mieltä olette tällaisesta kun perhekodissa on kokoajan lapsella paha olla? Jos lapsi 11v.kertoo että taas se ja se oli hänelle ilkeä siis lapset myös niin mihin tällainen johtaa ennenpitkää?Lasta ei saa siirrettyä toiseenkaan perhekotiin.Sitten jos me kysymme henkilökunnalta oliko tapahtunut tällaista ja tällaista niin he pyörtävät aisan.Ikäänkuin lapsi ei puhuisi totta.Tässä pelataan kokoajan ajalla asiat menevät vaan takapakkia ja aika kuluu!Kun lapsi tulee kotilomalle niin sitten hän purkaa pahaa oloaan meihin.Palavereissa vaan todetaan että kyllä hän on mennyt eteenpäin jne..Missä mättää?Ja onko mielestänne oikein jos lapsi vahingossa rikkoo ovenkahvan niin se otetaan viikkorahoista pois?
Mitä
ymmällään???
3108
0Äänestä
Vastaukset 3
Vanhimmat
Heh, eihän kotivakuutus korvaa aikuisillekaan kaikkea kotona vahingossa rikki menevää sälää, niin miksi ihmeessä lapsen pitäisi korvata, jos on vahingossa rikkonut.
Vaadi sossuilta kirjallinen selvitys, MISSÄ ASIOISSA lapsi on edistynyt.
Ja toisaalta myös se, missä hänen odotetaan edistyvän.
Anna myös itse kirjallinen kuvaus lapsen pahasta olosta, joka on liitettävä lapsen asiakirjoihin. Nimittäin jos lapsen tila huononee sijoituksessa, niin ainakaan kukaan ei pysty myöhemmin syyttämään sinua, että et ole puolustanut lastasi.
Minua huolestuttaa tuossa tapauksessa nimenomaan se satoja kertoja todistettu seikka, että mitä huonompi sijoituspaikka on, sitä varmemmin olojaan valittavat lapset leimataan valehtelijoiksi.
"Lastensuojelijat" taitavat olla tunnevammaisia, kun eivät ajattele mitä vaikutuksia huostaanotoille ja sijoittamisilla lapsen ja äidin tunne-elämään.
Luen lastenpsykiatri Janna Rantalan kirjoitus Yle olotilassa, jossa löytyy myös muita aiheita.
Miten lapsen sijoittaminen lastenkotiin, eroon äidistä vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen
http://olotila.yle.fi/perhe/lasten-kasvatus/lastenpsykiatri-vastaa/lastenkodin-vaikutus-lapsen-kayttaytymiseen
-------
Yllä olevasta linkistä löytyy tyypillinen kallonkutistaja, joka pyörittelee ja veivaa asioita, eikä loppujen lopuksi osaa vastata yhtään mitään. Toisaalta hänellä tuskin on tietoa sijaishuollossa tapahtuvasta julmasta lasten kohtelusta. On se vain kumma, miten valtavan paljon huostaanotetuissa löytyy aina niitä, jotka eivät TODELLA koe huostaanottoa minään turvasatamaan pääsynä, kuten Perhehoitoliiton lapsimannekiinit jaksavat aina ylistää.
Tuollaisia juttuja kun lukee, niin aina ja aina uudelleen vahvistuu se mielipide, että lapsen pitää tulla TOSI TOSI kurjista oloista, että hän voisi pitää huostaanottoa jonkinlaisena "onnena" elämässään. En yhtään ihmettele, että lapset kotiutuvat monesti paljon huonommassa kunnossa kuin ovat huostaan mennessään. Ei voi muuta kuin toivoa, että lastensuojelu olisi tässäkin maassa vielä joskus toimivaa; siis huostattaisiin vain oikeasti huonoista oloista ja sijoitettaisiin PAREMPIIN oloihin kuin kotiolot olivat.