Mistä AIKUISIA rotukissoja?

Exotic oli mielessä tai jokin muu samantyyppinen kissa rotukuvaukseltaan. :) Saa ehdotella!

Eli rauhallinen, ystävällinen ja leikkisä. :) Myöskin hiljaisuus on plussaa, persialaiset ja exoticithan eivät paljoa keskustele (mau-u).

Persialaisesta en vielä osaa sanoa, turkki on nimittäin todella vaativa, mutta Exoticin kanssa pääsisi vähemmällä. :D

Ei ole kissoja ja ajattelin tosiaan yhtä kissaa. :) Pennut ovat tosiaan minulle liian riehakkaita, vaikka kyseessä olisikin rauhallisempi rotu.

Myöskin jo aikuiset kissat on opetettu käymään laatikolla ja käyttäytymään muutenkin (esim. ei saa purra eikä kynsiä ihmistä tai huonekaluja [hankinnassa kumminkin raapimis- ja kiipeilypuu... sekä leluja joten ei huonekalujen tai ihmisten repimiseen ole syytä])

Myöskin hinta on aikuisella halvempi kuin pennulla, joten vielä parempi (en tarkoita sillä että köyhä olisin tai minulla ei olisi varaa mahdollisiin lääkärikuluihin). :D

Kokemusta kissoista toki on jonkin verran. :) Kun asuin vielä kotona minulla oli hoidettavana kolme kotikissaa (kaksi urosta ja yksi naaras).

gskgks kirjoitti:

Ei ole kissoja ja ajattelin tosiaan yhtä kissaa. :) Pennut ovat tosiaan minulle liian riehakkaita, vaikka kyseessä olisikin rauhallisempi rotu.

Myöskin jo aikuiset kissat on opetettu käymään laatikolla ja käyttäytymään muutenkin (esim. ei saa purra eikä kynsiä ihmistä tai huonekaluja [hankinnassa kumminkin raapimis- ja kiipeilypuu... sekä leluja joten ei huonekalujen tai ihmisten repimiseen ole syytä])

Myöskin hinta on aikuisella halvempi kuin pennulla, joten vielä parempi (en tarkoita sillä että köyhä olisin tai minulla ei olisi varaa mahdollisiin lääkärikuluihin). :D

Kokemusta kissoista toki on jonkin verran. :) Kun asuin vielä kotona minulla oli hoidettavana kolme kotikissaa (kaksi urosta ja yksi naaras).

Jok'ikinen vastuulliselta kasvattajalta lähtenyt rekattu rotukissapentu on sisäsiisti. Sen pentu oppii jo varsin varhain ja on varmasti laatikonkäyttäjä. Sen ei tarvitse olla syy olla ottamatta pentua - muita syitä saa toki miettiä.

Persialainen hiljainen? No... Ehkä jos vertaa itämaisiin ja niiden tapaisiin kissoihin ni ehkä sitten. Itselläni on 14-vuotias persialaisrouva, joka kyllä osaa käyttää ääntään. Kahdesta birmasta (jotka samoista vanhemmista mutta eri pentueista) toinen on varsin juttelevainen ja toinen ei kovin usein puhu.

Rotukuvauksista ei saa useinkaan täysin oikeaa kuvaa roduista, valitettavasti. Tokihan omistajien mielestä oma rotu, on se sitten persku, bengali, siamilainen tai venäjänsininen, on ihan paras ja ihanin ja kaikkea. Rotukuvausten kirjoittajilla ei ole aina vertailupohjaa. Kuulemani perusteella mm. abyt ja somalit on hillittömiä elosalamoita, rexit tunkee paidan alle, korateista olen kuullut juttua että saattavat olla aika sähikäisiä. Birmasta on kokemusta persialaisen ohella ja olen samaa mieltä kuin moni; birma on yhdistelmä rauhallista ja touhukasta kissaa. Omat tytö ei roiku verhotangoissa, mutta vetävät kyllä rallia kun sille päälle sattuvat. Ja omistajan syli on ihana paikka. Nämä saattaa olla tosi "persekärpäsiä" eli omistajassaan kiinni, mut mulle se ei ole ollut ainakaan huono juttu.

Meillä kynsitään mattoja ja muutakin, vaikka on tarjolla sekä leluja että kiipeilypuu. Myös aikuiset saattaa tehdä tuhojaan, joten siihen kannattaa varautua. Ja nostaa sieltä kirjahyllyn päältä lasiesineet kissojen ulottumattomiin, ettei käy vahinko ;) Meillä nämä leikkisät, 4,5- ja 3-vuotiaat birmaset, tykkää kokeilla vähän kaikesta saisko tassulla liikkeelle (persialaismuori tekee tätä enää harvemmin). Joten leluiksi kelpaa myös kynät, silmälasit, paperinpalat sun muut. Ja kissa sitten aina oksentaa matolle, kun on niin kiva ja pehmeä alusta.

Birmaa voisin kyllä uskaltaa suositella. Mutta kannattaa hankkia kaksi, jos et sitten satu törmäämään tapaukseen, jolle nimenomaan etsitään kotia ainoana kissana (niitä ei ole birmoissa ainakaan tullut usein vastaan). Kissa kaipaa seuraa ja ihminen ei koskaan korvaa lajitoveria. Ja tuskin olet kaikkia aikojasi kotona, joten siksikin kissakaveri on perusteltu.

Turkista vielä mainitsen; meillä birmojen turkkeja ei tarvi takkuuntumisen estämiseksi harjailla, mutta toki turkinhoito on mukavaa seurustelua ja vähentää karvapallo-oksennuksien määrää. Joillekin birmoille voi tulla takkuja kainaloihin ja korvien taakse jos on oikein "höttökarvaa" siellä, mutta nehän voi leikella pois jos ei käy kissan kanssa näyttelyissä. Pesen birmat vain muutamia kertoja vuodessa, kun tosiaan turkki ei sitä vaadi. Persialainen on nyt lyhyellä turkilla, mutta sitä sai pestä vähintään kahden kuukauden välein kun turkki oli pitkä, muuten takkuuntui.

En etsikään mitään "super aktiivista" ja "super leikkisää" kissaa tai sellaista joka tarvitsis jokaisen sekunnin huomiotani päivässä. :)

Rodun mukaan mennään, myöskin kasvatuksella on vaikutusta kissan käyttäytymiseen (riehuuko, hajottaako tavaroita, pissiikö lattialle jne). :D

Kiitos kumminkin neuvosta! ^^