tässä perheessä, ja tulen itse siististä kodista ja olen järjestyksen omaavien vabhempien kasvatti,. Ex miehenk anssa myös meillä oli siistiä ja lapsilla rajat ym.
Eronneena nyt löysin uuden miehen, ja asetuimme hänen kotiinsa asumaan. Lapset ovat täällä toisinaan pitkiäkin aikoja, ja sen huomaa.
Heillä ei ole minkäänlaista järjestyksen pito taitoa eikä sivistystä eikä muutenkaan yhteiselämä hallussa.
Aina on sekasotkua ja inhottaa kun tulee yllärivieraita ja saa hävetä silmät päästä, kun talo on lasten jäljiltä hirmusessa kunnossa. Minä en aina jaksa siivoo toisten jälkiä.
Sitten heidän vaatteet ovat aina risat ja likaiset kun tulevat tänne, minä sitten yritän voimieni mukaan opastaa heitä siisteyteen ja puhtauteen.
Olemme nyt lasteni kanssa asuneet tässä puolivuotta, ja tuossa ajassa oppi ei ole mennyt perille.
Miten saisin miehen lapset siistimmäksi ja arvoja kunnioittaviksi, ettei aina tarvi riidellä.
Olkoot kotona likaisissa ja epäsiistissä talossa, mutta täällä ei!
Äitinsä ei ole itsekkään perussiisti, mutta minä vaadin. Mitä tehdä?
Soitin opettajallekin, että jos lapset tulevat epäsiisteinä kouluun, he tulevat äitinsä luota, täältä he tulevat puhtaina. Opettaja kyllä ymmärsi hyvin, että teen kaikkeni muuttaksein sen.
Eronneena nyt löysin uuden miehen, ja asetuimme hänen kotiinsa asumaan. Lapset ovat täällä toisinaan pitkiäkin aikoja, ja sen huomaa.
Heillä ei ole minkäänlaista järjestyksen pito taitoa eikä sivistystä eikä muutenkaan yhteiselämä hallussa.
Aina on sekasotkua ja inhottaa kun tulee yllärivieraita ja saa hävetä silmät päästä, kun talo on lasten jäljiltä hirmusessa kunnossa. Minä en aina jaksa siivoo toisten jälkiä.
Sitten heidän vaatteet ovat aina risat ja likaiset kun tulevat tänne, minä sitten yritän voimieni mukaan opastaa heitä siisteyteen ja puhtauteen.
Olemme nyt lasteni kanssa asuneet tässä puolivuotta, ja tuossa ajassa oppi ei ole mennyt perille.
Miten saisin miehen lapset siistimmäksi ja arvoja kunnioittaviksi, ettei aina tarvi riidellä.
Olkoot kotona likaisissa ja epäsiistissä talossa, mutta täällä ei!
Äitinsä ei ole itsekkään perussiisti, mutta minä vaadin. Mitä tehdä?
Soitin opettajallekin, että jos lapset tulevat epäsiisteinä kouluun, he tulevat äitinsä luota, täältä he tulevat puhtaina. Opettaja kyllä ymmärsi hyvin, että teen kaikkeni muuttaksein sen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
No täällä on painittu saman asian kanssa 1½ vuotta. Kyllä se on lasten oikean vanhemman tehtävä opettaa lapsille siisteys. Itse olen luovuttanut ihan oman hyvinvointini vuoksi.
Jotain on varmaan saanut menemään perille, mutta se on se että pitää vastustaa uutta puolisoa ihan periaatteen vuoksi. ja olen todennut, että luonteenpiirteetkin periytyy. Niin myös periytyy elämisen tavat, omilta vanhemmilta.
Herää lissu, ei sulla ole perhettä !
Oletko koskaan ajatellut sitä että me ihmiset ymmärrämme siisteyden eri tavoin? Toiset ovat perussiiistejä jo lapsuudesta alkaen ja toisille siisteys on tuntematon käsite (meisän siistien mielestä). Itse olen perussiisti ihminen kuten oli myös ex-mieheni. Lapsille on opetettu siisteyttä, tavaroiden paikoilleen laittamista ym. heti vauvasta alkaen. Ja mikä onkaan lopputulos? Esikoinen (15v poika) pitää itsestään ja ulkomuodostaan erittäin hyvää huolta mutta huone on aina kuin pyörremyrskyn jäljiltä. Tyttö, 12v, ei kävisi millään suihkussa eikä muutenkaan haluaisi panostaa ulkonäköön ja siisteyteen millään tavalla ja huonekin on sen näköinen. Nuorimmainen, 9v poika. on aina siisti ja haluaa päälleen kauniit vaatteet. Huone on siisti ja tavarat viivasuorassa järjestyksessä. Eli kaikkeen ei todellakaan pysty kasvatuksella vaikuttamaan vaikka kuinka haluaisi, riitelisi ja jankuttaisi. Toisen sisäistä perusolemusta emme valitettavasti voi muuttaa vaikka kuinka haluaisimme.
Minulle on tärkeetä että ollaan siisejä, siksi korostan aina lapsille että meillä siivotaan yhdessä tai sitten ei sotketa, mutta näille lapsille ei mene perille, kun eivät ole kotonaan saaneet oppia, äitinsä on yhtä laiska kuin lapset.
Minun lapseni ovat pienestä pitäen pitäneet huoneensa erittäin siiteinä, petaavat aamuisin pedinkin mutta nämä miehen lapset ei varmaan ole pedinp etaamisesta koskaan kuulleetkaan, niin epäsiisejä ovatten.
Nyt aattelin pitää kolmen kuukauden siisteyskasvatuskurssin näille tenaville, ja jos läpäsevät saavat tikkarit palkkioksi. Uskon että eivät pysty tuntia kauempaa pitää siistiä.
Miestä hävettää, mutta eihän se hänen vika ole jos äiti ei opeta.
Kyllähän se miehenkin vika on jos ei omia lapsiaan kasvata. Isä on perheessä aikaisemmin asunut niin miksi ihmeessä ei ole lapsilleen siisteyttäkasvatusta pitänyt? Ei lasten kasvattaminen yksin äidin tehtävä ole vaan samalla tavalla isänkin on kasvatukseen osallistuttava.
Jos lapsi on isänsä luona joka toinen viikonloppu, ei siinä paljon kasvatella.... Kyllä päävastuu on lähivanhemmalla, valitettavasti.
Meillä oli samanlainen tilanne, mieheni exä ei siivoa eikä lapsi osaa perusasioita. Vaatteet likaiset ja risat meille tullessa, samoin koulussa.
Ratkaisin asian mieheni kanssa hankkimalla hänen lapselleen siistit uudet vaatteet, joihin lapsi pukeutuu lauantai-aamuna. Perjantai-iltana kun hän tulee ja menee pian nukkumaan, pesen hänen risat vaatteensa ja sunnuntaina lähtiessään hän saa pukeutua puhtaisiin risoihin vaatteisiinsa äidin luo palatessaan.
Meillä ollessaan hänellä on siis siistit vaatteet, ja se helpottaa vaatimaan muutakin siisteyttä. On sovittu yhdessä että hän korjaa lelut pois leikittyään ennenkuin saa aloittaa uuden leikin. Myös silloin kun naapurn lapset on kylässä leikkimässä hänen kanssaan.
Petaaminen ei vielä onnistu, 9 v. eikä käsien pesu itse muistuttamatta, saati niiden kuivaaminen. Huomautan niistä nätisti ja vaadin pesemään jos huomautus ei auta. Ennen ei tehdä muuta. Laitan lempivärisen saippuan ja pyyheliinan houkuttelemaan ja velvoittamaan.
Mieheni sitten keksi printata hauskan työlistan, se on kuin lukujärjestys. Joka päivä saa laittaa rastin kun on pedannut, laittanut ruokailuvälineensä tiskikoneeseen ruuan jälkeen, vienyt roskapussin ulos, ja pessyt hampaat, ym. Kun päivän rastit on kerätty, se kerryttää viikkorahaa, joka on sovittu summa. Jos päivän rastit ei ole kaikki kasassa, se päivä ei karruta viikkorahaa.
Sovitusti sitten tarpeeksi monen päivän rastien ollessa kasassa saa omaa rahaa lempilelujen ym ostoon.
Jostain syystä lapset rakastaa täyttää taulukoita, "ansaita" rasteja. Ne voi olla myös tiimarin tarroja tai leimasinleimoja, joita saa laittaa lukujärjestykseen.
Pääasia että aikuiset ensin sovittiin mitä vaaditaan tuon ikäiseltä päivittäin, tehtiin niistä taulukko että lapsi itse näkee mitä on tehty ja mitä vielä tekemättä.
Kun puolisoni ja minä olemme sopineet, sopimus pitää, ja hänen pojalleen kerrottiin nätisti mitä isä tekee kotona, mitä minä teen kodin töistä ja mitkä hänen velvollisuutensa ovat, sekä se että velvollisuuksista kertyy palkkiota.
Sopimus on pitänyt, säännöt ovat selvät, ja niistä on vaikea venkoilla kenenkään irti. Tärkeää on oppia tekemään rutiinit erityisesti kiireisinä väsyneinä päivinä kun ei yhtään huvita. Silloin kannustamme erityisesti ja asiasta puhutaan ja rohkaistaan jaksamaan.
Ei tämä joka päivä ja aina kaikessa toimi, mutta kun on yhdessä sovittu "isän kodin" säännöt, niin ne on tämän kodin säännöt, ja täällä - niinkuin yleensäkin - siisteystason määrittää nainen. Miehelle se sopii, opetin hänet mutisemaan vastalauseensa ihan rauhassa, ei siisteys hänellekään vastenmielistä ole.
Viikottain siivotaan ja kengät jalassa ei talon läpi juosta. Tehköön äidin kodissa mitä äiti määrää mutta isän kodissa voi olla hyvinkin erilainen elämänmeno, ja lapset ja lasten kaverit pääsevät selkeistä säännöistä äkkiä jyvälle kun niistä ei tingitä, vaan niitä toistetaan ystävälliseen sävyyn uudestaan ja uudestaan.
Lapset kyllä testaa, pitääkö sääntö paikkansa, ja mitä paremmin siitä pitää kiinni joka kerta, sitä vähemmän ne jaksavat sitä koko ajan testata ja kyseenalaistaa. Väsytystaktiikka...
Onnea vaan, olet rouva talossasi!
Visti nää on niin söpöjä teinien tarinoita, että ihanaa enen nukkumaan menoa lukea kevyttä tarinaa. Nauraa saa oikein olan takaa, ja unetkin on kivampia, kun menee hymyssä suin tutimaan.
Kyllä teineillä on mielikuvitusta nykysin... vatsaa oikein nipistää kun lueskelemme näitä...heh....
Ai että oikein itsetunnon päälle kolahti sen verran, että piti koululle soittaa että sinun luota eivät likaisina tule. Olet kontrollifriikki.
Äidit usein passaa isotkin penskat, ei se oppi sillai mene perille. Kun taas vieras ihminen voi olla lapselle erittäin tervetullut ja opettavainen asia, ei yhtään paha, päinvastoin siitä usein nuoren ja lapsen elämä alkaa nousta ylöspäin, kun tulee uusia oppeja ja ajatuksia kehiin.
Sanoin että uusi äiti on lapselle enemmänkin palkinto kuin pahe.
Lapsista kasvaa kunnollisia ihmisiä kun joutuvat tekemään jotian eikä heitä passata ja tehdä voileipiäkin valmiiksi.
Kyllä, totta tuokin. Mutta uusi ihminen voi tuoda myös ongelmia tullessaan.
En usko ongelmiin, kyllä ne ongelmat ovat jo siinä sakissa kun se uusion eteen tuodaan. Miten se uusikko niitä ongelmia tuo siihen?
Uusikot hiiteen määräämästä. Painmukaa niin kauas kuin pippuri kasvaa, teitä ei kaipaa kukaan.
Esim. määräilemällä ja manipuloimalla perhettä?
En puhu omasta puolestani, uusikot eikä exät ole häirinnet elämääni millään tavalla (siis sanan todellisessa merkityksessä, isä ei ole tekemisissä lapsensa kanssa millään muotoa, omasta tahdostaan). Mutta monilla se menee siihen, että uusikot, varsinkin ne joilla ei omia lapsia ole, kuvittelevat voivansa kasvattaa lapsia miten lystäävät välittämättä vanhempien arvoista. Ja useimmissa tapauksissa etävanhempi on niin vässykkä, ettei osaa sanoa juuta tai jaata mihinkään.
Juuri näin siinä käy, mutta minä olen ratkaissut aikanani meidän asiat erittäin hyvin, kun kielsin lapsiani olemaan millään muotoa tekemisissä isän naisten kanssa, niin olemme säästyneet haukkumisilta ja kaiken maailman manipuloinnilta, ja lapsemme on saaneet kasvaa rauhassa omassa kotonaan, eikä kukaan ulkopuolinen ihminen ole päässyt vaikuttamaan heihin huonolla tavalla.
Kielsin totaalisesti minkäänmuotoisen kyläilyn meille eikä lapet saaneet mennä isän luokse silloin kun siellä on katkeria naisia. Eikä he menneetkään.
Tämä pelasti meidät ja meidän lapset tämänmuotoiselta tapahtumilta täysin, ja siitä me olemme iloisia. Osaltaan mieskin oli samaa mieltä, koska ei ikinä pakottanut lapsiaan näkemään naisiaan, ja nyt olemme siitä kiitollisia ja onnellisia. Pahaa tekee lukea täällä millasta elämä voi olla kun hyväksyy kaikki mitä eteen tuodaan vaikka ne katkerat naiset..me emme käsitä mihin heitä tarvii ja miksi pitää tieten tahtoen tuoda lasten eteen ongelmia.
Olisipa aviomiehenkin kahdenkuukauden hairahdus samanlainen, harmi vaan, lykkää kaitsettavammeksi jopa ylimääräisiä jätöksiään, jonka aikaansaamiseen aviomiehelläni ei ole ollut osaa eikä arpaa.
Tässä eivät ole tarjonta ja tarve kohdanneet...
Jätöksiä??? Eikö hänellä on vessaa????