Aika monella "vastaväittäjällä" taitaa olla päällimmäisneä ajatuksena vaan tuo "maanviljelijät saavat helvetisti veonmaksajien maksamia tukia, mersulla ajelevat ja ulkomainen ruoka on ongelmien ratkaisu". Asioita voisi kaivaa hieman syvemmältä ja vertailla mielipiteitä ilman mitään "ylemmältä taholta" pakkosyötettyä propagandaa.
Provoilat, valehtelulla ei pitkälle
pötkitä..
1984
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Niin. Miten sen kukin ajattelee? Jos meillä tila saa keskimäärin tukia noin 31.500 euroa (1,9 miljardia ja 60.000 tilaa) ja sen suhteuttaa vaikkapa pienipalkkaisten palkkoihin niin onhan tuo aika paljon. Tukea per tila tulee keskimäärin yhden ihmisen palkan verran?
Ja vertailuna niin meillä tuet liikevaihdosta noin 45%, muualla EUssa luokkaa 15% ja vaikkapa Tanskassa alle 10% liikevaihdosta. Että onhan tuo meillä tuo tukien osuus aika suhteeton? Pitäisi siitä tuotannostakin saada jotain?
kuluttaja kuittaa kaiken halpana ruokana, viljelijä vain häviää siinä kaupassa..
Kun tuki menee maataloustuotannon tuotantokustannuksiin ja kyllä viljeli työstään palkaakin tarvitsee, niin miten "h...vetisti???" on ajatellut ruoan tuotannon kustannupuolen maksaa, yleensähän lopulta kuitenkin se maksaa ketä hyötyy, eli tuotteen ostaja.
Kas kun ei tanskaisia maanostajia ole parveillut suomessa suurten tulojen toivossa.
Olisihan tänne tulossa ulkolaisia jotka ostaisivat maata, sikaloita, navetoita, ja kanaloita jos tulot olisivat suuremmat kuin omassa .
Meidän satomme hehtaarilta on 3.5 tonnia tanskassa 5,5 tonnia miltei samoilla tuotantopanoksilla. Tässä on varmaan yksi syy miksei tänne ole tulossa viljelijöitä tanskasta eikä muualtakaan.
Maataloustukien määrä on meillä yli 46 %, jos lasketaan
tuen koskevan koko Suomen alkutuotantoa, jonka arvo
vuodessa on. alle 2.400 M€.
Nyt on kuitenkin niin, että tuosta 2.400 M€ käytetään
suomalaisten ruokaan vain 1.500 M€ osuus. Loput menee
vientiin ja alkoholin valmistukseen.
Kun maataloustuen on väitetty pelkästään ruokaa
koskevan, niin silloin tukien osuus onkin lähes
60 %.
Itse kukin voi tykönään tehdä ruokakaupassaan tutkimuksen,
jossa verrataan ulkoa tuodun hyödykkeen hintaa vastaavaan
kotimaiseen. Useassa tapauksessa se ulkoa tuotu on
edullisempaa kuin raskailla (60 %) tukiaisilla tuotettu
kotimainen. Vuodesta toiseen tuonnin osuus kasvaa roheasti,
mikä sinällään osoittaa kotimaisen tuotteen kilpailukyvyttömyyden
tukiaisista huolimatta.
Kun tuotantomäärät ovat vain kolmannes esimerkiksi Tanskassa
tuotetusta ja Tanskan tuet ovat vain luokkaa 15 %, onkin
varsinkin Suomen maksama kansallinen tuki luettava
sosiaalitueksi, kalliiksi sellaiseksi. Kansallisen tuen
maksamiselle ei löydy oikeudenmukaista perustetta. Siitä
olisi luovuttava pitä pikimmin.
"Meidän satomme hehtaarilta on 3.5 tonnia tanskassa 5,5 tonnia miltei samoilla tuotantopanoksilla."
Mistä lienee tuo ylle lainaamani tieto peräisin?
Vaikuttaisi epätodelta, ainakin jos vertaa
Maatilatilastollisesta vuosikirjasta v. 2010
löytyviin vuoden 2009 hehtaarisatoihin.
Vehnää saatiin Tanskassa 8040 kg/ha, Suomessa 4060 kg/ha.
Ruista saatiin Tanskassa 5370 kg/ha, Suomessa 2540 kg/ha.
Ohraa saatiin Tanskassa 5720 kg/ha, Suomessa 3610 kg/ha.
Vehnän kokonaissato Tanskassa 5940 milj.kg, Suomessa 887 milj.kg.
Rukiin kokonaissato Tanskassa 238 milj.kg, Suomessa 42 milj.kg.
Ohran kokonaissato Tanskassa 3394 milj.kg, Suomessa 2171 milj.kg.
Peltohehtaareita on Tanskassa sama määrä kuin Suomessa.
Tehokkuus megaluokkaa suurempi kuin Suomessa, jossa.
megaluokkaa ovat vain tukiaiset.
Miksi ulkomailta tuotu ruoka ei ole halpaa Suomessa? Belgialaiset mansikat maksoivat 4.97 euroa puoli kiloa, kilo maksoi siis 9.94 euroa kilo. Hollantilaiset mansikatkin maksoivat lähes 8 euroa kilo. Suomalaisia mansikoita on jo hankittu ja makoisia olivat.
Aina kun näillä palstoilla aletaan verrata hehtaarisatoja vedetään esiinTanska, Alankomaat, tai muu Keski-Eurooppa jossa hehtaarisadot tosiaan ovat luokkaa tupla meikäläiseen tasoon verrattuna. Mutta ne edustavat maailman huippua. Esimerkiksi USA:ssa vehnäsadot ova samaa tasoa kuin meillä. Kanadassa vehnän hehtaarisadot ovat meikäläistä heikompia. Silti nuo ovat valtavia viljan tuottaja. Monissa eteläisissä maissa hehtaarisadot ovat paljon meikäläistä heikompia, johtuen karusta maaperästä ja kuivuudesta. Pitäisikö siis viljaa kasvattaa vai noilla kaikkein edullisimmilla alueilla jotka edustavat pientä osaa maailman viljelyalasta?
-
-