Minä kävelen suoria teitä
- hyvinhoidettuja -
kesällä pestyja ja laastuja,
talvella aurattuja.
Mutta lapset...nuo siunatut lapset...
mitä he tekevät.
Ei heille suorat ja valmiit tiet kelpaa.
He hypähtelevät tien sivuun,
tutkivat puut ja pensaat,
kivet ja kannot,
kiipeävät kumpareolle,
josta huhuilevay ja huikkivat.
He pysähtyvät ja juoksevat.
He näkevät,
mitä itse en näe;
puiden runkojen ihmeelliset muodot,
kaarrnan rosoisen pinnan,
kuulevat talvilintujen vaimean sirkutuksen
ja riemuitsevat syystalven viimeisestä kukkasesta.
Mutta minä...
minä kuljen suoraa tietä neuvoineni:
varokaa pyöriä, varokaa autoja,
pitäkää hattu päässänne,
älkää huutako,
älä....älä... älä...!
Onneksi he eivät
elämänriemussaan kaikkia sanojani kuule.
- hyvinhoidettuja -
kesällä pestyja ja laastuja,
talvella aurattuja.
Mutta lapset...nuo siunatut lapset...
mitä he tekevät.
Ei heille suorat ja valmiit tiet kelpaa.
He hypähtelevät tien sivuun,
tutkivat puut ja pensaat,
kivet ja kannot,
kiipeävät kumpareolle,
josta huhuilevay ja huikkivat.
He pysähtyvät ja juoksevat.
He näkevät,
mitä itse en näe;
puiden runkojen ihmeelliset muodot,
kaarrnan rosoisen pinnan,
kuulevat talvilintujen vaimean sirkutuksen
ja riemuitsevat syystalven viimeisestä kukkasesta.
Mutta minä...
minä kuljen suoraa tietä neuvoineni:
varokaa pyöriä, varokaa autoja,
pitäkää hattu päässänne,
älkää huutako,
älä....älä... älä...!
Onneksi he eivät
elämänriemussaan kaikkia sanojani kuule.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yhdyn kirjoittamaasi täysin ! Aikuisten maailma tuntuu monesti tuolta :(
ja siksipä meidän aikuisten olisi terveellistä "jättäytyä" joskus lapseksi!
Olen huomannut..:)) kuinka rentouttavaa on jättää joskus kaikki "arkinen ja tylsä" ja mennä muksujen kanssa hyppäämään :)) . Kirkua ja huutaa inkkareina ..:/// ja nauraa niin, että vesi valuu silmistä!
Pidin etenkin tuosta ensimmäisestä kappaleesta ja sen tunnelmasta. Monesti olisi syytä aikuisena rikkoa omia sääntöjään ja ottaa asioihin uutta perspektiiviä.
kiitos vastauksistanne. Mukava, kun joku kommentoi "teelmystäni", joka itse asiassa syntyi näystä, jota katselin ikkunasta. Mummi käveli kahden pienen lapsenlapsensa kanssa tietä - tai siis mummi käveli tietä - lapset tien sivussa ja vähän kauempanakin pomppien ja hyppien. Tilanne on tuttu toki itsellenikin, olen kahden lapsen mummi .
Olen opetellut "relaamaan" lastenlasteni ansiosta ainakin hitusen: osaan leikkiä kuollutta (merirosvot /inkkarit ampuneet), osaan potkia jalkapalloa,toimin hevosena (nelinkontin lattialla nk laukaten),jne.... Mutta paljon on vielä opittavaa : ))