tai jopa halloveeni, kuten jenkeissä tavataan puhua??????
Tällä lauantailla on ollut monta nimeä ja jos en väärin muista niin yksi vanhoista oli kaatuneitten muistopäivä, jota sodan jälkeisinä aikoina vietettiin ja olihan siihen syytäkin kun yli 70000 sotilasta kuoli taisteluissa ryssää vastaan ja moninkertainen määrä niin miehiä kun naisiakin haavoittui lapsia unohtamatta, joita mm. desantit tappoivat surutta Kuhmosta ylöspäin suunnatuissa hyökkäyksissään siviilejäkin kohtaan.
Mutta taas tänä aamuna omien vanhempieni haudalla palasin niihin onnen aikoihin, kun sotaa ei enää käyty ja aurinko hymyili täydellä terällään oman kotitalomme yllä. Isä oli selvinnyt hengissä rintamalta ja äiti oli umpirakastunut ja valmis perustamaan perheen isän kanssa. Katselen joskus vieläkin niitä mustavalkoisia valokuvia, joita silloin joku kuvaaja otti.
Kuitenkin elämä sodan jälkeen oli muuttunut ennalleen Suomessa ja vaikka se suuri yleislakko 50-luvun alussa saikin taas ihmiset tolaltaan, elämä jatkui ja kurjuudesta huolimatta talous kasvoi niin kuin se on tehnyt jo vuosia hetkellisistä lama-ajoista huolimatta.
Nyt alkaa kuitenkin tuntua siltä päivän politiikkaa seuratessa, ettei Suomesta enää löydy ketään johon uskoa ja luottaa vai olenko ainoa laatuaan. Pystyykö Suomi enää kilpailemaan mistään vai onko se pysyvä alamäki alkanut, mihin ei enää keinoja löydy?
Tällä lauantailla on ollut monta nimeä ja jos en väärin muista niin yksi vanhoista oli kaatuneitten muistopäivä, jota sodan jälkeisinä aikoina vietettiin ja olihan siihen syytäkin kun yli 70000 sotilasta kuoli taisteluissa ryssää vastaan ja moninkertainen määrä niin miehiä kun naisiakin haavoittui lapsia unohtamatta, joita mm. desantit tappoivat surutta Kuhmosta ylöspäin suunnatuissa hyökkäyksissään siviilejäkin kohtaan.
Mutta taas tänä aamuna omien vanhempieni haudalla palasin niihin onnen aikoihin, kun sotaa ei enää käyty ja aurinko hymyili täydellä terällään oman kotitalomme yllä. Isä oli selvinnyt hengissä rintamalta ja äiti oli umpirakastunut ja valmis perustamaan perheen isän kanssa. Katselen joskus vieläkin niitä mustavalkoisia valokuvia, joita silloin joku kuvaaja otti.
Kuitenkin elämä sodan jälkeen oli muuttunut ennalleen Suomessa ja vaikka se suuri yleislakko 50-luvun alussa saikin taas ihmiset tolaltaan, elämä jatkui ja kurjuudesta huolimatta talous kasvoi niin kuin se on tehnyt jo vuosia hetkellisistä lama-ajoista huolimatta.
Nyt alkaa kuitenkin tuntua siltä päivän politiikkaa seuratessa, ettei Suomesta enää löydy ketään johon uskoa ja luottaa vai olenko ainoa laatuaan. Pystyykö Suomi enää kilpailemaan mistään vai onko se pysyvä alamäki alkanut, mihin ei enää keinoja löydy?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hienoo että muistat ajan,,minä en ollut silloin vielä edes syntynyt eikä meijän Äiti mielellään puhunut evakko ajoista.
Me ollaa suomalaisia ja suomen kansa pitää maan pystyssä :)
Kaikkialla Suomessa ei kuitenkaan pidetty karjalaisia suomalaisina. Pohjanmaalla ja etenkin sen ruotsalaisalueilla saivat kyllä koppavaa kohtelua osakseen, vert. mustalaisten kohteluun.
Kuitenkin juuri nämä ihmiset jotka pakon edessä joutuivat lähtemään kodeistaan, luovuttamaan maansa takasivat, että muu Suomi sai pysyä koskemattomana, vaikka tosin heidänkin oli annettava uhrinsa.
Ahvenanmaalaisia kohtaan mulla on kyllä tikku nenässä :))))
En ole käynyt Ahvenanmaalla kuin yhden kerran, mutta sen kerran perusteella minusta tuntuu että se tikku nenässä on molemminpuolinen! ;D
Mutta "norjalaista" kohtaan olivat kyllä erittäin ystävällisiä ja juttelivat pitkät tovit. Hiukkasen vaan huvitti se ynseys kun erehdyin ensin ihan avoimesti olemaan suomalaisjuntti.
Joko tai Ahvenanmaa tai Karjala....Jälkimmäinen valittiin.
Ja sitten nämä... "hurrit"... katsovat meitä pitkin nenänvarttansa. Voi hitto sentään.
Ei muuta, kun suomipoika asuttamaan Ahvenanmaata ja pulinat pois ! Paasikivikö vai kuka antoi niille sen itsehallinnon ?
Niin ja ampuavat vielä Suomeen tulevia muuttolintuja.
Enhän minäkään puhunut sillä niistä evakoista mulla ei juurikaan tietoo ole, mitä nyt kirjoista oon lukenut ja tv-ohjelmia sekä sota-ajan kärsimyksiä seurannut.
Pyhäin miesten päivä, sanoo plokisti jonka nimeä en koskaan mainitse.
Etkö ole koskaan kuullut nimitystä pyhäinmiestenpäivä?
Sotien jälkeen puhuttiin pyhäin miesten päivästä, mutta ei tänä päivänä enään, nyt on vainajien muisto päivä koskien kaikkia vainajia, eikä vaan miehiä, tasa arvo myös vainajille.
Kirjoitin tekstin sinun äidin kielen taidolla.
Mistäs sinä minun äitini kielestä ja sen taidoista tiedät???
Aikas perverssiltä kuulosti toi viestis.......
Oho. Mä kirjoitan ihan vaan näppiksellä. Ois kyllä hauska tietää miten voi kirjoittaa jonkun toisen palstalaisen mutsin kielen avulla... no hyi en kyllä halua tietää!!!!!
Kielellä voi ainakin maalata
http://www.youtube.com/watch?v=G7pDNWKKOwM
pyhäinmiesten päivän nimi vaihtui neljäkymmentäneljävuotta sitten pyhäinpäiväksi
Vietetään sitä kaatuneiden muistopäivää edelleenkin mut ei sillä oo mitään tekemistä pyhäinpäivän kanssa..........
Pyhäinpäivä on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä.
http://www.tunturisusi.com/joulu/joulukalenteri.htm
Tälläkin palstalla on oma marttyyri. Kyllä jokainen sen sisimmässään tietää..