Oli tullut monia,
oli mennyt monia.
Aina tullut ja mennyt mailleen.
Ohikulkevaisia -
kuin päivät pois painuvaisia.
Minä olin niitä rakastanut
kuin Juulia Roomeotaan.
Oikeaksi luullut ja pettynyt.
Yrittänyt väkisellä vääntää
kovia kiviä sydämiksi.
Rakkauden janossa kuitenkin¨
olin mennyt eteen päin jättäen
ne kaikumattomat rakkaudet.
Jättänyt ja luovuttanut toivottomien
tapausten edessä.
Osa niistä kylmistä, jäisistä rakkauden
kukista oli jättänyt minutkin.
Ei niistä tullut lämpöä ja hellää
rakkautta niin kuin olisi pitänyt.
Niistä tuli vain ohikiitäviä hetkiä.
Olin taivaltanut aikani kivistä rakkauden tietä,
kompuroiden niin kuin sinäkin.
Ja sitten, sitten yllättäen hoksannut sinut.
Kuin huomaamatta, olithan mennyt ennenkin
ohitseni ja pyytänyt katsetta.
En ollut suonut katsettani sulle,
kun oli ollut niitä rakkauden kuvajaisia.
Niitä, joita olin luullut oikeiksi.
Niitä, jotka olivat pyörineet ympärilläni
kuin pörriäiset jättämättä rauhaan.
Olin kuitenkin juossut itseni irti
niistä ja kohdannut sinut.
Ja tuntenut, ettei enää tarvitsisi juosta...
oli mennyt monia.
Aina tullut ja mennyt mailleen.
Ohikulkevaisia -
kuin päivät pois painuvaisia.
Minä olin niitä rakastanut
kuin Juulia Roomeotaan.
Oikeaksi luullut ja pettynyt.
Yrittänyt väkisellä vääntää
kovia kiviä sydämiksi.
Rakkauden janossa kuitenkin¨
olin mennyt eteen päin jättäen
ne kaikumattomat rakkaudet.
Jättänyt ja luovuttanut toivottomien
tapausten edessä.
Osa niistä kylmistä, jäisistä rakkauden
kukista oli jättänyt minutkin.
Ei niistä tullut lämpöä ja hellää
rakkautta niin kuin olisi pitänyt.
Niistä tuli vain ohikiitäviä hetkiä.
Olin taivaltanut aikani kivistä rakkauden tietä,
kompuroiden niin kuin sinäkin.
Ja sitten, sitten yllättäen hoksannut sinut.
Kuin huomaamatta, olithan mennyt ennenkin
ohitseni ja pyytänyt katsetta.
En ollut suonut katsettani sulle,
kun oli ollut niitä rakkauden kuvajaisia.
Niitä, joita olin luullut oikeiksi.
Niitä, jotka olivat pyörineet ympärilläni
kuin pörriäiset jättämättä rauhaan.
Olin kuitenkin juossut itseni irti
niistä ja kohdannut sinut.
Ja tuntenut, ettei enää tarvitsisi juosta...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lohduttava loppu :)). Mutta suunnilleenhan se menee näin.
Ympäri käydään yhteen tullaan. Ohikiitävistä hetkistä
kotiin ja sen lämpöön.
Annoin pusun palkaksi runon tekijälle.