Hyvin usein näkee Jumalasta käytettävän otsikossa seisovaa persoonapronominia, mikä ilmentää sitä, että ihmiset pitävät Jumalaakin ihmisenä.
Vai mitäpä olette mieltä?
Vai mitäpä olette mieltä?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
2. Hän oli alussa Jumalan tykönä.
3. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
4. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.
5. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.
6. Oli mies, Jumalan lähettämä; hänen nimensä oli Johannes.
7. Hän tuli todistamaan, todistaaksensa valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa.
8. Ei hän ollut se valkeus, mutta hän tuli valkeudesta todistamaan.
9. Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.
10. Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut.
11. Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.
12. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,
13. jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.
14. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.
15. Johannes todisti hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka minun jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin
Näin juuri. Koetko Jumalan ihmiseksi?
Kertooko pronomini nykyään enää mistään? "Se" on aika yleinen pronomini ihmisestä ja toisaalta monille heidän koiransa on "hän"...
Kertoohan se juurikin siitä, miten pronominin käyttäjä suhtautuu viitattaamaansa kohteeseen. Koiraa halutaan inhimillistää, kun sitä hännitellään.
ja ihminen esineellistää kun sanotaan se? :)
Ei sentään. Settiminen on tavallistamiseen liittyvä tyylikeino suomenkielessä.
Je englanniksi vieläpä selvästi "He", mikä viittaa kulkusiin.
Juu. Mustaihoinen naisjumala ei tietenkään sovi valkoisen patriarkaalisen yli-ihmisen pirtaan. Eikä edes hänen valtaaansa alistuneiden pirtaan.
Hyvää nenä- ja puolinimipäivää, herttainenhertta!
>>>Hyvää nenä- ja puolinimipäivää, herttainenhertta!
American Atheists -yhdistyksen puheenjohtaja David Silverman oli viime tammikuussa Bill O'Reillyn haastateltavana ja sai kovasti kritiikkiä, suorapuheinen kun on. Mutta häntä myös syytettiin siitä, että hän näyttää Saatanalta. Ateisteista sellainen on huvittavaa, mutta se joukko kristittyjä, joka vakavissaan väittää, että ateistit ovat Antikristuksen edustajia maan päällä tai että David Silverman on Antikristus itse, ei ole aivan pieni. Kun American Atheists -yhdistyksen puheenjohtaja vielä näyttääkin ihan vanhalta vihtahousulta:
http://tinyurl.com/4kyxenu
David Silverman on tietenkin juutalainen ja näyttää juutalaiselta.
"Tilanteesta riippuen useimpien kristtyjen Jumala siis näyttäisi vaihtelevan abstraktin ja määrittelemättömän idean ja konkreettisen hahmon, joka kuuntelee rukouksia, puhuu ja kertoo joillekin tahtonsa, välillä."
Ainakin minulle nuo ovat yksi ja sama asia. Kun yritän puhua Jumalasta ns. arki- tai insinöörikielellä, niin käytän abstraktia termistöä. Kun taas puhun Jumalasta uskonnollisessa kontekstissa (esim. rukouksessa), käytän uskon kieltä ja puhun rakastavasta Isästä ja Jumalan ikiaikaisista käsivarsista. Uskon kieli on symbolien ja vertauskuvien kieltä, jolla pyritään sanoittamaan syviä tunteita. Siksipä Jumalan syli tarkoittaa jotakin muuta kuin Jumalan konkreettista syliä.
Kyse ei siis ole kahdesta eri jumalasta vaan kahdesta eri tavasta ja kielestä, joilla Jumalasta puhutaan.
http://mina.suomi24.fi/A10097
Joo.
Siitä on siellä VT:ssä vähän juttuja.
Mm: `Missä minun kunniani on`.
Vaikka Jumala on elävä, niin ei se Jumalasta ihmistä tee.
Se trikki tehtiin jo silloin pari tuhatta vuotta sitten.
Väärin. Hän-pronominia käytetään sen tähden, että puhutaan persoonasta.
Väärin? Eikös persoonasta puhuminen perustukin juuri siihen, että Jumala nähdään ihmisen kaltaisena toimijana.
Olen käsittänyt teististen jumalten olevan toimijoita, joilla on ihmisen kaltainen mieli. Jumalat suunnittelevat, juonivat, rakastavat, vihaavat ja antavat anteeksi kuin ihminen. Ne asettavat ihmisille ja heidän teoilleen rajoja ja sitten tarkkaileva ja ohjailevat ihmisiä.
Tietenkin jumalat saavat vastuulleen myös ihmiselle mahdottomat isommat hommat. Ne luovat maailmankaikkeuksia, ohjailevat luonnonilmiöitä ja langettavat vitsuksia.
Tuollaisia jumalia ihmisen on hankala pitää vain abstraktiona ja niinpä ihmisen päähän syntyy jonkinlainen omaan mielenmaisemaan sopiva malli jumalasta/jumalista ihan fyysisine olemuksineen.
Ihmisen on ehkä vaikea kuvitella jotain Spagettihirviön kaltaista epäihmismäistä olentoa arvokkaaksi jumalaksi. Hindujen Ganesh ja Hanumankin ovat ihmisen kaltaisia vartaloltaan vaikka niillä onkin norsun ja apinan naamat.
Lapsile uskontoa juurrutettessa on kätevää antaa jonkinlainen inhimillinen ja ihmisen näköinen jumalmalli, eikä sellaista mallia pyyhitä helposti koskaan pois. Kristinuskossa se annettu kuva on vanhempi parrakas mies.
"Eikös persoonasta puhuminen perustukin juuri siihen, että Jumala nähdään ihmisen kaltaisena toimijana."
Kyllä, mutta aloitusviestissä kirjoitit, että Jumalasta käytetty hän-pronomini viittaa siihen, että Jumalaa pidetään ihmisenä. Näin ei ole.
Kristinuskossa, kuten monessa muussakin teistisessä uskonnossa, Jumala nähdään persoonallisena. Ihmisellä voi olla persoonallinen suhde Jumalaan. Yksi analogia ihmisen Jumala-suhteelle on juuri isä-lapsi-suhde: ihmisen suhteessa Jumalaan nähdään jotakin samaa kuin isän suhteessa lapsiinsa. Toisaalta Raamatussa Jumalaa kuvataan toisinaan myös feminiinisenä ja äitimäisenä. Tämä ei tietenkään tarkoita, että Jumala olisi isä tai äiti (tai mies tai nainen).
Minulle Jumala on yhtä aikaa sekä abstraktio että persoona. Toisaalta Jumala on aivan jotain muuta kuin ihminen, mutta toisaalta koen Jumalan läsnäolon vuorovaikutuksellisena suhteena. Käsittämätön Jumala kohtaa minut elämässäni.
"Kyllä, mutta aloitusviestissä kirjoitit, että Jumalasta käytetty hän-pronomini viittaa siihen, että Jumalaa pidetään ihmisenä. Näin ei ole."
Kärjistin ajatusta. (Ihmisen kaltainen persoonallinen olento -> ihminen.)
Ja loihan Jumala ihmisen omaksi kuvakseen... :-)
"Ihmisen kaltainen persoonallinen olento -> ihminen."
Näinhän se menee. Uskovalle Jumala on persoona, jonka kanssa voi olla samankaltaisessa suhteessa kuin muidenkin persoonien eli ihmisten.
"Ja loihan Jumala ihmisen omaksi kuvakseen... :-) "
Totta! : )
Tässä teologi Kari Kuula kritisoi yhdysvaltalaisen piispa Spongin näkemyksiä ja kertoo samalla, millainen kristinuskon jumalakuva on.
http://www.karikuula.com/10
Kappas. Mainion hurja mielipide Spongilla ja ihan selkeä kannanotto siihen Kuulalta. Olisi kyllä vaikea uskoa, että kristinusko Spongin ideoista ottaisi uutta tuulta.