hänellä ero meneillään, ja me rakastuttiin ja nyt exä laittaa kapuloita rattaisiin. Häirintää ja haukkumisia yleisesti. Pelkää että menemme naimisiin ja lapset muuttavat meille asumaan, kun tykkäävät minusta, ovat sanoneet. Äiti on katkerana itkenyt miehen kännykkään lähes joka ilta, ja haukkuu minut täysin ja kiroaa.. En minä hänen lapsiaan rakasta enkä ole viemässä, mutta oman osuuteni teen kasvatuksessa ja ojentamisessa yhteiskuntakelpoiseksi. Siihen on hänen alistuttava.
En vienyt miestä, mies löysi minut kuntosalilta ja minkäs tunteille voi.
Olisi miettinyt aikanaan, ennekuin mies halusi eron, ei voi mies yksin olla syyllinen siihen että halusi eron ja lapst tykkää minusta ja haluisi meille asumaan. Mutta minua syyttää, vaikka itse käyttäytyi huonosti. Lapset ovat meille tärkeitä ja teemme kaikkemme, että he kasvavat kunnon ihmisiksi.
En vienyt miestä, mies löysi minut kuntosalilta ja minkäs tunteille voi.
Olisi miettinyt aikanaan, ennekuin mies halusi eron, ei voi mies yksin olla syyllinen siihen että halusi eron ja lapst tykkää minusta ja haluisi meille asumaan. Mutta minua syyttää, vaikka itse käyttäytyi huonosti. Lapset ovat meille tärkeitä ja teemme kaikkemme, että he kasvavat kunnon ihmisiksi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei millään pahalla .. mutta katotko peiliin. Lapsilla on olemassa vain yhdet vanhemmat ja biovanhempien tehtävä on kasvattaa ja huolehtia siitä että jälkeläisistä kasvaa kunnon kansalaisia... nyt oletat itsestäsi liikoja kasvattajana ja yli-ihmisenä .. jos nyt tekisit vain omia lapsia ja keskittyisit sitten niitä kasvattamaan... mä en ainakaan hyväksyisi jotain vierasta naista mun lapsia kasvattamaan... vaikka lapset sinusta tykkäisvätkin .. älä yritä asettua lasten ja äidin väliin ja arvostella vielä äitiä... huh millanen olet ... en usko että kauaa nokit " miehen " muruilla
Yhden lapsen kasvattaminen vaatii pienen kylän.
Tottakai lapsen kasvatuksesta vastaa vanhemmat, mutta kyllä sitä toisen lasta automaattisesti neuvoo, ohjeistaa ja kasvattaa kun kerta yhdessä asutaan.
Näin minä toimin mieheni lasten kanssa, ja mieheni omani kanssa.
Tämä on uusperhe-elämää, josta monella palstalaisella ei taida olla kokemusta laisinkaan.
Mutta jos lapsi on huonosti kasvatettu, niin kyllä silloin uusikko joutuu pakosti puuttumaan siihen ja antamaan ohjeita miehen ex vaimolle. Minusta on kumma ettei huonosti kasvatettuihin lapsiin saisi puuttua. Joskus on pakko opastaa.
Jos oma äiti ei pysty huolehtimaan lapsesta. Kasvatus vastuu on miehen vaimolla. Äidit sotii sitä vastaan, mutta mutta eivät he saa tulla miehen uuden perheen elämään sanelemaan sääntöjä.
Uusiperhe on vaativaa ja raskasta, sitä ei äidit varamasti ymmärrä, miten toiset huoltaa toisten lapsia palkatta, soisi sen verran tukea heiltä, mutta ei. Minä puutun miehen ex perheen toimintaan jos näen puutteita, mutta en taas salli että hänen ex tulee tänne riehumaan ja ehtojansa latelemaan, se ei sovi, koska osaan asiat paremmin kuin hän. Kokemusta on näistä erilaisista lapsista jotka ovat mitä ovat.
Tapasin vappuna tanssiravintolassa ihanan miehen. Tanssittiin ja mientiin yhdessä sänkyyn. Tulin raskaaksi. Seurustelemme ja viihdymme yhdessä. ...Mutta hän on minua 16 vuotta nuorempi, eikä hänen äitinsä katso hyvällä tätä minun ihanaa odotustani. Minulla on tytär, joka on 6 vuotias. Erosin miehestäni hänen uskottomuutensa takia. Rakastan tulevan lapseni isää ja olen ollellinen hänen kanssaan. Kuitenkin hänen äitinsä aiheuttaa ongelmia. Olen 36 vuotias ja mies on 20. Hän on kuitenkin vielä hieman äitinsä "napanuorassa" kiinni. Hieman mietityttää, onko meillä yhteistä tulevaisuutta. Masuni on jo melkoisen "komea" ja odotamme lapsemme syntymää innolla. En väkisin vienyt miestäni sänkyyn, vaan hän oli erittäin aktiivinen siinä, ja melkoisen hyvällä menestykselläkin vielä. Saa nähdä miten arki sujuu lapsen syntymän jälkeen.
No ku sää olit niinsanottu "heleppo nakki(tm)"
On kumma että muut määrittelee rakkauden. Äidit, entiset vaimot, sukulaiset, kun rakkaus on astunut kehään, ei siinä enää auta muut kuin pariskunnan tunteet.
Ne on aidot muut ovat kateellisia.
Etkä löytänyt, luulet vaan.
Tuskin olet lapsia kuunnellut, kerrot täällä vain itsestäsi, mene pois tuhoamasta.
Uusikko ei koskisi minun lapsiini sormellaankan, saatikka heitä mitenkään määräilisi, hyvää ukkoa ei ole olemassa, että sen sallisin. Tai eukkoa.
Luulet vain, mies salaa kuskaa lapsensa uusikkonsa luokse etkä tiedä mistään mitään. Sitä paitsi ei kuulu sulle pätkääkään vaikka talo olisi miehen uusikoita täynnä, lapset kuuluu hänen elämäänsä siinä missä mieskin, mutta SINÄ ET!! Sulla ei ole sananvaltaa, uusikko määrää ja kasvattaa sun lapsia sillon kun sinä et ole paikalla tai muuten kykene.
"Äiti-puumalle" voin kertoa että mulla on pojat 24 ja 21 ... ja itse olen 45 ... mua on yrittänyt iskeä vanhemman poikani ikäinen ... ja olen kättelyssä kertonut hänelle kun on luullut/teeskennellyt luulevansa ( tosin moni luulee nuoremmasi) että minulla on tuon ikäisiä lapsia ja että lisää en heitä tarvitse ja että voisitko kääntää selän minuun päin ja katsoa toiseen suuntaan ja etsiä itsellesi oman ikäinen tyttö ... tosiaan vaikka ulkonäkö kohdallani pettäisikin ja vaikka poikieni takia tajuan että heidän ikäiset ovat järkeviä ja jokseenkin aikuisia .. en lähde lasta iskemään enkä suunnittelisi sellaisen kanssa lasta ... ja voin kertoa että en todellakaan sietäisi jos jompikumpi pojistani esittelisi miniän joka olisi ikäiseni tai lähellä sitä !!! Kasvakaa aikuisiksi teinikeski-ikäiset !!!
Minä en kysele onko mies naimisissa vai ei, onko lapsia vai ei, jos rakastuu niin menee tunteidenmukaan, niin se mieskin vaikka ois varattu. Kyllä ne miehen lapset tulee hoidettua ja kasvatettua kuitenkin vaikka mies eroisi, kyllä uusi äiti ottaa ohjat monesti ja vielä paremmin tulee. Siitä ei äitien tarvi olla huolissaan, etsikööt vaan uutta miestä kun entinen löysi paremman. Sitä mieltä olen.
Monesti on ollut mies jolla lapsia, ja sanoisin, että minun panos lapsiin on tuottanut koulussa menestystä ja heitä on kasvanut hienoja yksilöitä koska huomasin ajoissa ettei kaikki ollut kohdallaan. Monesti on terapiassa käytetty.
Ero johtaa siihen että exä sortuu ja lapset taantuu, mutta oikeella otteella hekin selviävät hyivn. Minä olen onnistunut.
jos nyt hoitaisit ittes sinne terapiaan, hullunmylly menee taas ylikierroksilla.
oletpa katkera.
Niillä on vasta eroprosessi alkanut ja exä kipuilee. Jotenkin tuntuu, että etenkin näissä naisten välisissä suhteissa (kumppanin ex ja nyx) alkuvaiheessa pienikin väärä sanamuoto voi varjostaa elämää tulevaisuudessa vielä pitkän aikaa. Etenkin jos tuossa vasta eroprosessi käynnistynyt ja ymmärrettävästi vielä kipuillaan ja käsitellään sitä elämänmuutosta. Siinä pieninkin asia voidaan ymmärtää tahallaan väärin ja voi määrittää välien laadun koko suhteen ajaksi.
Eli sinuna olisin nyt erittäin hienotunteinen enkä vaivaisi päätäni asialla, joka ei lopulta edes sinulle kuulu eli heidän eroprosessillaan. Sillä asiat voi olla jotain aivan muuta parin vuoden päästä, erot käyty ja homma ok. Sinulle tää on myös sellasta aikaa, että olisi suoraan sanottuna typerää kiirehtiä sitoutumaan ja määrittelemään sitä mitä sinun asemasi tuossa kuviossa tulee olemaan. Nauti rakastumisesta, tutustu mieheen ja siihen millainen on isänä. Lapsille ehdottomasti parasta kasvun kannalta on se, että nyt ei tehdä mitään typerää ja pidättäydy sinä sellaisesta ylireagoinnista, tarkastele tilannetta objektiivisesti äläkä provosoidu vaan muista että sydänsuruja tuossa on taustalla.