Marraskuun 6. päivänä v. 1631 säädettiin ankara rangaistus niille, jotka uskalsivat luonaan pitää tai kätkeä Kustaa II Aadolfin armeijasta karanneita, sinne pakko-otolla otettuja suomalaisia sotilaita. Sama marraskuun 6. päivä on tuon säädöksen antajan, "sankarikuningas" Kustaa II Aadolfin kuoleman vuosipäivä.
Kustaa Aadolfin päivä, ruotsalaisuuden päivä, suomen ruotsinkielisten kansallispäivä, on siis kahdessakin merkityksessä juhlapäivä Suomen ruotsinkielisille: Korostaahan tuo karkureita koskeva säädös pakko-otolla sotaan vietyjen suomalaisten orjuutta, alempirotuisuutta. (Fil.lis. Mikko Huhtamäki, "Väestö joutui maksamaan suurvalta-Ruotsille ihmisveroa.
Kirjassaan Käännekohdat Suomen historiassa professori Heikki Ylikangas sanoo ruotsalaisten hallinnosta tältä ajalta: "Nuijasota edustaa verisimpiä yhteenottoja talonpoikaissotien synkässä historiassa. Talonpojat lyötiin teurastuksenomaisissa taisteluissa Ulvilassa, Pirkkalassa, Padasjoella ja Mikkelissä. Rautalammilla päämiehet teloitettiin pikaprosessissa ja kylät jätettiin huovien ryöstettäväksi.
Savossa käännyttiin linnanpäällikkö Ködik Fincen puoleen, mutta hän hakkautti neuvottelijoilta kädet. Maailman talonpoikaissodissa meidän osamme oli joutua vandaalien heimoveljien teurastettavaksi.
Vuoden 1608 maalaissa säädettiin kuoleman uhka 70 rikoksen pelotteeksi. Yhteiskuntakuria ylläpidettiin muun muassa noitavainoilla. Kartanoalueilla käytettiin kartano-oikeutta. Alustalaisia rangaistiin pienistä rikkomuksista raipoilla ja arestilla; pantiin kistaan, maakuoppavankilaan
Pohjois-Karjalan talonpojat aloittivat 1696 laajan kapinan ruotsalaista miehittäjää vastaan. Tämänkin kansannousun ruotsalaiset tukahduttivat verisesti. Loppuselvityksessä Käkisalmen käräjillä tuomittiin vielä 40 talonpoikaa kuolemaan.
Yli 350 vuotta Suomesta vietiin asekuntoiset miehet sotiin, joista Heikki Ylikangas sanoo: "Ruotsi ei sotinut siksi, että se tahtoi turvata rajansa. Se soti niin kauan kuin se ylipäätään sotimaan pystyi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalaisuuden_p%C3%A4iv% C3%A4
Kustaa Aadolfin päivä, ruotsalaisuuden päivä, suomen ruotsinkielisten kansallispäivä, on siis kahdessakin merkityksessä juhlapäivä Suomen ruotsinkielisille: Korostaahan tuo karkureita koskeva säädös pakko-otolla sotaan vietyjen suomalaisten orjuutta, alempirotuisuutta. (Fil.lis. Mikko Huhtamäki, "Väestö joutui maksamaan suurvalta-Ruotsille ihmisveroa.
Kirjassaan Käännekohdat Suomen historiassa professori Heikki Ylikangas sanoo ruotsalaisten hallinnosta tältä ajalta: "Nuijasota edustaa verisimpiä yhteenottoja talonpoikaissotien synkässä historiassa. Talonpojat lyötiin teurastuksenomaisissa taisteluissa Ulvilassa, Pirkkalassa, Padasjoella ja Mikkelissä. Rautalammilla päämiehet teloitettiin pikaprosessissa ja kylät jätettiin huovien ryöstettäväksi.
Savossa käännyttiin linnanpäällikkö Ködik Fincen puoleen, mutta hän hakkautti neuvottelijoilta kädet. Maailman talonpoikaissodissa meidän osamme oli joutua vandaalien heimoveljien teurastettavaksi.
Vuoden 1608 maalaissa säädettiin kuoleman uhka 70 rikoksen pelotteeksi. Yhteiskuntakuria ylläpidettiin muun muassa noitavainoilla. Kartanoalueilla käytettiin kartano-oikeutta. Alustalaisia rangaistiin pienistä rikkomuksista raipoilla ja arestilla; pantiin kistaan, maakuoppavankilaan
Pohjois-Karjalan talonpojat aloittivat 1696 laajan kapinan ruotsalaista miehittäjää vastaan. Tämänkin kansannousun ruotsalaiset tukahduttivat verisesti. Loppuselvityksessä Käkisalmen käräjillä tuomittiin vielä 40 talonpoikaa kuolemaan.
Yli 350 vuotta Suomesta vietiin asekuntoiset miehet sotiin, joista Heikki Ylikangas sanoo: "Ruotsi ei sotinut siksi, että se tahtoi turvata rajansa. Se soti niin kauan kuin se ylipäätään sotimaan pystyi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalaisuuden_p%C3%A4iv% C3%A4
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jatkuvaa sotimista vuosikymmenestä toiseen:
_______________________________
1555-1679 - 124 vuotta sotia, pisin
yhtäjaksoinen rauha vajaat 9 vuotta
_______________________________
1600-1611 sota Puolaa vastaa
1609-1617 sota Venäjän vastaan
1610 sota Luoteis-Venäjällä
1611-1613 Tanskan sota
1615-1617 Venäjän sota
1621- valloitussodat Liivinmaalla ...
1629 ... ja Preussissa
1629-1648 30-vuotinen jatkuva ja näännyttävä sota
1644 sodankäyntiä Saksassa
1645 Tanskan sota, Brömsebro
1648 Saksan sota, Westfalen
1654-1661 Kaarle X Kustaan sodat
1655-1657 taisteluja Puolaa ja Venäjää vastaan
1657-1658 Tanskan sota, Roskilde
1660 Puola, Venäjä, Brandenburg
1665-1666 Bremenin sota
1674-1679 Brandenburgin sota
1675-1679 Tanskan sota
1680 Brandenburg
1700-1721 Suuri Pohjan sota
_____________________________________
Sodista raahautui rääsyisiä raajarikkoja, silmäpuolia, mielensä sotatantereille kadottaneita loppuun sodittuja kruununraakkeja, nälkä ja rutto kintereillään. Matalan torpan laverille vääntäytyi lyhyeksi loppuelämäkseen sodasta tutiseva, ennenaikainen vanhus. - Rykmentin kirjurin antama kuparinen prenikka, sodan palkka, ripustettiin värikkäästä nauhastaan tuvan nokiseen peräseinään.
Ruotsin kuninkaiden veriset valloitussodat eivät suomalaisia rikastuttaneet. Vieraiden kaupunkien kultaa ja kirkkohopeaa kuljettavat loputtomat karavaanit keikkuivat kilisten ja kirskuen kaikki Tukholmaan.
1600-luvun sodissa taisteli Ruotsin armeijassa yhteensä 130 000 suureksi osaksi pakko-otettua suomalaista, joista yli puolet, 65 000-80 000, kuoli kulku- ja puutostauteihin sekä sotavammoihin. Tarkkoja tappiolukuja ei ole. Suomalaisia oli tämän historiamme verisimmän vuosisadan alussa 350 000 ja lopussa, 1695 ennen suuria kuolonvuosia, 400 000.
Rauhan oloissa väestö olisi tuossa ajassa vähintään kolminkertaistunut.
_____________________________________
1601-1602 ankarat kato- ja tautivuodet, leipään lisättiin olkia, autiotiloja
1630 rutto
1631-1635 katovuosia
1649-1650 katovuosia
1657 rutto
1664 katovuosi
1668-1670 Laurin hallavuodet
1680 kato
1690 kato
1693 kato
1696-1697 suuret kuolovuodet, lähes 1/3 Suomen väestöstä kuoli.
Vuosisata, jonka loppuessa suomalaisia oli vähemmän kuin sen alkaessa.
Suomen väkiluku 1600 - 1850
1600......350 000
1695......400 000
1700......270 000
1750......421 000
1800......832 700
1850...1 636 900 - väkiluku nelinkertaistui vuodesta 1750
http://en.wikipedia.org/wiki/Finland
_____________________________________
Ei kansaa raatelevat kulkutaudit mikään irrallinen ilmiö ollut. Sodista palanneet miehet ja aina sotien kintereillä jolkuttava kaiken lamaannuttava puute tauteineen niitä kotimaahan toi. Katovuosien lohduttomuutta ei helpottanut, että sekin vähä vilja, joka oli korjattavissa, jäi usein kivisiin peltoihin. Töllien elonkorjaajat olivat näet joko sodissa tai kuolleet niihin.
Sitten se kysymys Kustaa II Adolfin kunniaksi liputtamisesta. Kaikki tuonkin vuosisadan sodat olivat Ruotsin sotia, joihin me annoimme vain ruuat tykeille ja loppuun ajetut lihat sapeleille, saamatta mitään tilalle. Tuo vuosisata hirvittävien sotiensa tappioineen ja niistä johtuvine seurauksineen suisti suomalaisen kansan totaalisen sukupuuton partaalle.
Jos kansaa kohdanneelle katastrofille on liputettava, niin
olisiko liput tässä tapauksessa vedettävä puolitankoon?
Kysymys, jonka vastaus on meiltä myöskin salattu:
Olisiko suurvalta Ruotsia milloinkaan kyetty luomaan ja
ylläpitämään ilman Ruotsin sotakoneen voitelemiseksi
loputtomasti tarvittavaa alamaiskansan verotusta ja verta?
______________________
http://www.uta.fi/laitokset/historia/sivut/kurssit/1600 -lsodat.pdf
http://personal.inet.fi/palvelu/karjala-tk/historia/vuo siluvut.htm