä tasokasta opetusta kuin yliopistossa. Varmasti AMK:sta löytyy kuitenkin muutamia kursseja, jotka ovat yhtä tasokkaita kuin jotkut yliopiston kurssit. Kurssin tasokkuus riippuu pitkälti kurssin vetäjästä. Yliopiston kurssien ja yliopistojen välillä on myös tasoeroja.

Ammattikorkeakoulusta ei pääse tekemään kansainvälistä työtä? Töitä nimenomaan tyrkytetään ulkomailta ja matkustusvalmius on melkeimpä pakollista. Moni minunkin kurssikavereistani on yrityksissä, joilla on projekteja ympäri maailmaa ja he ovat mukana niissä heti kun opinnoiltaan ehtivät. Pelkästään Suomessa tehtävää työtä on vaikeampi löytää.

Eiköhän lähes jokainen hakija ymmärrä, että koulut mainostavat itseään korulausein niinkuin kaikki yrityksetkin. Varmasti moni menisi mieluummin yliopistoon, mutta on meitäkin, jotka hakevat ainoastaan ammattikorkeakouluun. Joillekkin riittää pelkästään tutkinto ja todellinen osaaminen tulee myös harrastusten ja työn kautta eikä vain koulusta. Ammattikoulun käyneissä voi olla hyvinkin osaavaa porukkaa, mutta he eivät hae yliopistoon. Jos haluaa jatkokouluttautua niin se kyllä onnistuu myös ammattikorkeakoulun jälkeen jos kokee sen tarpeelliseksi.

Samaa mieltä olen, että ammattikorkeakoulusta koulutetaan monilta aloilta liikaa väkeä ja työpaikkoja on liian vähän. Koulutus menee hukkaan kun ei tule koskaan työskentelemään alalla. Itse haluaisin, että vaatimustasoa nostettaisiin, koska kurssien läpäisy on todella helppoa.

Lue lisää

Mikähän siinäkin oli että vanhat "opisto"-nimet eivät kelvanneen? Siis kauppaopisto ja teknillinen opisto. Nyt sotkeentuu koulut ja yliopistot nimien perusteella ja jopa vaatteiden perusteella. Eihän siinä mitään pahaa ole kun käy opistoa jos ei yliopistoon tai kauppakorkeakouluun pääse.

Nyt menee puurot ja vellit aika pahasti sekaisin. Ammatti - korkeakoulu vs tiede -korkeakoulu. Siinä on todella suuri ero!!

Jos katsoo tradenomin, anteeksi vaan, aika alkeellisia suomalaisia oppimateriaaleja ja vertaa niitä ekonomien tuhatsivuisiin, yleensä amerikkalaisten gurujen tekemiin kirjoihin, huomaa jo eron.

Ps. Voihan tän keskustelun taas aloittaa, mutta amk on amk vaikka voissa paistaisi

MItä väliä onko opiston nimi Yliopisto tai Ammattikorkeakoulu, sillä molemmat ovat korkeakouluja. Ammattikorkeassa keskitytään enemmän käytännön osaamiseen, kun taas yliopistossa opetus on suurimmaksi osaksi teoriaa. Toki yliopistossakin on käytännön opetusta, mutta huomattavasti vähemmän

ghfhfgh kirjoitti:

MItä väliä onko opiston nimi Yliopisto tai Ammattikorkeakoulu, sillä molemmat ovat korkeakouluja. Ammattikorkeassa keskitytään enemmän käytännön osaamiseen, kun taas yliopistossa opetus on suurimmaksi osaksi teoriaa. Toki yliopistossakin on käytännön opetusta, mutta huomattavasti vähemmän

Lue lisää

No niin, kiitos vaan yksinkertaisesta ratkaisuehdotuksesta, mutta kun asia todellakaan EI ole noin yksinkertainen.

Esimerkiksi yliopistossa käytännön ammattiin valmistavilla laitoksilla opiskellaan hyvinkin paljon käytäntöä, esim. lääkäreillä, opettajilla ja puheterapeuteilla on paljon ihan käytännön harjoittelua ja praktiikkaa. Näillä linjoilla on huomattavasti enemmän käytännön osaamista kuin esim. ammattikorkeakoulun kemian insinööreillä tai tietoliikennetekniikkaa opiskelleilla, joilla on paljon enemmän teoriaosaamista. Käytännön osaamisen määrä ei siis ole ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä ratkaiseva ero.

Jonkinlainen ero on, että yliopistoissa perustutkinto on yleensä ylempi korkeakoulututkinto (master-taso) kun taas ammattikorkeakouluissa perustutkinto on ammattikorkeakoulututkinto (bachelor-taso). Molemmissa kuitenkin suoritetaan sekä ylempiä että alempia tutkintoja. Ehkä suurin ero on, että yliopistoissa voi tehdä lisäksi tieteellisen jatkotutkinnon tohtori-tasolla.

Myös tohtorin väitöskirja voi olla hyvin käytännön työhön painottuva empiirinen tutkimus, ja myös postdoc-vaiheen tutkijan työkin voi olla enimmäkseen käytännön työtä. Tutkija kehittää työssään niitä teorioita, joihin sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa annettava perusopetus pohjautuu.

Huhmeljoen Hulda kirjoitti:

Nyt menee puurot ja vellit aika pahasti sekaisin. Ammatti - korkeakoulu vs tiede -korkeakoulu. Siinä on todella suuri ero!!

Jos katsoo tradenomin, anteeksi vaan, aika alkeellisia suomalaisia oppimateriaaleja ja vertaa niitä ekonomien tuhatsivuisiin, yleensä amerikkalaisten gurujen tekemiin kirjoihin, huomaa jo eron.

Ps. Voihan tän keskustelun taas aloittaa, mutta amk on amk vaikka voissa paistaisi

Lue lisää

Entäs, jos se tiedekorkeakouluopiskelija ei kuitenkaan tiedä miten käyttää niitä tuhatsivuisia eepoksiaan, kun on ne kerran päntännyt, tenttinyt ja sitten unohtanut, kun taas AMK-opiskelija osaa soveltaa ja käyttää niistä suomenkielisistä matskuista saatua tietoaan.
Toiseksi, kyllä amkeissakin on vieraskielistä matskua aika lailla

Huhmeljoen Hulda kirjoitti:

Nyt menee puurot ja vellit aika pahasti sekaisin. Ammatti - korkeakoulu vs tiede -korkeakoulu. Siinä on todella suuri ero!!

Jos katsoo tradenomin, anteeksi vaan, aika alkeellisia suomalaisia oppimateriaaleja ja vertaa niitä ekonomien tuhatsivuisiin, yleensä amerikkalaisten gurujen tekemiin kirjoihin, huomaa jo eron.

Ps. Voihan tän keskustelun taas aloittaa, mutta amk on amk vaikka voissa paistaisi

Lue lisää

Niin ja kuka tarkkaanottaen estää ammattikorkeakoulussa opiskelevaa lukemasta samoja kirjoja ?

aikoinaan opistotasoa, insinööri, käyneenä ja myöhemmin korkeakoulu DI samalta alalta, voin kertoa, että suurin ero on matemaattisten perusopintojen määrä ja vaikeusastekin, eli
siinä mennään selvästi pidemmälle, taas ammattiaineissa ero on aika pieni, vähän aineesta riippuen
Valitettavasti : Hyvä opisto/AMK insinööri tekee saman työn kuin DI

amkdi+++++ kirjoitti:

aikoinaan opistotasoa, insinööri, käyneenä ja myöhemmin korkeakoulu DI samalta alalta, voin kertoa, että suurin ero on matemaattisten perusopintojen määrä ja vaikeusastekin, eli
siinä mennään selvästi pidemmälle, taas ammattiaineissa ero on aika pieni, vähän aineesta riippuen
Valitettavasti : Hyvä opisto/AMK insinööri tekee saman työn kuin DI

Lue lisää

joo ja yleensä lopuksi sen työn tekee duunari, inssi kun kuljeksii sen paperikasa mukanaan niinkuin jotain tekis... meillä esim. työnjohtaja ei tiedä soittaakko sähkö vai mekaaniseen kunnossapitoon.

Molemmissa opiskelleena ja tutkinnon suorittaneena toteaisin, että riippuu varmaan alasta ja siitä, mitä tietoa/taitoa tarvitsee tai hakee. Itse sain enemmän hyötyä amk-opinnoista, jos ajattelen työelämää ja työtehtäviä käytännössä. Yliopistossa sain taas paremman opin siitä, kuinka tietoa haetaan ja kuinka seulotaan suuresta tietomassasta se olennaisin.

Kyllähän yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tavoitteetkin ovat erit sen mukaan, minne niistä valmistuvat sijoittuvat. Vaikka ammattikorkeakoulussa kuinka sanottaisiin, että sieltä tulee mm. esimiehiä, kyllä yliopiston käyneet ovat vahvemmilla esimiehiä valittaessa, kun on kyse ylemmästä johdosta. Ammattikorkeakoulussa annnettu esimieskoulutus tähtää lähemmäs suorittavaa porrasta eli työnjohdollisiin tehtäviin ja yliopistotasolla noustaan enemmän "helikopteriin" ja tarkastelemaan kokonaisuuksia. Ainahan on tietenkin henkilöstä ja työkokemuksesta kiinni, minne saakka pääsee.

Ja ammatinvaihtajille rohkaisuksi: jos olet suorittanut yliopistotutkinnon eikä homma enää tunnu mukavalta, kokeile ammattikorkeakoulua väylänä ammatin vaihtamiseen.

Eiköhän tuo teknillisellä alalla olekin melko selkeä juttu, koska teknillisissä yliopistoissa ei suoriteta alempia korkeakoulututkintoja kuten n.s. tiedeyliopistoissa. Insinööri (AMK) siis vastaa tasoltaan sitä kanditason tutkintoa ja DI vastaa tasoltaan maisterin tutkintoa. Työnsaannin kannalta on parempi tehdä erinomainen AMK-tutkinto kuin välttävä DI-tutkinto. Tosiasia on myös, että parhaissa amkeissa opetuksen laatu on parempaa kuin heikoimmissa yliopistoissa.

Monella muulla alalla asia ei noinkaan selkeä ole kuin teknillisellä alalla, sillä läheskään kaikilla AMK-tutkinnoilla ei ole vastinetta yliopistossa.

Molempi parempi kirjoitti:

Molemmissa opiskelleena ja tutkinnon suorittaneena toteaisin, että riippuu varmaan alasta ja siitä, mitä tietoa/taitoa tarvitsee tai hakee. Itse sain enemmän hyötyä amk-opinnoista, jos ajattelen työelämää ja työtehtäviä käytännössä. Yliopistossa sain taas paremman opin siitä, kuinka tietoa haetaan ja kuinka seulotaan suuresta tietomassasta se olennaisin.

Kyllähän yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tavoitteetkin ovat erit sen mukaan, minne niistä valmistuvat sijoittuvat. Vaikka ammattikorkeakoulussa kuinka sanottaisiin, että sieltä tulee mm. esimiehiä, kyllä yliopiston käyneet ovat vahvemmilla esimiehiä valittaessa, kun on kyse ylemmästä johdosta. Ammattikorkeakoulussa annnettu esimieskoulutus tähtää lähemmäs suorittavaa porrasta eli työnjohdollisiin tehtäviin ja yliopistotasolla noustaan enemmän "helikopteriin" ja tarkastelemaan kokonaisuuksia. Ainahan on tietenkin henkilöstä ja työkokemuksesta kiinni, minne saakka pääsee.

Ja ammatinvaihtajille rohkaisuksi: jos olet suorittanut yliopistotutkinnon eikä homma enää tunnu mukavalta, kokeile ammattikorkeakoulua väylänä ammatin vaihtamiseen.

Lue lisää

Muista vielä että teit kaksi eri tason tutkintoa. DI-tutkintoa vastaa tasoltaan YAMK-tutkinto, jota sinä et ole tehnyt.

Korkeamman tasoisen tutkinnon tekemisessä korostuu aina tiedon seulominen suuremmasta tietomassasta ja uuden tiedon tuottaminen.

Tuo ei voi olla totta kun ainakin meidän maikat opettaa sekä yliopistoissa että ammattikorkeissa. Opettaako he siis huonommin silloin kun luennoivat yliopistossa?

Jotkut maikat ovat itse sanoneet että opetusmateriaali on sama.

Tuttavan amk:ssa inssiksi opiskeleva poika kertoi, että heidän ryhmässään suurin osa on ammattikoulupohjalta tulleita ja se kyllä näkyy laadussa, kun heikoimmat lähtökohdat on otettava opetuksessa huomioon.

ai ja itekkö oot käyny sit niillä amk tunneilla jossa opetetaan???

Hauskaa tai ei, ei DI:tä eikä Insinööriä mp-mekaanikoksi koulutetakaan,
Ja onhan se hyvä, että mp-korjaamoille/huolloille riittää töitä

diplingenjeur.... kirjoitti:

Hauskaa tai ei, ei DI:tä eikä Insinööriä mp-mekaanikoksi koulutetakaan,
Ja onhan se hyvä, että mp-korjaamoille/huolloille riittää töitä

mihin se koulutetaan ??? kun ei mitään itse osaa niin eikös silloin ole aika huono valvoa ja opastaa toisia???

Johonkin ne yliopistotkin pohjautuu, ja myös aika moni yliopistotutkintokin pohjautuu aikaisempaan opistotasoiseen tutkintoon. Ero kanditutkinnon ja amk-tutkinnon välillä ei ole suuri. Ero amk:n ja yliopiston välillä tulee selvemmin esiin vasta seuraavalla tutkintoasteella, eli maisterin tutkinnossa ja yamk-tutkinnossa.

Älä mene siihen vipuun että vertaisit keskenään amk-tutkintoa ja maisterin tutkintoa. Ne ovat eri tasoisia tutkintoja, ja niiden keskinäinen vertailu on yhtä tyhmää kuin jos vertailisit keskenään maisterin tutkintoa ja tohtorin tutkintoa.

Ja eri tutkinnot! kirjoitti:

Johonkin ne yliopistotkin pohjautuu, ja myös aika moni yliopistotutkintokin pohjautuu aikaisempaan opistotasoiseen tutkintoon. Ero kanditutkinnon ja amk-tutkinnon välillä ei ole suuri. Ero amk:n ja yliopiston välillä tulee selvemmin esiin vasta seuraavalla tutkintoasteella, eli maisterin tutkinnossa ja yamk-tutkinnossa.

Älä mene siihen vipuun että vertaisit keskenään amk-tutkintoa ja maisterin tutkintoa. Ne ovat eri tasoisia tutkintoja, ja niiden keskinäinen vertailu on yhtä tyhmää kuin jos vertailisit keskenään maisterin tutkintoa ja tohtorin tutkintoa.

Lue lisää

Mutta. ylempi amk-tutkinto, vastannee maisterin tutkintoa.

diplingenjeur kirjoitti:

Mutta. ylempi amk-tutkinto, vastannee maisterin tutkintoa.

Vastaahan ne tasoltaan toisiaan, mutta maisterin tutkinnossa ja yamk-tutkinnossa on selvä ero painotuksissa. Suurin ero tulee siitä, että amk-tutkinto edellyttää alemman tutkinnon lisäksi vähintään kolmen vuoden työkokemusta k.o. alalla ennen opintojen aloittamista.

Yamk-tutkinnon tehneet ovat pk-seudulla työllistyneet ensimmäisen vuoden aikana 100-prosenttisesti. Esimerkiksi DI-tutkinnon tehneiden työllistyminen on ollut 86-prosenttista.

No minä ole suorittanut likimain kaiken tason tutkinnot, mitä on tarjolla, ja kyllä ylempi AMK-tutkinto varmasti vastaa maisteritutkintoa. Olen insinööri, tradenomi, tradenomi (ylempi AMK) ja lisäksi KTM. Olen myös suorittanut johdon laskentatoimen ja rahoituksen erikoistumisopinnot.

niillä on että ennen opistosta valmistui oikeita insinöörejä, nykyisin amk:sta valmistuu pääasiassa pellejä. Ammattikouluista eli hienosti sanottuna ammatti-opistoista ei valmistu yhtään mitään. Diplomi-inssien ei nyt mitään kovin käytännönläheistä tarvitse osatakaan puhumattakaan yliopistosta valmistuvista elämästä vieraantuneista. Näin se vaan nykyisin pyrkii menemään.

Ei ole englanninkielisiä kirjoja montaakaan luettavana. Opiskelen itse kauppatieteitä jo maisterivaiheessa..

nannannaanannaa kirjoitti:

Ei ole englanninkielisiä kirjoja montaakaan luettavana. Opiskelen itse kauppatieteitä jo maisterivaiheessa..

Turussa ei paljon muita olekaan kuin englanninkielisiä kirjoja perusopinnoista asti.

Sellainen ero kirjoitti:

niillä on että ennen opistosta valmistui oikeita insinöörejä, nykyisin amk:sta valmistuu pääasiassa pellejä. Ammattikouluista eli hienosti sanottuna ammatti-opistoista ei valmistu yhtään mitään. Diplomi-inssien ei nyt mitään kovin käytännönläheistä tarvitse osatakaan puhumattakaan yliopistosta valmistuvista elämästä vieraantuneista. Näin se vaan nykyisin pyrkii menemään.

Lue lisää

Ai ei ammattikouluista tai kuten sinä niitä halusit kutusa ammatti-opistoista, joista voidaan käyttää myös nimitystä ammatti-instituutti, valmistu yhtään mitään? Eikö se henkilöstö ole mitään joka fyysisesti rakentaa tosin DI:n ja amk inssin alaisuudessa maailmallakin arvostettuja loistoristelijöitä parhaimmillaan yli 3000 euron kk-palkalla (useampikin sukulainen ko tehtävissä ollut/on edelleen), entä tapaukset joissa nykyisestä ammattikoulusta valmistunut on kymmenessä vuodessa edennyt perus duunarista toimitusjohtajan oikeaksi kädeksi ja tulevaksi TJ:ksi (tällainenkin tapaus löytyy suvusta ja kyse ei ole 2 hengen pilipali firmasta vaan sekä Suomessa että ulkomaillakin arvostetusta konsernista). Tai entä taloushallinnon merkonomit (tosin pääosin yo-merkonomit) jotka hoitavat merkitävän osan tämän maan pk-yritysten kirjanpidosta, neuvoo ko yrityksiä tilinpäätöksissä, laatii ne ja vastaa niiden oikeellisuudesta, verosuunnittelussa, vastaa palkanmaksusta, laskutuksesta ja perinnästä, veroilmoituksien hoitamisesta jne. Eikö tämä henkilöstö ole yhtään mitään? Mitä korkeammalle urallaan selvinneet/halunneet tekisivät ilman näitä henkilöitä?

DrPhilli kirjoitti:

Vastaahan ne tasoltaan toisiaan, mutta maisterin tutkinnossa ja yamk-tutkinnossa on selvä ero painotuksissa. Suurin ero tulee siitä, että amk-tutkinto edellyttää alemman tutkinnon lisäksi vähintään kolmen vuoden työkokemusta k.o. alalla ennen opintojen aloittamista.

Yamk-tutkinnon tehneet ovat pk-seudulla työllistyneet ensimmäisen vuoden aikana 100-prosenttisesti. Esimerkiksi DI-tutkinnon tehneiden työllistyminen on ollut 86-prosenttista.

Lue lisää

Jos YAMK vaatii 3 vuotta työntekoa niin onhan se selvä että heillä on tuo työllistymisprosentti isompi. Jos YAMK:hon pääsisi ilman työkokemusta niin tilanne olisi varmasti toisin.

assfu: sinunkin kannattaisi käydä nuo opinnot läpi, niin tuntisit asioita, etkä vaan huutelisi mutuja puskista :)

Olen itse FM, ja mielestäni korkeakoulutus ei todellakaan ole mikään ihmisarvon mitta. Meitä kaikkia tarvitaan tässä yhteiskunnassa: proleja, keskiasteen koulutuksen saaneita sekä korkeakoulutettuja mm. vaativampiin suunnittelutehtäviiin. Se, mikä itseäni joskus ärsyttää AMKilaisissa on tuo epätoivoinen yritys samaistua tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneisiin tyyliin "kyllä tradenomikin on akateeminen", "kyllä tradenomi on ihan sama kuin ekonomi" ja pahin kuulemani väitteen numero 2. perään "hyi helvetti, hakemaani työhön valittiin joku merkonomi". Ette ole akateemisia, mutta miksi ihmeessä pitäisi ollakaan? Käsittääkseni ammattikorkeakoulututkinnot luotiin nimenomaan työelämän tarpeisiin, ei siihen että voidaan sanoa mummolle että minäkin se olen nyt korkeakoulussa. Tämä juontaa juurensa siitä, että korkeakoulutus katsotaan jotenkin arvokkaammaksi vaikka nämä hierarkiat jo joutaisivat romukoppaan. En minäkään väitä että olen talonrakentamisen ammattilainen, ja jos väittäisin niin ymmärtäisin että tästä väitteestä vetäisi herneen nenäänsä jokainen itseään kunnioittava kirvesmies. Eli amkilaiset, olkaa ylpeitä nimenomaan amkilaisuudesta älkääkä yrittäkö olla jotain pikkumaistereita.

AMK-opinnäytetöitä lukevana opettajana voisin sanoa, että niiden laatukirjo on valtava. Ykkösen ja kakkosen arvosanakseen saavat työt ovat aika onnettomia. Mutta ne jotka saavat vitosen päihittävät monen yliopistomaisterin keskinkertaisen gradun. Parhaimmillaan alemman AMK:n opinnäytetyöt ovat siis varsin laadukkaita.

Mutta ainakin meidän alalla ylempiin AMK-opintoihin tuntuu hakeutuvan vääränlaisia ihmisiä, eikä ylemmän AMK:n opinnäytetyöt aina yllä edes alemman AMK-työn tasoon. Valitettavasti.

Ei se nyt ihan niinkään ole... On tullut käytyä opistot silloin joskus ja AMK nyt. Mikä tarkoittaa, että oikeasti tiedän mistä puhun, en luule enkä provoo.
Ero on aikas moinen. Opisto oli "koulu" - AMK ei. Ei opistoissa tehty tutkielmia öitä myöten asioihin perehtyen, vaan paukutettiin pulpetissa ABC opettajan johdolla. Aivan eri taso. Mutta sama mitä täällä inistää. Minä itse tiedän omat opintoni ja niiden tason eikä matalaotsaisten kommentit paljon paina...

mielestäni verrattavissa edes vanhanajan teknilliseen opistoon koska amk-oppilaat tulevat pääosin lukiosta osaamatta mitään tai tajuamatta muutenkaan vielä mistään mitään. Ennen esimerkiksi teknilliseen opistoon piti olla 2 vuoden työkokemus alalta tai kolmevuotinen ammattikoulu takana. Myös teknikon tutkinto riitti opistoon pääsemiseksi. Silloin kyllä insinöörin arvostus oli aivan jotain muuta kuin nykyisten amk-inssipojujen.

Amk ei ole kirjoitti:

mielestäni verrattavissa edes vanhanajan teknilliseen opistoon koska amk-oppilaat tulevat pääosin lukiosta osaamatta mitään tai tajuamatta muutenkaan vielä mistään mitään. Ennen esimerkiksi teknilliseen opistoon piti olla 2 vuoden työkokemus alalta tai kolmevuotinen ammattikoulu takana. Myös teknikon tutkinto riitti opistoon pääsemiseksi. Silloin kyllä insinöörin arvostus oli aivan jotain muuta kuin nykyisten amk-inssipojujen.

Lue lisää

Itse olen suorittanut yliopistotason tutkinnon ja olen saanut seurata muutamaa työkaveria, joilla on amk-insinöörin tutkinto takataskussa. On kyllä pakko sanoa, että ei amk-insinöörien tieto-/taitotaso poikkea meidän yliopistotutkinnon suorittaneiden tasosta. Mielestäni tämä on vain ja ainoastaan hyvä asia!

Olen nähnyt myös niitä entisajan teknikoita ja opistoinsinöörejä ja niiden kohdalla on kyllä pakko sanoa, että aika on ajanut hiedän ohi aikoja sitten!

Amk ei ole kirjoitti:

mielestäni verrattavissa edes vanhanajan teknilliseen opistoon koska amk-oppilaat tulevat pääosin lukiosta osaamatta mitään tai tajuamatta muutenkaan vielä mistään mitään. Ennen esimerkiksi teknilliseen opistoon piti olla 2 vuoden työkokemus alalta tai kolmevuotinen ammattikoulu takana. Myös teknikon tutkinto riitti opistoon pääsemiseksi. Silloin kyllä insinöörin arvostus oli aivan jotain muuta kuin nykyisten amk-inssipojujen.

Lue lisää

Muutos on tosiaan aika suuri verrattuna, vanhaan opistoon, mutta sekä hyvässä että pahassa. Nykyopiskelijoiden työelämäntuntemus ja matemaattiset taidot ovat kolmenkymmenen vuoden taakse verrattuna surkeat, mutta toisaalta vaikkapa tietoteknisissä taidoissa, kieli- ja viestintätaidoissa kehitys on ollut huimasti ylöspäin.

Minä pääsin sekä AMK- että Helsingin yliopiston pääsykokeista läpi, mutta pääsinpä myös lähihoitaja-pääsykokeistakin läpi ja valitsin jälkimmäisen työn mielekkyyden ja varman työllistymisen vuoksi :) Enkä ainakaan vielä ole tässä opiskeluvaiheessa katunut. Tuskimpa tulen katumaankaan...

Aivoja minulla varmasti olisi vaikka tohtorin papereiden hankkimiseen, mutta ei ole mitään järkeä hankkia korkeaa koulutusta vain korkean koulutuksen tähden.

Seuraan kyllä mielenkiinnolla keskustelujanne ja väittelyjänne, koska olen hyvin kiinnostunut ihmisistä ja heidän ajatuksistaan :)

AMK on paska, koska meitä ei pidetä minään mutta ainakin sähkötekniikan inssin opinnot ovat järjettömän vaativat ok lukiopohjalta (pitkä matikka). Kolmantena vuonna meistä on neljännes sisäänpäässeistä jäljellä (Turku).

Moni lähti yliopistoon vaativuuden takia.

Joo, niin on. Tämänkin ketjun löysin hakukoneen avulla. Laitoin hakusanaksi "AMK ei ole korkeakoulu" ja heti tärppäsi. HAha

Siis tuo on just se OKM:n typerä määritelmä. Elävässä elämässä asia on paljon monisyisempi. Osa yliopistotutkinnoista on huomattavan soveltavia ja työelämälähtöisiä, sillä työelämälähtöisyys on myös tiedekorkeakoulujen tavoite.

Esimerkiksi meillä Aalto-yliopistossa enemmän kuin puolet töistä on soveltavaa tutkimusta eikä tuota uutta tietoa tutkimusten kautta. AMK-lehtorin ei pitäisi mennä siihen halpaan, että ryhtyy määritelemään mikä on yliopistotutkinnon tehtävä. Myös osa amk-opinnäytetöistä on teorialähtöisiä, vaikka toki työelämälähtöiset case-tutkimukset ovat enemmistönä. Ero selittyy hyvin pitkälle sillä, että ammattikorkeakouluissa perustutkinto vastaa tasoltaan kandia. Yliopistoissa taas perustutkinto on maisterin tutkinto, joka on korkeamman tason tutkinto kuin amk-tutkinto.

Ja lisättäköön, että luojan kiitos tohtoreita ja lisensiaatteja valmistuu nykyäänkin vain yliopistoista. Eipä tarvitse kisata kuka on minkäkin alan Bachelor of Beauty and Cosmetics tai Master of Nursing, joilla yritetään hämätä todellista koulutustasoa. Tohtori on yksiselitteisesti tohtori ja vaatimustaso väitöskirjalle on ainakin periaatteessa koulusta riippumatta sama.

"AMK on kyllä korkeakoulu, kuten nimikin kertoo. Korkeakoulu-sanan käyttäminen ei itsessään ole vastenmielistä.

Ikävää sen sijaan on, kun yritetään tällä korkeakoulu-sanalla ratsastamalla rivien välistä esittää AMK:n olevan yliopisto"

Tämä on selkeä asia - niin kauan kuin asiasta keskustellaan suomeksi. Kun jokaisen maan koulutusjärjestelmän on hieman omanlaisensa, ei hyvää käännöstä aina löydy. Siksi Suomessa puhuttaessa AMK:sta - kuten Saksassa Fachhochschulesta - käytetään nimitystä University of Applied Sciences. Ja kun koko litaniaa ei oleva luontevaa sanoa, se lyhenee helposti "our university"ksi puheessa.

Vaikka omassakin korvassa se vähän särähtää. Minustakin yliopisto on paikka jossa mm. voi väitellä tohtoriksi ja jossa on professoreita. AMK:hon ei päde kumpikaan.

Mitähän tällä tarkoitat noin käytännössä? Että voisi tehdä tohtorintutkinnon työharjoitteluilla ja harjoitustöillä? Tohtori (AMK) on siis ehdotuksesi?

Perusinsinööri, DI kirjoitti:

Mitähän tällä tarkoitat noin käytännössä? Että voisi tehdä tohtorintutkinnon työharjoitteluilla ja harjoitustöillä? Tohtori (AMK) on siis ehdotuksesi?

Itse asiassa yliopistoissakin tehdään aika paljon opintoja juri työharjoitteluilla ja harjoitustöillä. Tietysti työn luonteesta riippuu, mitä ne harjoitustyöt ovat. Lääkäri harjoittelee sairaalassa ja historiantutkija harjoittelee tutkijaksi tekemällä tutkimusta, kirjoittamalla siitä artikkeleita ja esittelemällä työtään konferensseissa.

Minusta tohtorin tutkintoa ei tarvita erikseen ammatillisena tutkintona. Sen sijaan tohtorin tutkintoon voi johtaa kaksi väylää: sekä ammatillisesta traditiosta ponnistava väylä että teoreettisesta traditiosta lähtevä väylä. Joka tapauksessa tohtorin tutkinnossa voi siis mielestäni yhdistää teoriaa ja käytäntöä. Käsittääkseni nimimerkki Diplingenneur kirjoitti myös kahdesta väylästä, ei kahdesta tutkinnosta.

Tämä on suomalainen ilmiö, jolle tuskin on mitään muuta järjellistä syytä kuin perinteisen yliopistoporukan halu pitää kiinni tohtorintutkinnoista. Jos yliopistoporukka olisi saanut päättää, niin amk todellakaan ei lain mukaan vieläkään olisi korkeakoulu.

Osa yliopiston edustajista tuntee tieteenalansa olevan uhattuna; lähinnä tekniikan ja kauppatieteitten edustajat ovat suurisuisimpia amk:n vastustajia. Täytyy kuitenkin korostaa, että kaikki yliopistojen edustajat eivät ole tätä mieltä, tai itse asiassa ehkä suurin osa on nähnyt maailmaa Suomen ulkopuolellakin ja ymmärtää että asioita voi lähestyä myös uuten kuin oman perinteisen tieteenalan traditioista käsin, esimerkiksi nyt vaikka käytäntölähtöisesti - vaikka kaikissa amkeissa ei tosiaankaan opetus ole käytäntölähtöistä, vaikka niin jossain viralisessa linjanvedossa määritellään.

Hyvä kysymys! kirjoitti:

Tämä on suomalainen ilmiö, jolle tuskin on mitään muuta järjellistä syytä kuin perinteisen yliopistoporukan halu pitää kiinni tohtorintutkinnoista. Jos yliopistoporukka olisi saanut päättää, niin amk todellakaan ei lain mukaan vieläkään olisi korkeakoulu.

Osa yliopiston edustajista tuntee tieteenalansa olevan uhattuna; lähinnä tekniikan ja kauppatieteitten edustajat ovat suurisuisimpia amk:n vastustajia. Täytyy kuitenkin korostaa, että kaikki yliopistojen edustajat eivät ole tätä mieltä, tai itse asiassa ehkä suurin osa on nähnyt maailmaa Suomen ulkopuolellakin ja ymmärtää että asioita voi lähestyä myös uuten kuin oman perinteisen tieteenalan traditioista käsin, esimerkiksi nyt vaikka käytäntölähtöisesti - vaikka kaikissa amkeissa ei tosiaankaan opetus ole käytäntölähtöistä, vaikka niin jossain viralisessa linjanvedossa määritellään.

Lue lisää

Eiköhän tämä asia johdu nimenomaan tohtorintutkinnon määrittelystä. Tohtorintutkinto on käytännöllisesti katsoen kaikissa länsimaissa korkein tieteellinen tutkinto. Väitöskirjan tarkoituksena on tuottaa uutta tieteellista tietoa. Tämä ei todellakaan käy yksiin ammattikorkean alkuperäisen tehtävän kanssa.

Esim. Saksassa, josta suomalainen AMK-systeemi on Suomeen apinoitu, ammattikorkeakouluissa ei todellakaan voi suorittaa tohtorintutkintoja. Olen opiskellut ko. maassa ja ero AMK- ja yliopistotutkintojen välillä on selvä. Ero merkitään tutkinnon loppuosassa (FH) samoin kuin Suomessa (AMK).

Asia erikseen ovat amerikkalaisten MD ja JD -tutkinnot, jotka ovat ammatillisia tohtorintutkintoja. Mutta myös ne suoritetaan yliopistoissa.

Nooh, korkeasti koulutettuna ymmärrät sitten varmaan, että Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä samalle tasolle asettuvat amk-tutkinnot ja kanditutkinnot. Molemmat ovat englanniksi bachelor-tutkintoja, mutta _suomeksi_ yliopistomaailman vaatimuksesta kandidaatti-nimitystä ei saa käyttää muista kuin yliopistoissa suoritetuista tutkinoista. Sama juttu on seuraavan tason tutkintojen suhteen: sekä yamk-tutkinto että maisterin tutkinto ovat englanniksi Master-tutkintoja, mutta suomeksi ei saa käyttää samaa nimitystä, vaan tutkinnot pitää erottaa keinotekoisesti.

Samoin, korkeakoulu kirjoitti:

Nooh, korkeasti koulutettuna ymmärrät sitten varmaan, että Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä samalle tasolle asettuvat amk-tutkinnot ja kanditutkinnot. Molemmat ovat englanniksi bachelor-tutkintoja, mutta _suomeksi_ yliopistomaailman vaatimuksesta kandidaatti-nimitystä ei saa käyttää muista kuin yliopistoissa suoritetuista tutkinoista. Sama juttu on seuraavan tason tutkintojen suhteen: sekä yamk-tutkinto että maisterin tutkinto ovat englanniksi Master-tutkintoja, mutta suomeksi ei saa käyttää samaa nimitystä, vaan tutkinnot pitää erottaa keinotekoisesti.

Lue lisää

Miksi ihmeessä meillä, jotka olemme yliopistossa opiskelleet ei ole oikeutta sanoa mielipidettä siitä, ketkä meidän mielestä ovat oikeita akateemisia ja ketkä eivät?

Se että jossain laissa sanotaan epäselvästi ja mahdollisimman tulkinnanvaraisesti ammattikorkeakoulututkinnon asemasta omanlaisena korkeakoulututkintona ei kuitenkaan tee suurimman osan meidän yliopistossa opiskelleiden mielestä siitä samanlaista tai samanarvoista yliopistoissa suoritettujen akateemisten tutkintojen kanssa, koska ne ovat niin erilaisia painotuksiltaan. Eli näitä ei voi rinnastaa.

Mutta se on vain meidän mielipide johon meillä on oikeus, ja jos te amk-väki olette eri mieltä, niin siihen teilläkin on oikeus, mutta tämä oikeus ei tarkoita että meidän olisi luovuttava omasta mielipiteestä, siksi ettette hyväksy sitä, vaan että kyse on asiasta johon liittyy erilaisia mielipiteitä.

"Sama juttu on seuraavan tason tutkintojen suhteen: sekä yamk-tutkinto että maisterin tutkinto ovat englanniksi Master-tutkintoja, mutta suomeksi ei saa käyttää samaa nimitystä, vaan tutkinnot pitää erottaa keinotekoisesti. "
Ei tämä nyt niin yksinkertaista ole, jos tutustuisit näihin englanninkielisiin nimikkeisiin tarkemmin huomaisit, että siellä "master"-nimikkeitä voi olla hyvin eri tasoisia, ja joita ei voi verrata keskenään.

Eli on alimmalla tasolla on master-nimikkeet joihin suorittamiseen ei vaadita tutkielmaa, vaan pelkät opinnot riittävät, tutkielman vaativat master-tutkinnot voidaan jaotella erikseen amk-tason professionaalien linjojen mastereihin, sitten on tavallisia meidän maistereita vastaavia akateemisen tutkimuksen perustaidot sisältäviä master-tutkintoja, ja näiden lisäksi on vielä kaikkein vaativimmat opinnot vaativat tieteellistä jatkotutkintoa vastaavat eli lähinnä meikäläistä lisuria vastaavia masterit, joiden suorittamisen edellytyksenä vaaditaan aikaisempi akateeminen master-tutkinto.

Pelkkä master-nimike ei oikeastaan kerro vielä mitään.

Lakikylteri kirjoitti:

Miksi ihmeessä meillä, jotka olemme yliopistossa opiskelleet ei ole oikeutta sanoa mielipidettä siitä, ketkä meidän mielestä ovat oikeita akateemisia ja ketkä eivät?

Se että jossain laissa sanotaan epäselvästi ja mahdollisimman tulkinnanvaraisesti ammattikorkeakoulututkinnon asemasta omanlaisena korkeakoulututkintona ei kuitenkaan tee suurimman osan meidän yliopistossa opiskelleiden mielestä siitä samanlaista tai samanarvoista yliopistoissa suoritettujen akateemisten tutkintojen kanssa, koska ne ovat niin erilaisia painotuksiltaan. Eli näitä ei voi rinnastaa.

Mutta se on vain meidän mielipide johon meillä on oikeus, ja jos te amk-väki olette eri mieltä, niin siihen teilläkin on oikeus, mutta tämä oikeus ei tarkoita että meidän olisi luovuttava omasta mielipiteestä, siksi ettette hyväksy sitä, vaan että kyse on asiasta johon liittyy erilaisia mielipiteitä.

"Sama juttu on seuraavan tason tutkintojen suhteen: sekä yamk-tutkinto että maisterin tutkinto ovat englanniksi Master-tutkintoja, mutta suomeksi ei saa käyttää samaa nimitystä, vaan tutkinnot pitää erottaa keinotekoisesti. "
Ei tämä nyt niin yksinkertaista ole, jos tutustuisit näihin englanninkielisiin nimikkeisiin tarkemmin huomaisit, että siellä "master"-nimikkeitä voi olla hyvin eri tasoisia, ja joita ei voi verrata keskenään.

Eli on alimmalla tasolla on master-nimikkeet joihin suorittamiseen ei vaadita tutkielmaa, vaan pelkät opinnot riittävät, tutkielman vaativat master-tutkinnot voidaan jaotella erikseen amk-tason professionaalien linjojen mastereihin, sitten on tavallisia meidän maistereita vastaavia akateemisen tutkimuksen perustaidot sisältäviä master-tutkintoja, ja näiden lisäksi on vielä kaikkein vaativimmat opinnot vaativat tieteellistä jatkotutkintoa vastaavat eli lähinnä meikäläistä lisuria vastaavia masterit, joiden suorittamisen edellytyksenä vaaditaan aikaisempi akateeminen master-tutkinto.

Pelkkä master-nimike ei oikeastaan kerro vielä mitään.

Lue lisää

Älähän "Lakikylteri" pilaa meidän oikean yliopistoväen mainetta. Kirjoitit: "Se että jossain laissa sanotaan epäselvästi ja mahdollisimman tulkinnanvaraisesti ammattikorkeakoulututkinnon asemasta omanlaisena korkeakoulututkintona ei kuitenkaan tee suurimman osan meidän yliopistossa opiskelleiden mielestä siitä samanlaista tai samanarvoista yliopistoissa suoritettujen akateemisten tutkintojen kanssa, koska ne ovat niin erilaisia painotuksiltaan. Eli näitä ei voi rinnastaa."

- "Jossain laissa" = Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä :-) ja näin se menee:

1 §
Korkeakoulututkinnot
Korkeakoulututkintoja ovat:

1) jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 §:n mukaiset jatkotutkinnot;

2) Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä

3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot.

Korkeakoulututkinnon suorittaneelle ainakaan tuo teksti ei ollut lainkaan epäselvä eikä monitulkintainen. Päin vastoin laki on tältä osin harvinaisen selvä ja yksitulkintainen. Mielipiteesi "Lakikylteri", voit pitää omanasi, sillä se kertoo enemmän vain sinusta.

Jos Master-tutkintoja voi olla monenlaisia, niin en näe mitään syytä, miksi maisterintutkintoja ei voi olla monenlaisia.

Fil. maisteri kirjoitti:

Älähän "Lakikylteri" pilaa meidän oikean yliopistoväen mainetta. Kirjoitit: "Se että jossain laissa sanotaan epäselvästi ja mahdollisimman tulkinnanvaraisesti ammattikorkeakoulututkinnon asemasta omanlaisena korkeakoulututkintona ei kuitenkaan tee suurimman osan meidän yliopistossa opiskelleiden mielestä siitä samanlaista tai samanarvoista yliopistoissa suoritettujen akateemisten tutkintojen kanssa, koska ne ovat niin erilaisia painotuksiltaan. Eli näitä ei voi rinnastaa."

- "Jossain laissa" = Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä :-) ja näin se menee:

1 §
Korkeakoulututkinnot
Korkeakoulututkintoja ovat:

1) jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 §:n mukaiset jatkotutkinnot;

2) Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä

3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot.

Korkeakoulututkinnon suorittaneelle ainakaan tuo teksti ei ollut lainkaan epäselvä eikä monitulkintainen. Päin vastoin laki on tältä osin harvinaisen selvä ja yksitulkintainen. Mielipiteesi "Lakikylteri", voit pitää omanasi, sillä se kertoo enemmän vain sinusta.

Jos Master-tutkintoja voi olla monenlaisia, niin en näe mitään syytä, miksi maisterintutkintoja ei voi olla monenlaisia.

Lue lisää

"Korkeakoulututkinnon suorittaneelle ainakaan tuo teksti ei ollut lainkaan epäselvä eikä monitulkintainen. Päin vastoin laki on tältä osin harvinaisen selvä ja yksitulkintainen."
Niin on, eli oikeat yliopistotutkinnot ovat mainittu eri kategorian tutkintoina, kuin maanpuolustuskorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun tutkinnot. Eihän siinä mitään ongelmaa olekaan, ongelma onkin siinä että amikset haluavat unohtaa tämän eron ja inttävät vuodesta toiseen että amiksessa voi suorittaa paitsi muodollisesti, niin myös sisäisesti samantasoisen tutkinnon kuin yliopistossa.

Toiseksi kun pissauskisaan noin vähättelylläsi haastat, niin tiedoksesi vain että olen jo maisteri, eli harrastan anarkiaa ja kostan yhteiskunnalle tuhlaamalla sen resursseja toiseen tutkintooni.

Jos näet että tuossa asetuksessa amk-tutkinnolle annetaan sama sisällöllinen status kuin tiedekorkeakoulun tutkinnolle, niin voitaisiin ilkeästi puhua jotain amatöörimäisestä laintulkinnasta, eli filosofian maisteri pysyköön lestissään.

"Mielipiteesi "Lakikylteri", voit pitää omanasi, sillä se kertoo enemmän vain sinusta."
Tämä on vapaa keskustelupalsta, jossa jokainen luonnollisesti on oikeutettu osallistumaan keskusteluun sekä esittämään kommentteja ja tietenkin kommentit sitten vastaavat yhtä lailla kunkin kertojan omaa mielipidettä. Yhtä lailla sinunkin mielipiteesi kertovat vain sinun näkemyksestäsi.

"Jos Master-tutkintoja voi olla monenlaisia, niin en näe mitään syytä, miksi maisterintutkintoja ei voi olla monenlaisia."
Ei mitään ongelmaa, kunhan tehdään selväksi erot niiden antamissa pätevyyksissä ja vaatimuksissa, eli sisältö ennen muotoa. Tosin mikä ihmeen autuaaksi tekevä se maisterin titteli on, että se pitäisi kaikille antaa?

Lakikylteri kirjoitti:

"Korkeakoulututkinnon suorittaneelle ainakaan tuo teksti ei ollut lainkaan epäselvä eikä monitulkintainen. Päin vastoin laki on tältä osin harvinaisen selvä ja yksitulkintainen."
Niin on, eli oikeat yliopistotutkinnot ovat mainittu eri kategorian tutkintoina, kuin maanpuolustuskorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun tutkinnot. Eihän siinä mitään ongelmaa olekaan, ongelma onkin siinä että amikset haluavat unohtaa tämän eron ja inttävät vuodesta toiseen että amiksessa voi suorittaa paitsi muodollisesti, niin myös sisäisesti samantasoisen tutkinnon kuin yliopistossa.

Toiseksi kun pissauskisaan noin vähättelylläsi haastat, niin tiedoksesi vain että olen jo maisteri, eli harrastan anarkiaa ja kostan yhteiskunnalle tuhlaamalla sen resursseja toiseen tutkintooni.

Jos näet että tuossa asetuksessa amk-tutkinnolle annetaan sama sisällöllinen status kuin tiedekorkeakoulun tutkinnolle, niin voitaisiin ilkeästi puhua jotain amatöörimäisestä laintulkinnasta, eli filosofian maisteri pysyköön lestissään.

"Mielipiteesi "Lakikylteri", voit pitää omanasi, sillä se kertoo enemmän vain sinusta."
Tämä on vapaa keskustelupalsta, jossa jokainen luonnollisesti on oikeutettu osallistumaan keskusteluun sekä esittämään kommentteja ja tietenkin kommentit sitten vastaavat yhtä lailla kunkin kertojan omaa mielipidettä. Yhtä lailla sinunkin mielipiteesi kertovat vain sinun näkemyksestäsi.

"Jos Master-tutkintoja voi olla monenlaisia, niin en näe mitään syytä, miksi maisterintutkintoja ei voi olla monenlaisia."
Ei mitään ongelmaa, kunhan tehdään selväksi erot niiden antamissa pätevyyksissä ja vaatimuksissa, eli sisältö ennen muotoa. Tosin mikä ihmeen autuaaksi tekevä se maisterin titteli on, että se pitäisi kaikille antaa?

Lue lisää

Noh, kuka on puhunut sisällöllisitä vastaavuuksista?

Ei kukaan ole tässä ketjussa ainakaan väittänyt että eri tutkinnot olisivat sisäisesti samantasoisia - mitä tuolla sitten tarkoitatkaan.

Ilmeisesti viittaat siihen, että omasi, eli teorialähtöinen lähestymistapa olisi tasoltaan parempi. Nooh. noniin. Tokihan jokainen alkukantainen ihmien pitää automaattisesti omaansa parempana kuin toisen omaa. Ilmeisesti haluat lisäksi haastaa riitaa.

Säälittävää ... kirjoitti:

Noh, kuka on puhunut sisällöllisitä vastaavuuksista?

Ei kukaan ole tässä ketjussa ainakaan väittänyt että eri tutkinnot olisivat sisäisesti samantasoisia - mitä tuolla sitten tarkoitatkaan.

Ilmeisesti viittaat siihen, että omasi, eli teorialähtöinen lähestymistapa olisi tasoltaan parempi. Nooh. noniin. Tokihan jokainen alkukantainen ihmien pitää automaattisesti omaansa parempana kuin toisen omaa. Ilmeisesti haluat lisäksi haastaa riitaa.

Lue lisää

"Noh, kuka on puhunut sisällöllisitä vastaavuuksista?"
Aika monenkin tässäkin ketjussa amiksia puolusteleva, jonka mielestä yliopiston ja amk:n tutkintojen jatko-opintokelpoisuudella tai arvostuksella ei saisi olla eroja, kun kyse on samantasoisesta korkeakoulututkinnosta, mielipiteitä on vaikea ymmärtää muuten kuin että nämä sankarit näkevät yliopiston ja amk:n tutkinnon myös sisällöllisesti samanarvoisina.

"Ilmeisesti viittaat siihen, että omasi, eli teorialähtöinen lähestymistapa olisi tasoltaan parempi."
No ainakin teoreettisen tietämyksen osalta ihan varmasti on.

Ammatilliset valmiudet ja niiden riittävyys on sidoksissa tietenkin siihen työpaikkaan ja työtehtävään. Joissakin tehtävissä amk:lainen on parempi kun taas joissain yliopiston suorittanut.

"Tokihan jokainen alkukantainen ihmien pitää automaattisesti omaansa parempana kuin toisen omaa. Ilmeisesti haluat lisäksi haastaa riitaa. "
Missä kohdin minä olen haastanut riitaa? Onko eri mieltä oleminenkin jo riidan haastamista?

Osuit asian ytimeen. Olet kuitenkin mielipiteinesi langennut viritettyyn ansaan. Jos asia todellakin olisi noin miten tutkintonimikkeet antavat ymmärtää, niin ei mitään valittamisen aihetta olisikaan. Mutta eihän ammattikorkeakoulut valmista käytännön ammatteihin!

Ammattikorkeakouluissa suoritetaan tutkintoja, ei ammatteja. Toki monet ammatit ovat sellaisia, että niissä vaaditaan tietyn tutkinnon suorittaminen, mutta yhtä lailla yliopistotutkinnon suorittaneetkin sijoittuvat johonkin ammattiin.

Yliopistotukinnolla voi sijoittua esimerkiksi puheterapeutiksi, kielenkääntäjäksi, tulkiksi, opettajaksi, papiksi tai lääkäriksi. Ammattikorkeakoulututkinnolla voi sijoittua esimerkiksi optikoksi, kätilöksi, terveydenhoitajaksi tai fysioterapeutiksi.

Monissa ammateissa ei ole väliä, oletko suorittanut tutkinnon yliopistossa vai ammattikorkeakoulussa. Näin esimerkiksi kirjanpitäjä, osastopäällikkö, projektipäällikkö jne.

Kuten totesit, kyvykkyydestä tai älykkyydestä ei todellakaan ole kysymys, mutta ei ole kysymys myöskään tiede/käytäntö-painotusten eroista. Käytännössä monilla yliopistoaloillakin tehdään paljon soveltavaa tiedettä, esimerkiksi insinöörialoilla, taideteollisuusalalla ja kauppatieteissä.

Kaikista ei myöskään ole AMK:hon.
Muuten luulen ettei sinulla ole kumpaakaan?

civilingenjör mm kirjoitti:

Kaikista ei myöskään ole AMK:hon.
Muuten luulen ettei sinulla ole kumpaakaan?

"Luulo ei olekaan tiedon väärtti", sanoo vanha suomalainen sananlasku. Monesti niissä piilee suuri viisaus.

Oletko ajatellut, että hakijat ovat ehkä hieman eri tasoisia? AMK:aa hakevista merkittävä osa on ammattikoulutustaisia.

Tuohon on olemasa kaksi syytä. AMK-tutkinnolla saa hyvin töitä ja yliopistoon pääsee jatkamaan opintoja ilman työkokemusta.

Toisen asteen tutkinnon jälkeen (lukio tai amis) voi suorittaa alemman korkeakoulututkinnon. Sen voi tehdä AMK:ssa, jolloin saa käteensä sellaisen tutkinnon, jolla pääsee hyvin töihin - tai sitten sen voi tehdä yliopistossa, jolloin saa käteensä kandin paperit, joilla ei tee oikeastan paljon mitään.

Alemman tutkinnon jälkeen voi tehdä ylemmän tutkinnon: sen voi tehdä jälleen joko amk:ssa tai yliopistossa. Jos haluaa tehdä ylemmän tutkinnon amk:ssa, täytyy olla ensin kolme vuotta töissä keräämässä työkokemusta, jotta voi edes hakea YAMK-tutkintoa suorittamaan. Jos haluaa jatkaa suoraan opintoja ilman kolmen vuoden työssäoloa, on yliopisto ainoa vaihtoehto.

Kaikki eivät halua (eivätkä pysty) opiskelemaan minkäänlaisessa korkeakoulussa .
Kuten sinä:"apukoulun apuluokan heikoin"

Oletko siis sitä mieltä, että Suomessa suoritettu bachelor-tutkinto on jotenkin vähempiarvoisempi kuin esim. Saksassa suoritettu bachelor-tutkinto? Vai millä perusteella vihjaat, että suomalaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavia tutkintoja ei pitäisi kutsu korkeakoulutukinnoiksi kuten muuallakin tehdään?

Näin on. Yliopistoissakin käydään kovaa kisaa mikä oppinaine on tarpeeksi laadukkaasti opetettu / työelämää vastaava / ylläpidetty laadullisesti kansainvälisin journal-julkaisuin, jotta sen opetus/tutkimus voisi jatkua.

perusdosentti kirjoitti:

Näin on. Yliopistoissakin käydään kovaa kisaa mikä oppinaine on tarpeeksi laadukkaasti opetettu / työelämää vastaava / ylläpidetty laadullisesti kansainvälisin journal-julkaisuin, jotta sen opetus/tutkimus voisi jatkua.

Lue lisää

Työelämää vastaava, älä naurata. Työllistymisellä on yliopistojen rahoituskaavailuissa painona ihan kokonainen prosentti!

harvardit sun muut kertovat siitä kellä on rahaa maksaa lukukausimaksut. Toivottavasti siihen ei suomessa mennä. Voiko maksullisessa yliopistossa olla tasapuolista arvostelua? Rikkaimmat pääsevät takuulla helpommalla. Se, että humanistinen on kallein ei ihmetytä. Taide sun muut humanistiaineet eivät tuota mitään ja ovat siksi ökyrikkaiden puuhastelua. Sen sijaan ammattiin valmistavat tutkinnot ovat keskiluokkaisia. Nyt on suomessakin herätty ettei verovaroin kannata jokaisen taidehistoriaopintoja kustantaa.

Nuo kirjoitti:

harvardit sun muut kertovat siitä kellä on rahaa maksaa lukukausimaksut. Toivottavasti siihen ei suomessa mennä. Voiko maksullisessa yliopistossa olla tasapuolista arvostelua? Rikkaimmat pääsevät takuulla helpommalla. Se, että humanistinen on kallein ei ihmetytä. Taide sun muut humanistiaineet eivät tuota mitään ja ovat siksi ökyrikkaiden puuhastelua. Sen sijaan ammattiin valmistavat tutkinnot ovat keskiluokkaisia. Nyt on suomessakin herätty ettei verovaroin kannata jokaisen taidehistoriaopintoja kustantaa.

Lue lisää

Humanistinen ala, suuressa maailmassa, hyvin opetettuna, valmistaa opiskelijoita esim. finanssisektorille ja armeijan palvelukseen. Suuret organisaatiot tarvitsevat myös kokonaisnäkemystä. Kalliit lukukausimaksut varmistavat parhaan opetuksen ja sen että opiskelu otetetaan tosissaan. USA:ssa paras sijoitus minkä 50-100 tuhannella dollarilla/vuosi voi saada on kunnollinen koulutus, humanistinen tai lääketieteellinen, ei sen väliä, kun tutkinto on oikeasta oppilaitokesta.

Kerrankin aiheesta YO/AMK suht. asiallista keskustelua eikä typerää inttämistä. Kuten huomaamme, asioilla on puolensa. Muuten olen sitä mieltä että nykyään opiskelija tarvitsee melkoisesti medialukutaitoa ja kriittisyyttä tutkaillessaan oppilaitosten sivuja, joiden mukaan juuri heiltä valmistuu "kansainvälisiä huippuosaajia, jotka työllistyvät 99-prosenttisesti".

Mutta eihän ole mitään järkeä verrata keskenään insinööri(AMK)-tutkintoa ja DI-tutkintoa, koska ne ovat eri tasoiset tutkinnot. Insinööri (AMK) vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa, jota teknillisissä korkeakouluissa ei tehdä. DI on ylempi korkeakoulututkinto.

Jos välttämättä haluat verrata DI-tutkintoa johonkin, niin vertaa samantasoiseen insinööri (YAMK) -tutkintoon. Insinööri (YAMK) on ollut käytössä n. 10 vuotta, ja 10 vuoden vertailu näyttäisi että työllistyminen, palkka- ja urakehitys on insinööri (YAMK) -tutkinnon suorittaneilla parempi kuin DI-tutkinnon suorittaneilla. Tässä siis mukana nyt myös ne, DI:t, jotka jäävät työttömiksi. Huomattavaa on myös insinööri (AMK) -opiskelijoiden parempi valmistuminen. DI-opiskelijoista jää ikiteekkareiksi huomattava osa.

Luulosi on väärä kirjoitti:

Mutta eihän ole mitään järkeä verrata keskenään insinööri(AMK)-tutkintoa ja DI-tutkintoa, koska ne ovat eri tasoiset tutkinnot. Insinööri (AMK) vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa, jota teknillisissä korkeakouluissa ei tehdä. DI on ylempi korkeakoulututkinto.

Jos välttämättä haluat verrata DI-tutkintoa johonkin, niin vertaa samantasoiseen insinööri (YAMK) -tutkintoon. Insinööri (YAMK) on ollut käytössä n. 10 vuotta, ja 10 vuoden vertailu näyttäisi että työllistyminen, palkka- ja urakehitys on insinööri (YAMK) -tutkinnon suorittaneilla parempi kuin DI-tutkinnon suorittaneilla. Tässä siis mukana nyt myös ne, DI:t, jotka jäävät työttömiksi. Huomattavaa on myös insinööri (AMK) -opiskelijoiden parempi valmistuminen. DI-opiskelijoista jää ikiteekkareiksi huomattava osa.

Lue lisää

Ensinnäkin teknillisissä korkeakouluissa suoritetaan nykyään ensin alempi kanditason tutkinto, jonka jälkeen voi jatkaa DI:ksi.

Toisekseen, vuodessa suoritettava yamk-tutkintoa taas ei voi mitenkään verrata DI-tutkintoon. Yamk-tutkintoja on suoritettu toistaiseksi niin vähän, että tilastollisesti varmasti monikaan niistä ei ole työttömänä, suurin osa suorittajista kun on muutenkin työssä olevia esim amk-työntekijöitä.

Tietosi on väärä kirjoitti:

Ensinnäkin teknillisissä korkeakouluissa suoritetaan nykyään ensin alempi kanditason tutkinto, jonka jälkeen voi jatkaa DI:ksi.

Toisekseen, vuodessa suoritettava yamk-tutkintoa taas ei voi mitenkään verrata DI-tutkintoon. Yamk-tutkintoja on suoritettu toistaiseksi niin vähän, että tilastollisesti varmasti monikaan niistä ei ole työttömänä, suurin osa suorittajista kun on muutenkin työssä olevia esim amk-työntekijöitä.

Lue lisää

Otapa selvää missä ajassa YAMK-tutkinto suoritetaan. Ei se aina kaikilla aloilla ole vuoden mittainen vaan riippuu pohjakoulutuksen laajuudesta. Ei sillä että ajalla paljon väliä olisi: ei tutkinnon laajuutta vuosissa mitata, ja onhan joku suorittanut DI-tutkinnonkin 2,5 vuodessa.

YAMK-tutkinnon laajuus on yhteensä 300 op. Ihan sama laajuus kuin maisterin tutkinnollakin.

Mitään muuta kuin DI-tutkintoa ei voi tietenkään verrata DI-tutkintoon. Tämä selvä :-)

Vaikka tämä nyt ei ollut edes tämän viestiketjun aihe ollenkaan, niin kertoisitko vielä mitä on "akateeminen"?

Tarkoitatko akateemisella että ei saa olla sekä teoriaa että käytäntöä, vaan että pitää olla pelkkää teoriaa?

Paljonko pitää opiskella teoriaa että on akateeminen? Riittääkö kandin paperit 180 op? Entäs miten niillä laitoksilla, joilla on myös käytäntöä, labratöitä, tilaustutkimuksia ym. Onko ne vähemmän akateemisia?

Ja paljonko pitää opiskella käytäntöä, jotta se alkaa vähentämään akateemisuutta? Amk-tutkintoon opiskellaan sekä teoriaa että käytäntöä 240 op. Jos on puolet ja puolet niin nollautuuko akateemisuus?

Voi pyhä Sylvi! kirjoitti:

Vaikka tämä nyt ei ollut edes tämän viestiketjun aihe ollenkaan, niin kertoisitko vielä mitä on "akateeminen"?

Tarkoitatko akateemisella että ei saa olla sekä teoriaa että käytäntöä, vaan että pitää olla pelkkää teoriaa?

Paljonko pitää opiskella teoriaa että on akateeminen? Riittääkö kandin paperit 180 op? Entäs miten niillä laitoksilla, joilla on myös käytäntöä, labratöitä, tilaustutkimuksia ym. Onko ne vähemmän akateemisia?

Ja paljonko pitää opiskella käytäntöä, jotta se alkaa vähentämään akateemisuutta? Amk-tutkintoon opiskellaan sekä teoriaa että käytäntöä 240 op. Jos on puolet ja puolet niin nollautuuko akateemisuus?

Lue lisää

Kandidaatista en käyttäisi sanaa akateeminen, vaikka se yliopistotutkinto onkin. Maisterin- ja DI-tutkinnot laskettakoon akateemiseksi, joskin ainoa kiistattomasti akateeminen tutkinto on tohtorintutkinto.

Akateemisesta tekee akateemisen sen, että opiskelu tapahtuu tiedekorkeakoulussa, eli laitoksessa, jossa tehdään tutkimusta ja tarjotaan siihen perustuvaa opetusta. Vain tiedekorkeakouluissa voi suorittaa tieteellisiä jatkotutkintoja eli lisensiaatin- ja tohtorintutkintoja.

Perusteekkari, DI kirjoitti:

Kandidaatista en käyttäisi sanaa akateeminen, vaikka se yliopistotutkinto onkin. Maisterin- ja DI-tutkinnot laskettakoon akateemiseksi, joskin ainoa kiistattomasti akateeminen tutkinto on tohtorintutkinto.

Akateemisesta tekee akateemisen sen, että opiskelu tapahtuu tiedekorkeakoulussa, eli laitoksessa, jossa tehdään tutkimusta ja tarjotaan siihen perustuvaa opetusta. Vain tiedekorkeakouluissa voi suorittaa tieteellisiä jatkotutkintoja eli lisensiaatin- ja tohtorintutkintoja.

Lue lisää

Yliopistotutkinnot , olkoon alempi tai ylempi tutkinto, ovat akateemisia tutkintoja aivan samoin kuin DI-tutkinnot. Ammattikorkeatutkinnot ovat selvennyksen vuoksi ammattikorkeakoulututkintoja. Jos haluaa akateemiseksi niin ei kun yliopistoon tai Aaltoon, jos kyvyt riittävät. Kaikkein törkeintä on muuten se, että ammattikorkeakoulut käyttävät englannin kielisissä nimissään sanaa University!

Tässä vielä asiaa selkeyttävä virallinen kaavio:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/liitteet/koulutusjarjestelma.pdf

No voi sentään, jos tuo on "opetusministeriössä" työskentelevän kanta. Tiesitkö muuten, että opetusministeriön nimi muuttui jo vuosi sitten? Eli missähän sitten oletkaan töissä ...?

Mitä mieltä muuten olet henkilöstä, joka on töissä sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa ja tekee tutkimusta molemmissa? Onko hän mielestäsi vain puoliksi akateeminen? Entäpä henkilö, joka on ennen työskennellyt yliopistossa mutta vaihtanut työpaikkaa ammattikorkeakouluun?

Ammattikorkeakouluissa työskentelee tutkijoita ja tukijaopettajia, jotka ovat yleensä lisensiaatteja ja tohtoreita. He ovat siis opiskelleet yliopistoissa mutta työskentelevät ammattikorkeakouluissa.

Heikohko trollaus,
ne nimet vaihtoi joku aivan muu taho kuin ko oppilaitokset...
Joo, jos oletheikohkosti peruskoulun käynyt niin mielestäsi
siinä on tarpeeksi...
Kyllä sitä parhaimmistoa riittää AMK:n ei kaikki halua yliopistoon

aikoinaan teknikosta vanhanajan insinööriksi ja samaan aikaan oppilaitoksessa oli myös vastaava Amk-koulutus nuorisolle. Meillä oli jonkin verran yhteisiä tunteja nuorison kanssa jolloin kyllä paljastui nykyajan ylioppilaiden surkea taso. Eikä niillä ollut minkäänlaista käytännön kokemusta mistään. Meitä aikuisia huvitti kovasti kun muutamat naisopettajat kertoivat kurinpito-ongelmista nuorison kanssa työskentelyssä. No, ehkäpä nämä amk-inssit vähän miehistyivät armeijan käytyään.

Miten sitä paremmuutta verrataan, onko kyseessä identtiset kurssit, muutenhan se ei onnistu...

kantiteeraava kirjoitti:

Miten sitä paremmuutta verrataan, onko kyseessä identtiset kurssit, muutenhan se ei onnistu...

Ei kannata tuijottaa yksittäisiin kursseihin, sillä laatuun vaikuttavat monet muutkin asiat kuin yksittäisen opiskelijan kokema opetuksen taso. Oulun amk:lla on Lapin yliopistoa korkeampi ranking-sijoitus kaikissa tunnetuissa kansainvälisissä korkeakoululistauksissa.

En nyt sanoisi professorien palkkoja kehnoiksi, käytännössä ne ovat yli 5 000 euroa kuukaudessa.

Perusteekkari, DI kirjoitti:

En nyt sanoisi professorien palkkoja kehnoiksi, käytännössä ne ovat yli 5 000 euroa kuukaudessa.

Kyllä ne, p-kele vieköön, ovat surkeita. Firmapuolella pääsisi helposti tuplaan. Tosin siellä sitten pitäisi hypätä joka hemmetin asiakasmulkun pillin mukaan, eikä tuo juuri enää nappaa.

Valitettavasti sama on meno on vauhdilla tulossa yliopistoihinkin. Saa sitten nähdä...

>Oikeinkirjoitus, ei oikein ymmärrä mitä tahdot sanoa,
mutta jos laitos muuttui korkekouluksi niin tietysti opettajat ovat myös korkeakoulun opettajia...

"Hammashoitaja = Hammaslääkäri ???"

Ammattikorkeakoulusta ei valmistu hammashoitajia, vaan suuhygienistejä. Näillä kahdella on vissi ero.
Hammashoitajuus on ammattikoulussa opiskelevien lähihoitajien yksi suuntatumisala.

Niin ja muista juhlista puhumattakaan, voi joutua vaikka puheille ammattikoulun metallilinjan käyneen kanssa, voi hirviää?? Jos on vaikka jääny työhaalrit päälle...

juuri näin. Ei teknisen alan esimieheksi sovi henkilö, jota kauhistuttaa käsien likaaminen. Eikä henkilö jota iljettää ajatus ammattikoulusta. Kuinka luulee pärjäävänsä työyhteissä, jossa 50% työntekijöillä ei ole kuin huonosti käyty peruskoulu kuolutodistuksena

On muistettava, että yliopistot eivät ole monoliittejä sen enemmän kuin ammattikorkeakoulutkaan. Eri oppilaitosten ja niiden linjojen välillä on todella merkittäviä eroja. Hyvä AMK-tutkinto (hyvältä linjalta) on paljon parempi kuin huono yliopistotutkinto (huonolta linjalta). Ja hyvä akat. tutkinto oikeasta paikasta on aivan huikeasti parempi kuin kehno AMK-tutkinto.

Tämä siis yleistyksenä.

Fiksut (koulutettuja tai ei) pärjäävät tietysti aina.

Tri Tyly kirjoitti:

On muistettava, että yliopistot eivät ole monoliittejä sen enemmän kuin ammattikorkeakoulutkaan. Eri oppilaitosten ja niiden linjojen välillä on todella merkittäviä eroja. Hyvä AMK-tutkinto (hyvältä linjalta) on paljon parempi kuin huono yliopistotutkinto (huonolta linjalta). Ja hyvä akat. tutkinto oikeasta paikasta on aivan huikeasti parempi kuin kehno AMK-tutkinto.

Tämä siis yleistyksenä.

Fiksut (koulutettuja tai ei) pärjäävät tietysti aina.

Lue lisää

Kuten täälläkin on jo monesti sanottu, ei kukaan palkkaa ketään töihin pelkästään tämän sinisten silmien takia, eikä myöskään pelkästään sen takia, että hakijalla on amk- tai yliopistotutkinto. Osaaminen ja sen myötä kyky tuottaa lisäarvoa työnantajalle on pääkriteeri.

Tämä on hyvä aina muistaa näissä "mun tutkinto on parempi kuin sun" -kisoissa.

Ainakaan täällä olevista avautumisista, ei voi oikein olla varma onko kumpikaan, AMK vai Yliopisto tausta, vahvasti epäilen ettei monilla ole kumpaakaan;-)

autoDItakti kirjoitti:

Ainakaan täällä olevista avautumisista, ei voi oikein olla varma onko kumpikaan, AMK vai Yliopisto tausta, vahvasti epäilen ettei monilla ole kumpaakaan;-)

Ja, eihän hitossa, vaikka esim insinöörejä voi olla samoissa hommissa, DI, AMK, ei se silti tarkoita etteikö koulutuksessa ole eroja, tottakai DI koulutuksessa keritään paljon enemmän, teoriaa....

autoDItakti kirjoitti:

Ja, eihän hitossa, vaikka esim insinöörejä voi olla samoissa hommissa, DI, AMK, ei se silti tarkoita etteikö koulutuksessa ole eroja, tottakai DI koulutuksessa keritään paljon enemmän, teoriaa....

Lue lisää

Totta kai insinööri (AMK) on eri asia kuin DI. Nehän ovat eri tasoisia tutkintoja. Silti ammattikorkeakoulu on korkeakoulu ... :-)

DI on saman tasoinen tutkinto kuin insinööri (YAMK) ja nekin ovat erilaisia tutkintoja. Hienoa etä on erilaisia korkeakouluja, yliopistot painottuvat enemmän teoriaan (80/20) ja amk:ssa on molempia suunnilleen yhtä paljon, teoriaa ja käytäntöä n. 50/50.

Tohtori touhu kirjoitti:

Totta kai insinööri (AMK) on eri asia kuin DI. Nehän ovat eri tasoisia tutkintoja. Silti ammattikorkeakoulu on korkeakoulu ... :-)

DI on saman tasoinen tutkinto kuin insinööri (YAMK) ja nekin ovat erilaisia tutkintoja. Hienoa etä on erilaisia korkeakouluja, yliopistot painottuvat enemmän teoriaan (80/20) ja amk:ssa on molempia suunnilleen yhtä paljon, teoriaa ja käytäntöä n. 50/50.

Lue lisää

Niin on.
Miten muuten lasket/arvioit nuo teoria/käytäntö painotukset,
toisilla aloilla yliopistossa on esim useita projektitöitä joihin liittyy laboratoria-kokeita jne. onko ne teoriaa, vai?
Koska pitäähän olla, tuolla tasolla, jo tiedossa teoriat mitä kokeilee.

Kokemusta useista kursseista joissa jako, 5 (vanhaa opintoviikkoa) oli esim
tentti3 ov, projekti 2 ov.

"Akateeminen ajattelu"!?!?!?! Mitä ihmettä se on? Onko se jotain täysin muuta ajattelua kuin mihin olemme tottuneet? Kuuluuko "akateemiseen ajatteluun" loogisuus, analyyttisyys, tieteellisyys, siis keinot, jotka huomioivat kaikki tunnetut tekijät, jotka perustuvat tiedossa oleviin teorioihin? Kaikki maailman ihniset voivat ajatella "akateemisesti". Koulujakäymätön siivojakin voi ajatella "akateemisesti", siihen ei tarvita akateemista loppututkintoa (lisensiaatti, tohtori)!

Oikeita akateemisia tutkintoja ovat vain ja ainoastaan; lisensiaatit ja tohtorit !
Akateemisia EIVÄT OLE; kandi, maisteri, di,

Hyvin usein kuulee, kuinka joku perustutkinnon (kandi, maisteri, di) yliopistossa suorittanut nostaa itsensä akateemiseksi, vaikka ei sitä missään nimessä ole!

huhhahhei kirjoitti:

"Akateeminen ajattelu"!?!?!?! Mitä ihmettä se on? Onko se jotain täysin muuta ajattelua kuin mihin olemme tottuneet? Kuuluuko "akateemiseen ajatteluun" loogisuus, analyyttisyys, tieteellisyys, siis keinot, jotka huomioivat kaikki tunnetut tekijät, jotka perustuvat tiedossa oleviin teorioihin? Kaikki maailman ihniset voivat ajatella "akateemisesti". Koulujakäymätön siivojakin voi ajatella "akateemisesti", siihen ei tarvita akateemista loppututkintoa (lisensiaatti, tohtori)!

Oikeita akateemisia tutkintoja ovat vain ja ainoastaan; lisensiaatit ja tohtorit !
Akateemisia EIVÄT OLE; kandi, maisteri, di,

Hyvin usein kuulee, kuinka joku perustutkinnon (kandi, maisteri, di) yliopistossa suorittanut nostaa itsensä akateemiseksi, vaikka ei sitä missään nimessä ole!

Lue lisää

Akateemisia ovat kaikki yliopistossa tai muussa tiedekorkeakoulussa tutkinnon suorittaneet, eli kaikki kandista tohtoriin ovat akateemisia. Termin "akateeminen" merkityksen voi mahdollinen epäilijä tarkistaa vaikka kotimaisten kielten tutkimukskeskuksen neuvontapalvelusta.

oikea akateeminen kirjoitti:

Akateemisia ovat kaikki yliopistossa tai muussa tiedekorkeakoulussa tutkinnon suorittaneet, eli kaikki kandista tohtoriin ovat akateemisia. Termin "akateeminen" merkityksen voi mahdollinen epäilijä tarkistaa vaikka kotimaisten kielten tutkimukskeskuksen neuvontapalvelusta.

Lue lisää

:-) Siinä ainakin on yksi idiootti joka on koulussa aivan vääristä syistä. "Musta tulee akateeminen" :D Hyvä hyvä, jatka samaan malliin vaan !

Siksi, koska sillä ei ole mitään tekemistä oikeiden akateemisten (lisensiaatti, tohtori) kanssa. Kansankielessä hyvin usein puhutaan harhaanjohtavasti siitä, että perustutkinnot olisivat akateemisia, mutta valitettavasti se oikea akateemisuus alkaa vasta lisuri ja tohtori vaiheessa, kun tehdään sitä oikeaa tiedettä. Perustutkinnot ovat usein (lähes aina) kaukana siitä oikeasta tieteestä ja harvasta perustukinnon suorittaneesta tulee oikeaa tieteentekijää (tutkijaa), joka oikeasti tuottaa uutta tieteellistä tietoa! Perustutkinto antaa joitakin avaimia tehdä tiedettä, mutta sen tekeminen onkin sitten jo toinen juttu.

Piti tietysti olla akateemisen,
akateemikkohan on arvonimi

Aikaisemminkin suomalaiset opistot vastasivat kansainvälisesti korkeakoulutasoa, opistotutkinnot rinnastettiin ulkomailla bachelor-tutkintoihin. Nyt kun tämä sama tehdään Suomessa, se on näköjään joillekin aivan yllättävän vaikea paikka. vastaisitko siis vielä kysymyksen kohtaan a) miksi on niin vaikeaa hyväksyä ... ? Miksi et ole iloinen, että suomalainen koulutus tunnustetaan virallisesti nyt Suomessakin? Onko se jotenkin sinulta pois? Huono itsetuntoko piinaa, vai mikä?

Onneksi tämä ei koske meitä kaikkia korkeakouluissa opiskelevia kuitenkaan, mutta ihmetyttää kun joitakin tuntuu ärsyttävän että muutkin olisivat hyviä.

Sama "University-status" näkyy olevan myös Laurealla!! Mitä v....a!!! Mokomatkin kansanopistot!!!!!

Äläpä höpötä kun et tiedä. Kyllä opistoinsinöörin tutkinto rinnastettiin bachelor of engineering -tutkintoon ja rinnastetaan edelleen, kokemusta on.

Joopas joopas kirjoitti:

Äläpä höpötä kun et tiedä. Kyllä opistoinsinöörin tutkinto rinnastettiin bachelor of engineering -tutkintoon ja rinnastetaan edelleen, kokemusta on.

Esim Ruotsissa, virallisesti, opistoinsinööri vastaa 80 ov kahden vuoden korkeakouluopintoja, eli korkeakoulututkinto, mutta ei BSc
Johtuu esim siitä, että pääsyvaatimuksena oli aiemmin lukion pitkä matematiikka, nyttemmin lyhyt...
Nykyinen AMK insinööri rinnastetaan BSc, joka on, Ruotsissa 3-vuotinen korkeakoulututkinto
BSc ei välttämättä ole sama asia kuin BoE.

Höpö höpö. Maaimalla on "university"-nimisiä oppilaitoksia jotka ovat paljon huonompia kuin meikäläiset amkit. Ja tietysti "universityjä", jotka huimasti parempia kuin yksikään yliopistomme (tai amkimme).

Nalle Pöh kirjoitti:

Höpö höpö. Maaimalla on "university"-nimisiä oppilaitoksia jotka ovat paljon huonompia kuin meikäläiset amkit. Ja tietysti "universityjä", jotka huimasti parempia kuin yksikään yliopistomme (tai amkimme).

Lue lisää

Jep, Suomessa ammattisurkeakoulut ja pensasyliopistot. Hyvä yliopisto, varauksin, on meillä HY. Statustiedekuntia, joissa tutkimus ei silti ole välttämättä huippua ovat oikis ja lääkis, erittäin suurin varauksin ehkä myös kauppis (ja kenties poli). Rillumarei-linjoja löytyy sitten yliopistoistamme tuskastuttavan runsaasti. Ne tunnistaa kysymyksellä: "mutta valmistuuko tästä mihinkään?"

AMK-puolella joku voinee tehdä vastaavanlaisen pika-analyysin.

Sinä ("poikamiesinsinööri") et kirjoituksesi tasosta (syntaksi ja yhdyssanat) päätellen ole suorittanut vielä edes ylioppilastutkintoa, joten pidättäydytkö ystävällisesti kommentoimasta?

kypsyysnäytt. tark. kirjoitti:

Sinä ("poikamiesinsinööri") et kirjoituksesi tasosta (syntaksi ja yhdyssanat) päätellen ole suorittanut vielä edes ylioppilastutkintoa, joten pidättäydytkö ystävällisesti kommentoimasta?

Lue lisää

Onko juolahtanut mieleen, että kaikki eivät ole opiskelleet suomea koulussa.
Asiasisältöön eivät, sanajärjestys ja yhdyssna? virheeni vaikuta.
En "pidättäydy"? kommentoimasta, tällä tasolla;-)
'

poikamiesinsinööri kirjoitti:

Onko juolahtanut mieleen, että kaikki eivät ole opiskelleet suomea koulussa.
Asiasisältöön eivät, sanajärjestys ja yhdyssna? virheeni vaikuta.
En "pidättäydy"? kommentoimasta, tällä tasolla;-)
'

Lue lisää

Olet opiskellut, et vain ole oppinut.

FM (luonnontiet.) kirjoitti:

Olet opiskellut, et vain ole oppinut.

""Olet opiskellut, et vain ole oppinut.""
Joo, 40 vuotta sitten n 5 vuotta!!

Ei ole sama mistä valmistuu, eikä miltä linjalta. Hyvät amk:it parempia ja paremmin resursoituja kuin huonot yliopistot.

Vihje näitä keskusteluja seuraaville, esim. opintojaan suunnitteleville: Olkaa kriittisiä! Täältä löytyy yleensä hyvin biasoitunutta tietoa. Oppilaitokset julkaisevat nykyisin raportit, joissa työllistyminen ja tyytyväisyys opintoihin on analysoitu tarkasti.Nämä löytyvät oppilaitosten sivuilta kun osaa etsiä. Osin kiusallista luettavaa oppilaitoksille, joten eivät ole ihan etusivulla! Nämä ovat hyvä tietolähde, samoin oppilaitoksissa jo opiskelevat. Eivät täällä kirjoittelevat.

"Ei diplomi-inssin osaamista vaativaan tehtävään voi palkata amk-insinööriä, näin esimerkkinä."
- Juuri noin. Tutkinnon taso on erilainen insinöörillä (AMK) ja diplomi-insinöörillä. Toinen on Master-taso ja toinen on Bachelor-taso.

Asia mutkistuu kuitenkin, jos vertaat diplomi-insinööriä ja insinööri (YAMK)-tutkinnon suorittanutta. Ne ovat saman tasoiset tutkinnot, Master of Science ja Master of Engineering.

Amk-kentällä työllistyminen on usein kiinni siitä, missä oppilaitoksessa opiskelee, koska suhteet työelämään solmitaan jo opiskeluaikana.

master-tutkinto kirjoitti:

"Ei diplomi-inssin osaamista vaativaan tehtävään voi palkata amk-insinööriä, näin esimerkkinä."
- Juuri noin. Tutkinnon taso on erilainen insinöörillä (AMK) ja diplomi-insinöörillä. Toinen on Master-taso ja toinen on Bachelor-taso.

Asia mutkistuu kuitenkin, jos vertaat diplomi-insinööriä ja insinööri (YAMK)-tutkinnon suorittanutta. Ne ovat saman tasoiset tutkinnot, Master of Science ja Master of Engineering.

Amk-kentällä työllistyminen on usein kiinni siitä, missä oppilaitoksessa opiskelee, koska suhteet työelämään solmitaan jo opiskeluaikana.

Lue lisää

Ja samoin: opettaja on toki akat. ammatti, mutta yliopiston tarjoama lisäarvo (verrattuna tilaan, jossa ei tutkintoa) riippuu aivan ratkaisevasti pääaineesta! Osa valmistuneista lukion maikkoina kuukausipalkalla 4500 euroa, osa kaupan kassoilla ja muuttomiehinä. Ja tällä en tarkoita että nämä tehtävät eivät sinällään olisi arvokkaita.

Joten krititiikkiä kun puhutaan opettajan ammatista/koulutuksesta!

Sanokaapas, lapsoset, mihin tämä keskustelu johtaa. Kenellä on paras tutkinto? Ja mitä hän sillä aikoo tehdä?

Miten niin eri kahta eri koulutusastetta? Molemmissa, sekä amkeissa että yliopistoissa suoritetaan sekä bachelor- että master-tason tutkintoja. Tutkinnoissa on päällekkäisyyttä ja profiloituminen on aika epäselvää käytännössä, vaikka paperilla muuta voidaan esittää.

Varmaan joillekin amk on ihan oma valinta, mutta kyllä moni haluaisi mieluummin yliopistoon, mutta jos ei pääse, joutuu tyytymään amkiin. Itselläni oli huonot lukiopaperit, joten jouduin aloittamaan amkista ja jatkoin sitten yliopistoon. Huonot lukiopapaeerit ei aina johdu ihmisen tyhmyydestä tai laiskuudesta, meillä oli vamhempien ero ja useita paikkakunnan muuttoja, joten koulunkäynti oli aika repaleista. lukiopaperi vaikuttaa kuitenkin aika paljon. Jos nyt tekisin uudestaan jotain, niin kävisin lukiota 4 vuotta ja hakisin suoraan yliopistoon ilman amkia. Minua ainakaan mitkään amk-linjat ei oikeasti kiinnostaneet, mutta oli pakko hakea.

Aivan, ei pidä yleistää...ja mitä tuohon sivistykseen tulee...ei sitä opi yliopistossa, ihmisestä ei tule sivistynyttä koulutuksen ansiosta, sivistyneeksi kasvetaan kotona...luulis tuon nyt "yliopistokoulutuksella" ymmärtävän... :D Vai loppuiko ymmärrys kesken?

Sinua ainakin jäytää AMK:in status (todellinen tai kuviteltu). Jos olet yliopistosta valmistunut, miten olet päässyt kypsyysnäytteestä läpi noilla äidinkielen taidoilla?

Niinpä...

Mentorisi kirjoitti:

Sinua ainakin jäytää AMK:in status (todellinen tai kuviteltu). Jos olet yliopistosta valmistunut, miten olet päässyt kypsyysnäytteestä läpi noilla äidinkielen taidoilla?

Niinpä...

Lue lisää

Onneksi olkoon!

AMKin koulutuksella löysitkin näköjään viestistä sen kaikista olennaisimman.

Sehän oli luonnollisesti äidinkielen taito. Hämmästyttävää tarkkanäköisyyttä. Menestyminen johtotehtäviä myöten lienee taattu.

Miten niin mustavalkoinen? Aivan kuten tohtori on korkeampi tutkinto kuin maisteri/DI, on maisteri/DI korkeampi kuin AMK:n perustutkinnot.

Perusteekkari, DI kirjoitti:

Miten niin mustavalkoinen? Aivan kuten tohtori on korkeampi tutkinto kuin maisteri/DI, on maisteri/DI korkeampi kuin AMK:n perustutkinnot.

Maisteri/DI on saman tasoinen tutkinto kuin ylempi AMK-tutkinto. Monelle perusteekkarille tuntuu olevan hankala muistaa tai myöntää, että Suomessa tosiaankin tehdään master-tason tutkintoja sekä AMK:ssa että yliopistossa. Ei ne samoja tutkintoja ole, vaan nimenomaan samantasoisia tutkintoja.

Niin tuntuu olevan kirjoitti:

Maisteri/DI on saman tasoinen tutkinto kuin ylempi AMK-tutkinto. Monelle perusteekkarille tuntuu olevan hankala muistaa tai myöntää, että Suomessa tosiaankin tehdään master-tason tutkintoja sekä AMK:ssa että yliopistossa. Ei ne samoja tutkintoja ole, vaan nimenomaan samantasoisia tutkintoja.

Lue lisää

Master-tutkinnot eivät todellakaan ole samasta puusta. Jopa amerikkalaisessa systeemissä on ihan eri olla esim. Master of Science kuin esim. Master of Beauty and Health Care. En kyllä sanoisi, että ovat edes samantasoisia - paremminki "rinnasteisia", kuten lakitekstikin sanoo.

Onhan se yliopistomaailmassakin ihan eri juttu lukea FM- tai DI-tutkinto kuin vaikkapa kasvatustieteiden maisteriksi.

Niin tuntuu olevan kirjoitti:

Maisteri/DI on saman tasoinen tutkinto kuin ylempi AMK-tutkinto. Monelle perusteekkarille tuntuu olevan hankala muistaa tai myöntää, että Suomessa tosiaankin tehdään master-tason tutkintoja sekä AMK:ssa että yliopistossa. Ei ne samoja tutkintoja ole, vaan nimenomaan samantasoisia tutkintoja.

Lue lisää

"Maisteri/DI on saman tasoinen tutkinto kuin ylempi AMK-tutkinto. Monelle perusteekkarille tuntuu olevan hankala muistaa tai myöntää, että Suomessa tosiaankin tehdään master-tason tutkintoja sekä AMK:ssa että yliopistossa. Ei ne samoja tutkintoja ole, vaan nimenomaan samantasoisia tutkintoja. "

Olipa rankka kokemus lukea tätäkin ketjua... Tämä ylläoleva kommentti kertoo kaiken: Statusta, statusta, sitä pitää saada... Tärkeää on vain, että minä, MINÄ olen korkeasti koulutettu.

Kyllä nyt on keksittävä jo, millä päästään omiin jatkotutkintoihin, TÄYTYY olla keino, millä MINÄKIN saan esittää olevani SAMAntasoinen kuin lisensiaatti ja tohtori. Ja sitten vieä yli, MINUN pitää olla vaikka xxx-tieteiden MARSALKKA, sama se mikä, mutta STATUSTA, sitä pitää saada.

tosi hienoa kirjoitti:

"Maisteri/DI on saman tasoinen tutkinto kuin ylempi AMK-tutkinto. Monelle perusteekkarille tuntuu olevan hankala muistaa tai myöntää, että Suomessa tosiaankin tehdään master-tason tutkintoja sekä AMK:ssa että yliopistossa. Ei ne samoja tutkintoja ole, vaan nimenomaan samantasoisia tutkintoja. "

Olipa rankka kokemus lukea tätäkin ketjua... Tämä ylläoleva kommentti kertoo kaiken: Statusta, statusta, sitä pitää saada... Tärkeää on vain, että minä, MINÄ olen korkeasti koulutettu.

Kyllä nyt on keksittävä jo, millä päästään omiin jatkotutkintoihin, TÄYTYY olla keino, millä MINÄKIN saan esittää olevani SAMAntasoinen kuin lisensiaatti ja tohtori. Ja sitten vieä yli, MINUN pitää olla vaikka xxx-tieteiden MARSALKKA, sama se mikä, mutta STATUSTA, sitä pitää saada.

Lue lisää

Sanoppa muuta, kaikkea pitäisi saada, mutta ilman vaivaa!

Perusteekkari kirjoitti:

Master-tutkinnot eivät todellakaan ole samasta puusta. Jopa amerikkalaisessa systeemissä on ihan eri olla esim. Master of Science kuin esim. Master of Beauty and Health Care. En kyllä sanoisi, että ovat edes samantasoisia - paremminki "rinnasteisia", kuten lakitekstikin sanoo.

Onhan se yliopistomaailmassakin ihan eri juttu lukea FM- tai DI-tutkinto kuin vaikkapa kasvatustieteiden maisteriksi.

Lue lisää

Master-tutkinnot eivät todellakaan ole samasta puusta. Jopa amerikkalaisessa systeemissä on ihan eri olla esim. Master of Science kuin esim. Master of Beauty and Health Care. En kyllä sanoisi, että ovat edes samantasoisia - paremminki "rinnasteisia", kuten lakitekstikin sanoo.

Onhan se yliopistomaailmassakin ihan eri juttu lukea FM- tai DI-tutkinto kuin vaikkapa kasvatustieteiden maisteriksi.

Niin, kasvatustieteen maisterit, siis me opettajat, mehän ollaan ihan turhia tyyppejä. :)

"Kuinka moni yliopistolla jaksaa tehdä tiedettä ja lukea itsensä tohtoriksi? Onko tästä edes mitään hyötyä työelämässä?"

Tohtoreita valmistuu noin 1600 vuodessa.

Ohessa taulukko yleisyydestä:
http://www.stat.fi/til/tthv/2009/tthv_2009_2011-03-24_kuv_006_fi.html

Tyypillistä AMK-meininkiä, että huudellaan mitä sattuu, muttei kaiveta faktaa taustalle.

ja myös tietyillä ammattialoilla on tämä käsittämätön vertailun ja paremmuuden luulottelun tarve. Itse olen ammatissa jonka tietyt paikalliset ammattiliiton piirijärjestöt eivät tuntuneet muuta tekevänkään kuin tätä. Itse kuuluin Helsingin *********in jonka jäsenlehtikin oli aivan kuvottavaa luettavaa; joka numerossa paasattiin sivukaupalla kuinka tutkinto on vertailukelpoinen siihen ja tähän niin kotimaassa kuin toisella puolella maapalloa ja vissiin maapallon ulkopuolellakin, ja pahimmillaan jopa kehotettiin rokottamaan sitä toisentasoisen saman alan koulutuksen saanutta työkaveria aina missä suinkin pystyy. Minun jäsenyys tässä liitossa loppui aika lyhyeen ja jatkui pelkän kassajäsenyyden muodossa, en ole halukas sentin vertaa kustantamaan näitä katkeria tuotoksia suoltavien herrojen ja rouvien suojatyöpaikkoja.

Koko vertailutouhuhan kääntyy aivan itseään vastaan: Jos on pakonomainen tarve väkisin olla hakemassa rinnastuskohteita niin sehän kertoo selkeästi sen että edes itse ei arvosta omaa tutkintoaan vaan yrittää väkisin löytää sille edes jotain arvoa kunnollisten arvostettujen tutkintojen siivellä.

Olipa "päästö" tämäkin. Ammatin arvostus tulee yleensä sen vaativuudesta. Samaten sitten jos itse osaa (tai ammattiliitto osaa) hyödyntää tätä erikoisosaamista ja vaativuuden vaikutusta niin tästä vaativasta työstä saa yleensä enemmän korvausta/palkkaa kuin helpommasta ja vähemmän vaativasta työstä.

Neurokirurgia, joka leikkaa vaikeasti operoitavissa olevaa lapsen aivosyöpää, joka voidaan kuitenkin hoitaa leikkaamalla, jos vain löytyy joku henkilö joka sen kykenee leikkaamaan, arvostetaan enemmän kuin sen samaisen leikkaussalin siivonnutta siivoojaa, vaikka ilman leikkaussalin siivoamista sitä leikkausta ei voitaisi turvallisesti ehkä toteuttaakkaan ollenkaan. Siivoojaakin tarvitaan että homma toimii turvallisesti, mutta työ, jonka voi tehdä melkein "kuka vaan" ei ole niin arvostettua kuin työ johon kykenee vaikka yksi sadasta tuhannesta.

Minun alallani taas DI on alin koulutus, jolla hommia voi tehdä. Siis jos on sisäistänyt koulussa oppimansa. Käytännössä alan ammattilaiset on lisensiaatteja ja tohtoreita.

AMK-insinööreistä ja tradenomeista ei ole tutkimuspuolella kuin kopiokonehommiin.

Mulla repes nauru. Ei todellakaan kaikki yliopistogradut sisällä "oikeaa uuden tiedon tuottamista tilastotieteen soveltamisineen ja todellisine näyttöineen", kanditöistä puhumattakaan. Tilastotieteeen soveltaminen ei ole ollenkaan osa tutkimustraditiota esim. humanistitilla ja filosofisilla aloilla, jotka sentään ovat akateemisuuden hard corea.

Jos haluaa välttämättä vertailla, olisi tärkeää osata vertailla keskenään samantasoisia tutkintoja. AMK-tutkintoja pitäisi siis vertailla nimenomaan kanditöihin, sillä nehän ovat keskenään samantasoiset tutkinnot. Nuo luettelemasi akateemiset tutkinnot taas ovat pääasiassa ylempiä korkeakoulututkintoja.

Mutta miksi ylipäänsä pitää vertailla? Eiköhän tuo olisi aika jo Suomessakin hyväksyä tutkintojen monimuotoisuus. Tutkinto ja opinnäytetyö voi olla painottunut enemmän empiriaan tai enemmän teoriaan, mutta silti ne ovat yhtä hyviä ja samanarvoisia. Näin se on muuallakin, suuressa maailmassa. Itse opetan molemmissa, sekä yliopistossa että amk:ssa enkä tosiaan näe niissä kovin suurta eroa. Suurin osa tässäin ketjussa esitetyistä eroista on tunneperäisiä ja ihmisten omista ennakkoluuloista johtuvia, ei tosiasioihin perustuvia.

Suomen "paras" yliopisto, Helsingin YO, putosi juuri top 100 -listalta. Ja siis kyseessä todellakin maamme paras "aketeeminen" opinahjo! Eli apukoulun priimuksia taitavat maamme yliopistot kouluttaa. Mutta joo, akateemisesti varmaan parempi taso pensasyliopistoissamme kuin ammattisurkeissamme.

Lehtori, YO + AMK kirjoitti:

Mulla repes nauru. Ei todellakaan kaikki yliopistogradut sisällä "oikeaa uuden tiedon tuottamista tilastotieteen soveltamisineen ja todellisine näyttöineen", kanditöistä puhumattakaan. Tilastotieteeen soveltaminen ei ole ollenkaan osa tutkimustraditiota esim. humanistitilla ja filosofisilla aloilla, jotka sentään ovat akateemisuuden hard corea.

Jos haluaa välttämättä vertailla, olisi tärkeää osata vertailla keskenään samantasoisia tutkintoja. AMK-tutkintoja pitäisi siis vertailla nimenomaan kanditöihin, sillä nehän ovat keskenään samantasoiset tutkinnot. Nuo luettelemasi akateemiset tutkinnot taas ovat pääasiassa ylempiä korkeakoulututkintoja.

Mutta miksi ylipäänsä pitää vertailla? Eiköhän tuo olisi aika jo Suomessakin hyväksyä tutkintojen monimuotoisuus. Tutkinto ja opinnäytetyö voi olla painottunut enemmän empiriaan tai enemmän teoriaan, mutta silti ne ovat yhtä hyviä ja samanarvoisia. Näin se on muuallakin, suuressa maailmassa. Itse opetan molemmissa, sekä yliopistossa että amk:ssa enkä tosiaan näe niissä kovin suurta eroa. Suurin osa tässäin ketjussa esitetyistä eroista on tunneperäisiä ja ihmisten omista ennakkoluuloista johtuvia, ei tosiasioihin perustuvia.

Lue lisää

Totta. Jos "lisensiaatti" oikeasti pitää graduja tai lisuria uuden tiedon tuottamisena, on hän surkea esimerkki edustamastaan koulutustasosta. Väikkäreistäkin varsin harva yltää oikeasti väitösKIRJAtasolle, eli on sellainen, jonka kansainvälinen kustantamo haluaa julkaista uutena tieteellisenä tietona kirjaformaatissa.

iso tohtori kirjoitti:

Suomen "paras" yliopisto, Helsingin YO, putosi juuri top 100 -listalta. Ja siis kyseessä todellakin maamme paras "aketeeminen" opinahjo! Eli apukoulun priimuksia taitavat maamme yliopistot kouluttaa. Mutta joo, akateemisesti varmaan parempi taso pensasyliopistoissamme kuin ammattisurkeissamme.

Lue lisää

No ei tosiaanaan ole pensasyliopistoissa parempi taso kuin isojen kaupunkien amkeissa. Päin vastoin. Metropolia, TAMK, Oulun seudun amk jne amkien parhaimmisto hakkaa pienet maaseutuyliopistot ja isompienkin yliopistojen maaseutuyksiköt 6-0.

Kannattaa ihan tosi iso tohtori käydä ensin esim. Lapin yliopistossa ja Oulun yo:n Kajaanin yksikössä tutustumassa ennen kuin tulet tänne laukomaan "totuuksia".

Tarkastaja F kirjoitti:

No ei tosiaanaan ole pensasyliopistoissa parempi taso kuin isojen kaupunkien amkeissa. Päin vastoin. Metropolia, TAMK, Oulun seudun amk jne amkien parhaimmisto hakkaa pienet maaseutuyliopistot ja isompienkin yliopistojen maaseutuyksiköt 6-0.

Kannattaa ihan tosi iso tohtori käydä ensin esim. Lapin yliopistossa ja Oulun yo:n Kajaanin yksikössä tutustumassa ennen kuin tulet tänne laukomaan "totuuksia".

Lue lisää

Sen kuin vaan peukutat miinusta, mutta ranking-listat kertoo kyllä aivan selvästi missä mennään. Muutama suomalainen AMK on ohittanut osan pensasyliopistoista.

Keskipalkalla ei ole paljon merkitystä yksittäisen henkilön kohdalla. Kyllä osaava henkilö hyvää palkkaa saa koulutuksesta riippumatta. Koulutus on ainoastaan osaamisen pohjana. AMK:sta valmistuneen täytyy tehdä enemmän töitä, jotta pääsee samalle tasolle kuin DI. Ei se mahdotonta ole ja monelle ei edes kovin haastavaa.

Pitää verrata keskenään samantasoisia tutkintoja.
Insinööri (AMK) v.s. tekniikan kandidaatti - kumpi tienaa enemmän?
Insinööri (YAMK) v.s. Diplomi-insinööri - kumpi tienaa enemän?

Ja siis tottakai AMK on korkeakoulu, koska laissa niin lukee. Tosiasia on myös, että muutama suomalainen AMK on kansainvälisissä listauksissa korkeammalla sijalla kuin jotkut Suomen yliopistot.

Faktat faktoina kirjoitti:

Pitää verrata keskenään samantasoisia tutkintoja.
Insinööri (AMK) v.s. tekniikan kandidaatti - kumpi tienaa enemmän?
Insinööri (YAMK) v.s. Diplomi-insinööri - kumpi tienaa enemän?

Ja siis tottakai AMK on korkeakoulu, koska laissa niin lukee. Tosiasia on myös, että muutama suomalainen AMK on kansainvälisissä listauksissa korkeammalla sijalla kuin jotkut Suomen yliopistot.

Lue lisää

Miten tienaaminen liittyy tähän keskusteluun "Faktat faktoina"?

Tämän palstan läpilukemisesta ansaitsisi jo melkein saada ainakin SUOMI24-kandin paperit!

Sama koskee myös yliopistosta valmistuneita. Pelkillä maisterin papereilla ei huippupaikkoja saa, omat taidot ja kokemukset vaikuttavat aika oleellisesti. Työttömiä maistereita löytyy myös kortistosta, eikä ihan vähänkään...

Opisto se on yliopistokin! Nimittäin yliOPISTO. Että ihmiset jaksaa vuodesta toiseen jauhaa tätä aihetta. Ei ole elämällä juuri sisältöä...

Jos yliopistosta tehtäisiin ylikorkeakoulu?

En pidä omaa tasoani kovinkaan alhaisena, lukion ka. 8,7 ja kirjoitusten arvosana E. Uskon, että minulta löytyy kykyjä myös teoreettisempaan opiskeluun, vaikka ykkösvaihtoehtoni oli AMK. Yksinkertaisesti siitä syystä, että ainoastaan AMK:ssa on koulutuslinja haluamaani ammattiin. Miksi pitäisi valita yliopisto, jos sieltä ei löydy mitään kiinnostavaa? Ei AMK ole aina välttämättä se "kakkosvaihtoehto".